Hallitusammattilaiset r.y. Ateneum,

Transkriptio

1 Hallitusammattilaiset r.y. Ateneum, Sixten Korkman: Näkymä rahoitusmarkkinoiden muutoksesta velkaantuvassa Euroopassa 1. Poliittisessa päätöksenteossa on taipumusta liialliseen velanottoon (deficit bias) 2. Pankeilla on taipumusta liialliseen riskinottoon yhteiskunnan kannalta katsottuna (etenkin excessive leverage) 3. Pankkien säätelyä ja valvontaa on syytä tiukentaa globaalisti ja kansallisesti 4. Euroalueen velkakriisin taltuttamiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja 5. Pankkiunioni on pidemmän päälle oikea tie mutta vaikeasti kuljettava 1

2 Julkisen vallan velkaantumisen vietti (deficit bias) Syitä: myopia (lyhytnäköisyys) Lobbarit/erityisedut Nuorten poliittinen passiivisuus Tulevien sukupolvien äänettömyys NB: G7-maiden julkinen velkaantuneisuus on nyt korkeammalla tasolla kuin toisen maailmasodan jäljiltä! ja yksityinen velkaantuneisuus suurempaa kuin koskaan aiemmin Pohjoismaat ovat poikkeus Instituutioilla suuri merkitys

3 Suomen valtion velkaantuminen, , % Valtion bruttovelka/bkt. Lähde: Valtiokonttori/Mika Arola.

4 Rahaliittooa valmisteltaessa ei vakavasti pohdittu valtiollisen maksukyvyttömyyden mahdollisuutta tai No bailout säännön operationalisointia Julkisen velan (velka/bkt) muutosvauhti voidaan kirjoittaa: Velkaantuneisuuden muutos = menot (pl. korkomenot)/bkt verot/bkt + (velan korko BKT:n kasvuvauhti) velkaantuneisuus Mitä tapahtuu, jos - menoja ei (enää) voida leikata (poliittisista tai muista syistä) - verotusta ei (enää) voida kiristää (taloudellisista tai muista syistä) - velan korkotaso on korkea (luottamuspulan takia) - BKT:n kasvuvauhti on heikko tai negatiivinen (kriisin takia), ja - velkaantuneisuus on jo ennestään korkealla tasolla? Silloin edessä saattaa toki olla umpikuja eli velkajärjestely, velan leikkaaminen, sijoittajavastuun toteuttaminen. MUTTA: Miksi maksukyvyttömän maan velkajärjestelyjä halutaan niin vahvasti välttää (vs. No bailout-ssäntö)? 4

5 Rahoitusjärjestelmä Täyttää tärkeitä tehtäviä: Rahoituksen kanavointi ylijäämäisiltä alijäämäisille toimijoille Kulutuksen tasaaminen yli ajan Riskien hajauttaminen (tai keskittäminen) Raha- ja maksujärjestelmän toiminta Yhtiöiden toiminnan tehokkuuden valvonta Omaa merkittäviä erityispiirteitä Odotusten keskeisyys hinnanmuodostuksessa Iso koko (transaktiovolyymit, taseet) Sofistikoituneisuus & innovatiivisuus Dynaamisuus ja nopealiikkuvaisuus JA haavoittuvuus!

6 Pankeilla on taipumusta liialliseen riskinottoon (riskilliset liiketoimet + extreme leverage) yhteiskunnan kannalta näin ei aina ollut (yhtiömuodon merkitys) talletusvakuutusjärjestelmä ja keskuspankkien likviditeettipolitiikka Eksplisiittiset ja implisiittiset valtion takuut, too big to fail syndrooma verotus (ALV, lainakorkojen vähennyskelpoisuus) taipumus ajoittaiseen euforiaan ja sopulikäyttäytymiseen toimivan johdon palkitsemisjärjestelmät Usein ongelmana ei ole toxic assets vaan extreme leverage, jolla tavoitellaan omalle pääomalle korkeaa tuottoa: tuotto omalle po:lle = sijoituksen tuotto + (tuotto - lainakorko) (velka/oma po) Julkisen vallan kautta subventoimme pankkien liiallista riskinottoa; globaalien suurpankkien kohdalla piilotuki on määrällisesti suurta. Liialliseen riskinottoon liittyy suuria kustannuksia (veronmaksajille) ja myös rajat ylittäviä ulkoisvaikutuksia (esim. euroalueella).

7 Pankkien riskinoton rajoittamiseksi Voidaan pyrkiä rakentamaan palomuuria korkeariskillisen ja tavanomaisen pankkitoiminnan välille On syytä nostaa pankkien pääomavaatimuksia merkittävästi (ja rajoittaa mahdollisuuksia vesittää niitä hyödyntämällä riskipainoja) Voidaan asettaa likviditeetti- ja maturiteettirajoituksia Tulee luoda bail in mekanismi ja kriisipankkien selvitysjärjestelmä sijoittajavastuun toteuttamiseksi Perustelee pankkeihin kohdistuvia veroja/maksuja (johonkin mittaan asti)..

8 Crisis: a typical pattern Rapid credit expansion, rising asset (e.g. real estate) prices, euforia Bad news, bubble bursts, credit losses, fear takes hold BANKING CRISIS Credit crunch, deep recession, falling tax revenues, bank support Cross-border spillovers PUBLIC DEBT CRISIS 8

9 Euroalueen velkakriisin taltuttaminen Velkajärjestelyjä OK mutta lietsoo pelkoa markkinoilla He eivät halua Sopeutustoimia (kriisimaiden hevoskuuri) Tukirahoitusta (ESM/EKP) Me emme halua NB: Kaikki kolme tarpeen + tasapaino: enemmän sopetumisaikaa, riittävästi tukirahoitusta, enemmän velkajärjestelyjä JA maksimaalisen ekspansiivista EKP-politiikkaa (+ less austerity in the North) 9

10 Pankkiunioni: miksi? pankkien ja valtioiden välisen napanuoran katkaisemiseksi Viranomaisten informaation parantamiseksi monenlaisten rajat ylittävien vaikutusten ja tartuntojen huomioon ottamiseksi nykyistä paremmin vääristyneen kilpailun välttämiseksi (regulatory competition) Cross-border pankkitoiminnan kriisien hallitsemiseksi

11 Safeguarding banking: who does what (or could conceivably do)? REGULATION SUPERVISION RESOLUTION DEPOSIT INSURANCE BIS (Basel) and Partly BIS, Some involvment GLOBAL to some extent G20 and of the IMF LEVEL G20 (negotiations) IMF (cf. e.g. Cyprus) Community legislation SSM (ECB) and a euro-area wide conceivably a euro EU/EA by the Commission, ESRB and work of bank resolution area deposit insurance LEVEL Council and the EP, EBA as well as other authority plus or reinsurance fund Regulations, Directives committees resolution fund and authority NATIONAL Legislative action by national financial national national deposit LEVEL national governments supervision by resolution funds insurance and parliaments specific authorities and mechanisms systems and funds 11

12 Banking union: building blocks Bank regulation - mainly EU - also national Deposit insurance - national - euro area? Bank supervision SSM - ECB (also ESRB) - national Bank resolution -national - euro area?! + lender of last resort (ECB) to prevent runs on banks (if solvent) Bank resolution fund - national - euro area Minimum fiscal backstop (= ESM?) + ex ante levies on banks (deposit insurance and resolution fund) + possibly ex post levies if government money has to be used 12

13 Pankkiunioni: kysymyksiä Legacy cost : miten hoitaa? Onko perussopimusta muutettava (Schäuble)? Tekeekö komission riittävän pitkälle meneviä ehdotuksia, ovatko kaikki jäsenmaat valmiit luopumaan kansallisesta pankkivallasta (suvereenisuus)? Voidaanko luottaa asianmukaiseen implementaatioon? Kuinka paljon yhteisvastuuta tarvitaan, missä muodossa, onko hyväksyttävissä? Seuraukset sisämarkkinoiden kannalta: ins & outs (Lontoon city!) Onko, at the end of the day, pankkiunioni mahdollinen ilman fiskaaliunionia tai poliittista unionia (pelätty liittovaltio)?