Vastaanottaja Rauman kaupunki. Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti. Päivämäärä MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimuaportti Päivämäärä MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI

2 PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI Päivämäärä 18/12/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Suvi Pekkarinen Timo Salmi Minna Kouva, Rauman kaupunki Viite Kuuskajaskari Ramboll Linnankatu 3 a B TURKU P F

3 KUUSKAJASKARIN SAARI SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde Sijainti Toimintahistoria ja nykyinen käyttö Aikaisemmat tutkimukset Kaavoitus Maaperäolosuhteet Pinta- ja pohjavedet 2 3. Tutkimukset Maaperänäytteenotto Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 2 4. Tutkimustulokset ja niiden tulkinta Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Maanäytteiden kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Epäorgaaniset haitta-aineet Orgaaniset haitta-aineet 3 5. Pilaantuneisuuden arviointi Kriittiset aineet Haitta-aineiden ominaisuudet Vertailu viitearvoihin Terveyiskin arviointi Ekologisen riskin arviointi Epävarmuustarkastelu 7 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 7 LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Kuuskajaskarin asemakaava, alustava luonnos Liite 3 Koontitaulukko kenttämittaus- ja analyytulokset Liite 4 Laboratorion tutkimustodistukset Liite 5 Valokuvia Liite Tutkimuspisteiden sijainti

4 KUUSKAJASKARIN SAARI 1 1. JOHDANTO Tutkimuskohteena on Kuuskajaskarin saari, joka on entinen puolustusvoimien puolustus- /koulustuslinnake Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuistossa. Saaren alueella on harjoitettu maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa, saarella on mm. kivääri- ja pistoolirata, kaatopaikka-alue sekä öljy- ja polttoaineiden varastointipaikkoja. Alueella on suoritettu aikaisemmin maaperätutkimuksia vuonna 2001 opinnäytetyön laatimista varten. Alueella tehtiin maaperätutkimuksia lokakuussa 2014 kaivinkoneella yhteensä 16 koekuopasta, lisäksi otettiin lapiokaivuna 10 maaperänäytettä ampumaratojen alueelta. Maaperätutkimukset suoritti Ramboll Finland Oy Rauman kaupungin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Minna Kouva. Ramboll Finland Oy:ssä työstä vastasi projektipäällikkö Suvi Pekkarinen. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohde on Rauman keskisen saariston suurin saari, joka sijaitsee Rauman kaupungin edustalla n. neljän kilometrin päässä mantereelta. Saaren pinta-ala on n. 30 ha. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä Toimintahistoria ja nykyinen käyttö Kuuskajaskarin saaren historiaa tunnetaan jo 1600-luvulle asti, jolloin saarella on laiduntanut karjaa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan alueelle rakennettiin venäläisten puolustuakennelmia. Talvisodan aikana tykistö sijoitettiin Kuuskajaskariin jonka kaupunki luovutti valtiolle. Sodan jälkeen saari jäi linnakekäyttöön ja sadat varusmiehet ovat palvelleet linnakkeessa aina 1990-luvun loppuun saakka. Saari on siirtynyt Rauman kaupungin omistukseen vuonna Puolustusvoimien toiminnan seurauksena alueella on useiden rakennusten lisäksi myös kaksi ampumarata-aluetta; saaren länsipuolella sijaitseva kiväärirata ja pohjoisosassa sijaitseva pistoolirata. Saaren alueella on useita maanpäällisiä ja maanalaisia öljysäiliöitä lämmitystä varten Saaren pohjoisosassa sijaitsee polttolaitos, jonka pohjoispuolella on mereen rajoittuva kaatopaikka-alue. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosien välisenä aikana ja sinne on aikaisempien selvitysten perusteella viety mm. metalliromua, rakennusjätettä, akkuja sähkökaapelia ja muita jätteitä. Tällä hetkellä saari toimii matkailu- ja virkistyskäytössä. 2.3 Aikaisemmat tutkimukset Kuuskajaskarin alueella on suoritettu maaperätutkimuksia lapiokaivuulla vuonna Tulokset on esitetty raportissa: 2.4 Kaavoitus - Hietalahti Jaana, Hovi Minna. Pilaantuneen maaperän kartoitus, analysointi ja kunnostus. Tammikuu 2002 Kuuskajaskarin alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa saari on merkitty retkeily- ja matkailualueeksi, jonka ympäristö säilytetään. Alueen asemakaavamuutostyö on käynnissä, kaavaluonnoksessa alueen pohjois- ja länsiosat on merkitty kaavamerkinnällä SL/k (luonnonsuojelualue. Selkämeren kansallispuisto. Kunta toteuttaa). Kaavaluonnos on esitetty liitteessä 2.

5 KUUSKAJASKARIN SAARI Maaperäolosuhteet Alueella suoritettujen tutkimusten yhteydessä tehtyjen maalajihavaintojen perusteella maaperä on pintaosiltaan hiekkaa ja tai silttistä hiekkaa. Paikoitellen hiekkakerroksen alla havaittiin savipinta 0,6-2,0 m syvyydellä maanpinnasta. 2.6 Pinta- ja pohjavedet Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 3. TUTKIMUKSET 3.1 Maaperänäytteenotto Tutkimusalueelle tehtiin kaivinkoneella yhteensä 16 koekuoppaa Tutkimuspisteet sijoitettiin mahdollisten maaperän pilaantumiiskiä aiheuttavien toimintojen (kaatopaikka, ampumaratojen taustavallit, maanpäälliset öljynvarastointialueet) alueelle ja läheisyyteen. Maanäytteet otettiin maalajikerroksittain ja enimmillään 1,0 m osakerroksesta. Maanäytteet otettiin koekuopista lapiolla suoraan kuopan seinämästä tai kaivinkoneen kauhasta. Koekuoppien sijainti mitattiin paikalleen GPS-laitteistolla, koekuopat kuvattiin ja dokumentoitiin. Lisäksi pistooliradan ja kivääriradan taustavallien alueilta kerättiin kokoomanäytteitä lapiokaivuna. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Yhteensä 35 näytteestä määritettiin yleisimpien alkuaineiden (As, Cu, Pb, Zn) pitoisuudet XRFkenttäanalysaattorilla. Kenttämittausten, aistinvaraisten havaintojen ja alueen käyttöhistorian perusteella valittiin laboratorioanalyysiin lähetettävät näytteet. Valituista maanäytteistä tehtiin Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa Lahdessa seuraavat analyysit: - metallit ja puolimetallit ICP-MS-tekniikalla: 8 kpl - PAH-yhdisteet: 3 kpl - öljyhiilivedyt: 7 kpl - haihtuvat yhdisteet: 2 kpl - PCB-yhdisteet: 4 kpl 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Maanäytteistä määritettyjä haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin, jotka on määritelty joko ekologisten riskien tai terveyiskien perusteella. kynnysarvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava alempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena

6 KUUSKAJASKARIN SAARI 3 tai muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu ylempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu Tutkimusaluetta käytetään matkailu- ja virkistyskäyttöön, jolloin maaperän haitta-aineiden vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvotasoa. 4.2 Maanäytteiden kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Tehdyistä tutkimuspisteistä otetuista maanäytteistä havaittiin kenttämittausten- ja laboratorioanalyysien perusteella kohonneita antimoni-, arseeni-, elohopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksia. Lisäksi havaittiin kohonneita pitoisuuksia PAHyhdisteiden ja öljyhiilivetyjen osalta. Koontitaulukko maanäytteiden kenttämittaus- ja laboratorioanalyysituloksista on esitetty liitteessä 3. Laboratorion tutkimustodistukset on esitetty liitteessä Epäorgaaniset haitta-aineet Alueen pohjoisosaan kaatopaikka-alueelle sijoitetuissa tutkimuspisteissä havaittiin sinkin ylemmän ohjearvotason (400 mg/kg) ylittäviä pitoisuuksia koekuopissa KK1 (1,8-2,0 m), KK2 (0-0,1 m), KK6 (1,0-1,3 m) ja KK7 (0,1-1,1 m). Tutkimuspisteestä KK9 (0,1-1m) otetussa näytteessä ylittyi sinkin ja kuparin osalta vaarallisen jätteen raja-arvo (2 500 mg/kg). Kivääriradan taustavallista kerätyssä pintanäytteessä (0-0,6 m) ylittyi lyijyn vaarallisen jätteen raja-arvo (2 500 mg/kg). Kivääriradan etuvallin pintaosista (0-0,1 m ja 0,1-0,2 m) ylittyi lyijyn alempi ohjearvotaso (200 mg/kg). Pistooliradan taustavallin pintaosasta (0-0,5) kerätyssä näytteessä ylittyi lyijyn (750 mg/kg) ja kuparin (200 mg/kg) ylempi ohjearvotaso. Pistooliradan taustavallin edustalta kerätyissä näytteissä (0-0,1 m ja 0,1-0,2 m) havaittiin kohonneita, alemman ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä, lyijypitoisuuksia. Pistooliradan etuvallin edustalta kerätyssä näytteessä havaittiin maaperän pintaosassa (0-0,1 m) lyijyn alemman ohjearvotason (250 mg/kg) ylittävä pitoisuus Orgaaniset haitta-aineet Kaatopaikka-alueelta tutkimuspisteestä KK7 (0,1-1,1 m) havaittiin PAH-yhdisteisiin kuuluvan fluoranteenin ylemmän ohjearvotason (15 mg/kg) ylittävä pitoisuus. Tutkimuspisteessä KK13 (0,4-1,6 m) havaittiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10-C21) alemman ohjearvotason (300 mg/kg) ylittävä pitoisuus. 5. PILAANTUNEISUUDEN ARVIOINTI 5.1 Kriittiset aineet Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvotason. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen (C 10 -C 40 ) osalta.

7 KUUSKAJASKARIN SAARI Haitta-aineiden ominaisuudet Taulukko 1. Haitta-aineiden ominaisuudet ja esiintyminen Haitta-aine Ominaisuudet, pitoisuustaso tutkimusalueella Antimoni puolimetalli, kemiallisilta ominaisuuksiltaan arseenin kaltainen Suomen kallio- ja maaperässä antimonia esiintyy hyvin vähän ja sen alueellinen jakautuminen seuraa arseenin esiintymistä. Antimoni voi olla maaperässä hyvin kulkeutuvaa ja päätyä pohjaveteen, tietyt yhdisteet luokitellaan erittäin myrkyllisiksi vesieliöille käytetään mm. erilaisissa metalliseoksissa, kuten lyijyluodeissa Tutkimusalueen antimonipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,5 28 mg/kg Arseeni sitoutuu tavallisesti maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin karkearakeisissa maalajeissa voi olla helposti liikkuvaa ja kulkeutua pohjaveteen käytetään mm. elektroniikkateollisuudessa. Suomessa paikallista maaperän arseenikuormitusta on aiheuttanut lähinnä arseenin käyttö puunsuojaukseen CCA-kyllästeinä Tutkimusalueen arseenipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 2,5 110 mg/kg Elohopea Suomen luonnossa elohopeapitoisia mineraaleja esiintyy luontaisesti eniten mustaliuskepitoisessa kallioperässä käyttäytymistä maaperässä säätelevät esiintymismuoto, orgaanisen aineksen määrä sekä maaperän olosuhteet käytetty laajasti mm. paristoissa, sähkölaitteissa, maaleissa ja torjuntaaineena Tutkimusalueen elohopeapitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,1 3,0 mg/kg Kadmium maaperässä suhteellisen helposti kulkeutuvaa kertyy sekä eläimiin että kasveihin ja se voi aiheuttaa vaikutuksia ravintoketjussa jo suhteellisen pienissäkin ympäristön pitoisuuksissa käytetty mm. raudan pintakäsittelyssä, väripigmenteissä sekä akuissa ja paristoissa Tutkimusalueen kadmiumpitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,2 6,8 mg/kg Kromi esiintyy kallio- ja maaperässä varsin pysyvissä ja niukkaliukoisissa oksidimineraaleissa ja vähäisessä määrin silikaattimineraaleihin sitoutuneena. Kolmenarvoisen kromin hapettuessa emäksisessä tai happamassa ympäristössä syntyy kuuden arvoista kromia, joka kulkeutuu maaperässä helpommin kuin kolmenarvoinen kromi. Kolmenarvoisen kromin haitallisuus lisääntyy vesiliukoisuuden kasvaessa. Suomessa kromia on käytetty erityisesti ruostumattoman teräksen valmistuksessa sekä mm. nahka- ja kemianteollisuudessa ja puunsuojauksessa Tutkimusalueen kromipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä mg/kg Kupari esiintyy maaperässä luontaisesti sulfidimineraaleissa ja silikaattimineraalien kidehiloissa sekä erilaisiin rauta-, alumiini- ja mangaanioksidisaostumiin adsorboituneena ja orgaaniseen ainekseen kompleksoituneena. maaperän happamuus ja kuparia sitovien ainesten vähäisyys lisäävät aineen kulkeutuvuutta. erittäin myrkyllistä vesieliöille käytetty mm. teollisuuden metalliseoksissa, väripigmenteissä ja puutavaran kyllästysaineissa Tutkimusalueen kuparipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä mg/kg

8 KUUSKAJASKARIN SAARI 5 Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Öljyhiilivedyt (C 10-C 40) elimistöön kertyvä myrkyllinen raskasmetalli, joka on haitallinen sekä kasveille, eläimille että ihmisten terveydelle erityisen myrkyllinen etenkin ionisessa muodossa tai organoyhdisteinä sitoutuu voimakkaasti humukseen, savimineraaleihin sekä raudan ja mangaanin oksideihin, lyijy onkin vähiten liikkuva raskasmetalli merkittävin altistumieitti lapsille on yleensä maan syöminen. Maassa elävät selkärangattomat keräävät itseensä jonkin verran lyijyä, mikä voi kulkeutua edelleen ravintoketjussa. Lyijyä kertyy jonkin verran maasta kasveihin, mutta pääosa kasveihin kertyneestä lyijystä jää juuristoon maaperän lyijykuormitusta aiheuttavat mm. ampumaratojen haulit, kuparisulattojen kuonat sekä autojen akut Tutkimusalueen lyijypitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä mg/kg esiintyy Suomen kallio- ja maaperässä luontaisesti nikkelisulfidimineraaleissa sekä sitoutuneena rautasulfidi- ja silikaattimineraaleihin liikkuvuutta maaperässä säätelevät ph sekä orgaanisen aineksen ja alumiinipitoisten savimineraalien määrä jotkut nikkeliyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille käytetään mm. ruostumattoman teräksen ja metalliseosten valmistuksessa, metallien galvanoinnissa sekä paristoissa Tutkimusalueen nikkelipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä mg/kg yleinen metalli luonnossa. Suomen kallio- ja maaperässä sinkki esiintyy pääasiassa sulfidimineraaleina ja pienempinä pitoisuuksina silikaattimineraalien kidehilan sitoutuneena maaperän happamoituminen ja alumiinin liukoisuuden kasvu lisäävät sinkin kulkeutuvuutta. Orgaanisen aineksen, savimineraalien sekä rauta- ja alumiinioksidisaostumien runsaus edistävät sinkin sitoutumista maahan. Myös emäksiset ja voimakkaasti pelkistävät olosuhteet heikentävät sinkin liukoisuutta ja liikkuvuutta. tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmiselle. Tietyt sinkkiyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille ihmistoiminnan vaikutuksesta maaperään päässyt sinkki on usein liukoisemmassa muodossa kuin maaperässä luontaisesti esiintyvä sinkki. Sinkkiä käytetään runsaasti metalliteollisuudessa, esim. raudan ja teräksen pinnoituksessa, sekä lukuisissa käyttötarkoituksissa messinkiseoksissa Tutkimusalueen sinkkipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä mg/kg Suomen kallio- ja maaperässä vanadiini esiintyy luontaisesti niukkaliukoisina oksidimineraaleina tai kiillemineraaleihin sitoutuneena. Maaperässä se esiintyy pelkistävissä oloissa kolmenarvoisena ja on hyvin heikosti liikkuva. Vanadiinin myrkyllisyys kasvaa tyypillisesti suhteessa sen hapetuslukuun Vanadiinia käytetään seosaineena mm. teräksessä, raudattomissa metalliseoksissa sekä kemikaaleissa Tutkimusalueen vanadiinipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä mg/kg Poltto- ja voiteluaineina käytettävät öljyhiilivetyseokset ovat vettä kevyempiä orgaanisia kemikaaleja (LNAPL nesteitä = light non-aqueous phase liquids) Kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat öljypäästön luonne ja öljyfaasin ominaisuudet (kuten tiheys ja viskositeetti) sekä maaperäolosuhteet (mm. raekoko, huokoisuus, vesipitoisuus ja kerroakenne) Maaperässä öljyhiilivetyseoksen koostumus muuttuu haihtumisen, liukenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Öljyhiilivetyjen haihtuvuus ja vesiliukoisuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljyhiilivetypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa. Tutkimusalueen elohopeapitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,1 3,0 mg/kg

9 KUUSKAJASKARIN SAARI 6 PAH-yhdisteet suurimmat yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet havaittiin bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin osalta Tutkimusalueen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus vaihteli laboratorioanalyysien perusteella välillä 4,2 79 mg/kg 5.3 Vertailu viitearvoihin Tutkimuskohteessa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu Suomen ympäristökeskuksen Suomen ympäristö-oppaan 23/2007 kemikaalikorteissa esitettyihin viitearvoihin. Pitoisuuksia on verrattu taulukossa 2 SHP-arvoihin, jotka edustavat suurinta hyväksyttyä pitoisuutta tavanomaisessa maankäytössä olevalla alueella. SHP ter kertoo suurimman terveyiskiin perustuvan hyväksyttävän pitoisuuden ja SHP eko suurimman ekologisiin riskeihin perustuvan hyväksyttävän pitoisuuden. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten haittaaineiden pitoisuuksia ei ole verrattu SVP pv -arvoihin, eli pohjaveden pilaantumiiskin suhteen suurimpiin vaikutuksettomiin pitoisuuksiin. Taulukko 2. Kohteen pitoisuuksien (laboratorioanalyysi) vertailu SHP-viitearvoihin Aine SHP ter Viitearvojen ylitys kpl SHP eko Viitearvojen ylitys kpl antimoni Sb arseeni As elohopea Hg kadmium Cd kromi Cr kupari Cu > lyijy Pb nikkeli Ni sinkki Zn > vanadiini V bentso(a)antraseeni 30-2,5 1 bentso(a)pyreeni 2,6 1 7,0 1 bentso(k)fluoranteeni fenantreeni fluoranteeni *viitearvon ylitysten osuus ilmaistu kpl kaikista analyysituloksista PIMA-asetuksen (valtioneuvoston asetus 214/2007) öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudelle ei ole määritetty riskiperusteisia viitearvoja, koska jokaiseen jakeeseen kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia hiilivetyjä, joiden myrkyllisyys ja käyttäytymisominaisuudet vaihtelevat. 5.4 Terveyiskin arviointi Terveyiskiä mahdollisesti aiheuttavat haitta-aineiden SHP ter -arvot ylittyivät antimonin, kuparin, lyijyn, vanadiinin ja bentso(a)pyreenin osalta. Antimonia, kuparia, lyijyä ja vanadiinia on havaittu maaperän pintakerroksissa kaatopaikan ja ampumaratojen alueilla, jolloin terveyiski on olemassa esim. ihokosketuksen tai maan syönnin kautta. Altistus saaren alueella on kuitenkin lyhytkestoista, koska saarella ei ole vakituista asutusta ja pääsääntöisesti saarella vieraillaan satunnaisesti. Saarella ei viljellä hyötykasveja. Haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön on mahdollista tuulen ja sateen mukana alueilla, joilla haitta-aineita havaittiin maan pintaosissa.

10 KUUSKAJASKARIN SAARI 7 Mikäli ampumaratojen tai kaatopaikan alueella tehtäisiin maankaivutöitä, olisi rakennustyöntekijöiden altistuminen mahdollista joko pölyämisen tai suoran kosketuksen seurauksena. Kun työntekijät suojautuvat oikein ja pölyäminen estetään, ei altistumista tapahdu. 5.5 Ekologisen riskin arviointi Ekologista riskiä mahdollisesti aiheuttavat haitta-aineet on valittu niiden SHP eko -arvon ylittyessä. Vertailun perusteella alueelta otetuissa näytteissä havaitut antimoni, arseeni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini, bentso(a)antraseeni- ja bentso(a)pyreenipitoisuudet voivat aiheuttaa ekologista riskiä. Tutkittujen alueiden (kaatopaikat, ampumaradat) haitta-ainepitoisuudet ovat olleet maaperässä vuosikymmeniä, joten maaperän eliöstön arvioidaan sopeutuneen vallitseviin olosuhteisiin. Haitta-aineiden kulkeutuminen esimerkiksi tuulen tai pintavalunnan mukana mereen on mahdollista. 5.6 Epävarmuustarkastelu Kaatopaikka-alueelle sijoitettiin koekuoppia melko kattavasti ja kaatopaikka-alue pyrittiin rajaamaan koekuoppien ja maastonmuotojen perusteella. Kaatopaikka-alueella ei havaittu selkeää jätetäyttöä vaan jätettä oli eri kerroksissa maa-ainesten välissä. Koekuoppien teon yhteydessä yhtenäinen jätekerros havaittiin koekuopassa KK 9 (0-1,8 m). Kaatopaikka-alueen jatkuminen esimerkiksi nyt tutkitun alueen itä- ja länsipuolelle on mahdollista, koska aluetta ei pystytty koekuoppien perusteella rajaamaan. Maastonmuotojen ja puuston perusteella tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Kuuskajaskarin alueella on 15 kpl tiedossa olevia polttoaineiden varastointipaikkoja. Tämän tutkimusten yhteydessä tutkittiin alueet, joilla on varastoitu öljyjä maanpäällisissä säiliöissä ilman suoja-altaita (6 kpl). Maanalaisten säiliöiden ympärystäytön tilaa ei ole tutkittu. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Kuuskajaskarin alueella suoritettujen maaperätutkimusten ja laaditun perusarvioinnin perusteella saaren maaperän pintaosissa on haitta-ainepitoisuuksia, joista saattaa aiheutua terveys- tai ekologista riskiä ja alueen maaperällä on haitta-ainepitoisuuksista johtuen puhdistustarve. Maaperän haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamia riskejä on mahdollista tarkentaa esimerkiksi haitta-aineiden liukoisuustutkimuksilla tai laatimalla alueelle tarkennettu riskinarvio. Lisäksi suositellaan lisätutkimuksia kaatopaikan pilaantuneen alueen rajaamiseksi ja kunnostusmenetelmän selvittämiseksi (riskinarvioinnin perusteella esimerkiksi peitto-/eristyakenne tai massanvaihto). Alueen kaavamuutostyö on kesken ja tässä tutkimuksessa havaitut haitta-ainepitoiset maaalueet tulevat kaavaluonnoksen mukaan sijaitsemaan luonnonsuojelualueeksi merkityllä saaren osalla. Kuuskajaskarin alueella on 15 kpl tiedossa olevia polttoaineiden varastointipaikkoja. Tämän tutkimusten yhteydessä tutkittiin alueet, joilla on varastoitu öljyjä maanpäällisissä säiliöissä ilman suoja-altaita (6 kpl). Vanhan bensavaraston alueelle tehdyn koekuopan (KK 13) maaperästä havaittiin alemman ohjearvotason ylittävä öljyhiilivetypitoisuus, pilaantuneen maaperän laajuutta ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Maanalaisten säiliöiden ympärystäytön tilaa ei ole tutkittu. Pilaantuneen maan käsittely on luvanvaraista toimintaa, joka edellyttää Varsinais-Suomen ELYkeskukselle tehtävää ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Ilmoituksen liitteeksi on laadittava kunnostuksen yleissuunnitelma, jossa esitetään mm. riskinarvio alueen kunnostustavoitteista, pilaantuneen alueen rajaus, kunnostustavoitteet, massamäärän arviointi, kunnostustapa, työsuojelutoimenpiteet sekä ympäristöhaittojen ehkäisy ja valvonta. Ilmoitus on toimitettava käsiteltäväksi viimeistään 45 vuorokautta ennen maaperän puhdistustoimenpiteiden aloittamista.

11

12

13 Natura alue FI Rauman saaristo Yksityiset suojelualueet YSA Puuvallinokan luonnonsuojelualue Muinaisjäännöskohteita YSA Pihluksensäikän luonnonsuojelualue YSA Säikänniemen luonnonsuojelualue YSA Haurukarin Kloppien luonnonsuojelualue YSA Kylmäsantakarin luonnonsuojelualue KUUSKAJASKARI YSA Saukonkarien luonnonsuojelualue FI Rauman saaristo YSA Hylkikartojen luonnonsuojelualue 0 ² 0, Kuuskajaskarin Saari, Rauma Maaperätutkimukset Sijaintikartta 1: Km

14

15 KUUSKAJASKARIN ASEMAKAAVA, alustava luonnos luo1 luo/ma luo2 ma luo/ma SL/k LV VM/s RM/s ma luo2 ma SL/k Luonnonsuojelualue. Selkämeren kansallispuisto. Kunta toteuttaa. VM/s Retkeily- ja matkailualue, jonka ympäristö säilytetään. Lisärakentamista 500 kem. RM/s LV luo1 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alue on säilytettävä pääosin puustoisena. Päätien tilallista rakennetta ja kentän avoimuutta on vaalittava. Rakentaminen ei saa rikkoa reuna-alueita. Lisärakentamista 1000 kem. Venesatama. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä säilytettävä alue. LV luo2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä rakentamattomana säilytettävä alue. ma Maisemallisesti tärkeä säilytettävä alue. Suojeltava rakennus.

16

17 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Ramboll Finland Oy Sivu 1/1 Asiakas: Rauman kaupunki Kohde: Kuuskajaskarin saari, Rauma Projektinumero: pvm Pistetunnus Syvyys Kerrospaksuus Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Öljyhiilivetyjakeet Bentso(a Bentso(a Bentso(g,h Dibentso(a, Fluora Indeno(1, Maalaji Lisätietoja Viitearvot As Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Antra- Asenaf- Asenaf- ) ) Bentso(b),i) Bentso(k) h) Fenen- n- Fluo- 2,3- Kry- Nafta- Py- PAH 5 PCB 6 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 1 arvio havainnot luontainen pit aine 0,02 1 0,005 0, seeni teeni tyleeni antrasee pyreeni fluorantee peryleeni fluorantee antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni sum. Keskit. Raskaat sum. ni ni ni pyreeni kynnysarvo , , , alempi ohjearvo , ylempi ohjearvo vaarallisen jätteen raja-arvo ### (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF KK 1 0,0-0,1 0,1 Hm 0,1-1,0 0,9 TäHk, Sr < < ,0-1,8 0,8 TäSr < < ,8-2,0 0,2 Tä, tumma, tiiltä < ,90 6,1 0,11 5,30 12, ,0-2,3 0,3 Si/Sa 2,3- e.k.s. RF KK 2 0,0-0,1 0,1 Hm, jäte metalli, kaapeli, talousjäte < ,40 7,6 3,00 0,85 5, ,08 0,1-1,0 0,9 Louhe < < ,56 2,5 0,13 <0,2 6, ,0-2,0 1,0 TäSr, kiveä 2,0-2,2 0,2 Sa 2,2- e.k.s. RF KK 3 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-1,0 0,9 Hk < < ,0-1,8 0,8 Tä, Sr, kiveä 1,8-2,0 0,2 Tä, tumma talousjäte, lasi < ,1 0,03 0,1 0,58 0,57 0,65 0,41 0,29 0,08 0,9 1,4 0,07 0,42 0,65 0,02 1 7,2 < ,0-2,2 0,2 SiHk 2,2- e.k.s. RF KK 4 0,0-0,1 0,1 Hm, tiiltä < < ,1-1,6 1,5 Hk,Sr, kiveä < ,6-1,8 0,2 Tä, tumma < ,8-2,0 0,2 louhe 2,0- e.k.s. Si/Sa RF KK 5 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-1,0 0,9 Tä, Sr, kiveä vesipinta < < ,0-1,6 0,6 Tä, kiveä 1,6-1,8 0,2 SiHk/Sa 1,8- e.k.s. RF KK 6 0,0-0,1 0,1 Hm ,1-1,0 0,9 Tä, kiveä, jätettälasi, keramiika < < ,0-1,3 0,3 Tumma kerros tuhka? ,3-1,5 0,2 SiHk/Sa 1,5- e.k.s. RF KK 7 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-1,1 1,0 Tä, jäte tiiltä, talousjätettä, metallia < ,1 0,19 0,66 8,2 7,7 6,4 4 3,9 0,92 5,5 16 0,38 4 7,2 0, ,01 < ,1-1,5 0,4 SiHk 1,5- e.k.s. RF KK 8 0,0-0,1 0,1 Hm < ,0 % <0,5 4,1 <0,1 0,56 6, ,1-0,5 0,4 Tä, jäte tiiltä, puuta, luu ,0 % 0,87 14 <0,1 0, <0,01 0,5-0,9 0,4 Tä, tumma 0,9-1,5 0,6 Hk 1,5- e.k.s. RF KK 9 0,0-0,1 0,1 Hm 0,1-1,0 0,9 jätetäyttö metallia, talousjätettä ,0 % <0,1 6, ,23 0,08 0,03 0,35 0,28 0,24 0,24 0,12 0,07 0,94 0,81 0,18 0,2 0,3 0,16 0,59 4,8 <0, ,0-1,8 0,8 vesipinta ei näytettä 1,8-2,0 0,2 SiHk < < ,0 % <0,5 3,8 <0,1 <0,2 4, , ,0- e.k.s. RF KK 10 0,0-0,1 0,1 Hm < ,1-0,6 0,5 TäHk kivinen < ,6-1,0 0,4 SiHk 1,0-2,0 1,0 SiHk haju? <20 <20 <20 2,0-2,2 0,2 SiHk lievä haju 2,2- e.k.s. kivi/kallio RF KK 11 0,0-0,2 0,2 Hm/Hk puuta < < ,2-0,6 0,4 SiHk kivinen 0,6- e.k.s. RF KK 12 0,0-0,5 0,5 Hm/Hk 0,5-1,0 0,5 TäHk ,0-1,2 0,2 Hk/Si 1,2- e.k.s. RF KK 13 0,0-0,4 0,4 Hm/Hk 0,4-1,0 0,6 Hk/Si ,0-1,6 0,6 Hk/Si 1,6-1,8 0,2 SiHk vetinen 1,8- e.k.s. RF KK 14 0,0-1,2 0,6 Hk/Hm 1,2- e.k.s. kivi/kallio RF KK 15 0,0-0,5 0,5 Hm 0,5-1,5 1,0 Hk 1,5- e.k.s. 0,0 RF KK 16 0,0-1,0 1,0 Hk 1,0-1,5 0,5 Hk, kivinen 1,5- e.k.s. RF Kiväärirata 0,0-0,1 0,1 Hm/Hk < < etuvalli 0,1-0,2 0,1 Hk < < RF Kiväärirata 0,0-0,6 0,6 TäHk < ,0 % 28 6,9 <0,1 <0,2 4, taustavalli 0,6-0,8 Hk < RF Pistoolirat 0,0-0,5 0,5 Hk taustavalli 0,5-0,7 0,3 Hk < < RF Pistoolirat 0,0-0,1 0,1 Hm 35 < taustavallin edu 0,1-0,2 0,1 Hk < RF Pistoolirat 0,0-0,1 0,1 Hm < Etuvallin edusta 0,1-0,2 0,1 Hk < < Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: = kts. VnA 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

18

19 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Turku Linnankatu 3 a B TURKU Tutkimuksen nimi: Rauman kaupunki, Kuuskajaskari, Rauma Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Suvi Pekkarinen Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet KK2 KK3 KK6 KK7 KK8 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit (PIMA), maa Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Yksikkö Menetelmä 0-0,1 1,8-2 0,1-1 0,1-1 0,1-0,5 m Kenttät m-% RA4016* ok ok RA3007 2,4 mg/kg ka RA3000* 7,6 mg/kg ka RA3000* 3,0 mg/kg ka RA3000* 0,85 mg/kg ka RA3000* 5,8 mg/kg ka RA3000* 43 mg/kg ka RA3000* 110 mg/kg ka RA3000* 160 mg/kg ka RA3000* 35 mg/kg ka RA3000* 740 mg/kg ka RA3000* 42 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA4020* <20 <20 <20 mg/kg ka RA4020* mg/kg ka RA4020* RA4049* Bentseeni mg/kg ka RA4049* Tolueeni mg/kg ka RA4049* Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049* m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049* o-ksyleeni mg/kg ka RA4049* MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049* TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049* ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049* Bensiinijakeet C5-C10 mg/kg ka RA4049C Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni 7,2 79 mg/kg ka RA4053* 0,10 2,1 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

20 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /1 Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB Yksikkö Menetelmä 0,03 0,19 mg/kg ka RA4053* 0,10 0,66 mg/kg ka RA4053* 0,58 8,2 mg/kg ka RA4053* 0,57 7,7 mg/kg ka RA4053* 0,65 6,4 mg/kg ka RA4053* 0,41 4,0 mg/kg ka RA4053* 0,29 3,9 mg/kg ka RA4053* 0,08 0,92 mg/kg ka RA4053* 0,90 5,5 mg/kg ka RA4053* 1,4 16 mg/kg ka RA4053* 0,07 0,38 mg/kg ka RA4053* 0,42 4,0 mg/kg ka RA4053* 0,65 7,2 mg/kg ka RA4053* 0,02 0,06 mg/kg ka RA4053* 1,0 12 mg/kg ka RA4053* 0,08 0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,001 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,002 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,01 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,005 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0, <0,001 mg/kg ka RA4053* 0, <0,001 mg/kg ka RA4053* 0, <0,001 mg/kg ka RA4053* Maanäytteet Näytteenottopisteet KK9 KK10 KK12 KK13 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit (PIMA), maa Yksikkö Menetelmä 0, ,5-1 0,4-1,6 m Kenttät m-% RA4016* RA3007 Antimoni (Sb) mg/kg ka RA3000* Arseeni (As) mg/kg ka RA3000* Elohopea (Hg), PIMA mg/kg ka RA3000* Kadmium (Cd) mg/kg ka RA3000* Koboltti (Co) mg/kg ka RA3000* Kromi (Cr) mg/kg ka RA3000* Kupari (Cu) mg/kg ka RA3000* Lyijy (Pb) mg/kg ka RA3000* Nikkeli (Ni) mg/kg ka RA3000* Sinkki (Zn) mg/kg ka RA3000* Vanadiini (V) mg/kg ka RA3000* Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Bentseeni Tolueeni 420 < mg/kg ka RA4020* 130 < mg/kg ka RA4020* 300 < mg/kg ka RA4020* ok ok RA4049* <0,02 <0,02 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

21 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /1 Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C10 Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB Yksikkö Menetelmä <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 <0,5 mg/kg ka RA4049C 4,8 mg/kg ka RA4053* 0,23 mg/kg ka RA4053* 0,08 mg/kg ka RA4053* 0,03 mg/kg ka RA4053* 0,35 mg/kg ka RA4053* 0,28 mg/kg ka RA4053* 0,24 mg/kg ka RA4053* 0,24 mg/kg ka RA4053* 0,12 mg/kg ka RA4053* 0,07 mg/kg ka RA4053* 0,94 mg/kg ka RA4053* 0,81 mg/kg ka RA4053* 0,18 mg/kg ka RA4053* 0,20 mg/kg ka RA4053* 0,30 mg/kg ka RA4053* 0,16 mg/kg ka RA4053* 0,59 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,002 mg/kg ka RA4053* 0,002 mg/kg ka RA4053* 0,002 mg/kg ka RA4053* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu suvi.pekkarinen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

22 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy / Turku Linnankatu 3 a B TURKU Tutkimuksen nimi: Rauman kaupunki, Kuuskajaskarin saari, Rauma Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Suvi Pekkarinen Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet KK1 KK2 KK8 KK8 KK9 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Yksikkö Menetelmä 1,8-2 0,1-1,0 0-0,1 0,1-0,5 0-1 m Kenttät m-% RA4016* Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) 6,9 0,56 <0,50 0,87 15 mg/kg ka RA3000* 6,1 2,5 4, mg/kg ka RA3000* 0,11 0,13 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg ka RA3000* 5,3 <0,20 0,56 0,47 6,8 mg/kg ka RA3000* 12 6,5 6,6 6,0 17 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* Maanäytteet Näytteenottopisteet KK9 Kiväärirata taustavalli Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Yksikkö Menetelmä 1,8-2,0 m Kenttät m-% RA4016* ok ok RA3007 <0,50 28 mg/kg ka RA3000* 3,8 6,3 mg/kg ka RA3000* <0,10 <0,10 mg/kg ka RA3000* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

23 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /2 Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Yksikkö Menetelmä <0,20 <0,20 mg/kg ka RA3000* 4,8 4,4 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* 5, mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu suvi.pekkarinen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

24

25 VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 1 / 4 Kuva 1. Kaatopaikka-alue saaren pohjoisosassa, vanha polttolaitos sijaitsee samalla alueella Kuva 2. Koekuoppa KK1

26 VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 2 / 4 Kuva 3. Koekuoppa KK 9 Kuva 4. Pistoolirata

27 VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 3 / 4 Kuva 5. Koekuoppa KK 10 polttolaitoksen edustalle Kuva 6. Koekuoppa KK 12

28 VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 4 / 4 Kuva 7. Kivääriradan taustavallit Kuva 8. Koekuoppa KK13

29

30 KAATOPAIKKA TAUSTAVALLI PISTOOLIRATA rakennus 23 JÄTTEIDEN POLTTOLAITOS rakenne 20 AMPUMAKATOS Rakennus 7/ 2 kpl maanalainen 200 l säiliö Rakennus 6/ 2 kpl maanalainen 200 l säiliö Rakennus 5/ 4 kpl maanalainen 200 l säiliö TAUSTAVALLI Rakennus 11/ Kevytpolttoainesäiliö bunkkerissa 036 KIVÄÄRIRATA Rakenne m3 polttoainesäiliö 028 Rakennus 12/ kellarissa l säiliö 012 voiteluöljyvarasto rakennus 24 ÖLJYVARASTO rakennus 40 VANHA BENSAVARASTO rakenne 18 AMPUMAKATOS (150 m) Rakennus 4/ maanalainen 3000 l säiliö rakenne AMPUMAKATOS (300 m) 019 Rakennus 16/ kaksi 2000 l öljysäiliötä Rakennus 9/ maanalainen 200 l säiliö rakennus 14 ja rakenne 42 ÖLJYSÄILIÖ Rakenne 39 ÖLJYSÄILIÖ Rakennus 32 ÖLJYVARASTO MERKINNÄT KK1...KK16 Tutkimuspisteet K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Analysoidut pitoisuudet > kynnysarvotaso Analysoidut pitoisuudet > alempi ohjearvotaso Analysoidut pitoisuudet > ylempi ohjearvotaso Analysoidut pitoisuudet > vaarallinen jätteen raja-arvo Rakennustoimenpide Uudiakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite Rauman kaupunki Kuuskajaskari Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Ramboll Linnankatu 3 a B Turku puh Piirustuslaji Ympäristötekninen tutkimus Piirustuksen sisältö Tutkimuskartta Suunn.ala Piirustusnro Piirt. Työnro YMP Suunn. - TWEI SUVIP Tiedosto Muutos Pvm Juokseva nro Mittakaava Z