»Sokerit koholla» diagnoosi?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "»Sokerit koholla» diagnoosi?"

Transkriptio

1 Näin hoidan: Aikuisten diabetes Tiinamaija Tuomi»Sokerit koholla» diagnoosi?»aiemmin terve 30-vuotias nainen tulee vastaanotolle muutaman kuukauden aikana ilmaantuneen janotuksen ja väsymyksen vuoksi. Verenglukoosi on 16 mmol/l, syönyt noin neljä tuntia aiemmin.» (Potilas 1)»Aiemmin terve 25-vuotias tulee työterveystarkastukseen. Paastoverenglukoosi on 6,9 mmol/l.» (Potilas 2)»Vastaanotolle tulee 57-vuotias nainen virtsatieinfektio-oireiden vuoksi. Virtsanäytteessä on infektiomuutosten lisäksi glukoosi kolmella plussalla ja seuraavana päivänä paastoverenglukoosi on 10,5 mmol/l.» (Potilas 3)»Kutsuntatarkastuksessa todetaan 18-vuotiaalla miehellä virtsassa glukoosia, paastoverenglukoosi on 5,4 mmol/l. Muistelee, että koulutarkastuksissakin puhuttu sokerista virtsassa ja aikanaan tehty sokerirasitus, joka oli potilaan käsityksen mukaan normaali.» (Potilas 4) Onko potilailla diabetes? D iabetekselle diagnostinen plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on yli 7,0 mmol/l tai glukoosirasituksen jälkeinen kahden tunnin arvo yli 11,0 mmol/l (ei koske raskausdiabetesta). Kahden tunnin rajan ylitys kertamittauksessa riittää, jos potilaalla on oireita hyperglykemiasta. Diabetesdiagnoosia ei tule tehdä stressihormonimyrskyn aiheuttavan tilan kuten infektion, sydäninfarktin tms. aikana. Potilaan 3 paastoarvo ylittää selvästi diagnoosirajan. On epätodennäköistä, että pelkkä kuumeeton virtsatieinfektio suurentaisi glukoosipitoisuutta noin merkittävästi, joten diabetesdiagnoosi on lähes varma. Paastoarvo on toki syytä tarkistaa infektion hoitamisen jälkeen sekä diagnoosin varmistamiseksi että lähtölukemien selvittämiseksi jatkohoitoa varten (HbA 1c -arvon kera). Glukoosirasitusta ei diagnoosia varten tarvita. Virtsan glukoosilöydös sopii siihen, että glukoositaso on ollut pidemmän ajan yli 10 mmol/l, joka on keskimääräinen munuaisten kynnysarvo glukoosille. Duodecim 2007;123: Myös potilas 1 täyttää kriteerit (kertamittaus yli 11 mmol/l ja oireet). Mahdollinen infektio on toki syytä selvittää, etenkin koska insuliininpuutteessa infektio voi nopeasti heikentää tilannetta ja laukaista ketoasidoosin, mutta diabetesdiagnoosi on ilmeinen. Potilaita 2 ja 4 ei voida julistaa sen enempää terveiksi kuin sairaiksikaan ilman glukoosirasitusta. Potilaalla 2 on joka tapauksessa glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo (IFG), mutta vain glukoosirasitus kertoo, onko kyseessä pelkkä IFG vai peräti heikentynyt glukoosinsietokyky (IGT) tai diabetes (Diabeteksen Käypä hoito suositus). Potilaan 4 paastoglukoosiarvo on normaali mutta virtsaan erittyvä glukoosi kielii joko suurista aterianjälkeisistä arvoista tai alentuneesta munuaiskynnyksestä. Mikä diabetes potilailla on? Käytännössä muut diabetestyypit kuin tyyppi 2 määritellään tiettyjen kriteerien mukaan (kuva 1) ja näihin sopimattomia potilaita pidetään tyypin 2 diabeetikkoina. Aina on syytä 1457

2 Tyypin 1 diabetes (E 10.9) Autoimmuuniperäinen nopeasti etenevä hitaasti etenevä (latent autoimmune diabetes in adults, LADA) Tyypin 2 diabetes (E11.9) Insuliiniresistenssi ja/tai insuliininpuute Muut spesifiset tyypit Geneettiset poikkeavuudet MODY (E14.9) mitokondriaalinen diabetes (MIDD, MELAS) muut Eksokriiniset haiman sairaudet (mm. E13.9, E89.1) Endokrinopatiat Lääkkeiden, kemikaalien ym. aiheuttamat Raskausdiabetes Kuva 1. Diabeteksen luokitus Maailman terveysjärjestön mukaan (Alberti ym.) (1998). Diagnoosikoodit lisätty. selvittää, onko potilaalla tyypin 2 diabetekseen usein liittyviä metabolisen oireyhtymän (MBO) komponentteja (keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sydän- ja verisuonisairaudet), mutta ne eivät yksin riitä diagnoosiin. MBO alkaa olla niin yleinen, että muitakin diabetestyyppejä sairastavilla esiintyy yhä enemmän MBO:n piirteitä (Thorn ym. 2005). Oleellista erotusdiagnostiikassa on pyrkiä arvioimaan insuliininpuutteen aste, etsiä viitteitä autoimmuniteetista sekä selvittää potilaan anamneesi ja sukuhistoria diabetestyyppien, sydän- ja verisuonisairauksien, autoimmuunisairauksien ja muiden oleellisten sairauksien (neurologiset häiriöt, myopatiat, kuuloviat) osalta. Näiden perusteella työdiagnoosiksi valitaan todennäköisin. Usein diabetestyyppi ei ole selvä diagnoosivaiheessa, mutta se selkiintyy yleensä noin puolen vuoden tai vuoden kuluessa, kun hoitovasteesta saadaan lisätietoa. Osalla tyypin 2 potilaista diagnoosin viivästyminen (jopa vuosilla) johtaa huomattavaan hyperglykemiaan, joka sekä pahentaa insuliiniresistenssiä että uuvuttaa haiman beetasolut (glukotoksisuus) ja siten heikentää insuliinintuotantoa. Tällöin todetaan vaikeasti tulkittava C-peptidiarvo (noin 0,3 nmol/l), joka korjaantuu hoidon myötä. Insuliinihoito on runsaan hyperglykemian yhteydessä aluksi paikallaan tablettihoidon lisänä, mutta se voidaan usein lopettaa puolen vuoden kuluessa. Insuliininpuutteen aste? Asidoosi. Vaikea insuliininpuute käynnistää hallitsemattoman lipolyysin, ja elimistö siirtyy käyttämään rasvahappoja. Syntyvien ketoaineiden ylittäessä poisto- ja puskurikapasiteetin seuraavat asidoosi ja tähän liittyvät oireet (pahoinvointi, vatsakivut, oksentelu, hyperventilaatio ja hengityksen hapan haju). Asidoosi vaatii välitöntä hoitoa, ja tuoreen diabeetikon diagnostiikassa on oleellista ennakoida asidoosiriski, vaikkei asidoosia juuri sillä hetkellä olisikaan. Esimerkiksi infektio voi nopeasti muuttaa tilannetta. Jonkin verran ketoaineita (+ ++) saattaa ilmaantua terveenkin henkilön virtsaan tai verenkiertoon jo yöpaaston jälkeen elimistön siirtyessä polttamaan rasvaa glykogeenivarastojen tyhjennyttyä. Tuoreen diabeetikon tapauksessa on kuitenkin varminta tulkita ketoaineet insuliininpuutteeseen liittyviksi ja lähettää potilas paikkaan, jossa veren happo-emästasapaino voidaan tarkistaa. Insuliini- ja C-peptidimääritys. Seerumin insuliinipitoisuuden paastoarvo korreloi insuliiniresistenssiin, mutta insuliininpuutteen arvioinnissa sillä ei ole sijaa. Glukoosirasituksen aikaansaama insuliinivaste voidaan suhteuttaa glukoosipitoisuuden kasvuun, mutta viitearvojen puuttuessa vasteen arviointi vaatii kokemusta, eikä insuliinipitoisuutta yleensä määritetä glukoosirasituksen aikana. MODYn diagnostiikassa määrityksestä on hyötyä karkealla asteikolla arvioituna: jos insuliinipitoisuus ei juuri värähdä, vaikka plasman glukoosipitoisuus kasvaa merkittävästi, on kyseessä puutteellinen vaste. Tyypin 2 diabeetikolla sen sijaan alun perinkin suurentunut paastoinsuliiniarvo kasvaa merkittävästi glukoosipitoisuuden suurentuessa, mutta tämä vain ei riitä hillitsemään glukoosipitoisuuden kasvua (insuliiniresistenssi). Seerumin C-peptidi on stabiilimpi insuliinituotannon mittari, mutta senkin tulkinta on on T. Tuomi

3 gelmallista. Lisäksi laboratoriomääritysmenetelmien välillä on suuria tasoeroja ja näytteen väärä käsittely aiheuttaa herkästi virheellisen pieniä tuloksia. Glukoosi on voimakkain insuliinin- ja C-peptidinerityksen stimuloija. Jos siis glukoosipitoisuus on suurentunut, pitää insuliininerityksen stimuloitua, jos haima siihen pystyy! Ongelma on, että»paastotilanteen» C-peptidipitoisuuden vertailuarvoihin (yleensä noin 0,2 1,2 nmol/l) sisältyy oletus normaalista glukoosipitoisuudesta. Jos glukoosipitoisuus on suurentunut (yli 7 mmol/l), pitää käyttää stimuloituja C- peptidin viitearvoja (esim. glukagonirasituksen arvoja). Ellei C-peptidipitoisuus tällöin ylitä arvoa 0,6 0,7 nmol/l, on kyseessä merkittävä insuliininpuute, joka käytännössä vaatii ainakin ateriainsuliinihoitoa. Jos C-peptidipitoisuus on alle 0,2 0,3 nmol/l hyperglykemian aikana, tarvitaan useimmiten myös perusinsulinisaatiota. Tämä riippuu toki potilaan insuliiniherkkyydestä: herkempi tulee pidempään toimeen ilman perusinsuliinia, ja insuliiniresistenssi yhdistyneenä merkittävään insuliininpuutteeseen vaatii perusinsuliinia jo suuremmalla C-peptidipitoisuudella. Hyperglykemia. Insuliininpuute ajaa maksan tuottamaan glukoosia, ja veren glukoosipitoisuus suurenee spontaanisti. Tämä korreloi insuliininpuutteen asteeseen: myös insuliinivaikutuksen heikkeneminen (maksan insuliiniresistenssi) suurentaa paastoglukoosiarvoa tyypin 2 diabeteksessa, mutta vaikea insuliininpuute suurentaa sitä enemmän, ja glukoosipitoisuus voi suurentua arvoon 20 mmol/l parissa tunnissa insuliinivaikutuksen lakattua täysin. Tästä syystä tyypin 1 diabeetikoilla on yleensä diagnoosivaiheessa suurempi veren glukoosipitoisuus ja enemmän hyperglykemiaan liittyviä oireita (virtsamäärien kasvu, janotus, väsymys, näköhäiriöt, kuivumiseen liittyvät öiset pohjekouristukset). Voimakkaiden ja etenkin suhteellisen nopeasti ilmaantuneiden hyperglykemiaoireiden yhteydessä on varminta epäillä tuoretta tyypin 1 diabetesta. Tässä yhteydessä nopeasti ilmaantuminen tarkoittaa aikuisilla muutaman kuukauden ajanjaksoa. Usein retrospektiivisesti tarkastellen aikuisilla tyypin 1 diabeetikoilla on esiintynyt jonkinlaista väsymystä jopa kuuden kuukauden ajan sekä janotusta ja lisääntyneitä virtsamääriä pari kuukautta. Oletetusta diabetestyypistä riippumatta voimakkaat oireet ja runsas hyperglykemia edellyttävät ainakin tilapäistä insuliinihoitoa. Käytännössä normaalihiilihydraattisen (esim. 40 g hiilihydraattia) aterian provosoima selvä pitkäaikainen glukoosipitoisuuden kasvu (ero ennen ateriaa ja kaksi tuntia sen jälkeen mitatuissa arvoissa esim. yli 5 mmol/l) merkitsee, että insuliinivaste hyperglykemiaan on heikko ja aterian insuliinilisästä (sulfanyyliurea, ateriatabletti, ateriainsuliini) on hyötyä. Sen sijaan paastotilanteessa (yön aikana tai aterioiden välillä) selvästi suureneva glukoosiarvo kielii perusinsuliinin puutteesta. Insuliininpuutteen syyt. Kuvassa 2 on esitetty insuliininpuutteeseen johtavia tekijöitä. Oleellista on sisäistää, että aina ei ole kyse haiman beetasolujen tuhoutumisesta vaan myös korjaantuvat tekijät (hyperglykemia eli glukoositoksisuus ja lipidien kertyminen eli lipotoksisuus) voivat aiheuttaa merkittävänkin insuliininpuutteen. Niin ikään solutuhosta johtuva insuliininpuute saattaa edetä täydelliseksi tai jäädä osittaiseksi. Tällä on vaikutusta insuliininpuutteen asteeseen ja tarvittavaan hoitoon. Beetasolujen tuhoutuminen Autoimmuniteetti (tyypin 1 diabetes), pankreatiitti, tulehdus, hemokromatoosi Beetasolujen väsyminen Hyperglykemia (glukoositoksisuus), rasvan kertyminen (lipotoksisuus) Beetasolut eivät reagoi glukoosipitoisuuden kasvuun MODY mitokondriaalinen diabetes Beetasolujen määrä on alun perin vähäinen MODY4, MODY5/RCAD Beetasolujen apoptoosi on lisääntynyt suhteessa regeneraatioon Mitokondriaalinen diabetes? Kuva 2. Insuliininpuutteeseen johtavia tekijöitä.»sokerit koholla» diagnoosi? 1459

4 Diabetekseen liittyy aina ensimmäisen vaiheen eli nopean insuliinivasteen heikkeneminen, ja jos insuliininpuute on merkittävä, todetaan ensin heikentynyt ateriavaste ja myöhemmin perusinsuliinin puute. Monilla ns. välimuotoisia diabetestyyppejä sairastavista ei ole täydellistä perusinsulinisaatiota vaativaa insuliininpuutetta. Harvinaisemmissa monogeenisissä diabetesmuodoissa on yleensä ensisijaisesti kyse beetasolujen puutteellisesta reagoinnista glukoosipitoisuuden kasvuun eikä niinkään beetasolujen puutteesta. Usein näihin toki yhdistyy haiman kehityshäiriö ja alun perin vähäinen beetasolumassa tai beetasolujen lisääntynyt apoptoosi (kuva 2) (Tuomi 1998, Hattersley ym. 2006). Mistä sukuhistoria viestii? Monogeeniset diabetesmuodot (yleisimmin MODY-tyyppejä) periytyvät pääosin autosomissa vallitsevasti eli diabetekseen sairastuu keskimäärin 50 % joka sukupolvesta ja geenivirheen (diabeteksen) siirtymistä voidaan seurata sukupolvesta toiseen. Poikkeuksena on mitokondriaalisen DNA:n mutaatioiden aiheuttama diabetes, joka periytyy ainoastaan äidin kautta. Pojat voivat periä tämän sairauden äidiltään mutta eivät siirrä sitä eteenpäin omille jälkeläisilleen. Koska uusiakin MODY-mutaatiota ilmaantuu väestöön, sukuanamneesin puuttuminen ei selvässä epäilyssä sulje pois monogeenisen mutaation mahdollisuutta. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesprosesseihin liittyy monitekijäinen periytyminen, joskin ympäristötekijöillä on merkittävä vaikutus sairauden puhkeamiseen. Valtaosalla tyypin 2 diabeetikoista on samaa tautia potevia lähisukulaisia; vain noin 10 %:lta ei löydy yhtään tapausta ensimmäisen tai toisen asteen sukulaisten joukosta. Vain kuudesosalla tyypin 1 diabeetikoista on samaa tautia sairastava sukulainen, osalla lähisukulainen, mutta usein sukulaisdiabeetikot löytyvät isovanhempien, tätien tai setien tai serkkujen joukosta eli toisen tai kolmannen asteen sukulaisista. Positiivinen sukuanamneesi tyypin 1 suhteen puhuu tyypin 1 diabeteksen puolesta samoin täysin puuttuva sukuanamneesi! Puuttuva sukuanamneesi sopii myös pankreatiitin aiheuttamaan diabetekseen sekä, kuten edellä on mainittu, de novo tyyppiseen monogeeniseen diabetekseen. Miten ratkaisemme potilastapaukset? Potilas 1, 30 vuotta, selvät nopeasti edenneet hyperglykemian oireet. Onko laihtunut? Kyllä, 4 kg kuukauden aikana (painoindeksi 26,3 kg/m 2 ). Ikä sopii mihin tahansa diabetekseen. Suomalaisilla on harvemmin kyseessä tyypin 2 diabetes, kun potilas on näin nuori ja painoindeksi näin pieni (ellei potilaalla ole vahvaa sukurasitusta diabeteksen suhteen molempien vanhempien puolelta). Jos kyseessä olisi aasialais- tai afrikkalaistaustainen potilas, olisi tyypin 2 diabetes todennäköisin vaihtoehto joskin myös heitä kannattaa hoitaa ensimmäisen puolen vuoden ajan insuliinilla metformiinin lisäksi. Suku? Ei diabetesta. Ollut kaksi kertaa raskaana (kaksi ja viisi vuotta aiemmin), ei ongelmia glukoosin kanssa. Infektio provosoimassa? Ei. Anamneesissa pankreatiitteja? Ei (alkoholinkäyttö kohtuullista). Onko esiintynyt asidoosin oireita? Ei. Yleistila? Hyvä. Ei tarvitse päivystyslähetettä. Aamulla tarkistetaan paastoglukoosiarvo, joka todennäköisesti on samaa tasoa. Työdiagnoosina pidetään tyypin 1 diabetesta, ja potilaalle aloitetaan insuliinihoito tai tehdään lähete oikeaan aloitushoitopaikkaan (kiireellisyysluokka 1 2 viikkoa). Potilaalle annetaan ohje välttää sokeripitoisia ruoka-aineita ja juomia sekä tuoremehua ja maitoa hoidon aloitukseen asti. Lisäksi häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä päivystykseen, jos ilmaantuu infektio tai asidoosin oireita tai yleisvointi heikkenee. Myöhemmin tarkistetaan GAD-vasta-aineet ja insuliinihoidon korjattua hyperglykemian aiheuttaman beetasolulaman myös C-peptidipitoisuuden paastoarvo ja samanaikainen plasman glukoosipitoisuus (esim. 3 6 kuukauden kuluttua). Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen sekundaarinen diabetes (pankreatiitti) tai pidempään muhinut tyypin 2 diabetes (tuskin, koska ei raskausdiabetesta) tai MODY (tuskin, koska ei sukuanamneesia eikä raskausdiabetesta). Potilas 2, 25 vuotta, sattumalta todettu suurentunut paastoglukoosiarvo, oireeton. Glukoo T. Tuomi

5 sirasitus? Paastoarvo 6,7 mmol/l, kahden tunnin arvo 10 mmol/l. Sekä paastoarvo että kahden tunnin arvo ovat suurentuneet. Potilaalla on IGT. Painoindeksi on 32 kg/m 2, HDL-kolesterolipitoisuus 0,9 mmol/l, LDL-kolesteroli-arvo 3,9 mmol/l, triglyseridipitoisuus 2,5 mmol/l ja verenpaine 145/95 mmhg. Sukuanamneesi? Isällä on todettu noin 50-vuotiaana verenpainetauti ja diabetes, johon hän on saanut aluksi tablettihoitoa ja nykyään myös iltainsuliinia. Isän kahdella veljellä on todettu 55- ja 60-vuotiaana tablettihoitoinen diabetes, ja molemmilla on myös sepelvaltimotauti. Isänäidillä on diagnosoitu diabetes noin 70-vuoden iässä. Isänisä on kuollut 65-vuotiaana sydäninfarktiin. Potilaalla on metabolinen oireyhtymä ja IGT. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on suuri, etenkin koska arvot jo lähellä diabetesrajaa. Riskitekijöihin on syytä puuttua (ruokavalio, liikunta, laihdutus, verenpaineen alentaminen, dyslipidemian hoito). Plasman glukoosipitoisuuden ja HbA 1c -seuranta on aiheellista puolen vuoden kuluttua ja sitten vuosittain muiden riskitekijöiden tarkistamisen lisäksi. Entäpä jos sukuanamneesi olisi erilainen? Potilaan veljellä olisi todettu ruokavaliohoitoinen diabetes 15-vuotiaana, ja sisar olisi terve. Isällä olisi noin 50-vuotiaana todettu verenpainetauti ja diabetes, johon hän olisi alkuun käyttänyt ruokavaliohoitoa, sittemmin metformiinia, ja HbA 1c -arvo olisi 7,5 % kymmenen vuoden sairastamisen jälkeen. Isän neljästä veljestä kahdella olisi 35- ja 45-vuotiaana todettu tablettihoitoinen diabetes. Isänäidillä olisi diagnosoitu tablettihoitoinen diabetes noin 60-vuotiaana. Suvun diabetes tuntuu tällöin lievältä, ja monella diagnoosi on tehty varhain. Keskimäärin puolet joka sukupolvesta sairastuu. Glukoosirasituksen tulos sopii myös MODY2:een, jossa paastoglukoosiarvo on pysyvästi suuri jo syntymästä lähtien glukokinaasigeenin virheen vuoksi. Etenkin jos potilaalla ei olisi MBO:n piirteitä, joita sinänsä kannattaa hoitaa tyypin 2 tapaan, vaan hän olisi normaalipainoinen, kannattaisi MODY2-diagnoosia selvittää geenitestillä. Tällöin hoitona olisi pelkkä hiilihydraatteja aterioilla tasaava ruokavalio eikä paastoglukoosipitoisuutta pyrittäisi hoitamaan vaan mahdolliset hoidonmuutokset tehtäisiin HbA 1c :n perusteella. Potilas 3, 57 vuotta, virtsatieinfektion yhteydessä todettu glukosuria ja paastoglukoosiarvo 10,5 mmol/l. Potilas on oireeton, joskin väsymystä esiintynyt. HbA 1c -arvo on 8,3 %. Painoindeksi on 27 kg/m 2, ja paino on noussut parin vuoden aikana kymmenen kiloa. HDL-kolesteroliarvo on 1,1 mmol/l, LDL-kolesterolipitoisuus 3,6 mmol/l, triglyseridiarvo 2,1 mmol/l ja verenpaine 140/85 mmhg. Sukuanamneesi? Isällä oli todettu noin 60-vuotiaana verenpainetauti ja diabetes, johon hän oli käyttänyt tablettihoitoa. Hän oli kuollut 75-vuotiaana sepelvaltimotautiin. Äiti on 90-vuotias. Viime vuosina häneltä on mitattu lievästi suurentuneita glukoosiarvoja. Hän ei ole saanut tähän hoitoa. Potilaan lapsella on todettu 18-vuotiaana ja äidinpuoleisella serkulla 35-vuotiaana tyypin 1 diabetes. Potilaalla on lievästi ylipainoa ja lievä dyslipidemia eikä verenpainekaan ole optimaalinen. Vastaavat löydökset todetaan noin kolmasosalla tässä ikäryhmässä. Diabetesdiagnoosi on selvä. HbA 1c -arvon perusteella keskimääräinen glukoositaso viimeisten kahden kuukauden aikana y d i n a s i a t Diabetesdiagnoosi edellyttää toistetusti koholla olevaa glukoosipitoisuutta joko paastotilanteessa tai glukoosirasituksen jälkeen. Jos glukoosin paastopitoisuuden arvo on koholla mutta ei ylitä diabetesrajaa tai jos epäillään diabetesta, vaikka paastopitoisuus on normaali, tehdään glukoosirasitustesti. Oleellista erotusdiagnostiikassa on pyrkiä arvioimaan insuliininpuutteen aste ja etsiä viitteitä autoimmuniteetista sekä selvittää potilaan oma anamneesi ja sukuhistoria mm. diabetestyyppinen, sydän- ja verisuoni- ja autoimmuunisairauksien osalta.»sokerit koholla» diagnoosi? 1461

6 Taulukko. MODYn tyypit. Tyyppi Geeni Ominaispiirteet 1 HNF4a Heikentynyt insuliinivaste aterialle, suuret aterianjälkeiset arvot, pieni triglyseridipitoisuus 2 Glukokinaasi Paastoglukoosiarvo suurentunut, geenivirheen säätämän kynnysarvon ylityttyä melko normaali insuliinineritys 3 HNF1a Heikentynyt ateriavaste, suuret aterianjälkeiset arvot, pitkään normaali paastoglukoosiarvo, munuaisten glukoosikynnys alentunut (oireeton glukosuria) 4 IPF1 Homotsygooteilla haima ei kehity, heterotsygooteilla ei selvää fenotyyppiä 5 HNF1β Munuaiskystia ja diabetes, munuaisten kystinen vajaatoiminta, 50 %:lla diabetes, genitaalien kehityshäiriöitä, aminotransferaasiarvot suurentuneet, haimasta puuttuu osa 6 NeuroD1 Vain pari perhettä kuvattu on vastannut noin nykyistä paastoarvoa. Virtsatieinfektio lienee suurentanut hieman paastoarvoa. Potilaalla on isän puolelta tyypin 2 ja äidin puolelta tyypin 1 diabeteksen perimä. Äidin 90- vuotiaana todetulla diabeteksella ei ole tässä yhteydessä merkitystä (paitsi ehkä suojaavaa), koska riittävästi ikääntyessä kaikille kehittyy joskus diabetes. Diabetestyyppi on tässä vaiheessa auki; tyypin 2 diabetes ja LADA (latent autoimmune diabetes in adults) ovat tavallisimpina todennäköisimmät vaihtoehdot. Aloittaisin ruokavaliohoidon sekä liikuntaohjauksen, tavoitteina hyperglykemian hillitseminen ja 1 2 vuoden kuluessa 5 %:n laihtuminen. Omatoiminen verenglukoosin seuranta on syytä opetella. Virtsatieinfektio tulee hoitaa ja aloittaa metformiinin ja asetyylisalisyylihapon (100 mg/vrk) käyttö. Kehottaisin potilasta ottamaan puhelinyhteyden parin viikon päästä ja jos glukoosiarvo on ennallaan tai jonkin verran korjaantunut, sopisin seurantakäynnin parin kuukauden päähän. Jatkohoidosta ks. Eriksson, tässä numerossa. GAD-vasta-aineet? Jos määritystulos on positiivinen, diagnoosi on LADA ja potilasta syytä informoida siitä, että 50 %:n todennäköisyydellä insuliinineritys heikkenee 3 10 vuoden aikana niin paljon, että monipistosinsuliinihoito on tarpeen. Jos tulos on negatiivinen, diagnoosi on tyypin 2 diabetes. C-peptidi? Pitoisuus on 1,5 nmol/l (plasman glukoosipitoisuus 8,5 mmol/l). Potilaalla ei ole varsinaista insuliininpuutetta. Jos arvo olisi 0,2 nmol/l, merkittävä insuliininpuute puoltaisi insuliinihoidon aloittamista suoraan ja positiivisen GAD-vasta-ainelöydöksen yhteydessä työdiagnoosina olisi tyypin 1 diabetes. Aikuisiällä LADAn ja nopeasti etenevän tyypin 1 diabeteksen ero on veteen piirretty viiva. Varsinaisia kriteerejä ei ole. Itse käytän aikanaan tutkimuskäyttöön ehdottamaamme kriteeriä, että jos pysyvä insuliinihoito katsotaan aiheelliseksi aloittaa vuoden kuluessa diabetesdiagnoosista, potilasta kutsutaan»tavalliseksi» tyypin 1 diabeetikoksi. Jos taas vasta-ainepositiivinen potilas selviää vuoden ilman insuliinia, puhutaan LADAsta. Potilas 4, 18 vuotta, sattumalta todettu glukosuria. Glukoosirasitus? Paastoarvo on 5,9 mmol/l ja kahden tunnin arvo 16 mmol/l, HbA 1c on 8,5 %, painoindeksi 24 kg/m 2, HDLkolesterolipitoisuus 1,5 mmol/l, LDL-kolesteroliarvo 3,2 mmol/l, triglyseridipitoisuus 0,9 mmol/l ja verenpaine 117/70 mmhg. GADvasta-aineet? GAD-vasta-aineiden (ja saarekesoluvasta-aineiden ja IA2-vasta-aineiden) määritystulokset negatiiviset. Sukuanamneesi? Äidillä oli todettu raskauden aikana noin 27-vuotiaana diabetes, johon hän oli saanut raskauden aikana insuliinihoitoa, sittemmin glimepiridiä. Sisarella on diagnosoitu 14-vuotiaana tyypin 1 diabetes, johon hän käyttää monipistosinsuliinihoitoa. Enolla on todettu noin 35-vuotiaana insuliinihoitoinen diabetes, munuaisten vajaatoiminta ja retinopatia, johon hän on saanut laserhoitoja (nyt hän on 44-vuotias). Äidinisällä on todettu alle 50-vuotiaana tablettihoitoinen diabetes. Glukoosirasituksen kahden tunnin arvon perusteella potilaalla on diabetes, ja HbA 1c -arvon valossa hoitotasapaino on huono. Potilaalla ei ole metabolista oireyhtymää. Suvussa esiintyy runsaasti varhaisella iällä alkanutta diabetesta ja osa käyttää insuliinihoitoa. Sukuhistoria sopii 1462 T. Tuomi

7 < 50 Klassiset kriteerit: Autosomaalinen vallitseva periytyminen kolmessa sukupolvessa Ainakin yksi sairastunut alle 25-vuotiaana Usein Jollakulla insuliinihoito Hyperglykemioita (insuliiniherkkiä) Alentunut munuaiskynnys (virtsan glukoosi ++ ) kuva 3. MODYn (nuoruusiässä alkava aikuistyypin diabetes) klassiset kriteerit. Sukupuussa keltaisella merkityt henkilöt ovat geenivirheen kantajia. Symbolien vieressä diabeteksen diagnosointi-ikä. autosomaaliseen vallitsevaan periytyvyyteen äidin puolelta (kuva 3). Enolla on todennäköisesti ollut hoitamaton diabetes jo pidempään ennen diagnoosia, koska komplikaatioita (munuaisten vajaatoiminta, retinopatia) todettiin jo yhdeksän vuoden kuluessa diagnoosista. Työdiagnoosina on MODY1 tai MODY3. Varmistus tehdään geenitestillä. On huomioitava, että kliinisesti MODY:n kriteerit täyttävistä 15 %:lla ei löydy mutaatiota tunnetuista MODY-geeneistä. Lopuksi Koska verenglukoosipitoisuuden suurentumiseen johtavia patogeneettisiä mekanismeja ei tunneta, on diabetestyyppien luokittelu sopimuksenvaraista. Erityisesti vuoden iässä puhkeava diabetes sisältää usein piirteitä sekä autoimmuunidiabeteksesta että metabolisesta oireyhtymästä, ja monogeeniset diabetesmuodot puhkeavat tässä iässä. Vanha sääntö, että»tavalliset taudit ovat tavallisimpia», pätee toki diabetologiassakin. Valtaosalla uusista diabetestapauksista kyseessä on tyypin 2 diabetes. Oleellista on kuitenkin systemaattisesti huomioida muut diagnoosiin vaikuttavat tekijät ja harkita erilaisia diagnoosivaihtoehtoja etenkin silloin, kun hoito ei odotetusti tehoa. Kirjallisuutta Alberti KG, Zimmet PZ. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Part 1: diagnosis and classification of diabetes mellitus provisional report of a WHO consultation. Diabet Med 1998;15: Eriksson J. Miten valitsen diabeteslääkkeen? Duodecim 2007;123: Hattersley AT, Pearson ER. Minireview: Pharmacogenetics and Beyond: The interaction of therapeutic response, beta-cell physiology, and genetics in diabetes. Endocrinology 2006;147: Thorn LM, Forsblom C, Fagerudd J, ym. Metabolic syndrome in type 1 diabetes: association with diabetic nephropathy and glycemic control (the FinnDiane study). Diabetes Care 2005;28: Tuomi T. Aikuistyypin diabeteksen uudet alamuodot. Diabetes ja lääkäri TIINAMAIJA TUOMI, dosentti HYKS:n endokrinologian klinikka PL 340, HUS 1463

Diabetes mellitus, diagnostiikka

Diabetes mellitus, diagnostiikka Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi

Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä MODY-Maturity Onset Diabetes of the Young 39 Klassiset kriteerit: Autosomaalinen dominantti periytyminen (3 sukupolvessa)

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Diabetes

Käypä hoito -suositus. Diabetes Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja liiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 12.9.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

v.1.2014ekoweb Yleistietoa diabeteksesta Mikä on diabetes?

v.1.2014ekoweb Yleistietoa diabeteksesta Mikä on diabetes? Mikä on diabetes? Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Diabetes on sairaus, jossa plasman glukoosipitoisuus on kroonisesti suurentunut. Diabetes

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen

Lisätiedot

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen

Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus

Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa LT, Dos. Jukka HYKS, Jorvin srl, sisätaudit Valtakunnallinen Diabetespäivä 12.11.2009 Sairastuminen Elimistön stressireaktio Stressihormonit insuliinin vastavaikuttajahormoneja

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja liiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 22.3.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Diabetes ja valtimotaudit

Diabetes ja valtimotaudit Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600

KÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 KÄYTÄNNÖN TIETOA Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 Royal Canin 5000/04/2009. Kuvat: Labat, Rouquette. Koiran ja kissan diabetes KOIRAN

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes ennustaa naisen tulevaa terveyttä Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes (GDM) Määritelmä: raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa,

Lisätiedot

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Physioneal 23.3.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Munuaisten toimintahäiriöitä esiintyy Euroopassa

Lisätiedot

Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS

Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS 1 Toteaminen Glukoosiparametrit: fp-gluk, 2hgluk, OGTT2h, GHbA1c C-peptidi (+ P-gluk) Seuranta GAD-Ab (ICA, IA2) U-alb/krea *

Lisätiedot

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Projektisuunnitelma Hoitotyön koulutusohjelma 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUS,

Lisätiedot

Keskeisten endokrinologisten sairauksien laboratoriodiagnostiikka

Keskeisten endokrinologisten sairauksien laboratoriodiagnostiikka Keskeisten endokrinologisten sairauksien laboratoriodiagnostiikka Vs prof. Camilla Schalin-Jäntti HY ja HYKS, Endokrinologian klinikka Satu Vehkavaara LT, endokrinologi, diabetologi DIABETES? PLASMAN GLUKOOSI

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

MODY-diabetes yksigeeninen haiman beetasolujen kehitys- ja toimintahäiriö

MODY-diabetes yksigeeninen haiman beetasolujen kehitys- ja toimintahäiriö Päivi J. Miettinen ja Tiinamaija Tuomi KATSAUS MODY-diabetes yksigeeninen haiman beetasolujen kehitys- ja toimintahäiriö MODY viittaa joukkoon yhden geenin mutaatioiden aiheuttamia sairauksia, joihin liittyy

Lisätiedot

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot