ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden
|
|
- Emma Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä akuutin alkoholihaimatulehduksen jälkeen. Aineisto koostui alkoholihaimatulehduksen takia Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian osastolla vuosina hoidossa olleista 81 potilaasta. Valtaosalla kyseessä oli ensimmäinen haimatulehdus. Useimmat haimatulehdukset olivat lieviä ja hoituivat ilman leikkaustoimenpiteitä. Tutkittaville suoritettiin keskimäärin 2.5 vuoden kuluttua haimatulehduksesta kahden tunnin oraalinen glukoosirasituskoe ja sen yhteydessä plasman insuliinipitoisuuden määritys. Noin 40 %:lla tutkituista todettiin glukoosimetabolian häiriöitä. Heistä neljäsosalla täyttyivät diabeteksen kriteerit. Ensimmäisen haimatulehduksen (n = 56) sairastaneista 11:llä (20 %) todettiin diabetes ja lisäksi yhdeksällä (16 %) heikentynyt glukoosinsieto. Useita haimatulehduksia (n = 25) sairastaneista 11:llä (44 %) todettiin diabetes, ja kahden potilaan glukoosinsieto oli heikentynyt. Täten ilman komplikaatioita sairastettu alkoholin aiheuttama haimatulehdus johtaa varsin usein glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön. Suomalaisten miesten sairastuvuus akuuttiin haimatulehdukseen on lisääntynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä, erityisesti työikäisten vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Syynä on mitä ilmeisemmin alkoholinkulutuksen raju kasvu. Vuotuinen alkoholinkulutus henkilöä kohden nousi vuosina litrasta 7.6 litraan ja samanaikaisesti miesten haimatulehdusten vuotuinen ilmaantuvuus kasvoi 46.6:sta 73.4:ään sataatuhatta miestä kohti (Jaakkola ja Nordback 1993). Nykyisin jopa 75 % miesten haimatulehduksista on alkoholiperäisiä. Yleensä muualla Euroopassa, kuten meilläkin naisten keskuudessa, sappiperäiset syyt ovat tavallisimpia haimatulehdusten aiheuttajia (Kiviluoto ja Lempinen 1993, O Toole ja Lombard 1997). Akuutti pankreatiitti paranee yleensä hyvin. Doepelin ym. (1993) tutkimuksen mukaan 68 % potilaista palaa takaisin työelämään. Usein alkoholin liikakäyttö kuitenkin jatkuu ja samat henkilöt joutuvat toistuvasti sairaalahoitoon pankreatiittien ja muiden alkoholisairauksien takia. Potilaalle saattaa ilmaantua myös glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä, jopa insuliinihoitoa vaativa diabetes. Lisäksi voi kehittyä haiman eksokriinisen erityksen vajaatoimintaa. Kokonaistilanteeseen liittyy usein myös syrjäytyminen työelämästä, ihmissuhdevaikeuksia ja muita sosiaalisia ongelmia. Nämä kaikki lisäävät merkitsevästi yhteiskunnan kustannuksia. Vaikka alkoholipankreatiitti on merkittävä terveysongelma, tutkimuksia pankreatiitin jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden yleisyydestä on tehty vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin glukoosimetabolian häiriöiden pitkäaikaisesiintyvyyttä akuutin alkoholipankreatiitin jälkeen. Lisäksi pyrittiin löytämään glu- Duodecim 114: ,
2 koosimetabolian häiriöiden ilmaantuvuutta selittäviä tekijöitä. Aineisto ja menetelmät Aineistoksi valittiin vuosina Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian osastolla hoidetut alkoholipankreatiittipotilaat. Jälkitutkimus tehtiin maalis-kesäkuussa Sairaalan diagnoosinumeron mukaisesta ATK-rekisteristä poimittiin kaikki potilaat, joiden ensimmäinen diagnoosinumero oli 5770E, 5770D, 5770F, 5771D tai 5771C. Mikäli sairauskertomuksesta löytyi maininta runsaasta alkoholinkäytöstä ennen sairastumista eikä haimatulehdukselle löytynyt muuta etiologista syytä, tulehdusta pidettiin alkoholiperäisenä. Akuutin pankreatiitin kriteerinä pidettiin tyypillistä kliinistä kuvaa yhdistettynä virtsan ja seerumin amylaasin lisääntyneeseen aktiivisuuteen sekä tyypillisiin kaikukuvaustai tietokonetomografialöydöksiin.vaikeaksi haimatulehdus luokiteltiin joko dynaamisella tietokonetomografialla tai toteamalla se leikkauksessa hemorragiseksi. Myös operatiivista hoitoa vaatineet komplisoituneet tapaukset luettiin tähän ryhmään. Muut haimatulehdukset luokiteltiin lieviksi. Sairauskertomuksista selvitettiin tutkimuspotilaiden ikä, sukupuoli, pituus ja paino sekä sairastettujen alkoholipankreatiittien lukumäärä. Tutkittavat jaettiin yhden ja useamman pankreatiitin sairastaneisiin. Keski-Suomen keskussairaalassa oli vuosina osastohoidossa 158 alkoholipankreatiittipotilasta, ja heistä 123 kutsuttiin jälkiseurantaan. Kutsua ei lähetetty 35:lle; 23:n osoite oli tuntematon tai he eivät asuneet Keski-Suomessa ja 12 potilasta oli kuollut, heistä neljä sairaalassa jo taudin akuutissa vaiheessa (kuva 1). Tutkimuksiin osallistui 81 alkoholipankreatiitin sairastanutta. Heistä 56 (69 %) oli sairastanut yhden pankreatiitin ja 25:llä (31 %) oli ollut vähintään kerran aiemminkin akuutti alkoholipankreatiittiepisodi. Potilaista 70 (86 %) oli miehiä. Glukoosiaineenvaihdunnan selvittämiseksi tutkittavalle suoritettiin WHO:n (1980) suositusten mukainen 75 gramman kahden tunnin oraalinen glukoosirasituskoe. Siinä yhteydessä otettiin verinäyte plasman glukoosi- ja insuliinipitoisuuksien määrittämiseksi. Tutkittavien glukoosinsieto luokiteltiin normaaliksi tai heikentyneeksi (IGT) tai kyseessä oli diabetes mellitus. Ryhmien välisiä eroja testattiin Kruskal Wallisin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja parivertailut tehtiin Studentin t-testillä tai Mann Whitneyn testillä. Tilastollisesti merkitsevänä pidettiin p:n arvoa < Jatkuvista muuttujista laskettiin keskiarvo ja keskivirhe. Tulokset Alkoholipankreatiitit , yhteensä 158 tapausta Tutkimuksiin kutsuttiin Tutkimuksiin osallistui Miehiä 48 Naisia Miehiä 22 Naisia 3 Kuva 1. Tutkimusaineiston koostumus. 12 kuollut 23:n osoite tuntematon tai asui muualla Kutsutuista ei osallistunut 42 Enemmistö potilaista oli alle 50-vuotiaita miehiä (taulukko 1). Keskimääräinen painoindeksi oli 26 ± 0.5 kg/m 2. Yhdeksäntoista haimatulehdusta 158:sta (12 %) luokiteltiin vaikeiksi. Neljä näistä potilaista kuoli jo taudin akuutissa vaiheessa. Heidän lisäkseen kahdeksan muuta oli menehtynyt ennen tätä tutkimusta muiden syiden takia. Tutkimuksiin kutsuttujen (n = 123) tapauksista luokiteltiin vaikeiksi 15, eli valtaosa tutkimuksiin osallistuneista 81 potilaasta oli sairastanut lievän haimatulehduksen. Yksitoista (13.5 %) tutkimukseen osallistuneista potilaista oli jouduttu hoitamaan kirurgisesti. Heistä seitsemällä kyseessä oli ensimmäinen haimatulehdus. Neljälle potilaalle tehtiin laparotomia ja retroperitoniaalialueen puhdistusleikkaus. Kahdelle tehtiin vatsakalvonontelon huuhtelu, ja lisäksi kahdelta typistettiin haimakudosta. Kahdella potilaalla todettiin myöhemmin haiman pseudokysta, jonka hoidoksi tehtiin kystogastrostomia. Verenglukoosin paastoarvo oli keskimäärin 6.3 mmol/l; yhden pankreatiitin sairastaneilla se oli 5.9 mmol/l ja useita sairastaneilla 7.4 mmol/l (p = 0.03). Kahden tunnin 1112 J. Saltevo ym.
3 Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden pankreatiittipotilaiden ikä (keskiarvo ± keskivirhe). Koko aineisto Yhden pankreatiitin sairastaneet sairastaneet (n = 81) (n = 56) (n = 25) Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Lukumäärä Ikä (v) 41 ± 1 36 ± 4 40 ± 2 35 ± 5 43 ± 2 41 ± 6 Vaihteluväli verenglukoosin keskiarvo oli koko aineistossa 8.2 mmol/l, yhden pankreatiitin sairastaneilla 7.4 mmol/l ja useasti sairastaneilla 10.0 mmol/l (p = 0.006). Paastoinsuliiniarvojen keskiarvo koko aineistossa oli 8.9 mu/l, ensikertalaisilla 9.1 mu/l ja muilla 8.3 mu/l (ero ei merkitsevä). Kahden tunnin insuliiniarvojen keskiarvo koko aineistossa oli 35.1 mu/l, yhden pankreatiitin sairastaneilla 40.5 mu/l ja muilla 22.4 mu/i (ero ei merkitsevä). Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) todettiin kymmenellä 81 potilaasta (12 %) ja diabetes 22:lla (27 %). Ensimmäisen pankreatiitin sairastaneiden joukosta IGT esiintyi yhdeksällä (16 %) ja diabetes 11:llä (20 %). Useamman pankreatiitin sairastaneista IGT todettiin yhdellä (4 %) ja diabetes yhdellätoista (44 %) (kuva 2). Diabetes oli jo tiedossa yhdeksällä tutkimukseen osallistuneista potilaista eli 41 %:lla diabeteksen kriteerit täyttäneistä (kolmella yhden ja kuudella usean pankreatiitin seurauksena). Kaikki saivat insuliinihoitoa. Tutkimuksen yhteydessä todetuissa diabetestapauksissa viidelle potilaalle hoidoksi tuli pelkästään ruokavalio, kolmelle sulfonyyliurealääkitys ja viidelle aloitettiin lisäksi insuliinihoito. Miehistä (n = 70) IGT todettiin kahdeksalla (11.4 %) ja diabetes 18:lla (25.7 %). Naispotilaista (n = 11) kahdella todettiin IGT ja kahdella diabetes. Plasman glukoosi- ja insuliinipitoisuudet on ilmoitettu taulukossa 2. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei insuliinipitoisuuksissa todettu. Myöskään keskimääräisen painoindeksin mukaan eri glukoosiaineenvaihduntaryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja (normaali, IGT ja diabetes: 26 ± 0.7, 27 ± 1.0 ja 26 ± 0.7 kg/m 2 ). Kirurgisesti hoidetuista potilaista (n = 11) kahdella (18 %) todettiin diabetes ja lopuilla glukoosinsieto oli normaali. Toiselle diabetekseen sairastuneelle oli tehty ainoastaan laparotomia ja toiselle laparotomian lisäksi vatsakalvonontelon huuhtelu ja osittainen haimaresektio. Pohdinta Alkoholipankreatiitti on erityisesti työikäisten miesten ongelma (Jaakkola ja Nordback 1993), ja tämä näkyy myös oman aineistomme potilasjakaumassa. Tutkimukseen osallistuneista 69 % oli sairastanut vain yhden haimatulehduksen. Valtaosa haimatulehduksista oli ollut lieviä ja hoidettu konservatiivisin keinoin. Alkuperäisestä potilasaineistostamme (n = 158) emme voineet tavoittaa 23:a henkilöä, joiden osoite oli Keski-Suomen ulkopuolella tai tuntematon. Lisäksi kymmenen potilasta oli kuollut. Tämä vaikeuttaa päätelmien yleistämistä, mutta kun otetaan huomioon potilaiden tausta, katoa on pidettävä kohtuullisena. Koska kaikki alueen pankreatiitit hoidetaan samassa keskuksessa, niin aineistoamme voidaan pitää alueellisesti kattavana. Pankreatiitin akuuttivaiheessa hyperglykemia on yleistä. Seurantatutkimuksemme aineenvaihdunnalliset selvitykset tehtiin vähintään 20 kuukautta akuuttivaiheen jälkeen, joten tähän liittyvät häiriöt eivät selitä tuloksia. Lievän alkoholipankreatiitin sairastaneiden glukoosiaineenvaihduntahäiriön pitkäaikaisesiintyvyyttä ei ole aiemmin juuri selvitetty. Yleensä on arveltu, että lievän haimatulehduksen jälkeen pysyvän diabeteksen esiintyvyys on 1 15 % (O Toole ja Lombard 1997). Tutkimuksessamme todettiin glukoosi- Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt 1113
4 % koko aineisto 1 pankreatiitti >1 pankreatiitti NGT IGT DM Taulukko 2. Plasman glukoosi- ja insuliinipitoisuudet (paasto ja 2 tuntia) glukoosiaineenvaihdunnan häiriön mukaan jaoteltuina (keskiarvo ± keskivirhe). NGT IGT Diabetes Paastoglukoosi 5.0 ± ± ± 1.7 (mmol/l) Glukoosi 2 h 5.3 ± ± ± 1.7 (mmol/l) Paastoinsuliini 8.6 ± ± ± 2.5 (mu/l) Insuliini 2 h 31.7 ± ± ± 12.9 (mu/l) NGT = normaali glukoosin sieto IGT = heikentynyt glukoosin sieto Kuva 2. Normaalin glukoosinsiedon (NGT), heikentyneen glukoosinsiedon (IGT) ja diabeteksen (DM) esiintyvyydet alkoholipankreatiittipotilailla. aineenvaihdunnan häiriöitä 40 %:lla potilaista. Yhden haimatulehdusepisodin jälkeen 36 %:lla todettiin glukoosimetabolian häiriö ja 20 %:lla täyttyivät diabeteksen kriteerit. Useita sairastaneista noin puolella todettiin glukoosimetabolian häiriö, ja niistä 44 % ilmeni diabeteksena. Ero yhden tai useampia sairastaneiden välillä oli yllättävän pieni. Kroonisen haimatulehduksen tiedetään aiheuttavan suurimmalle osalle glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä (O Toole ja Lombard 1997). Yllättävänä voidaan pitää omassa tutkimuksessamme ilmennyttä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden runsasta esiintyvyyttä lievän, konservatiivisesti hoidetun, akuutin haimatulehduksen jälkeen. Todennäköisesti pankreatiitin kliininen kuva ja haimaan syntyvä vaurio eivät ole suorassa suhteessa (Steinberg ja Tenner 1994). Toisaalta osalla potilaista on saattanut olla vähäoireinen krooninen pankreatiitti. Haiman tulehduksen tai poiston jälkeen kehittyvä sekundaarinen diabetes on kliinisesti, hormonaalisesti ja metabolisesti oma kokonaisuutensa. Siinä vähenee insuliinin erityksen lisäksi myös muiden haiman hormonien eli glukagonin ja somatostatiinin eritys. On mahdollista, että alkoholipankreatiittipotilailla esiintyy maksasairauksia ja kroonista vajaaravitsemusta tässä tutkimuksessa ei tosin suoraan selvitetty kyseistä asiaa. Seurauksena on glukoosin uudistuotannon väheneminen maksassa, mihin liittyvät glukoneogeneettisten eli glukoosin uudistuotantoon osallistuvien aminohappojen lisääntynyt määrä verenkierrossa sekä veren pienet LDL-kolesterolipitoisuudet. Insuliinin tarve on vähäinen ja vastaavasti hypoglykemiariski insuliinihoidon aikana on tavanomaista suurempi. Alkoholisteilla autonominen neuropatia ja huono hoitomotivaatio lisäävät maksan vajaatoiminnan ja huonon ravitsemustilan ohella hypoglykemiariskiä (Sjoberg ja Kidd 1989). Sekundaariseen diabetekseen, toisin kuin nuoruustyypin diabetekseen, ei liity ketoasidoositaipumusta. Nuoruusiän diabetekseen liittyvässä ketoasidoosissa suuren glukagonipitoisuuden on todettu lisäävän maksassa tapahtuvaa ketoaineiden muodostumista vapaista rasvahapoista. Sekundaariseen diabetekseen liittyy myös glukagonin puute, minkä vuoksi ketoositaipumus on harvinaista tässä diabetestyypissä insuliinin puutteesta huolimatta (Sjoberg ja Kidd 1989). Pankreatiitin jälkeisen diabeteksen hoidossa noudatetaan yleisiä periaatteita. Potilaiden suuri alttius pieniin verenglukoosiarvoihin, jopa hypoglykeemisiin tajunnan menetyksiin, vaatii kuitenkin erityistä huomiota. Diabeteksen hoitomuodot ovat vaihtelevia. Usein hoidoksi riittää ruokavalio tai sulfonyyliurealääkitys tai niiden yhdistelmä. Insuliinihoidossa olevien insuliinintarve on yleensä pieni. Mahdollinen jatkuva alkoholismi tuo omat ongelmansa. Ateriarytmi saattaa vaihdella, ja potilas voi laiminlyödä diabeteksen seurannan ja hoidon (Sjoberg ja Kidd 1989) J. Saltevo ym.
5 Suomalaisessa Doepelin ym. (1993) tutkimuksessa valtaosa pankreatiiteista (28 potilasta 37:stä) oli alkoholiperäisiä ja vaikeita. Diabetes todettiin heti haimatulehduksen jälkeen 11 potilaalla 37:stä. Kuuden seurantavuoden aikana diabetes kehittyi 18:lle (64 %) 28:sta alkoholiperäisen pankreatiitin sairastaneesta ja kahdessa tapauksessa (22 %) yhdeksästä ei-alkoholiperäisen haimatulehduksen jälkeen. Diabeteksen riski lisääntyy sairastettujen akuuttien pankreatiittien lukumäärän ja kroonisen pankreatiitin keston kasvaessa. Viisitoista vuotta kroonista pankreatiittia sairastaneista 80 %:lla on todettu diabetes (Del Prato ja Tiengo 1993). Haimaresektion on aiemmin todettu altistavan glukoosiaineenvaihdunnan häiriöille. Erikssonin ym. (1992) tutkimuksessa 26 %:lle peritoneaalihuuhtelulla hoidetuista ja kaikille osaresektiolla hoidetuista potilaista ilmaantui kuuden seurantavuoden aikana diabetes. Aineistoon kuului 36 akuutin, vaikean ja valtaosin (78 %) alkoholiperäisen haimatulehduksen sairastanutta. Kirurgisen hoidon katsottiin selittävän haimatulehduksen jälkeisen diabeteksen huomattavaa yleisyyttä. Tulos ei vahvistunut tässä tutkimuksessa, mutta aineistomme koostui pääosin lievistä ja konservatiivisesti hoidetuista pankreatiiteista. Paastoinsuliiniarvoissa ei ollut eroja eri sokeriaineenvaihduntaryhmien (normaali, IGT, diabetes) välillä. Suuri arvo kuvastaa yleensä kohdekudosten insuliiniresistenssiä. Osalla potilaista on saattanut olla myös vähäoireinen maksakirroosi, jonka yhteydessä esiintyy insuliiniresistenssiä ja suuria insuliiniarvoja (Wu ym. 1994). Insuliiniresistenssin on hiljattain kuvattu liittyvän myös krooniseen alkoholipankreatiittiin ilman samanaikaista maksavauriota (Cavallini ym. 1993). Diabeetikkojen kahden tunnin insuliiniarvot olivat pienemmät kuin potilailla, joilla todettiin IGT. Löydös kuvastanee haiman puutteellista insuliininerityskykyä, joka on suhteessa tuhoutuneen haimakudoksen määrään (Joffe ym. 1968). Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöistä kärsivät olivat keskimäärin normaalipainoisia tai vain lievästi ylipainoisia. Ylipaino ei näyttäisi olevan yhteydessä haimaperäisen diabeteksen kehittymiseen. Lieväkin sairastettu haimatulehdus on huomattava diabeteksen vaaratekijä. Tässä tutkimuksessa viidesosalla potilaista todettiin diabetes vajaan kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä lieväoireisesta haimatulehduksesta. Haimaperäisessä diabeteksessa esiintyy hyperglykemian aiheuttamia tyypillisiä elinmuutoksia, ja glukoosihäiriöiden hoidossa on erityispiirteitä, jotka kliinikoiden on syytä tuntea. Kirjallisuutta Cavallini G, Vaona B, Bovo P, ym. Diabetes in chronic alcoholic pancreatitis. Role of residual beta cell function and insulin resistance. Dig Dis Sci 1993; 38: Del Prato S, Tiengo A. Pancreatic diabetes. Diabetes Rev 1993; 1: Doepel M, Eriksson J, Halme L, ym. Good long-term results in patients surviving acute fulminant pancreatitis (AFP). Br J Surg 1993; 80: Eriksson J, Doepel M, Widén E, ym. Pancreatic surgery, not pancreatitis, is the primary cause of diabetes after acute fulminant pancreatitis. Gut 1992; 33: Jaakkola M, Nordback I. Pancreatitis in Finland between 1970 and Gut 1993; 34: Joffe B I, Balanks S, Jackson W P U, Keller P. Insulin reserve in patients with chronic pancreatitis. Lancet 1968; 2: Kiviluoto T, Lempinen M, Nevalainen T, ym. Kirjassa: Miettinen T, Seppälä K, Sivula A, toim. Kliininen gastroenterologia, 2. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1993, s O Toole P, Lombard M. Pancreatic disease and diabetes mellitus. Kirjassa: Pickup J C, Williams G, toim. Textbook of Diabetes. Milano: Blackwell Scientific Ltd, 1997, s Sjoberg R, Kidd G. Pancreatic diabetes mellitus. Diabetes Care 1989; 10: Steinberg W, Tenner S. Acute pancreatitis. N Engl J Med 1994; 330: WHO Expert Committee on Diabetes Mellitus. Second report (WHO Techn. Report Series n:o 646), Geneva: WHO, Wu J, Lindström P, Danielsson A, Sehlin J. Insulin secretion in pancreatic islets from rats with cirrhosis. J Hepatol 1994; 21: JUHA SALTEVO, LL, erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaalan sisätautien klinikka Jyväskylä juha.saltevo@ksshp.fi LEO NISKANEN, LKT, ma. apulaisprofessori MARKKU LAAKSO, professori KYS:n sisätautien klinikka Kuopio KATI VALTOLA, LL Kuopion yliopisto Kuopio JUKKA-PEKKA MECKLIN, dosentti, apulaisylilääkäri ANTERO PALMU, professori, ylilääkäri Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian klinikka Jyväskylä Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt 1115
Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTrulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotGLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi
GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS aila.rissanen@hus.fi 1. Knudsen ym. J Med Chem 2000;43:1664 9; Merchenthaler et al. J Comp Neurol 1999;403:261
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotDiabetes mellitus, diagnostiikka
Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?
LisätiedotHAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO
HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä
LisätiedotELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotVoisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?
Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi
LisätiedotEuglykeeminen ketoasidoosi
Euglykeeminen ketoasidoosi Jorma Lahtela, dos, oyl Sisätautien klinikka,tays 8.11.2018 Diabeettinen ketoasidoosi Diabeettinen ketoasidoosi eli happomyrkytys on hengenvaarallinen tila, jossa verensokeri
LisätiedotUudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016
Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c
LisätiedotDiabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa
Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa LT, Dos. Jukka HYKS, Jorvin srl, sisätaudit Valtakunnallinen Diabetespäivä 12.11.2009 Sairastuminen Elimistön stressireaktio Stressihormonit insuliinin vastavaikuttajahormoneja
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotUhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen
Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotPuukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.
Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.2011 Lihavuus Suomessa 2 000 000 työikäisistä (18-64 v) BMI >25 kg/m 2 650
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotDiabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi
Diabetes sairautena El, diabetologi Suvi Hietaniemi Aiheita Kenellä on diabetes Diabeteksen ehkäisystä Diabeteksen yleisyys Diabetestyyppejä Diabeteksen patofysiologiaa Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotDiabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito
Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä
LisätiedotDIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012
DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotVAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET
VAPAA-AJAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA TIETÄMYS TYYPPI 2 DIABETEKSEN RISKITEKIJÖISTÄ: VIIDEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS TYYPIN 2 DIABEETIKOILLA, KOHONNEET GLUKOOSIARVOT OMAAVILLA JA EI-DIABEETIKOILLA Katja Kemppainen
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotDiabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko
Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011
ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka
LisätiedotDEHKO-raportti 2004:1. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001. Timo Valle, Jaakko Tuomilehto
DEHKO-raportti 2004:1 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001 Timo Valle, Jaakko Tuomilehto Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2004 Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000-2001.
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotLassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el
Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016
LisätiedotLihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011
Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotIKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO. Merja Laine 4.4.2014
IKÄÄNTYVÄ DIABEETIKKO Merja Laine 4.4.2014 IÄKÄS - 65v. henkilö ja jokin elinikää lyhentävä sairaus tai yli 75v. henkilö - Iäkkäillä diabeetikoilla sekä diabeetekseen että ikääntymiseen liittyviä ongelmia
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotMiten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?
Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotRUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
Lisätiedot*Aspartinsuliini on valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, Saccharomyces cerevisiae -hiivassa.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NovoMix 50 Penfill 100 U/ml injektioneste, suspensio säiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml suspensiota sisältää 100 U lyhytvaikutteista (liukenevaa) aspartinsuliinia*/protamiinilla
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotInsuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli
Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY
Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
Lisätiedot»Sokerit koholla» diagnoosi?
Näin hoidan: Aikuisten diabetes Tiinamaija Tuomi»Sokerit koholla» diagnoosi?»aiemmin terve 30-vuotias nainen tulee vastaanotolle muutaman kuukauden aikana ilmaantuneen janotuksen ja väsymyksen vuoksi.
LisätiedotAinoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä
Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin
LisätiedotHallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015
Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
Lisätiedot15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa
Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto
LisätiedotLEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma Nina Hirvonen Jenni Sutinen TYYPIN 2 DIABETEKSEN JA MUIDEN GLUKOOSIAINEENVAIH- DUNNAN HÄIRIÖIDEN SEULONTATUTKIMUS Opinnäytetyö Lokakuu
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotPäihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015
Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta Opas terveydenhuollon ammattilaisille diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten Ole hyvä
Lisätiedot