TEKNISEN LAUTAKUNNAN ESITYKSET VUODEN 2012 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TEKNISEN LAUTAKUNNAN ESITYKSET VUODEN 2012 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN TEKNLTK 86 Kaupungininsinööri Kaupunginhallitus on ( 292) antanut jäljempänä selostetut vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi :n 42 kohdalla kaupunkikonsernin strategian päivityksen vuoteen Henkilöstöohjelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa Näihin asiakirjoihin sisältyvät toimenpiteet tulee ottaa huomioon vuoden 2012 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Toimintaa ohjaavat myös kaupunginvaltuuston hyväksymät konserniohjeet. Kaupunkikonsernin perusasiakirjan päätavoitteiden mukaan kaupunki ja kaupunkiyhtiöt tuottavat riittävät kuntapalvelut kuntalaisille yhteistyössä Kainuun maakunnan, yritysten ja naapurikuntien kanssa tavoitteenaan myönteinen väestökehitys ja ihmisten menestys, hyvä työllisyys ja terve kuntatalous. Vuoden 2012 toiminnan suunnittelussa tulee kaikissa linjauksissa ottaa huomioon ratkaisujen vaikutus väestön määrään, mitä ensisijaisesti ohjaa työpaikkatarjonta. Tähän pyritään yhteistyöllä paitsi edellä lueteltujen sidosryhmien kanssa myös lisäämällä kaikin mahdollisin tavoin eri toimialojen ja toimipaikkojen yhteistyötä kaupunkiorganisaation sisällä. Kaupunginhallitus edellyttää, että tuloskortit otetaan käyttöön. Tavoitteita asetetaan enintään kaksi, joille laaditaan mittarit ja joiden toteutumisen seurataan. Toimialojen tulee ottaa talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa huomioon strategian 2010 päivityksessä keskeisiksi muutoskohteiksi valitut painoalat niihin liittyvine toimenpiteineen. Toimialojen tulee myös talousarvion tekstiosassa tuoda esille, kuinka talousarvion toimenpiteet toteuttavat konsernistrategiaa, konserniohjeen mukaisia tavoitteita ja talouden tasapainottamis- ja toimenpideohjelmaa. Kaupunginhallitus edellyttää, että henkilöstö pääsee osallistumaan talousarvion laadintaprosessiin riittävästi ja vaikuttamaan työlle asetettaviin tavoitteisiin. Henkilöstön osallistamisesta tulee esittää lyhyt kuvaus. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä

2 taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointija rahoitusosan. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Valtuusto päättää käyttötalousosan tehtävät, joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Taloussuunnitelmavuosien tiedossa olevat kustannustason muutokset otetaan huomioon suunnitelmassa. Tuloarvio Valtionosuudet Suomen hallitusohjelma ( ) tuo muutoksia kuntien valtionosuuksiin. Hallitusohjelman mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta leikataan noin 631 milj. euroa, mikä käytännössä tarkoittaa, että indeksitarkistus ja kustannustenjaon tarkistus jäisivät vuonna 2012 toteutumatta valtionosuuden määrässä. Perushintojen laskennassa on otettu huomioon 3,4 prosentin kustannustasotarkistus ja kustannustenjaon tarkistuksen määrä sekä asukasluku- ja ikärakennemuutosten vaikutukset. Näin ollen perushinnat ovat vuoden 2012 tasossa valtionosuuden pohjaa vastaavalla tasolla edellä mainituin rajoituksin. Näihin lähtökohtiin perustuvat myös kevään 2011 tekninen kehyspäätös ja peruspalveluohjelma. Valtionosuusleikkaus on otettu huomioon alentamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti 2,71 prosenttiyksikköä ts. korottamalla yhden putken omarahoitusosuutta noin 118 euroa asukasta kohti. Hallitusohjelmassa mainittuja opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan säästöjä ei alustavissa laskelmissa ole otettu huomioon. Vuoden 2011 valtionosuusprosentit ovat 34,11 (valtiovarainministeriö) ja 41,89 (opetus- ja kulttuuriministeriö). Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee leikkauksen johdosta 2,71 prosenttiyksikköä 31,40 prosenttiin. Hallitusohjelmassa ei ole osoitettu leikkauksia perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen.

3 Peruspalvelujen vuoden 2012 valtionosuudet kasvavat 747 milj. euroa (9,2 %). Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 757 milj. euroa (8,3 %), jolloin mukana ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriön kuntien laskennalliset valtionosuudet ja kuntayhtymien yksikköhintarahoitus. Kaikki peruspalvelubudjetin mukaiset valtionosuudet kasvavat 702 milj. euroa (7,0 %). Kiinteistöveron poistaminen verotuksen tasausjärjestelmästä on otettu huomioon laskennassa. Tasausraja alenee alustavien laskelmien mukaan noin 198 euroa asukasta kohti. Kuntaliiton alustavan laskelman mukaan verotulojen tasausjärjestelmän muutos vähentäisi Kuhmon tuloja 52 euroa asukasta kohden eli yhteensä noin 0,5 milj. euroa. Koko Kainuun valtionosuuksien vähennys oli saman laskelman mukaan 2,1 milj. euroa, kun nykyisen tiedon mukaan se on 2,3 milj. euroa. Kaupungin saama verotulotasaus on vuonna euroa, kun se vuonna 2011 oli euroa. Tällöin vähennys on euroa. Erityisen harvan asutuksen valtionosuutta Kuhmo saa alustavan laskelman mukaan hieman yli 2,1 milj. euroa vuonna Verotulot Kuhmon kaupungin kunnallisveroprosentti on tämänhetkisen näkemyksen mukaan 20,25 % suunnitelmakaudella Verottajan ennakkotiedon mukaan palkkatulojen kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2010 oli Kuhmossa 2,3 prosenttia, kun se koko maassa oli 2,4 prosenttia verohallinnon julkistaman tulokehitystilaston mukaan. Kuntaliiton tekemän arvion mukaan kunnallisveron tilitykset koko maassa ovat vuonna ,6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2011, yhteisöveron tilitykset 16,4 prosenttia pienemmät ja kiinteistöveron kasvu on 1,7 prosenttia. Kaupungille ennakoidaan tilitettävän kunnallisveroa vuonna 2012 noin 21,9 milj. euroa, joka on hieman vähemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitys on 0,66 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Kiinteistöveron määrässä ei odoteta tapahtuvan muutoksia. Verotulojen ennakoitu vähennys on siten yhteensä 0,66 milj. euroa eli 2,5 prosenttia. Vuonna 2013 verotulotilitysten odotetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja vuonna 2014 kaksi prosenttia. Maksut Tuloperusteista päättäminen on keskeinen osa talousarvion hyväksymistä. Koska kaikki tulot ovat talousarvion tasapainottamisessa samanarvoisia, on hallintokuntien annettava talousarvioesityksessään selvitys maksujen riittävyydestä ja maksuperusteiden oikeellisuudesta ja tehtävä tarvittaessa esitys uu-sista maksuista ja uusista maksuperusteista. Talousarvion yhtenä lähtökohtana on, että nykyisiä taksoja ja maksuja tulee korottaa kustannustason nousua vastaavasti ja

4 uusia harkita taloudenohjauksen näkökulmasta. Menot Työnantajan palkkaperusteisen ennakkomaksun arvioitu maksuprosentti KuEL-palkoista on 16,3 vuonna Suunnitelmavuosien palkkaperusteiset eläkemaksuprosentit ovat 16,6 vuonna 2013 ja vuonna ,3. Vuoden 2012 varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu) budjetoidaan kertomalla vuoden 2011 ennakkomaksu kertoimella 1,03. Eläkemenoperusteisen KuEL-maksun euromäärä pysyy lähes ennallaan. Työnantajan VaEL-eläkemaksu on 18,32 prosenttia. Tukityöllistämiseen käytetään kaupungin rahoitusosuutena enintään saman verran kuin vuoden 2011 työllistämisohjelmassa. Työllistetyille mahdollisesti maksettavat erilliskorvaukset on otettava huomioon kunkin lautakunnan talousarviossa. Palkkakustannuksiin vuodelle 2012 on otettu 2,3 prosentin palkkasumman kasvu. Samaa summaa käytetään myös vuosien palkkamenojen kehityksen arvioinnissa. Valtiovarainministeriö ennakoi taloudellisessa katsauksessaan (kevät 2011), että raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 prosenttia ja työttömyysasteeksi 7,2 prosenttia. Kaupungin maksuosuus Kainuun maakunnan tuottamiin peruspalveluihin on tämänhetkisen tiedon mukaan lähes 33,0 milj. euroa ja maksuosuusprosentti 61,8 prosenttia vuonna Vuonna 2013 maksuosuus on alustavan tiedon mukaan lähes 34,3 milj. euroa ja 35,7 milj. euroa vuonna Kaupungin osuus maakunnan alijäämän kattamisesta vuonna 2012 on euroa. Laajakaistan rakentamiseen varataan vuoden 2012 talousarviossa euroa. Tavoitteet Pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi hallintokuntien tulee suorittaa kaikkien menojen ja toimintojen kriittinen tarkastelu. Sama tarkastelu on suoritettava myös sisäisissä palveluissa kustannusten minimoimiseksi. Toiminnan suunnittelussa tulee korostumaan toimialojen ja kaupunkiyhtiöiden ja myös kuntien keskinäinen ja välitön yhteistyö. Talouden alijäämien kattamisvelvoite edellyttää, että toimintojen sopeuttamista jatketaan menojen alentamiseksi myös vuosina Talousarviossa ja -suunnitelmassa on hyväksyttävä kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet voivat olla

5 sanallisia. Sanallisten tavoitteiden lisäksi sovitaan mitattavista tavoitteista. Lakisääteisiä tavoitteita tulee välttää. Tavoitteen tulee olla todennettavissa, mihin tarvitaan tavoitteita kuvaavia mittareita. Myös sanallisen tavoitteen toteutumista voidaan arvioida. Henkilöstöä koskevia tavoitteita tulee asettaa siten, että arvioinnissa voidaan myöhemmin seurata muun muassa henkilöstön määrää, rakennetta, kiertoa, osaamista ja työkykyä sekä henkilöstön työn tuloksellisuutta ja laatua. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan myös erillisessä henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstön luonnollinen poistuma käytetään pääsääntöisesti hyväksi ja uutta henkilöstöä palkataan ainoastaan korjaamaan rakenteellisia vinoutumia. Määräaikaista ja tilapäistä henkilöstöä saa palkata ainoastaan poikkeustapauksissa. Toiminnallisina tavoitteina esitetään suoritteita sekä taloudellisuudelle (esimerkiksi euroa/oppilas), vaikuttavuudelle ja tuottavuudelle asetettavia tavoitteita. Vaikuttavuutta osoittaa palvelutuotannon kyky tyydyttää kuntalaisten tarpeet. Vaikuttavuutta on myös kunnan itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamisen aste. Tuottavuus on suoritteiden ja tuotannontekijöiden suhde (esimerkiksi hoitopaikkoja/hoitaja, käyttöaste: toteutunut/maksimikapasiteetti). Lomake 1. käyttötalous. Liitteenä on kaupunginhallitus- ja lautakuntakohtaiset enimmäisnettoraamit, joissa rajoissa hallintokuntien tulee antaa omat esityksensä. Kaupunginhallituksen nettoraami sisältää kaupunginhallituksen toimialan kaikki tehtävät. Kaupunginhallitus korostaa, että annettu raami on kaupunginhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava, mutta kaupunginhallitus voi alentaa talousarviomäärärahojen kattamisen tai valtion talousarvio- ja muiden päätösten taikka muiden syiden vuoksi vuoden 2012 samoin kuin vuosien nettoraamia. Talousarvioraami ei ole kaupunginvaltuuston päätöksentekoa rajoittava lopullinen nettomääräraharatkaisu. Sisäisistä menoista ja tuloista esitetään palvelun tuottaja ja palvelun ostaja, jolloin voidaan varmistaa, että sisäiset menot ja tulot kohdentuvat oikein ja että sisäiset erät ovat yhtä suuret. Investoinnit Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat vuosille Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha ja esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu määrärahan tarve. Investointien rahoitusosuuksina esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointeihin. Esitys tehdään lomakkeilla 2. ja 2.1.

6 Investointiosassa esitetään ainoastaan sellaiset rakentamis- ja peruskorjauskohteet, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on vähintään euroa ja joista tehdään suunnitelmanmukaiset poistot. Vuosikuluksi kirjattavan menon ja investoinniksi taseeseen aktivoitavan perusparannusmenon raja saattaa olla vaikeasti määritettävissä. Perusparannusmenon tuntomerkkejä ovat edellä mainitun aktivointirajan saavuttaminen, omaisuuden käyttötarkoituksen muuttuminen ja/tai laatutason paraneminen. Käyttöomaisuuden kunnossapito sisällytetään käyttötalousosaan vuosikuluksi. Esitykset tehdään ilman arvonlisäveroa, mutta kustannusarvioihin sisältyvä oman käytön vero tulee sisällyttää määrärahaesitykseen. Irtaimesta omaisuudesta esitetään investointiosassa vähintään euron (ilman arvonlisäveroa) suuruinen hankinta. Kunkin hallintokunnan tulee talousarvioesitykseensä sisällyttää perusteltu esitys investoinneista, jotka kaupunginhallitus asettaa tärkeysjärjestykseen määrärahojen puitteissa. Investointiesitykset käsitellään tilatyöryhmän kokouksessa Käyttösuunnitelma Talousarvioesitykseen sisällytetään nykyisen tehtäväjaon mukainen käyttösuunnitelma, joka tarkistetaan kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jälkeen. Myös käynnissä olevien, rahoituksen saaneiden ja suunniteltujen projektien alustavat käyttösuunnitelmat tulee sisällyttää talousarvioesitykseen. Yksittäisiä määrärahoja ei voi esittää nettomääräisinä. Talousarvioesityksen jättäminen Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset tulee toimittaa kaupunginhallitukselle osoitettuina talousjohtajalle viimeistään Aikaraja on ehdoton. Lisätietoja antaa kaupungininsinööri Jari Juntunen, puhelin Kaupungininsinöörin päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää aloittaa vuoden 2012 talousarvioehdotusten ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun kaupunginhallituksen talousarvion laadintaohjeiden ja toimialan vastuuyksikköjen valmistelujen pohjalta. Liite. Päätös: Tekninen lautakunta yksimielisesti hyväksyi päätösehdotuksen. Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana.

7 TEKNLTK 97 Kaupungininsinööri Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla on laadittu liitteinä olevat esitykset vuoden 2012 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Kaupunginhallituksen vuodeksi 2012 antama 1300 t :n suuruinen teknisen lautakunnan nettoraami mahdollistaa turvaamaan lautakunnan alaisten välttämättömän palvelutuotannon järjestämistä. Yksin pelastuslaitosmenojen osuus tulee olemaan noin 60 % teknisen lautakunnan vuodelle 2012 annettujen menoraamin mukaisista kaikista vuotuisista käyttötalouden nettomenoista. Vesihuoltolaitoksen ja kaukolämpölaitoksen kustannusmuutokset on huomioitu ja noista muutoksista aiheutuvat lisämenot katetaan maksujen tarpeellisella korotuksella. Nettoraamin pitäminen annetulla tasolla, kuten talousarvio-ohjeita annettaessa on suunniteltu, mahdollistaa toimialan toimintojen suunnittelun siten, että välttämättömät palvelut voidaan järjestää jatkossakin. Lisätietoja antaa kaupungininsinööri Jari Juntunen, puhe lin Kaupungininsinöörin päätösehdotus: Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle liitteiden mukaisen esityksensä vuoden 2012 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Kaupungininsinööri antoi talousarvioesityksestä suullisen esittelyn. Käydyn keskustelun aikana todetiin, että talousarvioesitykset hyväksytään pienillä muutoksilla. Päätös: Tekninen lautakunta yksimielisesti hyväksyi päätös ehdo tuksen.