ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2013 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden tuottamista, niiden taloudellisuutta ja tehokkuutta ltk Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä alijäämän kattamiseen.

2 2 1. Tarkastuslautakunta Alavieskan kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida ovatko kunnanvaltuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Edelleen kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on myös arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä alijäämän kattamiseen. Kunnanvaltuuston vuosia varten valitsema tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat kuntalain ja kunnan tarkastussäännön mukaan valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kaudella ovat: Juhani Isotalus, puheenjohtaja, varajäsen Osmo Alahautala Veikko Kiimamaa, varapuheenjohtaja, varajäsen Pentti Alatalo Maarit Jutila, jäsen, varajäsen Helinä Autio Hilkka Pokela, jäsen, varajäsen Sirpa Savukoski Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut JHTT Asko Vanhatupa, BDO Audiator Oy:stä. Alavieskan kunnan tarkastuslautakunta on kokoontunut laatimaan arviointikertomusta kolme kertaa. Lautakunta on kokouksissaan kuullut kunnanjohtajan sekä eri sektoreiden viranhaltijoiden katsauksia taloudesta, toiminnasta ja sen kehittämisestä. Vuodelle 2013 hyväksymänsä arviointisuunnitelman työohjelman mukaan tarkastuslautakunnan painopistealueena on ollut kunnan koko organisaatio. Tarkastuslautakunta on tutustunut vuoden lopulla valmistuneeseen palvelukeskus Omavieskan tiloihin. Tarkastuslautakunta on tutustunut tilikauden aikana suunnitelmansa mukaisesti kunnan eri toimintoihin. Lisäksi tarkastuslautakunta on seurannut kunnan investointien toteutumista ja konserniyhteisöjen toimintaa. Tarkastuslautakunta perustaa vuoden 2013 arviointikertomuksensa edellä mainituissa kuulemistilaisuuksissa, kunnan toimintakertomukseen ja valtuuston, hallituksen sekä lautakuntien pöytäkirjoihin ja muuhun viranhaltijoiden ja työntekijöiden tarkastuslautakunnalle toimittamaan materiaaliin.

3 3 2. Edellisen vuoden arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Edellisen vuoden arviointikertomuksessa olleet tarkastuslautakunnan havainnot on kunnanvaltuusto merkinnyt kokouksessaan tiedoksi. Tarkastuslautakunta nostaa esiin vielä seuraavan jo edellisessä arviointikertomuksissa olleen havainnon, joka ilmenee myös vesi- ja viemärilaitoksen vuoden 2013 eriytetyissä laskelmissa. - Vesihuollon osalta kunnan tulee kiinnittää huomiota vesihuollon eriytetyssä tuloslaskelmassa olevan tilikauden alijäämän (57 763,92 euroa) suuruuteen. Vesihuollon kustannukset tulisi voida kattaa liittymis- ja käyttömaksuilla. (Vuoden 2010 arv. kertomus) - Vesilaitoksen tuloslaskelma vuodelta 2011 osoittaa ,77 euron ylijäämää, mutta viemärilaitoksen ,69 euron alijäämä johti merkittävään alijäämään koko vesihuoltolaitoksen osalta. Vuodelta 2011 syntynyt alijäämä ei sisällä korvausta jäännöspääomasta. (Vuoden 2011 arv. kertomus) - Vesilaitoksen tuloslaskelma vuodelta 2012 osoittaa 5 458,75 euron ylijäämää, mutta viemärilaitoksen ,43 euron alijäämä johti merkittävään alijäämään koko vesihuoltolaitoksen osalta. Vuodelta 2012 syntynyt alijäämä ei sisällä korvausta jäännöspääomasta. Kunnan vuoden 2012 talousarviossa oli viemäriverkoston saneeraukseen varattu määräraha euroa, josta käytettiin vain euroa. Osa suunnitellusta saneerauksesta siirtyi vuodelle Verkostoon johdetuista vuotovesistä on jouduttu tilikaudella maksamaan huomattavat sakkomaksut. Vuotovesien vähentämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tilikaudella (Vuoden 2012 arv. kertomus) - Vesilaitoksen tuloslaskelma vuodelta 2013 osoittaa 5 961,16 euron alijäämää. Viemärilaitoksen ,05 euron alijäämä johti merkittävään alijäämään koko vesihuoltolaitoksen osalta. Vuodelta 2013 syntynyt alijäämä ei edelleenkään sisällä korvausta jäännöspääomasta. - Kunnan vuoden 2013 talousarviossa oli viemäriverkoston saneeraukseen varattu määräraha euroa, josta käytettiin euroa. - Verkostoon johdetuista vuotovesistä on jouduttu tilikaudella maksamaan huomattavat sakkomaksut. - Vuotovesien vähentämiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. 3. Tavoitteiden toteutuminen 3.1. Strategiset tavoitteet Kunnan strategian toteutumista on toimintakertomuksessa selvitetty yksityiskohtaisesti. Kunta on olennaisilta osin onnistunut saavuttamaan asetetut strategiset tavoitteet mutta taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä ei tule onnistumaan.

4 Taloudelliset tavoitteet Tältä osin joulukuussa hyväksytty talouden tasapainottamisohjelmaa tulee tilikauden 2014 aikana tarkastella kriittisesti. Kunnassa on meneillään kuntaliitosselvitys Ylivieskan, Haapaveden ja Oulaisten kanssa, Kuntarakenne- ja sote- ratkaisut vaikuttavat lähivuosina kunnan asemaan ja kunnan yhteistyötahojen etsimiseen. Tilinpäätöksessä on seurattu kuntastrategian mukaisten tavoitteiden toteutumista. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa oletettiin, että kunnan vuosikate on euroa. Valtuuston hyväksymän lisätalousarvion jälkeen vuosikate olisi ollut euroa. Tilikauden toteutuma oli kuitenkin erittäin hyvä euroa, kun se edellisvuonna oli vain euroa. Tilikauden talousarvio oli laadittu alijäämäiseksi ja alijäämää arvioitiin olevan poistojen jälkeen euroa. Tilikauden tulos oli kuitenkin euroa positiivinen. Edellisellä tilikaudella alijäämäksi muodostui euroa. Tilikaudella kunta sai ns. harkinnanvaraista rahoitusta euroa. Talousarvioon varatut määrärahat ylittyivät henkilöstömenojen, aineiden ja tarvikkeiden, avustukset muille sekä muiden toimintakulujen osalta. Sen sijaan huomattava määrärahojen alitus oli palvelujen ostoissa euroa, minkä vuoksi toimintamenojen alitus yhteensä oli euroa. Kunnan tiukka menokuri on tuottanut tilikaudella positiivista tulosta. Määrärahojen ylitykset olivat yhteensä euroa. Valtuusto ei ole vielä ylityksiä hyväksynyt. Tilikaudella toimintatuottoja kertyi talousarvioon verrattuna euroa arvioitua enemmän. Talousarviossa Alavieskan kunnan strategisissa linjauksissa on edellytetty mm., että kunnan vuosikate vuosina on vähintään euroa vuosi. Päättyneellä tilikaudella vuosikatetavoite jäi suunnitellusta tavoitteesta. Kunnan tilinpäätöksessä on vuoden 2013 lopussa alijäämää ,10 euroa (edellisvuonna ,38 euroa, vuonna 2011 alijäämää oli ,60 euroa, vuonna 2010 alijäämää oli ,85 euroa ja vuonna 2009 alijäämää oli ,10 euroa). Alijäämää on tilinpäätöksen tietojen mukaan 855 euroa/asukas. Edellisvuonna alijäämä oli 851 euroa/ asukas. Vuonna 2012 alijäämä oli 666 euroa/asukas, vuonna 2010 alijäämää oli 741 euroa/asukas ja vuonna 2009 alijäämää oli 770 euroa/asukas). Asukaskohtaiseen alijäämään on kunnan kiinnitettävä erityistä huomiota silloin kun sen määrä ylittää 500 euroa ja kun selvitysmenettelyn muutkin ehdot täyttyvät. Mikäli alijäämäksi muodostuu yli euroa ja edellisenä vuonnakin alijäämä on ollut yli 500 euroa, kunta joutuu suoraan selvitysmenettelyyn.

5 5 Kunnan tulee edelleen kiinnittää huomiota suunnitelmakaudella talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin, jotta alijäämää taseessa voidaan kattaa. Kunnan kokonaismenot olivat 26,1 miljoonaa euroa ja kokonaistulot 26,5 miljoonaa euroa. Kunnan toimintakate (tuottojen ja kulujen erotus) oli euroa budjetoitua parempi. mikä johtuu pääosin ostopalvelujen laskuta sekä toisaalta toimintatuottojen hyvästä kertymästä. Vuosikate riitti juuri ja juuri kunnan suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Investointien tulorahoitusprosentti oli edelleen alhainen 13,6 % (edellisvuonna lähes olematon eli 1,6 %) Tämä tarkoittaa totaalista investointien rahoittamista lainapääomalla. Vuosikatteen osuus poistoista oli kuitenkin hyvä 100,9 (edellisvuonna vain 3,4 %, vuonna 2012 vielä 81,6 % ja vuonna ,2 % ja vuonna 2009 vuosikatteen osuus oli 142,8 %). Alavieskan tunnuslukuvertailu euroa/asukas 3.3. Henkilöstö Tunnusluku Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Lainat Kertynyt yli/alij Vuodet Alavieska K-P P-P Koko maa Edellä olevassa taulukossa on vertailtu kuntaa Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja koko maan tunnuslukuihin. Kunnan vuosikate tilinpäätöksessä asukasta kohden laskettuna oli 240 euroa, kun se Pohjois-Pohjanmaalla oli 414 euroaja koko maassa 380 euroa (ennakkotieto). Kunnan lainamäärä/asukas kääntyi tilikaudella jatkoi nousuaan ollen vuoden päättyessä euroa (edellisvuonna euroa). Kunnan velkaantuminen edelleen näyttää todennäköiseltä. Pohjois-Pohjanmaan kuntien lainamäärä oli euroa/asukas ja koko maan lainamäärä asukasta kohden laskettuna oli euroa (ennakkotieto) Kassavarat riittivät vain 12 päivän maksuihin (edellisvuonna 7 päivän maksuihin). ). Omavaraisuusaste laski edelleen ollen tilikauden päättyessä 27 % (edellisvuonna 34 %). Omavaraisuusasteen tulisi olla yli 50 %. Henkilöstöön ja sen hyvinvointiin on kunnan toiminnan kannalta kiinnitettävä erityistä huomiota. Henkilökunnan ikärakenteesta johtuen eläköityminen muodostuu haasteelliseksi sillä kunnan palveluksessa vuonna 2013 oli noin 20 % yli 60 - vuotiasta. Kunnan on tarpeen kiinnittää huomiota työntekijöiden sijaisuuksien järjestämiseen.

6 6 Sairauspoissaoloja kuluneella tilikaudella oli 794 päivää edellisvuotta vähemmän. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä oli 630 päivää (edellisvuonna päivää) Talouden toteutumisen seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat sekä valtuusto ovat voineet seurata talouden toteutumista riittävällä tarkkuudella Hetasta saatavien talousraporttien perusteella ja kunnassa laadittuja osavuosikatsauksia hyödyntäen. Liikelaitos Hetan toimintatapaa joudutaan miettimään kuntalain muutoksen vuoksi liikelaitosten yhtiöittämisnäkökulmasta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 4. Yhteenveto Tarkastuslautakunnan painopistealueena vuonna 2013 oli kunnan koko organisaation toiminta. Lautakunta kuuli kokouksissaan kunnan johtavia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Sosiaali- ja perusterveyden sekä erikoissairaanhoidon osalta toimintakertomuksessa on tarkastuslautakunnan mielestä kerrottu edelleen liian suppeasti asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2013 toimintakertomuksessa on muilta osin riittävän selkeästi kerrottu toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja niiden toteutumattomuudesta. Valtuuston asettamat tavoitteet on pääosin saavutettu. Kunnan vuoden 2014 talousarvio ja suunnitelmavuosien arviot on laadittu kuntalain edellyttämällä tavalla. Kunnan talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttamista voidaan tämän perusteella helpommin arvioida. Talouden tasapainottamisen osalta tarkastuslautakunta kiinnittää kunnanvaltuuston huomiota kuntalain määräyksiin: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on kuntalain 68 :n mukaan toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntalain 71 :n mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.

7 7 Alavieskan kunnan toimintakertomukseen on liitetty kunnanvaltuuston hyväksymä alijäämän kattamissuunnitelma, jossa on tehty selkoa talouden tasapainottamiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma on osoittautunut aikataulutukseltaan liian kireäksi, minkä vuoksi kunnanvaltuusto on jatkanut alijäämän kattamistavoitetta vuoden 2016 loppuun. Talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttaminen siten, että taseessa oleva alijäämä kyetään kattamaan suunnitelmakaudella, on erittäin epätodennäköistä, minkä vuoksi kunnan on lähivuosina haettava aktiivisesti yhteistyövaihtoehtoja naapurikuntien kanssa. Alavieskassa Juhani Isotalus puheenjohtaja Pentti Alatalo varajäsen Maarit Jutila jäsen Hilkka Pokela jäsen