2 TALOUSARVIOTA JA TALOUSSUUNNITELMAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

Transkriptio

1 1 JOHDANTO Hallitusohjelma valmistui Osana valtion talouden tasapainottamistoimenpiteitä myös kuntien toimintaan ja talouteen kohdistuu sekä rakenteellisia että suoraan rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativia erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Hallitusohjelmaan sisältyy kuntien valtionosuuksien leikkaus 631 miljoonalla eurolla, jota selvitetään tarkemmin jäljempänä valtionosuuksien yhteydessä. Vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan vaikuttaa Nilsiän kaupungin talouden tasapainottamistarve. Taseessa on kattamatonta alijäämää noin 0,8 milj. euroa, jonka kattamiseksi laaditaan erillinen toimenpideohjelma. Nilsiän kaupungin asukaskohtainen toimintakate (toimintatuotot toimintakulut) vuodelta 2010 on noin 100 euroa korkeampi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa ( asukkaan kunnat) ja noin 300 euroa korkeampi kuin Pohjois-Savon kunnissa. Viime vuosien aikana toimintakatteen muutos on ollut kuin suurempi kuin edellä mainituissa kuntaryhmissä. Vuoden 2012 toimintakatteen raami on laskettu siten, että toimintakatetta on korotettu 2 prosentilla tähän vuoteen verrattuna. Siiliset.-yhteistoiminta-alueen osalta on huomioitu euron lisämäärä tämän vuoden alkuperäiseen talousarvioon, muiden hallintokuntien osalta korotus on laskettu alkuperäisestä talousarviosta. 2 TALOUSARVIOTA JA TALOUSSUUNNITELMAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 2.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma Kuntalain 65 :n 1 momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalain 65 :ssä säädetään lisäksi, että talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion hyväksymistä ja sitovuutta selvitetään tarkemmin talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma asiakirjassa.

2 2 2.1 Tavoitteet Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Tavoitteiden tulee ensisijaisesti toteuttaa kuntalaisten tarpeita ja niiden tulee olla realistisia, yksiselitteisiä ja mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Käyttötalousosassa asetettavat tehtäväkohtaiset tavoitteet tulee johtaa valtuuston hyväksymistä strategioista, päämääristä ja koko kuntaa koskevista tavoitteista. Valtuustotason tavoitteita asetetaan talousarviossa ja suunnitelmissa kuntalaisten kannalta merkittäville palveluille. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Valtuuston hyväksymiä tavoitteita tulee olla lukumääräisesti rajallinen määrä. Kuntalain 65 :n 5 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Tällä korostetaan talousarvioon sisältyvien toiminnallisten tavoitteiden merkitystä. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Lautakunnan toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitetään tulosyksikkö-tasoisissa käyttösuunnitelmissa, jotka lautakunnat hyväksyvät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Nilsiän kaupungin strategian , :ssä 97. Strategia on kirjattu Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma asiakirjaan. 2.2 Määrärahat ja tuloarviot Kuntalain 65 :n mukaan tavoitteet tulee sitoa niihin osoitettuihin voimavaroihin. Tämä tarkoittaa, että talousarviossa osoitetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen määrättyjen tavoitteiden toteutumiseksi. tuloarviot ovat paitsi tavoitteellisia myös velvoittavia. Tuloarvio on valtuuston antama tulotavoite, jonka olennainen alittuminen todennäköisesti vaikuttaa rahoituksen perusteisiin talousarviossa. Talousarvion sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelma on kuitenkin kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Voimassa oleva taloussuunnitelma ohjaa talousarviovalmistelua. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. Taloussuunnitelman velvoittavuus korostuu myös alijäämän kattamissäädösten myötä. 2.3 Konserniyhtiöt Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista. Valtuusto voi asettaa tavoitteita kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Valtuuston ohjaus ei kuitenkaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa on luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea tytäryhteisön asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investoinnit) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimuksia. 2.4 Talouden tasapainottaminen Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kat-

3 3 tamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Toimenpideohjelmassa on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä osana taloussuunnitelmaa. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen, valtuuston hyväksymä asiakirja. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Määrättyjen toimenpiteiden jättämistä varsinaisen taloussuunnitelman ulkopuolelle ja niiden esittämistä erillisessä toimenpideohjelmassa saattaa puoltaa niiden erityisluonne tai merkittävä rahallinen arvo. Esimerkiksi palvelurakenteiden olennaista muuttamista koskevien ratkaisujen rahamääräisiä vaikutuksia voi olla vaikea viedä taloussuunnitelmaan ennen kuin yksityiskohtaiset toimeenpanopäätökset on tehty. Erillisessä toimenpideohjelmassa voidaan sen sijaan tehdä periaateratkaisut tarvittavien toimenpiteiden määrästä ja rahamääräisestä tasosta, vaikka niiden kohdistamista tehtävittäin ei vielä olisikaan ratkaistu. Tuloperusteiden muutoksia koskevia ratkaisuja ei myöskään voitane tehdä vuosia etukäteen niin yksilöidyllä tasolla kuin taloussuunnitelmakäytäntö edellyttäisi. Toimenpideohjelmassa riittävänä voidaan lain perustelujen mukaan pitää tarkistettavien tuloperusteiden nimeämistä ja tulonlisäystavoitteiden asettamista tulolähteittäin. Toimenpideohjelmaan otetaan myös sellaiset omaisuuden luovutukset ja niistä saatavat luovutusvoitot, jotka ajoittuisivat enintään nelivuotisen taloussuunnitelman ulkopuolelle. Toimenpideohjelmassa esitetään myös mahdollinen alijäämän kattaminen peruspääomaa alentamalla. Peruspääoman alentamisen perusteena voi olla pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen joko omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisen poiston taikka arvonalentumisen seurauksena. Peruspääomaa ei tule kuitenkaan alentaa, jos peruspääoman ja arvonkorotusrahaston yhteismäärä on alle 2/3 kunnan pysyvien vastaavien määrästä. Toimenpideohjelman yhteenvedon lopussa esitetään suunnitteluvuosittain taseen kertynyt yli- /alijäämä toimenpiteiden jälkeen. Toimenpideohjelmakauden lopussa taseen kertynyt alijäämä tulee olla katettu ohjelmassa esitettävillä toimenpiteillä. 69 :n 2 momentin mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 71 :n 3 momentin mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kuntalain 65 :n mukaisen toimenpideohjelman alijäämien kattamiseksi , 102. Tilintarkastaja on todennut tilintarkastuskertomuksessa 2010 mm. seuraavaa: kaupunginhallituksen tulee tiiviisti valvoa ja seurata hyväksytyn toimenpideohjelman toteutumista ja tehdä tarvittavia esityksiä sen toteuttamiseksi ja muiksi talouden tasapainottamisen edellyttämiksi toimenpiteiksi. Tarkastuslautakunnan jättämässä arviointikertomuksessa vuodelta 2010 on todettu mm., että koska toimenpideohjelmassa on merkittävä painoarvo Siiliset-yhteistoiminta-alueen toiminnasta saata-

4 4 vaksi tavoitelluilla säästöillä ja tämän hetken tiedon varassa toiminnasta ei ole odotettavissa välittömiä säästöjä, toimenpideohjelman riittävyyttä ja realistisuutta tulee tarkastella erittäin kriittisesti. Tarkastuslautakunta kiinnittää myös huomiota toimenpideohjelmaan sisältyvän omaisuuden myynnin kautta saatavaksi ennakoitujen lisätulojen epävarmuuteen. 3 TALOUSARVION RAAMITUSTA OHJAAVAT ASIAT 3.1 Nilsiän kaupungin talouden tasapainottaminen Nilsiän kaupungin vuoden 2010 tilinpäätöksen taseessa on alijäämää noin 0,800 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvio oli alun perin ylijäämäinen noin euroa. Tiedossa olevien muutosten (Siiliset-yhteistoiminta-alue) jälkeen talousarvio on alijäämäinen noin 0,1 milj. euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan alijäämäinen noin 0,2 0,4 milj. euroa. Siten vuoden 2011 tilinpäätöksen taseessa arvioidaan olevan alijäämää noin 1,0 1,2 milj. euroa ( euroa/asukas). Hallintokuntien tulee noudattaa loppuvuonna tiukkaa budjettikuria, kun arvio talousarvion toteutumasta on alijäämäinen. Toimenpideohjelma laaditaan samanaikaisesti talousarvion ja suunnitelman laadinnan kanssa. Toimenpideohjelma laaditaan siten, että alijäämää olisi 1,2 milj. euroa. Toimenpideohjelma laaditaan erillisenä asiakirjana, jonka valtuusto hyväksyy samassa yhteydessä kuin talousarvion ja taloussuunnitelman. Toimenpideohjelma laaditaan kolmelle vuodelle eli vuosille Toimenpideohjelmaan sisällytetään sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät sisälly vuoden 2012 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Toimenpideohjelmaan voidaan sisällyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: - toimintatuottojen korotukset o taksojen ja maksujen korotukset o uusien maksujen käyttöön otto - omaisuuden myynnistä saatavat myyntivoitot - toiminnan uudelleen organisointi - henkilöstökulujen vähennykset o virkojen ja toimien täyttämättä jättäminen mm. eläkkeelle siirtymisen yhteydessä o osa-aikaeläkeratkaisut o sijaisuuksien täyttämättä jättäminen - tilojen käytön tehostaminen - avustusten myöntämisperiaatteiden muuttaminen - toimintojen tai osan toiminnasta kilpailuttaminen - kuntien välisen yhteistyön lisääminen - veroprosenttien korotukset o tuloveroprosentin korotus o kiinteistöveroprosenttien korotus Toimenpiteet, selvitykset niiden sisällöstä ja kustannusvaikutukset ilmoitetaan liitteenä olevalla lomakkeella. Esitykset palautetaan samanaikaisesti talousarvio- ja suunnitelmaehdotusten kanssa. 3.2 Toimintakulut Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tässä vaiheessa palkkojen budjetointi on erittäin epävarmaa. Palkkojen osalta vuosikeskiarvon muutokseksi vuodesta 2011 vuoteen 2012 arvioidaan 2 %.

5 5 Nilsiän kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden henkilöstön kokonaismäärä ei saa lisääntyä talousarviovuonna ja taloussuunnitelmavuosina. Henkilöstön luonnollinen poistuma (eläkkeelle jääminen, vaihtuvuus ym.) on hyödynnettävä. Palvelujen uudelleen järjestämistä koskevien ehdotusten tulee olla nykyisiä rakenteita muuttavia ja kustannuksia alentavia. Kaikki toiminnalliset laajennukset edellyttävät taloudellisten, toiminnallisten ja henkilöstöllisten vaikutusten tarkkaa selvittämistä ja esitysten perustelemista. Ehdotusten tulee olla pitempiaikaisia kuin suunnitteluvuodet. Toiminnallisista laajennuksista neuvotellaan aina keskushallinnon kanssa käynnistyy maataloushallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Maataloushallinnon tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset maksetaan Siilinjärven kunnalle. Maataloushallinnon henkilöstö siirtyy Siilinjärven kunnan palvelukseen. Taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuuksia menolisäyksiin, kun huomioidaan palkkojen sopimuskorotukset. Tämä tulee hallintokuntien huomioida valmistelussa. Toimintamenojen kasvun hillintä on ensiarvoisen tärkeää, tällöin on mahdollista parantaa vuosikatetta, jota voidaan käyttää investointien rahoittamiseen. Hallintokunnissa tulee paneutua huolellisesti kaikkien talousarvio- ja suunnitelmavuosien valmisteluun. 3.3 Verotulot Elokuun loppuun mennessä verotuloja on kertynyt noin 11,622 milj. euroa, joka on 0,478 milj. euroa (4,3 %) enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kuluvan vuoden alkuperäisessä talousarviossa verotulojen määräksi arvioitiin 17,430 milj. euroa eli 0,081 milj. euroa (0,5 %) korkeammaksi kuin verotulojen määrä oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Vuodelle 2011 korotettiin yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä, jonka tulovaikutus on noin 0,2 milj. euroa, muita veroprosenttien korotuksia ei tehty. Suomen Kuntaliiton veroennustekehikon (elokuu 2011) mukaan Nilsiän kaupungin verotulot kuluvana vuonna ovat noin 18,1 milj. euroa eli lähes 0,7 milj. euroa korkeammat kuin talousarviossa. Tässä vaiheessa verotuloennuste vuoden 2011 toteutumasta on 17,9 milj. euroa. Verotuloennuste TPE 2011 ja TAE vuodelle 2012 (milj. euroa): TP 2010 TA 2011 TPE 2011 TAE 2012 Kunnan tulovero 14,000 13,520 14,230 14,350 Yhteisövero 1,246 1,430 1,300 1,100 Kiinteistövero 2,103 2,480 2,370 2,400 Verotulot yhteensä 17,349 17,430 17,900 17,850 Hallitusohjelman mukaan kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013, kun korotus vuosina on ollut 10 prosenttia. Toisaalta yhteisöverokanta alenee vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Näin muodostuvan kuntien tulomenetyksen mahdollinen kompensointi on avoinna. Verotulojen määräksi vuonna 2012 arvioidaan 17,850 milj. euroa, josta kunnallisveron osuus on 14,350 milj. euroa, yhteisöveron 1,1 milj. euroa ja kiinteistöveron 2,4 milj. euroa. Verotuloarviot perustuvat nykyisiin tulovero- ja kiinteistöveroprosentteihin. Verotuloarviot on tehty Suomen Kuntaliiton elokuun verotuloennusteen pohjalta. Verotuloarvio päivittyy talousarvion valmistelun aikana. Kaupunginvaltuuston tulee vahvistaa veroprosentit vuodelle 2012 viimeistään

6 6 3.4 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän uudistus vuodelle 2010 toteutettiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken malliksi. Tämä toteutettiin kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyivät lähes muuttumattomina. Muutoksia tuli sen johdosta, että esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6-15 ikävuodet). Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan vuodesta 2010 alkaen kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulua. Erityisopetuksen porrastus poistetaan. Yhden putken mallin maksatuksessa oli tarkoitus yhdistää myös ko. mallin ulkopuolelle jääneet opetusministeriössä edelleen päätettävät valtionosuudet, kuten lukion valtionosuus. Tässä yhteydessä hoidetaan myös liikunnan, kulttuurin, nuorisotyön ja kansalaisopiston valtionosuudet. Valtionosuuden yhden putken muodostamisesta huolimatta mitään laskennallisia valtionosuuksia ei ole korvamerkitty, vaan ne sisältyvät entiseen tapaan yhtenä eränä kunnan tuloslaskelman valtionosuudet kohtaan. Hallitusohjelman mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla alentamalla tilapäisesti peruspalvelujen valtionosuusprosenttia nykyisestä 34,11 prosentista 2,71 prosenttiyksiköllä. Hallitusohjelman mukaan kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Tällä tähdätään siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Vuoden 2011 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 15,950 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuvat talousarvion mukaisesti. Valtionosuusarvio (TAE) vuodelle 2012 (milj. euroa): TP 2010 TA 2011 TPE 2012 Valtionosuudet yht. 15,334 15,950 17,300 Vuoden 2012 valtionosuuksien arviointi on tehty Suomen Kuntaliiton tietojen ( ) pohjalta. Näiden tietojen perusteella valtionosuuksien määrä vuonna 2012 on noin 17,300 milj. euroa ja valtionosuudet kasvavat tämän vuoden toteutumaan verrattuna noin 1,350 milj. euroa eli 8,5 %. Laskelmat on tehty siten, että hallitusohjelman mukainen leikkaus ja kiinteistöverotuksen siirtäminen verotulojen tasauksen ulkopuolelle on huomioitu. Kiinteistöveron siirtäminen verotulojen tasauksen ulkopuolelle lisää valtionosuuksia noin 0,760 milj. euroa. Valtionosuuksien laskentaperusteet täsmentyvät syksyn aikana. 3.5 Lainakanta Heikon vuosikatteen ja korkean investointitason vuoksi Nilsiän kaupunki on velkaantunut nopeasti. Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan lainat asukasta kohti olivat noin 983 euroa korkeammat kuin koko maassa keskimäärin, lainaa oli euroa/asukas. Kaupungin investointitaso on talousarvion mukaan korkealla tasolla edelleen vuonna 2011, bruttoinvestointien määrä on kuluvana vuonna 3,5 milj. euroa ja nettoinvestointien noin 2,3 milj. euroa. Tänä vuonna investointien toteutuma jää talousarviota alhaisempi. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan investointien määrät vuosina ovat edelleen korkealla tasolla, nettoinvestointienmäärät ovat 4,0 milj. euroa ja 2,5 milj. euroa. Investointitasoa nostaa terveys- ja palvelukeskuksen saneeraus. Taloussuunnittelukaudella investointien toteuttaminen on harkittava erit-

7 7 täin tarkasti, koska kaupungin velkamäärä on korkea ja lainakantaa pitää pystyä alentamaan jatkossa. 3.6 Hallintokuntakohtainen raami Hallintokuntakohtainen toimintakatteen raami on seuraava: Hallintokunta Talousarvio 2011 Toimintakate, Talousarvion 2012 raami Toimintakate, Yleishallinto Maaseutu Siiliset-yhteistoiminta-alue Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Vesilaitos Toimintakate yhteensä Raamin mukainen toimintakate on -33,029 milj. euroa, kun kuluvan vuoden osalta toimintakatteen on arvioitu olevan noin -32,381 milj. euroa. Toimintakatteen raamin korotus on 2 % tämän vuoden toimintakatteesta, Siiliset-yhteistoiminta-alueen osalta on huomioitu euron lisämäärä tämän vuoden alkuperäiseen talousarvioon. Muiden hallintokuntien osalta muutoksia tämän vuoden talousarvioon ja toimintakatteen laskentapohjaan ei ole huomioitu. Em. toimintakatteen ja edellä selostettujen verotulo- ja valtionosuusarvioiden perusteella vuosikate olisi noin 2,0 milj. euroa, poistojen määräksi on arvioitu 1,8 milj. euroa. Siten tilikausi olisi ylijäämäinen noin 0,2 milj. euroa. Annettava toimintakatteen raami on hallintokuntia sitova. Mikäli hallintokunta ei pääse asetettuun toimintakatteeseen, hallintokunnan tulee esittää toimenpiteet vaikutuksineen, joilla asetettu toimintakatteen raami saavutetaan. Viime kädessä kaupunginvaltuusto päättää talousarvion lopullisesta sisällöstä, joten esitysten tulee olla huolellisesti valmisteltuja. 4 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNITELMAN LAADINTAOHJEET 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta tapahtuu taloussuunnitteluohjelmistolla osastoilla annettujen ohjelmiston käyttöoikeuksien mukaisesti. Mikäli ohjelmiston käyttöoikeuksia tarvitaan lisää, siitä tulee toimittaa asianmukaisesti täytetty atk-käyttöoikeuslomake atk-pääsuunnittelijalle. Kaikki henkilöstöresurssien käyttö ja siitä aiheutuvat menot suunnitellaan myös ohjelmistolla. Henkilöstösuunnittelun pohjana ovat tiedot vakinaisesta henkilöstöstä. Määräaikaiset ja sijaiset tulee suunnitella alusta lähtien. Talousarvion ja taloussuunnitelman esittäminen tapahtuu hallinnonaloittain/ tulosalueittain. Tulosalueen mallilomake on liitteenä. T:\PCSIIRTO\TALOUS\2012 hakemistoon on luotu hallinnonaloittain tulosalueittaiset pohjat tietojen tallentamiseen. Jokainen saa käyttää vain oman hallinnonalan pohjaa yksi kerrallaan, koska päivitykset voivat mennä sekaisin. Tallennusmuoto on doc ja ohjelma WORD.

8 8 Lähtökohtana valmistelussa tulee olla sekä kaupungin strategia että velvoite toimintojen uudelleen järjestämiseen nykyistä kustannustasoa alentaen. Talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus valmistellaan ja käsitellään samanaikaisesti ja talousarvioehdotukset esitetään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tulosaluetasoisina. Lomakepohjaa on muutettu kuluvan vuoden talousarviosta. Hallintokunnan ehdotuksen tulee sisältää tulosalueittain lomakepohjan mukaisesti toiminnan kuvaus/toiminta-ajatus, tavoitteet ja tunnusluvut (valtuuston hyväksymät), perustelut, tuloarviot ja määrärahat, tulosarvioiden ja määrärahojen erityisperustelut ja keskeiset muutokset talousarviovuonna ja ei-sitovat toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit. Talousarviovalmistelussa käytettävä asukasluku on ( ). Tavoitteet ovat valtuustossa hyväksyttäviä ja ne ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikuttavuus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Valtuusto voi hyväksyä sitovina tavoitteina myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Pääsääntöisesti tehtäväkohtaisista tuotantotavoitteista päättää kuitenkin tehtävästä vastaava toimielin. Tavoitteet esitetään talousarvio- ja suunnitelmavuosien osalta ja ne ovat sitovia talousarviovuoden osalta. Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden asettamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa selvitetään lisäksi toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä mm. henkilöstöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Keskeiset toiminnan ja talouden muutokset talousarviovuonna ja määrärahojen erityisperustelut tulee kirjata selkeästi, koska ne ovat keskeisiä talousarvion valmistelu- ja päätösprosessissa. Talousarvion valmistelu hallintokunnissa tapahtuu kustannuspaikkatasolta samalla rakenteella tulosaluetasolle. Kustannuspaikkatasolla tavoitteet ovat tarkempia ja yksityiskohtaisempia ja ne ohjaavat yksiköiden toimintaa. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä voidaan käsitellä kustannuspaikkatasoisesti yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimenpiteitä ja tarvittaessa seurata niitä talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat valmistelevat esityksensä toimintatulojen ja menojen osalta myös suunnitelmavuosille 2013 ja Suunnitelmavuosien esitykset tulee valmistella huolellisesti. Tiedossa olevat, suunnitelmavuosina tapahtuvat muutokset, on huomioitava. Suunnitelmavuosina muutokset tarkoittavat toiminnallisia muutoksia, inflaatio- ym. tekijöitä ei huomioida. 4.2 Toimintatuotot Lautakuntien on talousarvion valmistelun yhteydessä selvittävä, että lautakunnan alaisten toimintojen maksut ja taksat ovat ajan tasalla. Toimintatuottoihin tulee tehdä vuosittain kustannustason muutoksesta aiheutuvat tarkistukset. Maksujen ja taksojen määrittelyssä on otettava huomioon mahdolliset lainsäädännön määräykset maksujen ja taksojen tasosta. Samoin on huolehdittava maksujen ja taksojen korotusten asianmukaisesta päätöksenteosta. Toimintatuottojen arvioinnissa on syytä käyttää hyväksi tämän vuoden toteutumatietoja.

9 9 4.3 Toimintakulut Henkilöstösuunnittelussa on käytetty palkkojen korotusprosenttina 2 prosenttia. Palkankorotus tehdään keskitetysti taloushallinnossa. Henkilöstösivukulut on keskitetysti tallennettu laskentatekijöiksi seuraavien prosenttien mukaisesti: Sairausvakuutusmaksut (tili 5101) 2,12 % Työttömyysvakuutusmaksu (tili 5102) 2,35 % KVTEL-maksu (tili 5103) 24,1 % VEL-maksu (tili 5103) 21,36 % Tapaturmavakuutusmaksu (tili 5105) 0,9 % Muut sosiaalivakuutusmaksut (tili 5106) 0,1 % Lomapalkkavaraus 6,0 % Henkilöstösivukuluihin mahdollisesti syksyn aikana tulevat muutokset tehdään keskitetysti taloushallinnossa. Henkilöstön palkkamenot budjetoidaan siten. että menotilille 5011 budjetoidaan kuukausipalkat, 5012 tuntipalkat ja 5015 erilliskorvaukset. Menotilille 5011 budjetoidaan myös tilapäisten palkat, sijaisten palkat budjetoidaan menotilille Vakinainen ja tilapäinen henkilöstö erotellaan henkilöstösuunnittelussa omilla vakansseillaan. Menotiliä 5014 tilapäinen työvoima käytetään vain työllistämistuella palkattujen henkilöiden palkkojen budjetointiin. Lomarahat budjetoidaan ao. menotileille. Palkkatilit 5011, 5012 ja 5017 budjetoidaan palkkasuunnittelun kautta. Palkkatilit 5013, 5014 ja 5015 budjetoidaan budjetinsyötön kautta. Palkkatilillä 5016 ei lasketa henkilöstömenoja. Budjettipohjassa on vain henkilöstömenot, muita menoja ei ole talousarvio- eikä suunnitelmavuosilla. Henkilöstömenoista pohjassa ovat palkkasuunnittelun kautta tulevat palkat, muut henkilöstömenot kuten esim. erilliskorvaukset syötetään budjetinsyötön kautta. Uudet palkkatiedot ovat käytettävissä syyskuun alussa. Talousarvion toteutumaa päivitetään valmistelun aikana. Elokuun lopun toteutuma ei tällä hetkellä ole vielä valmis, elokuun lopun kirjanpito on valmis noin syyskuun puolivälissä. Ilmoitamme erikseen siitä. 4.4 Sisäiset erät Sisäiset menot ja tulot koskevat kaikkea hallinnonalojen välistä laskuttamista. Sisäisten erien (toimitilat, hallinto, puhelin yms.) pohjana ovat vuoden 2011 talousarvioluvut, joita ei tässä vaiheessa hallintokunnissa muuteta. Mikäli kaupungin sisäisessä laskutuksessa tulee lisämenoa tai lisätuloa, on siitä sovittava hallintokuntien kesken. Hallintokunta ei voi yksipuolisesti esim. alentaa vuokramenoja sopimatta siitä ympäristöosaston kanssa. Sisäiset menot ja sisäiset tulot on oltava tasapainossa. Sisäisiin eriin kuuluvia menoja/tuloja ei saa kirjata ulkoisille tileille. Sisäiset erät kirjataan keskitetysti taloushallinnossa. 4.5 Kiinteistöjen toiminnalliset muutostyöt Kiinteistöjen vuosikorjaustyöt eriytetään teknisiin ja toiminnallisiin muutostöihin. Toiminnallisilla muutostöillä tarkoitetaan huonetilamuutoksia ja muita sellaisia käyttäjän tarpeista lähteviä töitä, jotka eivät ole välttämättömiä rakennuksen teknisen kelvollisuuden, terveellisyyden tai turvallisuuden takia. Käyttäjähallintokunnat esittävät toiminnallisiin muutostöihin erillisen määrärahan tai huolehtivat muutoin niiden rahoituksesta.

10 10 Toiminnallisten muutostöiden suunnittelun ja toteutuksen osalta käyttäjähallintokunnan on käännyttävä ympäristöosaston puoleen, joka hoitaa valmistelun ja tekee suunnittelu- ja /tai urakkasopimuksen tai hoitaa asian itse. Kiinteistöjen sisäiseen vuokraan sisältyvät tekniset muutostyöt. 4.6 Poistot Suunnitelman mukaisilla poistoilla tarkoitetaan käyttöomaisuuden hankintamenon ja muiden pitkävaikutteisten menojen kirjaamista kuluiksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelmapoistot edellyttävät poistosuunnitelman laatimista sekä erillistä käyttöomaisuuden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Poistojen laskennassa noudatetaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman poistoaikoja. Ympäristöosaston laskuttamiin sisäisiin tilojen vuokriin sisältyy poiston osuus eli pääomavuokra. Poistot lasketaan ja kirjataan keskitetysti taloushallinnossa. 4.7 Investoinnit Nilsiän kaupungin tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa , 83. Tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheisiin tullaan panostamaan entistä enemmän. Jatkossa käyttäjähallintokunnan tulee perustella tilahanke-esityksensä asianmukaisella tarveselvityksellä, kun se esittää hanketta ensimmäisen kerran taloussuunnitelmaan. Käyttäjähallintokunnan tulee esittää talousarvion / -suunnitelman investointiosaan määrärahat tiedossa olevien tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosesseja varten. Määrärahaa tarvitaan käyttäjähallintokunnan hankevastaavaa mahdollisesti avustavan konsultin lisäksi arkkitehtia (tilakaaviot) sekä kuntoarvioita ja mahdollisia kuntotutkimuksia varten ja tavoite-hinta- ja / tai rakennusosa-arvioiden laskettamiseen. Ympäristöosasto avustaa tarvittavan määrärahan arvioinnissa. Lisäksi hallinto-osasto esittää talousarvioon / -suunnitelmaan nimeämätöntä suunnittelumäärärahaa, jonka käytöstä kaupunginhallitus päättää hallintokuntien esityksestä erikseen. Muiden investointien kuin talonrakennusinvestointien osalta noudatetaan em. ohjetta soveltuvin osin. Investointiosaan merkitään hankinnat, joiden hankinta-arvo on yli euroa. Tätä pienemmät hankinnat ovat käyttötalousmenoja. Irtaimiston osalta lautakunnat tekevät itsenäisesti esitykset. Investointiosan hankkeet esitetään hankkeittain perusteltuineen omalla lomakkeella ja irtaimistohankkeet omalla lomakkeella. Hanke-esitykset on perusteltava huolellisesti, koska taloussuunnitelmassa investointien määrä oli korkea ja investointiesityksiä joudutaan tarkastelemaan kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta. Investointihankkeet esitetään samassa aikataulussa talousarvion kanssa. Hankekohtainen lomake on liitteenä. 4.8 Konserniyhtiöt Konserniyhtiöiden tulee laatia talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa samalla tavalla kuin lautakuntienkin.

11 11 5 AIKATAULU JA LISÄTIEDOT Talousarvion laadintaan liittyvät periaatteet tullaan käsittelemään yhteistoimintaryhmässä. Esitys talousarvioksi vuodelle 2012 ja taloussuunnitelma esitellään yhteistoimintaryhmässä ennen kaupunginhallituksen talousarviokokousta. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitystä koskevat yhteistyökeskustelut henkilöstön kanssa tulee käydä talousarvion valmistelun yhteydessä ennen kuin lautakunnat käsittelevät talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen. Hallintokuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset on palautettava kaupunginhallitukselle mennessä. Lisätietoja saa tarvittaessa pääkirjanpitäjä Marjatta Kainulaiselta (taloussuunnittelu), toimistosihteerit Marjatta Turunen ja Päivi Partanen (palkkatiedot) ja hallintojohtaja Riitta Kokkoselta (muut lisätiedot). NILSIÄN KAUPUNGINHALLITUS

12 12 Tulosalue Vastuuhenkilö: 1. Toiminta-ajatus 2. Tavoitteet ja tunnusluvut (valtuuston hyväksymät) Vaikuttavuustavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tuotantotavoitteet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Perustelut 4. Tuloarviot ja määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS Tuloarvioiden ja määrärahojen erityisperustelut ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 6. Ei sitovat tunnusluvut ja mittarit TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014

13 13 TOIMENPIDEOHJELMA Hallintokunta/tulosalue/toimenpide Toimenpiteen sisältö