YLÄ-SAVON VERKOSTOPAJAN SELVITYSTYÖ LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄ-SAVON VERKOSTOPAJAN SELVITYSTYÖ LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 YLÄ-SAVON VERKOSTOPAJAN SELVITYSTYÖ LOPPURAPORTTI Loppuraportti SULEVI KOMULAINEN Iisalmen Nuorison Tuki ry

2 Sisältö 1 Johdanto Selvitystyön tavoitteet ja tehtävät Välityömarkkinat Selvitystyö Aloitusseminaari Haastattelu - Organisaation verkostoportfolio Organisaation verkostokuva Verkostoitumisen hyödyt ja eri verkostojen merkitys organisaatiolle Verkoston kokoonpano Yhteenveto Haastattelu - Organisaation verkostoroolit Haastattelu - Organisaation osaamiskartta Organisaation oma osaaminen ja sen kehittäminen Verkoston osaaminen Yhteenveto Haastattelu - Organisaation verkostotaktiikka Haastattelu - Verkoston alustava toimintaidea Selvitystyön tulosten arviointi ja johtopäätökset Johdanto Toimijoiden tarpeita Verkoston kyvykkyys ja vaikuttavuus alueen sosiaalisessa työllistämisessä Yksilön vai yhteiskunnan (talouden) ehdoilla? Jatkotoimenpiteet ehdotuksia ja vaihtoehtoja Jatketaan entisellään Lisätään vertaistoimintaa nykyisillä resursseilla Kehitetään Ylä-Savon verkostopajaa hanketoiminnalla Sivu 2 (28)

3 LIITTEET Liite 1. Työttömyystilanne lokakuu 2009 Liite 2. Sosiaalisen työllistämisen toimialan rakenne Liite 3. VERKA -viitekehys Liite 4. Välityömarkkinoiden jako Liite 5. Ylä-Savon pajaverkoston pikatesti Liite 6. INTRY:n verkostokartta lokakuu 2009 Liite 7. Piiri pieni pyörii Liite 8. Verkostopajan toimintamalli Sivu 3 (28)

4 1 Johdanto Vuoden 2008 syksyllä Suomeen ja Ylä-Savoon iskenyt taantuma, joka on nyt muuttunut lamaksi, on lisännyt voimakkaasti työttömyyttä ja samalla myös vähentänyt työllisten tekemän työn määrää (Liite 1). Kymmeniä tuhansia työikäisiä ihmisiä on lomautettuina ja ennusteiden mukaan keväällä 2010 moni niistä muuttuu irtisanomisiksi. Erityisesti alle 25 -vuotiaiden nuorten ja yli 50 -vuotiaiden työttömyys on ollut voimakkaassa kasvussa. Molempien ryhmien moniongelmaisuus lisääntyy koko ajan ja se vaikeuttaa omalta osaltaan heidän työllistymistään. Valtio ja kunnat joutuvat uudelleen miettimään toimintamalleja, joiden avulla voidaan vastata kasvaviin sosiaalisen työllistämisen haasteisiin. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä pyrkii vastaamaan työttömyyden mukanaan tuomiin haasteisiin tuottamalla monipuolisesti palveluita, joiden tarkoitus on ennalta ehkäistä sosiaalisia ja terveydellisiä uhkia sekä ylläpitää toimintakykyä ja osallisuutta kansalaisena. [ET2007] Hyvinvointiyhteiskuntamme suopea kehittyminen on mahdollistanut kattavan ja monipuolisen palveluvalikoiman syntymisen. Valitettavasti eriytyminen eri sektoreihin ja asiantuntijaorganisaatioihin vaikeuttaa näiden palvelujen kokoamista toinen toisiaan ja yksilön tarpeita tukevaksi kokonaisuudeksi. Näitä palveluja tuottavia organisaatioita ja verkostoja voidaan kutsua sosiaalisen työllistämisen toimialaksi (Liite 2). Yhteiskäsite kattaa asiakkaat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja erillistyöllistämisen yksiköt, kuten tuotannolliset työkeskukset ja työpajat sekä työllistämistä tukevat projektit ja sosiaaliset yritykset. [YP2005] Sosiaalisen työllistämisen yksiköksi voidaan kutsua mitä tahansa työllistämisen ja laaja-alaisen sosiaalisen tuen palveluita tuottavaa yhteisöä. Tällaisia ovat mm. työpajat tai vastaavat työ- ja yksilövalmennuspalveluita tuottava organisaatiot. Mikäli toiminta koostuu useista yksiköistä, tarkoitetaan sillä näiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. [OO2005] Toimijoiden määrä ja asiantuntijuus on kasvanut toiminnan myötä ja toimialueelle on tullut paljon uusia toimijoita, jotka tarjoavat palveluitaan työllistämisen tukemisessa. Palveluiden kenttä on pirstoutunut entisestään ja työttömien ohjaaminen yksilöidyille poluille on saanut erilaisia muotoja eri alueilla. Organisaatioiden ja ammattien välisten rajojen ylittäminen ja uusien ohjauskäytäntöjen kehittäminen on haasteellinen tehtävä koko kentälle. [ET2007] Iisalmen seudun ja Ylä-Savon alueellisessa työllisyyspolitiikassa ja sen toimeenpanossa on vahvana painopistealueena sosiaalisen työllistämisen käytäntöjen alueellistaminen, johon pyritään alueella toimivien erityistyöllistämisen yksiköiden, eli työpajojen ja tuotannollisten työkeskusten, yhteistyörakennetta ja toimintaa kehittämällä. Sivu 4 (28)

5 Työpajatoiminnassa limittyvät työvoima-, koulutus-, nuoriso- ja sosiaalipoliittiset tavoitteet, ja se on esimerkki yli sektorirajojen ja hallinnonalojen ulottuvasta moniammatillisesta toiminnasta. Usein katsotaan, että työpajalle tullaan, kun sektoripalveluiden perustoimet eivät ole olleet riittäviä ja tarvitaan enemmän yksilöllistä tukea tilanteen selvittelyyn. Pajatoiminnan voidaan myös nähdä asemoituvan perus- ja erityistason palvelurakenteiden väliin ja vastaavan tarpeisiin, joihin normaalipalvelut eivät ole kyenneet vastaamaan. [PR2007] Ylä-Savon kunnissa mietitään vaihtoehtoja työllistämisyksiköiden toimintamalleiksi ja miten kunnan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä saadaan työllistettyä ja aktivoitua. Alueellisen sosiaalisen työllistämisen laadukkaan ja tarpeisiin vastaavan palvelujärjestelmän rakentamiselle työpajat ja työkeskukset tarjoavat hyvät alueelliset resurssit. Näiden resurssien yhteistoimintaa ja vaikuttavuutta sosiaalisessa työllistämisessä on jo pitkään kehitetty eri hankkeilla. Vuonna 2004 tehtiin laaja selvitystyö alueellisesta sosiaalisen työllistämistoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa [SE2004] ja toteutettavaan ETAPPI välityömarkkinahankkeeseen liittyy merkittävä sosiaalisen työllistämisen kehittämisosio. Alueellinen yhteistoiminta lisääntyy huomattavasti sosiaali- ja terveyshuollossa. Vuoden 2010 alussa operatiivisen toimintansa aloittavan SOTE -kuntayhtymän vastuulle tulee neljän kunnan sosiaalisen työllistämisen järjestäminen, jolloin palveluja toteuttavalle verkostolle tulee merkittävä kehittymishaaste toimintojen vaikuttavuuden ja taloudellisuuden varmistamisessa. Saarivainion (2004) tekemän selvitystyön raportin otsikon Uudelleen organisoinnin lähtökohdat alla oleva kymmenen kohdan luettelo sosiaalisen työllistämisen toiminnan tavoitteista on edelleen ajankohtainen myös nykyisessä toimialan tilanteessa. [SE2004] Yhteiskunnan rakenteiden muutos on tuonut mukanaan uusia osaamishaasteita, joihin on kyettävä vastaamaan: Sosiaalinen työllistäminen tukee yhtäaikaisesti yhteiskunnan perus- ja erityispalveluja Työpajatoiminta ammatillistuu. Toiminta muotoutuu kohti liiketoiminnallisesti tehokkaampaa ja tarkemmin tiettyjen asiakasryhmien tarpeisiin kohdentuvaa toimintaa Valmennuksen kehittyminen yhdistää ammattimaisuuden ja perinteiset työpajaarvot toisiinsa. Vuorovaikutus, tekemällä oppiminen ja joustava tukeminen tulevat olemaan tulevaisuudessakin työpajatoiminnan peruslähtökohtia. [HJ2005] Tämä selvitystyö rajattiin koskemaan osaa Ylä-Savolaisia työpajoja ja työkeskuksia. Mukaan valittiin toimijat, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana Etappi -hankkeen pajojen kehittämispalavereissa. Toimijoiden näkemykset nykyisistä ja tulevaisuuden haasteista sekä toiminnasta on koottu haastattelemalla toimijoiden valitsemia edustajia. Sivu 5 (28)

6 2 Selvitystyön tavoitteet ja tehtävät Selvitystyön taustana olivat vuosina ETAPPI hankkeen toimesta järjestettyjen neljän alueellisen sosiaalisentyöllistämisen laatupäivän tulokset. Laatupäivien pohjalta syntyi tarve toteuttaa yksityiskohtaisempi selvitystyö pajojen ja työkeskusten verkostoitumisen strategioista ja toimenpiteistä. Laatupäiviin ja selvitystyöhön osallistuivat Iisalmen Kehypaja ja Vieremän Kehypaja (Iisalmen Nuorison Tuki ry), Sonkajärven Kehypaja (Sonkajärven Nuorison Tuki ry), Luotsi-paja (Kiuruveden kaupunki), Monitaitoiset ry (Pielavesi)ja Salmituote Oy (Iisalmen kaupunki) sekä YSAO (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä). Selvitystyön tavoitteena oli määritellä ylä-savolaisten työpajojen ja työkeskusten nykyiset verkostot ja niiden kumppanuuksien merkitys organisaation kestävälle toiminnalle. Tarve- ja osaamiskartoituksen tavoitteina oli kuvata organisaatioiden tulevaisuuden verkostostrategioita ja mahdollisen Ylä-Savon verkostopajan tarpeellisuutta ja toimintaedellytyksiä. Verkosto- ja kumppanuussuhde perustuu toimijoiden väliseen tasa-arvoisuuteen, yhteisten intressien tunnistamiseen sekä keskinäiseen luottamukseen. Kun kyse on monien toimijoiden yhteistyöstä, puhutaan verkostosuhteista. Kahden toimijan keskinäisessä suhteessa on kyse kumppanuudesta. Kuntien ja järjestöjen välillä verkosto- ja kumppanuussuhde on luonteva suhde, koska molempien toimijoita yhdistää tavoite asiakkaiden hyvinvoinnista huolehtimisesta, eikä kumpikaan tavoittele toiminnassaan taloudellista voittoa. [PE2009] Pajojen verkostomaisella toiminnalla tarkoitetaan siirtymistä Ylä-Savon alueella laaja-alaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön sosiaalisen työllistämisen toimialalla vaikuttavuuden varmistamiseksi. Selvitystyön toteutus: 1. Ohjausryhmän järjestäytyminen. Selvitystyön toteutussuunnitelman hyväksyntä. 2. Selvitystyön aloitusseminaari. Verkoston pikatesti. 3. Pajakohtaiset haastattelut. 4. Väliraportointi ohjausryhmälle ja pajoille. 5. Jatkokysymykset pajoille. 6. Pajojen jatkohaastattelut. 7. YSAO:n haastattelu. 8. Loppuraportointi ohjausryhmälle. 9. Loppuraportin esittely ETAPPI -hankkeen kehittämispäivillä. Loppuraportin jakelu. Näkemysten keräämisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi selvitystyön viitekehyksenä käytettiin VTT:n kehittämään VERKA mallia (Liite 3). Haastattelut tehtiin työkirjan rakennetta ja kysymyspattereita noudattaen. [VK2007] Toimijoiden näkemykset koottiin haastattelemalla pajojen toiminnasta vastaavia henkilöitä. Haastatteluihin osallistui jokaisen organisaation itse tarpeensa mukaan allokoima henkilömäärä. Sivu 6 (28)

7 3 Välityömarkkinat Ylä-Savon sosiaalisen työllistämisen yksiköiden toiminta-alueena on välityömarkkinat ja niillä olevat ihmiset. Käsitteenä välityömarkkinat on vielä uusi ja sillä on vielä monia eri poikkeavia tulkintoja. Marniemi (2007) paloittelee termin kolmeen osaan väli, työ ja markkinat. Hänen mukaan väli tarkoittaa avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välistä tilaa. Työ tarkoittaa kyseisessä tilassa tapahtuvaa vastikkeellista aktiviteettia. Markkinat on tila, jossa tilataan työtä, tehdään työtä ja maksetaan tehdystä työstä. Tämä tila on hallinnollisesti monimuotoisten toimenpidekirjojen avulla luotu ei ihan oikeat työmarkkinat. [VA2007] Tupo 2 -työryhmän mietinnössä (Väyliä työhön, 2006) välityömarkkinoiden kehittämisen kohteeksi määriteltiin avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevat tuetut palvelut, aktiiviohjelmat ja työtilaisuudet niille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi. Välityömarkkinoiden pääasialliseksi kohderyhmäksi määriteltiin sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalisen työllistämisen työryhmän määrittelemät henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut sosiaalisista syistä. [JA2008] Välityömarkkinoilla kohennetaan työkykyä ja osaamista, jotta siirtyminen avoimille työmarkkinoille tulisi mahdolliseksi. Tupo 2 -työryhmän ehdotusten tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja ja estää pitkittyvä työttömyys, puuttua rakenteelliseen työttömyyteen ja viime kädessä välityömarkkinoiden avulla lisätä vaikeimmin työllistyvien yhteiskuntaan osallistumismahdollisuuksia. [JA2008] Tutkimustuloksissa työllistymisen avaimiksi nousivat voimavarojen lisääntyminen, saatu kannustus, positiivinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden tunne. Aktivoinnilla ja neuvonnoilla on suuri merkitys työttömälle työnhakijalle. Tärkeää on, että hän pääsee mukaan Tekevän kaltaisille siirtymätyömarkkinoille, jotka pystyvät kannustamaan ja rohkaisemaan häntä eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita. [MU2007] Välityömarkkinat voidaan jakaa siirtymätyömarkkinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin tavoitteiden ja sisällön mukaan (Liite 4). Työttömien joukko jaetaan yhtäältä suoraan tai nopeasti työmarkkinoille palaaviin sekä toimenpiteisiin osallistuviin (ryhmäpalvelut, koulutus, ohjaus ja tukityö), joita siirtymätyömarkkinat koskevat, ja toisaalta pitkittyvään työttömyyteen ajautuneisiin, joiden palveluista työvoiman palvelukeskukset vastaisivat. [SA2008] Välityömarkkinoilla toimivalla sosiaalisen työllistämisen yksiköllä on periaatteessa neljänlaisia asiakkaita [KJ2009]: Teollisia tuotteita ja alihankintapalveluja ostavat asiakasyritykset ja yksityiset henkilöt Työllistämispalveluiden käyttäjäasiakkaat Työllistämispalveluita ostavat ja toimintaa rahoittavat tahot Työllistämispalveluiden asiakkaita työllistävät yritykset. Sivu 7 (28)

8 4 Selvitystyö 4.1 Aloitusseminaari Aloitusseminaari pidettiin Etapin laatupäivän yhteydessä ja siihen osallistui osa haastateltavista organisaatioista. Osallistujille esiteltiin selvitystyön toteutussuunnitelma ja tehtiin verkoston toiminnan lähtötilanteen kartoitus Verkoston pikatestillä [VK2007]. Testissä määriteltiin kahdeksan verkostotoiminnan osa-alueen kypsyyttä asteikolla 1-4 ja tuloksista tehtiin yhteinen verkkokaavio (Liite 5). 4.2 Haastattelu - Organisaation verkostoportfolio Haastatellut organisaatiot määrittelivät omat nykyiset yhteistyötahonsa ja verkostot, joissa niiden kannattaisi toimia tulevaisuudessa Organisaation verkostokuva Organisaatiot kuvasivat omat nykyiset verkostonsa verkostokarttoina. Liitteenä esim. Iisalmen Nuorison Tuki ry:n ja Iisalmen Kehypajan verkostokartta (liite 6). Verkostojen laajuus riippui organisaation toimintakentän laajuudesta, laajimmat verkostot ovat Salmituotteella ja Iisalmen Nuorison Tuki ry:llä. Kaikille yhteisiä verkostotoimijoita ovat mm. kunnat, TE -toimisto, TYP, sosiaalitoimistot ja KELA. Suuria eroja on peruskoulujen, keskiasteen ja korkeakoulujen kanssa tehtävässä yhteistyön syvyydessä. Eroja on myös kolmannen sektorin toimijoiden ja seurakuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yksityis- ja yritysasiakkaiden merkitys vaihtelee organisaation tuote- ja palvelutarjonnan laajuuden ja volyymin seurauksena. Alihankintatoimintaa on laajimmin Salmituotteella ja Iisalmen Kehypajalla. Alihankinnan määrään vaikuttaa olennaisesti tuotantoyksiköiden osaaminen ja käytettävissä oleva kone- ja laitekanta. Verkostojen hallinta ja johtaminen vaihtelevat huomattavasti eri organisaatioiden kesken. Johtamisen tasoon vaikuttaa organisaatioiden koko. Osa organisaatioista suorittaa pääsääntöisesti annettuja päivittäisiä operaatioita ja toisissa johtaminen on strategista sekä tulevaisuuteen suuntautuvaa Verkostoitumisen hyödyt ja eri verkostojen merkitys organisaatiolle Organisaatiot kokivat verkostojen tuovan lisää asiakkuuksia toimintaan. Usean tuki- ja avustuskumppanin merkitys koettiin ratkaisevana toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. YSAO näki verkoston toimijoiden tuovan tukea erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden opetukseen ja aktivointiin. Oman organisaation rooli verkostoissa nähtiin sosiaalisen työllistämisen ammattilaisina Verkoston kokoonpano Toimijat näkivät oman toiminta-alueensa rajattuna ja sitä kautta roolinsa selvänä nykyisissä verkostoissa. Jokaisella toimijalla on omat paikalliset tilaajat, toimittajat ja asiakkaat. Salmituotteella ja Iisalmen Kehypajalla on myös alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostotoimintaa. Sivu 8 (28)

9 Mahdollisuutena nähtiin eri pajojen, työkeskusten ja YSAO:n yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen Yhteenveto Verkostopajan kehittämisvaiheessa tahdotaan hyödyntää organisaatioiden nykyisiä kumppanuuksia. Luotettavien uusien kontaktien ja yhteistyötahojen löytäminen korostuu jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö korostuu edelleen pajojen ja työkeskusten toiminnassa. Isona haasteena nähtiin SOTE -kuntayhtymän tuomat sosiaalisen työllistämisen prosessien ja toimintatapojen muutokset. Työkeskusten ja pajojen tulevat roolit työllistämisessä ja kuntouttavassa työtoiminnassa ovat edelleen avoimia. 4.3 Haastattelu - Organisaation verkostoroolit Haastatellut organisaatiot määrittelivät vahvimmat roolinsa verkostoissa ja roolit joihin kannattaa panostaa tulevaisuudessa. Organisaatiot mielsivät toimivansa vahvasti asiantuntijoina ja tuottajina omissa verkostoissaan. Organisaatioiden toimintamallina on yhä useammin tilaaja-tuottaja -malli, jossa useimmiten toimitaan asiantuntijatuottajana. Asiakkaan roolissa oltiin avustusten ja tukien vastaanottajina. Tuotteistettujen palvelujen tuottajan rooli nähtiin erittäin merkityksellisenä toimintana tulevaisuudessa. Samoin laajempi yhteistyö ammattiopistojen kanssa nähtiin suurena mahdollisuutena varsinkin nuorten pajatoiminnassa. YSAO näkee oman verkostoroolinsa ammattiosaamisen kehittäjänä ja ohjaajana sekä yhteisten koulutushankkeiden vastuuorganisaationa. 4.4 Haastattelu - Organisaation osaamiskartta Haastatellut organisaatiot määrittelivät omat ydinosaamisensa ja nimesivät osaamisalueet, joihin keskittyvät tulevaisuudessa sekä sen, miten verkoston osaamiset yhdistetään parhaalla mahdollisella tavalla Organisaation oma osaaminen ja sen kehittäminen Organisaatiot nimesivät omiksi ydinosaamisiksi valmentamisen ja kuntouttavan työtoiminnan. Tuotannon ja alihankinnan merkitys vaihtelee paljon eri toimijoiden kesken. Eniten kehitettävää koettiin olevan työ- ja yksilövalmennuksen osaamisessa sekä palvelujen tuotteistamisosaamisessa. Lisäksi tuotekehitys- ja markkinointiosaamisessa koettiin olevan kehittämisen varaa. Sivu 9 (28)

10 4.4.2 Verkoston osaaminen Verkosto nähdään hyvänä ympäristönä oman toiminnan ja sen vaikuttavuuden mittaamisessa vertaamalla niitä verkoston parhaisiin käytäntöihin. YSAO:n rooli koulutusta ja valmennusta antavana kumppanina nähtiin erittäin merkityksellisenä. YSAO:n toimintamallina on henkilökohtainen ohjaaminen. Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry:n (TPY) rooli valtakunnallisena valmentavana ja kehitystyötä tekevänä kumppanina arvostettiin Yhteenveto Organisaatioiden vahvin tilaus ja osaaminen ovat sosiaalisen työllistämisen kentässä. Tuotannollisen toiminnan osaaminen ja resurssit vaihtelevat paljon eri organisaatioiden kesken. Alihankintatoiminnan merkitys säilyy edelleen merkittävänä, mutta omien tuotteiden kehittäminen, valmistaminen ja markkinointi tulevat olemaan yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Tuotteistettujen palvelujen myynnistä saadaan tulevaisuudessa huomattava tulonlähde. Työvalmennusosaaminen on kaikissa organisaatioissa vahvinta osaamista. Työvalmentajilla on yleensä pitkä työkokemus ja jonkin erityisosaamisen koulutus. Työpajoilla on totuttu erilaisuuteen. Työpajalla valmentajat ovat työskennelleet monenlaisten nuorten ja aikuisten parissa, ja valmentajilla on paljon kokemusta erilaisista oppijoista sekä erilaisista tavoista opettaa ja valmentaa. Valmennuksessa käytetyt menetelmät ja opetustyylit ovat hioutuneet omaksi valmennustavakseen, joita jokainen valmentaja käyttää omaan persoonaansa sopivalla tavalla. Valmentajat ovat myös hyvin erilaisia temperamentiltaan ja persoonaltaan. Työtä tehdään omien kokemusten ja persoonan avulla, eikä valmennustyön tekemiseen ole yhtä oikeaa tapaa. [KK2009] Yksilövalmennusosaamisessa koetaan osaamisvajetta. Kaikissa pajaorganisaatioissa ei ole vielä omaksuttu koko käsitettä osana paja toimintaa, rinnakkaiskäsitteenä pidetään ohjaamista. Koulutus- ja pedagoginen osaaminen on vähäistä ja osassa organisaatioita ei ole muodollista osaamista ollenkaan, toisaalta YSAO on koulutuksen ammattilainen. Markkinointia tehdään, jos tehdään ollenkaan, oman työn ohessa. Markkinointiosaaminen on puutteellista, voidaan puhua jopa myyntiosaamisen puuttumisesta. Kaikilla toimijoilla on jonkinlaiset nettisivut, markkinointimateriaalin laatu vaihtelee paljon. Selvänä poikkeuksena on Salmituote, jossa markkinointia tehdään suunnitelmallisesti ja esim. markkinointimateriaalin laatu on ammattimaista. YSAO:lla on oma ammattilaisista koostuva markkinointitiimi. Organisaatioiden kehitystoiminta- ja hanketyön osaaminen on puutteellista, eikä niihin ole tarvittavia henkilöresursseja. Salmituotteella ja Iisalmen Nuorison Tuki ry:llä on pajoista parhaat resurssit kehittämis- ja hanketoiminnalle. YSAO:n kehittämistoiminnan resurssit ja taso ovat erittäin hyvät, jopa valtakunnallisesti. Pajojen ja YSAO:n osaamiset ja osaamisvajeet ovat poikkeavia, mutta samalla osaamiset ovat toisiaan vahvistavia. Sivu 10 (28)

11 4.5 Haastattelu - Organisaation verkostotaktiikka Haastatellut organisaatiot määrittelivät tavoitteensa verkostoitumiselle ja kumppanit joiden kanssa tavoitteet saavutetaan parhaiten. Yhteistyön tekemisen tasot vaihtelivat eri organisaatioiden kesken. Joidenkin toimijoiden välinen yhteistyön taso ja syvyys mahdollistaisi verkostoyhteistyön. Yleisimmin nähtiin mahdollisuus operatiiviseen yhteistyöhön pajojen, työkeskusten ja ammattiopiston kesken. Selvitystyössä mukana olleiden organisaatioiden taktinen ja strateginen yhteistyö on edennyt pisimmällä Salmituotteen, Iisalmen Nuorison Tuki ry:n ja YSAO:n kesken mm. Etappi -välityömarkkinahankkeelle tarjottavissa valmennuspalveluissa ja niiden yhteiskehittelyssä. YSAO näkee verkostopajan mahdollisuutena kehittää opiskelijoiden hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista. 4.6 Haastattelu - Verkoston alustava toimintaidea Haastatellut organisaatiot määrittelivät miten esittelevät oman toimintaideansa ja yhteistyötarjouksensa houkuttelevasti muille kumppaneille. Pajat pyrkivät edelleen vahvistamaan yhteistyötään oman kunnan kanssa ja toimimaan sosiaalisen työllistämisen erityisresurssina. Salmituotteen tavoitteena on toimia SOTE -kuntayhtymän sosiaalisen työllistämisen toteuttajaorganisaationa. Iisalmen Nuorison Tuki ry:n tavoitteena on kehittää pajojen roolia ammatillisen koulutuksen toteuttajana. INTRY haluaa toimia aktiivisessa roolissa Ylä-Savon verkostopajan toiminnan kehittämistyössä. YSAO:n tavoitteena on koulutus- ja valmennusresurssien lisääminen ja joustavuuden parantaminen erityisopiskelijoiden opiskeluun ja valmennukseen. YSAO näkee myös verkostopajan mahdollisuutena kehittää opiskelijoiden opetuksen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista. Alustavan liikeidean esittäminen verkoston toimijoille jäi verkostoa tulevaisuudessa koordinoivan tahon tehtäväksi. Sivu 11 (28)

12 5 Selvitystyön tulosten arviointi ja johtopäätökset 5.1 Johdanto Tämän selvitystyön tarkoituksena oli selvittää ylä-savolaisten työpajojen, työkeskusten ja YSAO:n valmius ja halukkuus verkostomaiseen yhteistyöhön. Selvitystyön viitekehyksenä käytettiin VTT:n kehittämään VERKA -mallia. Mallin mukaisesti kartoitettiin toimijoiden omat verkostosuhteet ja tavoitteet verkostomaiselle toiminnalle. Tarkoituksena oli valmistautua etukäteen kumppanien kanssa käytäviin verkostoneuvotteluihin. Samalla kartoitettiin mahdollisia yhteisiä palveluita ja tuotteita. Selvitystyö toi selvästi esille kaksi eri toimintatasoa yksiköiden toiminnoissa ja strategioissa. Ensimmäinen taso on kunnallinen ja toinen on seutukunnallinen tai sitä laajempi taso. Kunnallisella tasolla toimivien pajojen ja työkeskusten toiminta pyrkii tasaiseen ja turvalliseen budjetoitujen määrärahojen käyttämiseen. Seutukunnallisen tai laajemman tason toimijat ovat aktiivisempia uuden kehittämisessä ja ottavat myös riskejä ohi budjetin, eli toimivat enemmän yritysmäisesti. Näiden kahden eri toimintakulttuurin ja strategioiden väliset erot tuovat mielenkiintoisen jännitteen yhteisen verkostopajan kehittämiselle. Moni kysymys etsii vastausta, esim. Kuka haluaa ottaa vetäjän ja kehittäjän roolin? Mitkä toimijat haluavat tosissaan verkoston sisärinkiin? Millä ehdoilla pääsee myöhemmin mukaan? Miten eri tasojen toimijat voivat tehdä yhteistyötä? 5.2 Toimijoiden tarpeita Työpajojen suurin huolenaihe oli toiminnan jatkuvuuden taloudellinen varmistaminen. Työkeskusten toiminnan rahoittaminen näyttää olevan varmemmalla pohjalla. Toiminnan kehittyessä ja nuorten ongelmien muuttuessa pelkästä työkokemuksen puutteesta käsittämään myös erilaisia sosiaalisia ongelmia on puhtaan tuotantotoiminnan rinnalle noussut tarve sisällöllisen toiminnan kehittämisestä. Tämä kehittäminen on tapahtunut alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Kehittämissuunta on ymmärrettävä pajojen rahoituksen kautta. Suurin osa pajoista toimii kuntien jonkin hallinnon alan osana ja toiminta on budjettisidonnaista. Tämä budjettiohjautuvuus "estää" omalta osaltaan pajan pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen. [LT2004] Pajojen henkilöstöresurssien vähäisyys ja määräaikaisuudet tuovat haasteita toiminnan systemaattiseen kehittämiseen ja työn vaikuttavuuden varmistamiseen. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus lisää omalta osaltaan verkostoitumisen esteitä. Lyhyet työjaksot eivät anna mahdollisuutta luoda hyviä ja kestäviä henkilösuhteita eri pajojen henkilöstöjen välille. Pätkätyösuhteet estävät tehokkaasti sosiaalisten ja vertaisverkostojen synnyn Ylä-Savon pajamaailmassa. Kaikki edellä mainitut seikat hankaloittavat toimijoiden välisen luottamuksen syntymistä. Ilman yhteistä luottamusta verkostomainen ja kumppanuuteen perustuva toiminta ei ole mahdollista. Haastatteluissa nousi esille tarpeita, joihin voidaan löytää ratkaisuja verkostomaista yhteistyötä tekemällä ja yhteiskehittelyllä. Sivu 12 (28)

13 Yhteisiä tarpeita eli osaamis- ja resurssivajeita ovat: yksilö- ja työvalmentajien valmennusosaaminen palvelujen tuotteistamisen osaaminen tuotesuunnitteluosaaminen myynti- ja markkinointiosaaminen hankinta- ja logistiikkaosaaminen kehittämis- ja hankeosaaminen johtamisosaaminen toiminnalliset tila-, laite- ja koneresurssit ICT -resurssit Tällä hetkellä jokainen toimija pyrkii täyttämään vajeet omilla varoillaan ja resursseillaan, kun niihin voitaisiin etsiä ratkaisuja myös kumppanuutta kehittämällä. 5.3 Verkoston kyvykkyys ja vaikuttavuus alueen sosiaalisessa työllistämisessä Alueellinen sosiaalinen työllistäminen voidaan hoitaa tehokkaasti selvitykseen osallistuneiden toimijoiden verkostomaisella yhteistyöllä. Verkostopajan tärkeitä kumppaneita ovat SOTE kuntayhtymä ja TE toimisto sekä Iisalmen alueen TYP. Neuvoja voi joskus pohtia, onko nuorella alkoholi-, huume- tai mielenterveysongelmia, mutta jos ne eivät tule selkeästi käynnillä esiin, on ongelmaa vaikeaa asiakkuuden alussa todentaa tai lähettää nuorta heti oletettua ongelmaa selvittäviin tutkimuksiin. Juuri tästä syystä nuorten työllistymisessä syntyy usein pitkiä, epäonnistuneita tapahtumaketjuja, joiden lopputulos on kaukana toivotusta. Työhönvalmentajapalveluja tulisi tuotteistaa ja määritellä nykyistä paremmin palvelun sisältö ja laatukriteerit. Palvelua tulee valvoa ja seurata sen laatua. Työhönvalmennukseen kuuluu esim. työpaikan etsiminen ja seuranta sekä tuki työsuhteen alkuun. Työryhmä kannattaa kehitteillä jo olevan työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnon käyttöönottoa. [TR2009] Tulevaisuuden kyvykkyyksistä ehkä tärkeimmäksi nousee työhönvalmennuksen osaaminen. Työhönvalmennus vaatii työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen saumatonta yhteistyötä, ja näiden moniosaajien kouluttaminen ja tarvittaessa rekrytointi on tulevaisuuden iso haaste. Palvelujen tuotteistaminen on jo tätä päivää ja sen vaatimukset tulevat kasvamaan yhden suuren tilaajatahon hallitessa palvelujen ostotarvetta. SOTE kuntayhtymän ostamien palvelujen laatutasovaatimukset ja harjoitettu ostopolitiikka tulevat olemaan merkittävässä roolissa alueellisessa sosiaalisessa työllistämistoiminnassa. Haastateltavien kokemusten mukaan tuotteistamisesta on hyötyä sekä yritykselle että asiakkaalle: Asiakkaiden mielestä tuotteistettu palvelu viestii kokemuksesta. Tuotteistettua palvelua on helpompi myydä, kun asiakas näkee, mitä palveluun kuuluu ja mitä se maksaa. Tuotteistaminen on lisännyt kasvua ja parantanut katteita ja kannattavuutta. Palvelujen tehokkuus ja laatu on parantunut systematisoinnin myötä. Johtaminen ja seuranta on helpompaa, kun palvelu on tuotteistettu. Tuotteistaminen auttaa siirtämään hiljaista tietoa koko organisaation käyttöön ja lisää oppimista. [JE2009] Sivu 13 (28)

14 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja ajan tasalla pitäminen vaatii myös systemaattista tutkimustyötä. Alueellisesti luonnollisin tapa on yhteistyön tekeminen Savonia AMK:n kanssa. Toimintamuotoina voivat olla opiskelijoiden projekti- ja lopputyöt. Savonia AMK:n ja YSAO:n tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen mahdollistaa osaltaan pajojen jatkuvan kehitystoiminnan. Valtakunnallinen toimialakohtainen yhteistyö varmistaa tietämyksen parhaista toimintatavoista. Aktiivinen toiminta yhteisissä kehittämishankkeissa ja järjestötoiminnassa antaa mahdollisuuden valtakunnalliseen vaikuttamiseen toimialan kehittämisessä. 5.4 Yksilön vai yhteiskunnan (talouden) ehdoilla? Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kuntien sosiaalisen työllistämisen palveluiden hankinnassa ja järjestämisessä noudatetaan tilaaja-tuottaja -mallia. Tämä kehitys haastaa pajat ja työkeskukset kehittämään omaa toimintaansa uudella tavalla. Tulevaisuudessa vain taloudellisesti kestävällä pohjalla olevat ja haluttuja vaikutuksia tuottavat toimintamallit turvaavat työllistymispalvelujen saatavuuden kuntalaisille. [PR2009] Björklund (2008) on jaotellut aktivointi- ja kannustinpolitiikan kohteina olevia henkilöitä viiteen eri kohderyhmään sen perusteella, minkälaisia työllistymisen kannustimia heihin kohdistetaan ja minkälaista toimintaa työmarkkinoilla heille suositellaan, taikka yritetään estää. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät voivat kuulua mihin tahansa näistä viidestä ryhmästä. aktivointipolitiikan kohteina olevat henkilöt voidaan jakaa edelle esitetyin kriteerein seuraaviin ryhmiin: työlliset, aktiiviset työttömät, passiiviset työttömät, syrjäytyneet, vapaamatkustajat ja väärinkäyttäjät. Ryhmät eivät ole toisensa poissulkevia, vaan henkilö voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. [GH2009] Yksilöllisten työllistämispalvelujen takaamiseksi tarvitaan toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden eritasoisia luokitteluja ja toisaalta luokkia vastaavia palvelutuotteita. Asiakkaat jaetaan neljään eri luokkaan työskentelyvalmiuksien ja elämänhallinnan perusteella. Tarjottavat palvelut ovat luokkakohtaisia ja yksilön elämäntilanteesta lähteviä. [LR2006] Sosiaalisen työllistämisen prosesseihin osallistuvan yksilön tarpeiden kartoittaminen on erittäin tärkeää pitkin työllistymispolun eri vaiheita. Ensi tapaaminen ja lähtötilanteen kartoittaminen vaatii paneutumista ja ammattitaitoa (Liite 7). Hietalan (2005) tutkimuksen tulosten perusteella vaikeimmin työllistyvien asemaa parannetaan parhaiten, jos heidät pystytään identifioimaan ja räätälöimään heille sopivia työtehtäviä, työvalmennusta sekä kuntoutus- ja koulutusmahdollisuuksia. Työllistämistuet tulisi Hietalan mukaan tulkita siten, että ne ovat investointi vaikeasti työllistyvien tulevaan työuraan. [GH2009] Kenen etu on pyörittää liian heikkokuntoisia asiakkaita vuodesta toiseen palveluissa ja luoda uskoa työllistymiseen? [ON2008] Sivu 14 (28)

15 6 Jatkotoimenpiteet ehdotuksia ja vaihtoehtoja Ylä-Savon työpajojen ja työkeskusten toiminnan kehittämiseen voidaan ottaa ainakin kolme erilaista lähestymistapaa, jatketaan entiseen malliin paikallisina yksinpuurtajina, lisätään toimijoiden työntekijöiden välistä vertaistoimintaa tai kehitetään systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti kumppanuuteen perustuvaa verkostopajan toimintaa. Verkostopajan toiminnan luomiseksi tarvitaan: toimijatason verkostoselvitystyön jatkamista verkostotoimijoiden yhteistyöneuvotteluilla verkoston toimintamallista sopiminen ja tarvittavien sopimusten vahvistaminen yhteistyöneuvottelut ja sopimukset tilaajien ja asiakkaiden kanssa tehokas yhteinen tuotteistamisprosessi niin palveluille kuin tuotteille verkostopajan strategia 2015 resurssit 6.1 Jatketaan entisellään Jokainen paja ja työkeskus jatkavat itsenäistä toimintaansa oman kuntansa esittämien sosiaalisen työllistämisen tarpeiden tyydyttämissä. Toimintaa kuvaa päivittäisten operaatioiden hoitaminen. Toimijat pyrkivät varmistamaan nykyiset avustukset ja tuet toimintansa varmistamiseksi. Jokainen pitää huolta omasta verkostostaan, niin tilaajista, toimittajista ja asiakkaista. Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen on yksikkökohtaista ja tehdään sitten kun tilaaja niin vaatii. Tämän toimintamallin valinta on helpoin ja tuska tulee mahdollisesti vasta huomenna, hyvällä tuurilla ja poliittisten päättäjien suopeudella selvitään ilman tuskaa. 6.2 Lisätään vertaistoimintaa nykyisillä resursseilla Pajojen vertaistoiminnan lisääminen on erittäin hyvä tapa aloittaa verkostomainen toiminta. Verkostoituminen aloitetaan operatiivisen tason ihmisten yhteistyön kehittämisellä. Vertaistoiminta on yksinkertaisimmillaan toisten luona kylässä käyntiä. Toiminta aloitetaan yksiköiden välisillä yhteistyövierailulla, joku toimija on isäntänä ja toiset tulevat porukalla kylään. Tutustutaan isäntäyksikön toimintaan ja ihmisiin toiminnan takana. Samalla tavalla kierretään kaikkien toimijoiden yksiköt. Vierailujen yhteyteen voidaan kytkeä jokin koulutus- tai valmennusosio. Seuraavassa vaiheessa yhteistapaamisia järjestävät eri osaamisalueen työvalmentajat ja yksilövalmentajat. Näissä tapaamisissa keskitytään osaamisalueen omiin ongelmiin, mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Osana verkostotoimintaa on myös yhteinen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta. Tämän toimintamallin valinta on myös helppoa, tarvitaan vain joku toimija ensimmäisen kutsun esittäjäksi ja sovitaan kulujen jakamisesta etukäteen. Toiminnan seurauksena on jo hyvin alulle lähtenyt verkostotoiminta ja parasta siinä on sen käytännön läheisyys. Sivu 15 (28)

16 6.3 Kehitetään Ylä-Savon verkostopajaa hanketoiminnalla Ylä-Savon verkostopajan strateginen kehittäminen ja yhteisen toiminnan aloittaminen vaativat lisäresursseja. Kehittämistyö ja implementointi voidaan tehdä kahden vuoden kehittämishankkeena ELY - keskuksen tuella. Työelämän muutokset haastavat jatkuvasti erityistyöllistämisen yksiköitä kehittämään omaa toimintaansa. Laitteet ja työtavat muuttuvat, toimialoja katoaa ja uusia syntyy tilalle. Uuden oppimisen paine ei kohdistu vain valmentautujiin, vaan kaikkien organisaatiossa toimivien on kyettävä muuttamaan omia toimintatapojaan ja mieltymyksiään yhteiskunnallisten liikkeiden mukaisesti. Vaihtoehtona on jämähtää, uskoa, ettei ne kuitenkaan työllisty, ja surauttaa vuoden 1950 singeri uudelleen käyntiin. Oppiminen on kollektiivinen tahtotila, ja se vaatii halua ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. [ON2009] Yksilö- ja työvalmentajien valmennusosaamista nostetaan yhteisillä koulutuksilla. Koulutus voi olla TPY:n valtakunnallisesti järjestämää tai mahdollisesti YSAO:n kanssa yhdessä järjestettävää työhönvalmentajan koulutusta uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Palvelujen tuotteistaminen tehdään yhteiskehittelynä vastaamaan mahdollisimman hyvin alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Tuotteistamisessa huomioidaan yksilön tarpeet. Tuotteistamisen hyötyjä valmennettavalle: Laadukkaampia palveluja Oma-aloitteinen hakeutuminen itselle sopiviin valmennuspalveluihin mahdollista Parempi ymmärtämys oman valmennusjakson tavoitteista ja sisällöstä Toiminnan ymmärtämisen myötä motivaatio ja vaikuttamismahdollisuudet valmennusjaksolla lisääntyvät. [VA2006] Hankkeessa voidaan keskittyä eri osaamis- ja resurssivajeiden korjaamiseen. 1. Tuotesuunnittelua tehdään yhteistyönä ja alan lisäkoulutusta voidaan antaa yhteistyössä YSAO:n ja Savonia AMK:n kanssa. 2. Myynti- ja markkinointiosaamista nostetaan yhteiskoulutuksilla ja käytännön työtä tehdään verkostomaisesti. Rakennetaan yhteinen Ylä-Savon verkostopaja -portaali. 3. Hankinta- ja logistiikkatoimintoja voidaan yhdistää ja tehostaa. Yhteinen oppisopimuskoulutus. 4. Kehittämis- ja hankeosaamista parannetaan yhteisillä resursseilla. Verkostossa toimii kehittämistyön koordinaattori. 5. Johtamisosaaminen nousee yhteistyön, koulutuksen ja vertaistoiminnan lisääntymisen kautta. 6. Laatu- ja työturvallisuus osaamista voidaan kehittää yhteisillä koulutuksilla. Yhteistyö toimintayksikköjen riskikartoitusten ja toimintasuunnitelmien teossa. 7. Toiminnalliset tila-, laite- ja koneresurssit voidaan hyödyntää paremmin yhteisellä tilojen ja kuormituksen suunnittelulla sekä laitehankintojen yhteissuunnittelulla. 8. ICT -resursseja voidaan hyödyntää paremmin verkoston yhteiskäytöllä. Suunnitteluun, ohjaamiseen ja raportointiin voidaan käyttää yhteisiä sovelluksia. 9. Verkostopajan yhteisestä työpoolista sopiminen ja verkoston sisäinen työntekijöiden vuokraustoiminnan aloittaminen. Työntekijöiden edelleen sijoittamistoiminnan kehittäminen. 10. Yhteisen materiaalihallinnon ja logistiikan kehittäminen. Sivu 16 (28)

17 Ylä-Savon verkostopajan liiketoimintamalleina ovat arvopaja palveluiden tuottamisessa ja arvoketju tuotteiden tekemisessä. Tulevaisuudessa on myös mahdollisuus arvoverkon virittämiseen joillakin toimintaalueilla. Kaksi liiketoimintamallia vaatii kahdenlaista organisoitumista. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Porterin arvoketjumalli on ollut tärkeä työkalu analysoitaessa arvontuottamista ja sen ansaitsemista. Malli soveltuu erittäin hyvin tuotannollisiin yrityksiin, joissa painopiste on tuotteiden tuottamisessa asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti. Muille toimialoille se ei sovellu erityisen hyvin. Se ei ole myöskään kovin käyttökelpoinen teollisuusyritysten pohtiessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mm. palveluliiketoiminnan liiketoimintamalleja. Tämän vuoksi arvoketjumallia tulee laajentaa. Arvoketju luo arvoa muuntamalla panokset tuotoksiksi. Arvopaja luo arvoa ratkaisemalla asiakkaiden ainutkertaisia ongelmia ja organisoimalla niiden ratkaisuun resursseja ja toimintoja. Fjekstadin valueshop käsite on sukua käsitteelle työpaja. Arvoverkko puolestaan luo arvoa mahdollistamalla ja välittämällä kontakteja asiakkaiden välillä. Arvoverkko ei tässä yhteydessä tarkoita samaa kuin liiketoimintaverkko tai alihankintaverkko. Kyseessä siis ei ole joukko yrityksiä, joista jokainen erikoistuu arvoketjun johonkin vaiheeseen ja jotka tuottavat yhdessä tuotteita tai palveluita. On huomattava, että arvoketju, -paja ja verkko ovat perustavanlaatuisesti erilaisia lähestymistavassaan samoin kuin organisoinnissaan. [PM2006] Ylä-Savon verkostopajan toiminnan tukena on toimijoiden yhteinen verkostostrategia. Strategiassa määritellään toiminnan yhteiset tavoitteet ja menestystekijät osaamistarpeineen. Verkostopajan toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Kumppaneiden kehittämis- ja investointihankkeiden tulee olla linjassa verkoston yhteisten tavoitteiden kanssa ja toimijoiden tulee olla sitoutuneita jatkuvaan kehittämiseen. Tämän toimintamallin valinta johtaa ammattimaiseen ja vaikuttavaan yhteistyöhön Ylä-Savon sosiaalisen työllistämisen toimialalla. Suurin este onnistumiselle voi olla aidon yhteisen näkemyksen puuttuminen ja halu verkoston kehittämiseen. Sivu 17 (28)

18 Selvitystyöhön osallistuneet Organisaatio Nimi Toimi / rooli Iisalmen kaupunki Riitta Topelius kehittämispäällikkö, ohjausryhmän jäsen Iisalmen kaupunki Harri-Pekka Luomi projektipäällikkö, Etappi hanke ohjausryhmän jäsen Iisalmen kaupunki Esa Saarivainio toimitusjohtaja Salmituote Iisalmen kaupunki Väinö Lappalainen työnjohtaja Salmituote Iisalmen kaupunki Tuula Rautaparta työnjohtaja Salmituote Iisalmen Nuorison Tuki ry Iisalmen Kehypaja Sulevi Komulainen toiminnanjohtaja, selvitystyön tekijä, ohjausryhmän sihteeri Iisalmen Nuorison Tuki ry Kyösti Kauppinen pajan johtaja Iisalmen Kehypaja Iisalmen Nuorison Tuki ry Leila Kaarakainen talousvastaava Iisalmen Kehypaja Keiteleen kunta Merja Tissari sosiaaliohjaaja ohjausryhmän jäsen Kiuruveden kaupunki Erkki Strömmer kaupunginjohtaja Kiuruveden kaupunki Jorma Konttinen kunnansihteeri ohjausryhmän puheenjohtaja Kiuruveden kaupunki Tapio Knuutinen sivistysjohtaja Kiuruveden kaupunki Anne Rytkönen nuorisosihteeri Kiuruveden kaupunki Hanne Hämäläinen vastaava ohjaaja Luotsi -paja Monitaitoiset ry Aimo Lipponen hallituksen puheenjohtaja Pielavesi Monitaitoiset ry Eija Niskanen hallituksen jäsen Pielavesi Monitaitoiset ry Helvi Lätti toimistosihteeri Pielavesi Monitaitoiset ry Pekka Rautkorpi metallipajan työvalmentaja Pielavesi Pielaveden kunta Sami Miettinen vs. kunnanjohtaja Pielaveden kunta Urpo Suvanto perusturvajohtaja ohjausryhmän jäsen Sonkajärven kunta Outi Heusala sosiaalityöntekijä ohjausryhmän varapuheenjohtaja Sonkajärven Nuoriso Tuki ry Ella Juntunen toiminnanjohtaja Sonkajärven Kehypaja Vieremän kunta Susanna Siponen sosiaalityöntekijä ohjausryhmän jäsen YSAO Outi Rautiala aikuiskoulutusjohtaja Sivu 18 (28)

19 Lähteet [ET2007] Era, Taina & Koskimies, Helena (toim.), 2007, Wirettä työttömien palveluihin. Jyväskylän AMK, Tutkimusraportti palveluiden kehittämisestä Jyväskylän seudulla, Jyväskylä, Jyväskylän Yliopistopaino. [GH2009] Grönlund, Henrietta & Björklund, Liisa, 2009, Kirkko heikoissa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työ-ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 28/2009, Helsinki, Edita publishing Oy. [HJ2005] Hassinen, Jukka (toim.), 2005, Työ- ja yksilövalmennuksen käytäntöjä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Edita Prima Oy. [JA2008] Jolkkonen, Arja & Roivas, Seppo, 2008, Välityömarkkinoiden laajuus ja kehittämisen tarve Pohjois- Karjalassa. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja, N:o 2/2008, Joensuu. [JE2009] Jaakkola, Elina & Orava, Markus & Varjonen, Virpi, 2009, Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille. Tekes, Helsinki, Libris Oy. [KJ2009] Kujanpää, Jarmo, 2009, Tuotannollisten työkeskusten kehittämishaasteet. VATES-säätiö, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. [KK2009] Koskinen, Karoliina (toim.) & Hautaluoma, Marja (toim.), 2009, Valmennuksessa erilainen oppija Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Tampere, Domus Print Oy. [LR2006] Lauttamus, Reijo, 2006, Valmentautujan ohjaus Jupiter-säätiön työvalmennuksessa. Jyväskylän AMK, kehittämishankeraportti, Jyväskylä. [LT2004] Leinonen, Tuomas & Pekkala, Terho, 2004, Kannattaako työpajatoiminta tutkimus työpajojen taloudellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:23, Helsinki, Yliopistopaino. [MU2007] Mutanen, Ulla, 2007, Askel askeleelta kohti työllistymistä Työvalmennussäätiö Tekevän valmennuksen tarkastelua. Jyväskylän AMK, opinnäytetyö, ylempi amk-tutkinto, Jyväskylä. [ON2008] Ollikainen, Anne-Mari, 2008, Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistämispalveluiden reunoilla. VATES-säätiö, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. [ON2009] Ollikainen, Anne-Mari, 2009, Marginaalista maailmalle Työllistämispalvelut oppimisympäristönä. VATES-säätiö, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. [OO2005] Oosi, Olli & Virtanen, Petri, 2005, STL - Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Edita Print Oy. [PE2009] Pietikäinen, Reetta & Vogt, Ellen & Hautaluoma, Marja (toim.), 2009, Yksilön vai talouden ehdoilla? Tilaaja-tuottaja-toimintatapa sosiaalisen työllistämisen kentällä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Kaarina, Repro-Seppo. [PM2006] Pulkkinen, Matti & Rajahonka, Mervi & Siuruainen, Riikka & Tinnilä, Markku & Wendelin, Robert, 2007, Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Teknologia teollisuus, Vantaa, Dark Oy. [PR2007] Pietikäinen, Reetta, 2007, Palveluiden väliin putoamisesta yhtenäisiin palvelupolkuihin? - Tutkimusinventaari nuorten nivelvaiheen palveluja koskevista tutkimuksista. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 13, Helsinki. Sivu 19 (28)

20 [SA2008] Suikkanen, Asko, 2008, Selvitys välityömarkkinoista. Päivitys , SATA-komitea, Helsinki. [SE2004] Saarivainio, Esa, 2004, Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa. Ylä-Savon Kehitys Oy ja Iisalmen kaupunki, raportti, Iisalmi. Linkki: [TR2009] Työryhmä, 2009, Nuoret miehet työelämään mitä palveluja ja toimenpiteitä tarvitaan TEtoimistoissa. Työ-ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 34/2009, Helsinki, Edita publishing Oy. [VA2007] Virtanen, Annukka (toim.) & Hautaluoma, Marja (toim.), 2007, Kadonneet ja pudonneet syrjäytymisen sietämätön raskaus. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Toukinprint Oy. [VA2006] Välimaa, Anne (toim.), 2006, Työ- ja yksilövalmennuspalvelujen tuotteistaminen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Edita Prima Oy. [VK2007] Valkokari, Katri & Hakanen, Taru & Airola, Merja, 2007, Yritysverkoston strateginen kehittäminen. VTT, työkirja, Helsinki, Edita Prima Oy. [YP2005] Ylipaavalniemi, Pasi & Sariola, Leena & Marniemi, Janne & Pekkala, Terho, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. VATES-säätiö ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. Sivu 20 (28)

21 Liite 1. TYÖLLISYYSTILANNE ETAPPI -kunnat Työttömät työnhakijat (ml. henkilökoht. lomautetut) Toimenpitein sijoitettuna Koul.olev. Vuor.vap. Työh.tm- Avoimet Kunta Työvoima Tyött.-% Työttömät Miehet Naiset Alle 25 Yli 50 Yli v työt. Yhteensä Kunta Valtio (pl.ryh) olevat tuella työpaikat Iisalmi ,8 % ,3 % ,0 % ,7 % ,5 % muutos (08-09) 147 4,8 % muutos-% 46,2 % 67,2 % 23,5 % 54,9 % 23,6 % 8,4 % -52,4 % Keitele ,2 % ,8 % ,8 % ,5 % ,7 % muutos (08-09) -34 1,2 % muutos-% 9,0 % 13,3 % 6,0 % 25,0 % 5,5 % 22,7 % -57,1 % Kiuruvesi ,3 % ,7 % ,0 % ,6 % ,3 % muutos (08-09) -25 2,7 % muutos-% 26,5 % 47,7 % 4,9 % 10,2 % 15,9 % 20,0 % -50,0 % Pielavesi ,1 % ,7 % ,2 % ,6 % ,3 % muutos (08-09) -33 0,7 % muutos-% 5,1 % 9,8 % -2,4 % 8,0 % -1,9 % 23,3 % -94,4 % Sonkajärvi ,5 % ,5 % ,9 % ,3 % ,4 % muutos (08-09) -22 1,1 % muutos-% 7,5 % 18,6 % -8,3 % -10,5 % 5,2 % 16,7 % -93,3 % Vieremä ,8 % ,3 % ,3 % ,2 % ,1 % muutos (08-09) -1 2,9 % muutos-% 35,3 % 48,1 % 18,6 % 20,0 % 37,9 % 10,3 % -75,0 % YHTEENSÄ ,0 % ,6 % ,1 % ,4 % ,7 % muutos (08-09) 32 3,3 % muutos-% 32,0 % 47,8 % 13,6 % 35,6 % 17,3 % 12,9 % -59,7 %

22 Sivu 22 (28) Liite 2.

23 Liite 3. Lähde: Yritysverkoston strateginen kehittäminen, VTT 2007 Sivu 23 (28)

24 Sivu 24 (28) Liite 4.

25 Sivu 25 (28) Liite 5.

26 Sivu 26 (28) Liite 6.

27 Sivu 27 (28) Liite 7.

28 Sivu 28 (28) Liite 8.

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ULOS KARUSELLISTA KOHTI TOIMIVAMPIA VÄLITYÖMARKKINOITA 1.4.2009 Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Välityömarkkinat osana työelämää projekti (2014-2015) - Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Petri Puroaho Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa PUHEENI SISÄLTÖ:

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot