YLÄ-SAVON VERKOSTOPAJAN SELVITYSTYÖ LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLÄ-SAVON VERKOSTOPAJAN SELVITYSTYÖ LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 YLÄ-SAVON VERKOSTOPAJAN SELVITYSTYÖ LOPPURAPORTTI Loppuraportti SULEVI KOMULAINEN Iisalmen Nuorison Tuki ry

2 Sisältö 1 Johdanto Selvitystyön tavoitteet ja tehtävät Välityömarkkinat Selvitystyö Aloitusseminaari Haastattelu - Organisaation verkostoportfolio Organisaation verkostokuva Verkostoitumisen hyödyt ja eri verkostojen merkitys organisaatiolle Verkoston kokoonpano Yhteenveto Haastattelu - Organisaation verkostoroolit Haastattelu - Organisaation osaamiskartta Organisaation oma osaaminen ja sen kehittäminen Verkoston osaaminen Yhteenveto Haastattelu - Organisaation verkostotaktiikka Haastattelu - Verkoston alustava toimintaidea Selvitystyön tulosten arviointi ja johtopäätökset Johdanto Toimijoiden tarpeita Verkoston kyvykkyys ja vaikuttavuus alueen sosiaalisessa työllistämisessä Yksilön vai yhteiskunnan (talouden) ehdoilla? Jatkotoimenpiteet ehdotuksia ja vaihtoehtoja Jatketaan entisellään Lisätään vertaistoimintaa nykyisillä resursseilla Kehitetään Ylä-Savon verkostopajaa hanketoiminnalla Sivu 2 (28)

3 LIITTEET Liite 1. Työttömyystilanne lokakuu 2009 Liite 2. Sosiaalisen työllistämisen toimialan rakenne Liite 3. VERKA -viitekehys Liite 4. Välityömarkkinoiden jako Liite 5. Ylä-Savon pajaverkoston pikatesti Liite 6. INTRY:n verkostokartta lokakuu 2009 Liite 7. Piiri pieni pyörii Liite 8. Verkostopajan toimintamalli Sivu 3 (28)

4 1 Johdanto Vuoden 2008 syksyllä Suomeen ja Ylä-Savoon iskenyt taantuma, joka on nyt muuttunut lamaksi, on lisännyt voimakkaasti työttömyyttä ja samalla myös vähentänyt työllisten tekemän työn määrää (Liite 1). Kymmeniä tuhansia työikäisiä ihmisiä on lomautettuina ja ennusteiden mukaan keväällä 2010 moni niistä muuttuu irtisanomisiksi. Erityisesti alle 25 -vuotiaiden nuorten ja yli 50 -vuotiaiden työttömyys on ollut voimakkaassa kasvussa. Molempien ryhmien moniongelmaisuus lisääntyy koko ajan ja se vaikeuttaa omalta osaltaan heidän työllistymistään. Valtio ja kunnat joutuvat uudelleen miettimään toimintamalleja, joiden avulla voidaan vastata kasvaviin sosiaalisen työllistämisen haasteisiin. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä pyrkii vastaamaan työttömyyden mukanaan tuomiin haasteisiin tuottamalla monipuolisesti palveluita, joiden tarkoitus on ennalta ehkäistä sosiaalisia ja terveydellisiä uhkia sekä ylläpitää toimintakykyä ja osallisuutta kansalaisena. [ET2007] Hyvinvointiyhteiskuntamme suopea kehittyminen on mahdollistanut kattavan ja monipuolisen palveluvalikoiman syntymisen. Valitettavasti eriytyminen eri sektoreihin ja asiantuntijaorganisaatioihin vaikeuttaa näiden palvelujen kokoamista toinen toisiaan ja yksilön tarpeita tukevaksi kokonaisuudeksi. Näitä palveluja tuottavia organisaatioita ja verkostoja voidaan kutsua sosiaalisen työllistämisen toimialaksi (Liite 2). Yhteiskäsite kattaa asiakkaat, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja erillistyöllistämisen yksiköt, kuten tuotannolliset työkeskukset ja työpajat sekä työllistämistä tukevat projektit ja sosiaaliset yritykset. [YP2005] Sosiaalisen työllistämisen yksiköksi voidaan kutsua mitä tahansa työllistämisen ja laaja-alaisen sosiaalisen tuen palveluita tuottavaa yhteisöä. Tällaisia ovat mm. työpajat tai vastaavat työ- ja yksilövalmennuspalveluita tuottava organisaatiot. Mikäli toiminta koostuu useista yksiköistä, tarkoitetaan sillä näiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. [OO2005] Toimijoiden määrä ja asiantuntijuus on kasvanut toiminnan myötä ja toimialueelle on tullut paljon uusia toimijoita, jotka tarjoavat palveluitaan työllistämisen tukemisessa. Palveluiden kenttä on pirstoutunut entisestään ja työttömien ohjaaminen yksilöidyille poluille on saanut erilaisia muotoja eri alueilla. Organisaatioiden ja ammattien välisten rajojen ylittäminen ja uusien ohjauskäytäntöjen kehittäminen on haasteellinen tehtävä koko kentälle. [ET2007] Iisalmen seudun ja Ylä-Savon alueellisessa työllisyyspolitiikassa ja sen toimeenpanossa on vahvana painopistealueena sosiaalisen työllistämisen käytäntöjen alueellistaminen, johon pyritään alueella toimivien erityistyöllistämisen yksiköiden, eli työpajojen ja tuotannollisten työkeskusten, yhteistyörakennetta ja toimintaa kehittämällä. Sivu 4 (28)

5 Työpajatoiminnassa limittyvät työvoima-, koulutus-, nuoriso- ja sosiaalipoliittiset tavoitteet, ja se on esimerkki yli sektorirajojen ja hallinnonalojen ulottuvasta moniammatillisesta toiminnasta. Usein katsotaan, että työpajalle tullaan, kun sektoripalveluiden perustoimet eivät ole olleet riittäviä ja tarvitaan enemmän yksilöllistä tukea tilanteen selvittelyyn. Pajatoiminnan voidaan myös nähdä asemoituvan perus- ja erityistason palvelurakenteiden väliin ja vastaavan tarpeisiin, joihin normaalipalvelut eivät ole kyenneet vastaamaan. [PR2007] Ylä-Savon kunnissa mietitään vaihtoehtoja työllistämisyksiköiden toimintamalleiksi ja miten kunnan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä saadaan työllistettyä ja aktivoitua. Alueellisen sosiaalisen työllistämisen laadukkaan ja tarpeisiin vastaavan palvelujärjestelmän rakentamiselle työpajat ja työkeskukset tarjoavat hyvät alueelliset resurssit. Näiden resurssien yhteistoimintaa ja vaikuttavuutta sosiaalisessa työllistämisessä on jo pitkään kehitetty eri hankkeilla. Vuonna 2004 tehtiin laaja selvitystyö alueellisesta sosiaalisen työllistämistoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa [SE2004] ja toteutettavaan ETAPPI välityömarkkinahankkeeseen liittyy merkittävä sosiaalisen työllistämisen kehittämisosio. Alueellinen yhteistoiminta lisääntyy huomattavasti sosiaali- ja terveyshuollossa. Vuoden 2010 alussa operatiivisen toimintansa aloittavan SOTE -kuntayhtymän vastuulle tulee neljän kunnan sosiaalisen työllistämisen järjestäminen, jolloin palveluja toteuttavalle verkostolle tulee merkittävä kehittymishaaste toimintojen vaikuttavuuden ja taloudellisuuden varmistamisessa. Saarivainion (2004) tekemän selvitystyön raportin otsikon Uudelleen organisoinnin lähtökohdat alla oleva kymmenen kohdan luettelo sosiaalisen työllistämisen toiminnan tavoitteista on edelleen ajankohtainen myös nykyisessä toimialan tilanteessa. [SE2004] Yhteiskunnan rakenteiden muutos on tuonut mukanaan uusia osaamishaasteita, joihin on kyettävä vastaamaan: Sosiaalinen työllistäminen tukee yhtäaikaisesti yhteiskunnan perus- ja erityispalveluja Työpajatoiminta ammatillistuu. Toiminta muotoutuu kohti liiketoiminnallisesti tehokkaampaa ja tarkemmin tiettyjen asiakasryhmien tarpeisiin kohdentuvaa toimintaa Valmennuksen kehittyminen yhdistää ammattimaisuuden ja perinteiset työpajaarvot toisiinsa. Vuorovaikutus, tekemällä oppiminen ja joustava tukeminen tulevat olemaan tulevaisuudessakin työpajatoiminnan peruslähtökohtia. [HJ2005] Tämä selvitystyö rajattiin koskemaan osaa Ylä-Savolaisia työpajoja ja työkeskuksia. Mukaan valittiin toimijat, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana Etappi -hankkeen pajojen kehittämispalavereissa. Toimijoiden näkemykset nykyisistä ja tulevaisuuden haasteista sekä toiminnasta on koottu haastattelemalla toimijoiden valitsemia edustajia. Sivu 5 (28)

6 2 Selvitystyön tavoitteet ja tehtävät Selvitystyön taustana olivat vuosina ETAPPI hankkeen toimesta järjestettyjen neljän alueellisen sosiaalisentyöllistämisen laatupäivän tulokset. Laatupäivien pohjalta syntyi tarve toteuttaa yksityiskohtaisempi selvitystyö pajojen ja työkeskusten verkostoitumisen strategioista ja toimenpiteistä. Laatupäiviin ja selvitystyöhön osallistuivat Iisalmen Kehypaja ja Vieremän Kehypaja (Iisalmen Nuorison Tuki ry), Sonkajärven Kehypaja (Sonkajärven Nuorison Tuki ry), Luotsi-paja (Kiuruveden kaupunki), Monitaitoiset ry (Pielavesi)ja Salmituote Oy (Iisalmen kaupunki) sekä YSAO (Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä). Selvitystyön tavoitteena oli määritellä ylä-savolaisten työpajojen ja työkeskusten nykyiset verkostot ja niiden kumppanuuksien merkitys organisaation kestävälle toiminnalle. Tarve- ja osaamiskartoituksen tavoitteina oli kuvata organisaatioiden tulevaisuuden verkostostrategioita ja mahdollisen Ylä-Savon verkostopajan tarpeellisuutta ja toimintaedellytyksiä. Verkosto- ja kumppanuussuhde perustuu toimijoiden väliseen tasa-arvoisuuteen, yhteisten intressien tunnistamiseen sekä keskinäiseen luottamukseen. Kun kyse on monien toimijoiden yhteistyöstä, puhutaan verkostosuhteista. Kahden toimijan keskinäisessä suhteessa on kyse kumppanuudesta. Kuntien ja järjestöjen välillä verkosto- ja kumppanuussuhde on luonteva suhde, koska molempien toimijoita yhdistää tavoite asiakkaiden hyvinvoinnista huolehtimisesta, eikä kumpikaan tavoittele toiminnassaan taloudellista voittoa. [PE2009] Pajojen verkostomaisella toiminnalla tarkoitetaan siirtymistä Ylä-Savon alueella laaja-alaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön sosiaalisen työllistämisen toimialalla vaikuttavuuden varmistamiseksi. Selvitystyön toteutus: 1. Ohjausryhmän järjestäytyminen. Selvitystyön toteutussuunnitelman hyväksyntä. 2. Selvitystyön aloitusseminaari. Verkoston pikatesti. 3. Pajakohtaiset haastattelut. 4. Väliraportointi ohjausryhmälle ja pajoille. 5. Jatkokysymykset pajoille. 6. Pajojen jatkohaastattelut. 7. YSAO:n haastattelu. 8. Loppuraportointi ohjausryhmälle. 9. Loppuraportin esittely ETAPPI -hankkeen kehittämispäivillä. Loppuraportin jakelu. Näkemysten keräämisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi selvitystyön viitekehyksenä käytettiin VTT:n kehittämään VERKA mallia (Liite 3). Haastattelut tehtiin työkirjan rakennetta ja kysymyspattereita noudattaen. [VK2007] Toimijoiden näkemykset koottiin haastattelemalla pajojen toiminnasta vastaavia henkilöitä. Haastatteluihin osallistui jokaisen organisaation itse tarpeensa mukaan allokoima henkilömäärä. Sivu 6 (28)

7 3 Välityömarkkinat Ylä-Savon sosiaalisen työllistämisen yksiköiden toiminta-alueena on välityömarkkinat ja niillä olevat ihmiset. Käsitteenä välityömarkkinat on vielä uusi ja sillä on vielä monia eri poikkeavia tulkintoja. Marniemi (2007) paloittelee termin kolmeen osaan väli, työ ja markkinat. Hänen mukaan väli tarkoittaa avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välistä tilaa. Työ tarkoittaa kyseisessä tilassa tapahtuvaa vastikkeellista aktiviteettia. Markkinat on tila, jossa tilataan työtä, tehdään työtä ja maksetaan tehdystä työstä. Tämä tila on hallinnollisesti monimuotoisten toimenpidekirjojen avulla luotu ei ihan oikeat työmarkkinat. [VA2007] Tupo 2 -työryhmän mietinnössä (Väyliä työhön, 2006) välityömarkkinoiden kehittämisen kohteeksi määriteltiin avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevat tuetut palvelut, aktiiviohjelmat ja työtilaisuudet niille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi. Välityömarkkinoiden pääasialliseksi kohderyhmäksi määriteltiin sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalisen työllistämisen työryhmän määrittelemät henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut sosiaalisista syistä. [JA2008] Välityömarkkinoilla kohennetaan työkykyä ja osaamista, jotta siirtyminen avoimille työmarkkinoille tulisi mahdolliseksi. Tupo 2 -työryhmän ehdotusten tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksoja ja estää pitkittyvä työttömyys, puuttua rakenteelliseen työttömyyteen ja viime kädessä välityömarkkinoiden avulla lisätä vaikeimmin työllistyvien yhteiskuntaan osallistumismahdollisuuksia. [JA2008] Tutkimustuloksissa työllistymisen avaimiksi nousivat voimavarojen lisääntyminen, saatu kannustus, positiivinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden tunne. Aktivoinnilla ja neuvonnoilla on suuri merkitys työttömälle työnhakijalle. Tärkeää on, että hän pääsee mukaan Tekevän kaltaisille siirtymätyömarkkinoille, jotka pystyvät kannustamaan ja rohkaisemaan häntä eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita. [MU2007] Välityömarkkinat voidaan jakaa siirtymätyömarkkinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin tavoitteiden ja sisällön mukaan (Liite 4). Työttömien joukko jaetaan yhtäältä suoraan tai nopeasti työmarkkinoille palaaviin sekä toimenpiteisiin osallistuviin (ryhmäpalvelut, koulutus, ohjaus ja tukityö), joita siirtymätyömarkkinat koskevat, ja toisaalta pitkittyvään työttömyyteen ajautuneisiin, joiden palveluista työvoiman palvelukeskukset vastaisivat. [SA2008] Välityömarkkinoilla toimivalla sosiaalisen työllistämisen yksiköllä on periaatteessa neljänlaisia asiakkaita [KJ2009]: Teollisia tuotteita ja alihankintapalveluja ostavat asiakasyritykset ja yksityiset henkilöt Työllistämispalveluiden käyttäjäasiakkaat Työllistämispalveluita ostavat ja toimintaa rahoittavat tahot Työllistämispalveluiden asiakkaita työllistävät yritykset. Sivu 7 (28)

8 4 Selvitystyö 4.1 Aloitusseminaari Aloitusseminaari pidettiin Etapin laatupäivän yhteydessä ja siihen osallistui osa haastateltavista organisaatioista. Osallistujille esiteltiin selvitystyön toteutussuunnitelma ja tehtiin verkoston toiminnan lähtötilanteen kartoitus Verkoston pikatestillä [VK2007]. Testissä määriteltiin kahdeksan verkostotoiminnan osa-alueen kypsyyttä asteikolla 1-4 ja tuloksista tehtiin yhteinen verkkokaavio (Liite 5). 4.2 Haastattelu - Organisaation verkostoportfolio Haastatellut organisaatiot määrittelivät omat nykyiset yhteistyötahonsa ja verkostot, joissa niiden kannattaisi toimia tulevaisuudessa Organisaation verkostokuva Organisaatiot kuvasivat omat nykyiset verkostonsa verkostokarttoina. Liitteenä esim. Iisalmen Nuorison Tuki ry:n ja Iisalmen Kehypajan verkostokartta (liite 6). Verkostojen laajuus riippui organisaation toimintakentän laajuudesta, laajimmat verkostot ovat Salmituotteella ja Iisalmen Nuorison Tuki ry:llä. Kaikille yhteisiä verkostotoimijoita ovat mm. kunnat, TE -toimisto, TYP, sosiaalitoimistot ja KELA. Suuria eroja on peruskoulujen, keskiasteen ja korkeakoulujen kanssa tehtävässä yhteistyön syvyydessä. Eroja on myös kolmannen sektorin toimijoiden ja seurakuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yksityis- ja yritysasiakkaiden merkitys vaihtelee organisaation tuote- ja palvelutarjonnan laajuuden ja volyymin seurauksena. Alihankintatoimintaa on laajimmin Salmituotteella ja Iisalmen Kehypajalla. Alihankinnan määrään vaikuttaa olennaisesti tuotantoyksiköiden osaaminen ja käytettävissä oleva kone- ja laitekanta. Verkostojen hallinta ja johtaminen vaihtelevat huomattavasti eri organisaatioiden kesken. Johtamisen tasoon vaikuttaa organisaatioiden koko. Osa organisaatioista suorittaa pääsääntöisesti annettuja päivittäisiä operaatioita ja toisissa johtaminen on strategista sekä tulevaisuuteen suuntautuvaa Verkostoitumisen hyödyt ja eri verkostojen merkitys organisaatiolle Organisaatiot kokivat verkostojen tuovan lisää asiakkuuksia toimintaan. Usean tuki- ja avustuskumppanin merkitys koettiin ratkaisevana toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. YSAO näki verkoston toimijoiden tuovan tukea erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden opetukseen ja aktivointiin. Oman organisaation rooli verkostoissa nähtiin sosiaalisen työllistämisen ammattilaisina Verkoston kokoonpano Toimijat näkivät oman toiminta-alueensa rajattuna ja sitä kautta roolinsa selvänä nykyisissä verkostoissa. Jokaisella toimijalla on omat paikalliset tilaajat, toimittajat ja asiakkaat. Salmituotteella ja Iisalmen Kehypajalla on myös alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostotoimintaa. Sivu 8 (28)

9 Mahdollisuutena nähtiin eri pajojen, työkeskusten ja YSAO:n yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen Yhteenveto Verkostopajan kehittämisvaiheessa tahdotaan hyödyntää organisaatioiden nykyisiä kumppanuuksia. Luotettavien uusien kontaktien ja yhteistyötahojen löytäminen korostuu jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö korostuu edelleen pajojen ja työkeskusten toiminnassa. Isona haasteena nähtiin SOTE -kuntayhtymän tuomat sosiaalisen työllistämisen prosessien ja toimintatapojen muutokset. Työkeskusten ja pajojen tulevat roolit työllistämisessä ja kuntouttavassa työtoiminnassa ovat edelleen avoimia. 4.3 Haastattelu - Organisaation verkostoroolit Haastatellut organisaatiot määrittelivät vahvimmat roolinsa verkostoissa ja roolit joihin kannattaa panostaa tulevaisuudessa. Organisaatiot mielsivät toimivansa vahvasti asiantuntijoina ja tuottajina omissa verkostoissaan. Organisaatioiden toimintamallina on yhä useammin tilaaja-tuottaja -malli, jossa useimmiten toimitaan asiantuntijatuottajana. Asiakkaan roolissa oltiin avustusten ja tukien vastaanottajina. Tuotteistettujen palvelujen tuottajan rooli nähtiin erittäin merkityksellisenä toimintana tulevaisuudessa. Samoin laajempi yhteistyö ammattiopistojen kanssa nähtiin suurena mahdollisuutena varsinkin nuorten pajatoiminnassa. YSAO näkee oman verkostoroolinsa ammattiosaamisen kehittäjänä ja ohjaajana sekä yhteisten koulutushankkeiden vastuuorganisaationa. 4.4 Haastattelu - Organisaation osaamiskartta Haastatellut organisaatiot määrittelivät omat ydinosaamisensa ja nimesivät osaamisalueet, joihin keskittyvät tulevaisuudessa sekä sen, miten verkoston osaamiset yhdistetään parhaalla mahdollisella tavalla Organisaation oma osaaminen ja sen kehittäminen Organisaatiot nimesivät omiksi ydinosaamisiksi valmentamisen ja kuntouttavan työtoiminnan. Tuotannon ja alihankinnan merkitys vaihtelee paljon eri toimijoiden kesken. Eniten kehitettävää koettiin olevan työ- ja yksilövalmennuksen osaamisessa sekä palvelujen tuotteistamisosaamisessa. Lisäksi tuotekehitys- ja markkinointiosaamisessa koettiin olevan kehittämisen varaa. Sivu 9 (28)

10 4.4.2 Verkoston osaaminen Verkosto nähdään hyvänä ympäristönä oman toiminnan ja sen vaikuttavuuden mittaamisessa vertaamalla niitä verkoston parhaisiin käytäntöihin. YSAO:n rooli koulutusta ja valmennusta antavana kumppanina nähtiin erittäin merkityksellisenä. YSAO:n toimintamallina on henkilökohtainen ohjaaminen. Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry:n (TPY) rooli valtakunnallisena valmentavana ja kehitystyötä tekevänä kumppanina arvostettiin Yhteenveto Organisaatioiden vahvin tilaus ja osaaminen ovat sosiaalisen työllistämisen kentässä. Tuotannollisen toiminnan osaaminen ja resurssit vaihtelevat paljon eri organisaatioiden kesken. Alihankintatoiminnan merkitys säilyy edelleen merkittävänä, mutta omien tuotteiden kehittäminen, valmistaminen ja markkinointi tulevat olemaan yhä suuremmassa roolissa tulevaisuudessa. Tuotteistettujen palvelujen myynnistä saadaan tulevaisuudessa huomattava tulonlähde. Työvalmennusosaaminen on kaikissa organisaatioissa vahvinta osaamista. Työvalmentajilla on yleensä pitkä työkokemus ja jonkin erityisosaamisen koulutus. Työpajoilla on totuttu erilaisuuteen. Työpajalla valmentajat ovat työskennelleet monenlaisten nuorten ja aikuisten parissa, ja valmentajilla on paljon kokemusta erilaisista oppijoista sekä erilaisista tavoista opettaa ja valmentaa. Valmennuksessa käytetyt menetelmät ja opetustyylit ovat hioutuneet omaksi valmennustavakseen, joita jokainen valmentaja käyttää omaan persoonaansa sopivalla tavalla. Valmentajat ovat myös hyvin erilaisia temperamentiltaan ja persoonaltaan. Työtä tehdään omien kokemusten ja persoonan avulla, eikä valmennustyön tekemiseen ole yhtä oikeaa tapaa. [KK2009] Yksilövalmennusosaamisessa koetaan osaamisvajetta. Kaikissa pajaorganisaatioissa ei ole vielä omaksuttu koko käsitettä osana paja toimintaa, rinnakkaiskäsitteenä pidetään ohjaamista. Koulutus- ja pedagoginen osaaminen on vähäistä ja osassa organisaatioita ei ole muodollista osaamista ollenkaan, toisaalta YSAO on koulutuksen ammattilainen. Markkinointia tehdään, jos tehdään ollenkaan, oman työn ohessa. Markkinointiosaaminen on puutteellista, voidaan puhua jopa myyntiosaamisen puuttumisesta. Kaikilla toimijoilla on jonkinlaiset nettisivut, markkinointimateriaalin laatu vaihtelee paljon. Selvänä poikkeuksena on Salmituote, jossa markkinointia tehdään suunnitelmallisesti ja esim. markkinointimateriaalin laatu on ammattimaista. YSAO:lla on oma ammattilaisista koostuva markkinointitiimi. Organisaatioiden kehitystoiminta- ja hanketyön osaaminen on puutteellista, eikä niihin ole tarvittavia henkilöresursseja. Salmituotteella ja Iisalmen Nuorison Tuki ry:llä on pajoista parhaat resurssit kehittämis- ja hanketoiminnalle. YSAO:n kehittämistoiminnan resurssit ja taso ovat erittäin hyvät, jopa valtakunnallisesti. Pajojen ja YSAO:n osaamiset ja osaamisvajeet ovat poikkeavia, mutta samalla osaamiset ovat toisiaan vahvistavia. Sivu 10 (28)

11 4.5 Haastattelu - Organisaation verkostotaktiikka Haastatellut organisaatiot määrittelivät tavoitteensa verkostoitumiselle ja kumppanit joiden kanssa tavoitteet saavutetaan parhaiten. Yhteistyön tekemisen tasot vaihtelivat eri organisaatioiden kesken. Joidenkin toimijoiden välinen yhteistyön taso ja syvyys mahdollistaisi verkostoyhteistyön. Yleisimmin nähtiin mahdollisuus operatiiviseen yhteistyöhön pajojen, työkeskusten ja ammattiopiston kesken. Selvitystyössä mukana olleiden organisaatioiden taktinen ja strateginen yhteistyö on edennyt pisimmällä Salmituotteen, Iisalmen Nuorison Tuki ry:n ja YSAO:n kesken mm. Etappi -välityömarkkinahankkeelle tarjottavissa valmennuspalveluissa ja niiden yhteiskehittelyssä. YSAO näkee verkostopajan mahdollisuutena kehittää opiskelijoiden hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista. 4.6 Haastattelu - Verkoston alustava toimintaidea Haastatellut organisaatiot määrittelivät miten esittelevät oman toimintaideansa ja yhteistyötarjouksensa houkuttelevasti muille kumppaneille. Pajat pyrkivät edelleen vahvistamaan yhteistyötään oman kunnan kanssa ja toimimaan sosiaalisen työllistämisen erityisresurssina. Salmituotteen tavoitteena on toimia SOTE -kuntayhtymän sosiaalisen työllistämisen toteuttajaorganisaationa. Iisalmen Nuorison Tuki ry:n tavoitteena on kehittää pajojen roolia ammatillisen koulutuksen toteuttajana. INTRY haluaa toimia aktiivisessa roolissa Ylä-Savon verkostopajan toiminnan kehittämistyössä. YSAO:n tavoitteena on koulutus- ja valmennusresurssien lisääminen ja joustavuuden parantaminen erityisopiskelijoiden opiskeluun ja valmennukseen. YSAO näkee myös verkostopajan mahdollisuutena kehittää opiskelijoiden opetuksen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista. Alustavan liikeidean esittäminen verkoston toimijoille jäi verkostoa tulevaisuudessa koordinoivan tahon tehtäväksi. Sivu 11 (28)

12 5 Selvitystyön tulosten arviointi ja johtopäätökset 5.1 Johdanto Tämän selvitystyön tarkoituksena oli selvittää ylä-savolaisten työpajojen, työkeskusten ja YSAO:n valmius ja halukkuus verkostomaiseen yhteistyöhön. Selvitystyön viitekehyksenä käytettiin VTT:n kehittämään VERKA -mallia. Mallin mukaisesti kartoitettiin toimijoiden omat verkostosuhteet ja tavoitteet verkostomaiselle toiminnalle. Tarkoituksena oli valmistautua etukäteen kumppanien kanssa käytäviin verkostoneuvotteluihin. Samalla kartoitettiin mahdollisia yhteisiä palveluita ja tuotteita. Selvitystyö toi selvästi esille kaksi eri toimintatasoa yksiköiden toiminnoissa ja strategioissa. Ensimmäinen taso on kunnallinen ja toinen on seutukunnallinen tai sitä laajempi taso. Kunnallisella tasolla toimivien pajojen ja työkeskusten toiminta pyrkii tasaiseen ja turvalliseen budjetoitujen määrärahojen käyttämiseen. Seutukunnallisen tai laajemman tason toimijat ovat aktiivisempia uuden kehittämisessä ja ottavat myös riskejä ohi budjetin, eli toimivat enemmän yritysmäisesti. Näiden kahden eri toimintakulttuurin ja strategioiden väliset erot tuovat mielenkiintoisen jännitteen yhteisen verkostopajan kehittämiselle. Moni kysymys etsii vastausta, esim. Kuka haluaa ottaa vetäjän ja kehittäjän roolin? Mitkä toimijat haluavat tosissaan verkoston sisärinkiin? Millä ehdoilla pääsee myöhemmin mukaan? Miten eri tasojen toimijat voivat tehdä yhteistyötä? 5.2 Toimijoiden tarpeita Työpajojen suurin huolenaihe oli toiminnan jatkuvuuden taloudellinen varmistaminen. Työkeskusten toiminnan rahoittaminen näyttää olevan varmemmalla pohjalla. Toiminnan kehittyessä ja nuorten ongelmien muuttuessa pelkästä työkokemuksen puutteesta käsittämään myös erilaisia sosiaalisia ongelmia on puhtaan tuotantotoiminnan rinnalle noussut tarve sisällöllisen toiminnan kehittämisestä. Tämä kehittäminen on tapahtunut alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Kehittämissuunta on ymmärrettävä pajojen rahoituksen kautta. Suurin osa pajoista toimii kuntien jonkin hallinnon alan osana ja toiminta on budjettisidonnaista. Tämä budjettiohjautuvuus "estää" omalta osaltaan pajan pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen. [LT2004] Pajojen henkilöstöresurssien vähäisyys ja määräaikaisuudet tuovat haasteita toiminnan systemaattiseen kehittämiseen ja työn vaikuttavuuden varmistamiseen. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus lisää omalta osaltaan verkostoitumisen esteitä. Lyhyet työjaksot eivät anna mahdollisuutta luoda hyviä ja kestäviä henkilösuhteita eri pajojen henkilöstöjen välille. Pätkätyösuhteet estävät tehokkaasti sosiaalisten ja vertaisverkostojen synnyn Ylä-Savon pajamaailmassa. Kaikki edellä mainitut seikat hankaloittavat toimijoiden välisen luottamuksen syntymistä. Ilman yhteistä luottamusta verkostomainen ja kumppanuuteen perustuva toiminta ei ole mahdollista. Haastatteluissa nousi esille tarpeita, joihin voidaan löytää ratkaisuja verkostomaista yhteistyötä tekemällä ja yhteiskehittelyllä. Sivu 12 (28)

13 Yhteisiä tarpeita eli osaamis- ja resurssivajeita ovat: yksilö- ja työvalmentajien valmennusosaaminen palvelujen tuotteistamisen osaaminen tuotesuunnitteluosaaminen myynti- ja markkinointiosaaminen hankinta- ja logistiikkaosaaminen kehittämis- ja hankeosaaminen johtamisosaaminen toiminnalliset tila-, laite- ja koneresurssit ICT -resurssit Tällä hetkellä jokainen toimija pyrkii täyttämään vajeet omilla varoillaan ja resursseillaan, kun niihin voitaisiin etsiä ratkaisuja myös kumppanuutta kehittämällä. 5.3 Verkoston kyvykkyys ja vaikuttavuus alueen sosiaalisessa työllistämisessä Alueellinen sosiaalinen työllistäminen voidaan hoitaa tehokkaasti selvitykseen osallistuneiden toimijoiden verkostomaisella yhteistyöllä. Verkostopajan tärkeitä kumppaneita ovat SOTE kuntayhtymä ja TE toimisto sekä Iisalmen alueen TYP. Neuvoja voi joskus pohtia, onko nuorella alkoholi-, huume- tai mielenterveysongelmia, mutta jos ne eivät tule selkeästi käynnillä esiin, on ongelmaa vaikeaa asiakkuuden alussa todentaa tai lähettää nuorta heti oletettua ongelmaa selvittäviin tutkimuksiin. Juuri tästä syystä nuorten työllistymisessä syntyy usein pitkiä, epäonnistuneita tapahtumaketjuja, joiden lopputulos on kaukana toivotusta. Työhönvalmentajapalveluja tulisi tuotteistaa ja määritellä nykyistä paremmin palvelun sisältö ja laatukriteerit. Palvelua tulee valvoa ja seurata sen laatua. Työhönvalmennukseen kuuluu esim. työpaikan etsiminen ja seuranta sekä tuki työsuhteen alkuun. Työryhmä kannattaa kehitteillä jo olevan työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnon käyttöönottoa. [TR2009] Tulevaisuuden kyvykkyyksistä ehkä tärkeimmäksi nousee työhönvalmennuksen osaaminen. Työhönvalmennus vaatii työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen saumatonta yhteistyötä, ja näiden moniosaajien kouluttaminen ja tarvittaessa rekrytointi on tulevaisuuden iso haaste. Palvelujen tuotteistaminen on jo tätä päivää ja sen vaatimukset tulevat kasvamaan yhden suuren tilaajatahon hallitessa palvelujen ostotarvetta. SOTE kuntayhtymän ostamien palvelujen laatutasovaatimukset ja harjoitettu ostopolitiikka tulevat olemaan merkittävässä roolissa alueellisessa sosiaalisessa työllistämistoiminnassa. Haastateltavien kokemusten mukaan tuotteistamisesta on hyötyä sekä yritykselle että asiakkaalle: Asiakkaiden mielestä tuotteistettu palvelu viestii kokemuksesta. Tuotteistettua palvelua on helpompi myydä, kun asiakas näkee, mitä palveluun kuuluu ja mitä se maksaa. Tuotteistaminen on lisännyt kasvua ja parantanut katteita ja kannattavuutta. Palvelujen tehokkuus ja laatu on parantunut systematisoinnin myötä. Johtaminen ja seuranta on helpompaa, kun palvelu on tuotteistettu. Tuotteistaminen auttaa siirtämään hiljaista tietoa koko organisaation käyttöön ja lisää oppimista. [JE2009] Sivu 13 (28)

14 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja ajan tasalla pitäminen vaatii myös systemaattista tutkimustyötä. Alueellisesti luonnollisin tapa on yhteistyön tekeminen Savonia AMK:n kanssa. Toimintamuotoina voivat olla opiskelijoiden projekti- ja lopputyöt. Savonia AMK:n ja YSAO:n tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen mahdollistaa osaltaan pajojen jatkuvan kehitystoiminnan. Valtakunnallinen toimialakohtainen yhteistyö varmistaa tietämyksen parhaista toimintatavoista. Aktiivinen toiminta yhteisissä kehittämishankkeissa ja järjestötoiminnassa antaa mahdollisuuden valtakunnalliseen vaikuttamiseen toimialan kehittämisessä. 5.4 Yksilön vai yhteiskunnan (talouden) ehdoilla? Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kuntien sosiaalisen työllistämisen palveluiden hankinnassa ja järjestämisessä noudatetaan tilaaja-tuottaja -mallia. Tämä kehitys haastaa pajat ja työkeskukset kehittämään omaa toimintaansa uudella tavalla. Tulevaisuudessa vain taloudellisesti kestävällä pohjalla olevat ja haluttuja vaikutuksia tuottavat toimintamallit turvaavat työllistymispalvelujen saatavuuden kuntalaisille. [PR2009] Björklund (2008) on jaotellut aktivointi- ja kannustinpolitiikan kohteina olevia henkilöitä viiteen eri kohderyhmään sen perusteella, minkälaisia työllistymisen kannustimia heihin kohdistetaan ja minkälaista toimintaa työmarkkinoilla heille suositellaan, taikka yritetään estää. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ryhmät voivat kuulua mihin tahansa näistä viidestä ryhmästä. aktivointipolitiikan kohteina olevat henkilöt voidaan jakaa edelle esitetyin kriteerein seuraaviin ryhmiin: työlliset, aktiiviset työttömät, passiiviset työttömät, syrjäytyneet, vapaamatkustajat ja väärinkäyttäjät. Ryhmät eivät ole toisensa poissulkevia, vaan henkilö voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. [GH2009] Yksilöllisten työllistämispalvelujen takaamiseksi tarvitaan toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden eritasoisia luokitteluja ja toisaalta luokkia vastaavia palvelutuotteita. Asiakkaat jaetaan neljään eri luokkaan työskentelyvalmiuksien ja elämänhallinnan perusteella. Tarjottavat palvelut ovat luokkakohtaisia ja yksilön elämäntilanteesta lähteviä. [LR2006] Sosiaalisen työllistämisen prosesseihin osallistuvan yksilön tarpeiden kartoittaminen on erittäin tärkeää pitkin työllistymispolun eri vaiheita. Ensi tapaaminen ja lähtötilanteen kartoittaminen vaatii paneutumista ja ammattitaitoa (Liite 7). Hietalan (2005) tutkimuksen tulosten perusteella vaikeimmin työllistyvien asemaa parannetaan parhaiten, jos heidät pystytään identifioimaan ja räätälöimään heille sopivia työtehtäviä, työvalmennusta sekä kuntoutus- ja koulutusmahdollisuuksia. Työllistämistuet tulisi Hietalan mukaan tulkita siten, että ne ovat investointi vaikeasti työllistyvien tulevaan työuraan. [GH2009] Kenen etu on pyörittää liian heikkokuntoisia asiakkaita vuodesta toiseen palveluissa ja luoda uskoa työllistymiseen? [ON2008] Sivu 14 (28)

15 6 Jatkotoimenpiteet ehdotuksia ja vaihtoehtoja Ylä-Savon työpajojen ja työkeskusten toiminnan kehittämiseen voidaan ottaa ainakin kolme erilaista lähestymistapaa, jatketaan entiseen malliin paikallisina yksinpuurtajina, lisätään toimijoiden työntekijöiden välistä vertaistoimintaa tai kehitetään systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti kumppanuuteen perustuvaa verkostopajan toimintaa. Verkostopajan toiminnan luomiseksi tarvitaan: toimijatason verkostoselvitystyön jatkamista verkostotoimijoiden yhteistyöneuvotteluilla verkoston toimintamallista sopiminen ja tarvittavien sopimusten vahvistaminen yhteistyöneuvottelut ja sopimukset tilaajien ja asiakkaiden kanssa tehokas yhteinen tuotteistamisprosessi niin palveluille kuin tuotteille verkostopajan strategia 2015 resurssit 6.1 Jatketaan entisellään Jokainen paja ja työkeskus jatkavat itsenäistä toimintaansa oman kuntansa esittämien sosiaalisen työllistämisen tarpeiden tyydyttämissä. Toimintaa kuvaa päivittäisten operaatioiden hoitaminen. Toimijat pyrkivät varmistamaan nykyiset avustukset ja tuet toimintansa varmistamiseksi. Jokainen pitää huolta omasta verkostostaan, niin tilaajista, toimittajista ja asiakkaista. Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen on yksikkökohtaista ja tehdään sitten kun tilaaja niin vaatii. Tämän toimintamallin valinta on helpoin ja tuska tulee mahdollisesti vasta huomenna, hyvällä tuurilla ja poliittisten päättäjien suopeudella selvitään ilman tuskaa. 6.2 Lisätään vertaistoimintaa nykyisillä resursseilla Pajojen vertaistoiminnan lisääminen on erittäin hyvä tapa aloittaa verkostomainen toiminta. Verkostoituminen aloitetaan operatiivisen tason ihmisten yhteistyön kehittämisellä. Vertaistoiminta on yksinkertaisimmillaan toisten luona kylässä käyntiä. Toiminta aloitetaan yksiköiden välisillä yhteistyövierailulla, joku toimija on isäntänä ja toiset tulevat porukalla kylään. Tutustutaan isäntäyksikön toimintaan ja ihmisiin toiminnan takana. Samalla tavalla kierretään kaikkien toimijoiden yksiköt. Vierailujen yhteyteen voidaan kytkeä jokin koulutus- tai valmennusosio. Seuraavassa vaiheessa yhteistapaamisia järjestävät eri osaamisalueen työvalmentajat ja yksilövalmentajat. Näissä tapaamisissa keskitytään osaamisalueen omiin ongelmiin, mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Osana verkostotoimintaa on myös yhteinen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta. Tämän toimintamallin valinta on myös helppoa, tarvitaan vain joku toimija ensimmäisen kutsun esittäjäksi ja sovitaan kulujen jakamisesta etukäteen. Toiminnan seurauksena on jo hyvin alulle lähtenyt verkostotoiminta ja parasta siinä on sen käytännön läheisyys. Sivu 15 (28)

16 6.3 Kehitetään Ylä-Savon verkostopajaa hanketoiminnalla Ylä-Savon verkostopajan strateginen kehittäminen ja yhteisen toiminnan aloittaminen vaativat lisäresursseja. Kehittämistyö ja implementointi voidaan tehdä kahden vuoden kehittämishankkeena ELY - keskuksen tuella. Työelämän muutokset haastavat jatkuvasti erityistyöllistämisen yksiköitä kehittämään omaa toimintaansa. Laitteet ja työtavat muuttuvat, toimialoja katoaa ja uusia syntyy tilalle. Uuden oppimisen paine ei kohdistu vain valmentautujiin, vaan kaikkien organisaatiossa toimivien on kyettävä muuttamaan omia toimintatapojaan ja mieltymyksiään yhteiskunnallisten liikkeiden mukaisesti. Vaihtoehtona on jämähtää, uskoa, ettei ne kuitenkaan työllisty, ja surauttaa vuoden 1950 singeri uudelleen käyntiin. Oppiminen on kollektiivinen tahtotila, ja se vaatii halua ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. [ON2009] Yksilö- ja työvalmentajien valmennusosaamista nostetaan yhteisillä koulutuksilla. Koulutus voi olla TPY:n valtakunnallisesti järjestämää tai mahdollisesti YSAO:n kanssa yhdessä järjestettävää työhönvalmentajan koulutusta uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Palvelujen tuotteistaminen tehdään yhteiskehittelynä vastaamaan mahdollisimman hyvin alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin. Tuotteistamisessa huomioidaan yksilön tarpeet. Tuotteistamisen hyötyjä valmennettavalle: Laadukkaampia palveluja Oma-aloitteinen hakeutuminen itselle sopiviin valmennuspalveluihin mahdollista Parempi ymmärtämys oman valmennusjakson tavoitteista ja sisällöstä Toiminnan ymmärtämisen myötä motivaatio ja vaikuttamismahdollisuudet valmennusjaksolla lisääntyvät. [VA2006] Hankkeessa voidaan keskittyä eri osaamis- ja resurssivajeiden korjaamiseen. 1. Tuotesuunnittelua tehdään yhteistyönä ja alan lisäkoulutusta voidaan antaa yhteistyössä YSAO:n ja Savonia AMK:n kanssa. 2. Myynti- ja markkinointiosaamista nostetaan yhteiskoulutuksilla ja käytännön työtä tehdään verkostomaisesti. Rakennetaan yhteinen Ylä-Savon verkostopaja -portaali. 3. Hankinta- ja logistiikkatoimintoja voidaan yhdistää ja tehostaa. Yhteinen oppisopimuskoulutus. 4. Kehittämis- ja hankeosaamista parannetaan yhteisillä resursseilla. Verkostossa toimii kehittämistyön koordinaattori. 5. Johtamisosaaminen nousee yhteistyön, koulutuksen ja vertaistoiminnan lisääntymisen kautta. 6. Laatu- ja työturvallisuus osaamista voidaan kehittää yhteisillä koulutuksilla. Yhteistyö toimintayksikköjen riskikartoitusten ja toimintasuunnitelmien teossa. 7. Toiminnalliset tila-, laite- ja koneresurssit voidaan hyödyntää paremmin yhteisellä tilojen ja kuormituksen suunnittelulla sekä laitehankintojen yhteissuunnittelulla. 8. ICT -resursseja voidaan hyödyntää paremmin verkoston yhteiskäytöllä. Suunnitteluun, ohjaamiseen ja raportointiin voidaan käyttää yhteisiä sovelluksia. 9. Verkostopajan yhteisestä työpoolista sopiminen ja verkoston sisäinen työntekijöiden vuokraustoiminnan aloittaminen. Työntekijöiden edelleen sijoittamistoiminnan kehittäminen. 10. Yhteisen materiaalihallinnon ja logistiikan kehittäminen. Sivu 16 (28)

17 Ylä-Savon verkostopajan liiketoimintamalleina ovat arvopaja palveluiden tuottamisessa ja arvoketju tuotteiden tekemisessä. Tulevaisuudessa on myös mahdollisuus arvoverkon virittämiseen joillakin toimintaalueilla. Kaksi liiketoimintamallia vaatii kahdenlaista organisoitumista. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Porterin arvoketjumalli on ollut tärkeä työkalu analysoitaessa arvontuottamista ja sen ansaitsemista. Malli soveltuu erittäin hyvin tuotannollisiin yrityksiin, joissa painopiste on tuotteiden tuottamisessa asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti. Muille toimialoille se ei sovellu erityisen hyvin. Se ei ole myöskään kovin käyttökelpoinen teollisuusyritysten pohtiessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mm. palveluliiketoiminnan liiketoimintamalleja. Tämän vuoksi arvoketjumallia tulee laajentaa. Arvoketju luo arvoa muuntamalla panokset tuotoksiksi. Arvopaja luo arvoa ratkaisemalla asiakkaiden ainutkertaisia ongelmia ja organisoimalla niiden ratkaisuun resursseja ja toimintoja. Fjekstadin valueshop käsite on sukua käsitteelle työpaja. Arvoverkko puolestaan luo arvoa mahdollistamalla ja välittämällä kontakteja asiakkaiden välillä. Arvoverkko ei tässä yhteydessä tarkoita samaa kuin liiketoimintaverkko tai alihankintaverkko. Kyseessä siis ei ole joukko yrityksiä, joista jokainen erikoistuu arvoketjun johonkin vaiheeseen ja jotka tuottavat yhdessä tuotteita tai palveluita. On huomattava, että arvoketju, -paja ja verkko ovat perustavanlaatuisesti erilaisia lähestymistavassaan samoin kuin organisoinnissaan. [PM2006] Ylä-Savon verkostopajan toiminnan tukena on toimijoiden yhteinen verkostostrategia. Strategiassa määritellään toiminnan yhteiset tavoitteet ja menestystekijät osaamistarpeineen. Verkostopajan toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Kumppaneiden kehittämis- ja investointihankkeiden tulee olla linjassa verkoston yhteisten tavoitteiden kanssa ja toimijoiden tulee olla sitoutuneita jatkuvaan kehittämiseen. Tämän toimintamallin valinta johtaa ammattimaiseen ja vaikuttavaan yhteistyöhön Ylä-Savon sosiaalisen työllistämisen toimialalla. Suurin este onnistumiselle voi olla aidon yhteisen näkemyksen puuttuminen ja halu verkoston kehittämiseen. Sivu 17 (28)

18 Selvitystyöhön osallistuneet Organisaatio Nimi Toimi / rooli Iisalmen kaupunki Riitta Topelius kehittämispäällikkö, ohjausryhmän jäsen Iisalmen kaupunki Harri-Pekka Luomi projektipäällikkö, Etappi hanke ohjausryhmän jäsen Iisalmen kaupunki Esa Saarivainio toimitusjohtaja Salmituote Iisalmen kaupunki Väinö Lappalainen työnjohtaja Salmituote Iisalmen kaupunki Tuula Rautaparta työnjohtaja Salmituote Iisalmen Nuorison Tuki ry Iisalmen Kehypaja Sulevi Komulainen toiminnanjohtaja, selvitystyön tekijä, ohjausryhmän sihteeri Iisalmen Nuorison Tuki ry Kyösti Kauppinen pajan johtaja Iisalmen Kehypaja Iisalmen Nuorison Tuki ry Leila Kaarakainen talousvastaava Iisalmen Kehypaja Keiteleen kunta Merja Tissari sosiaaliohjaaja ohjausryhmän jäsen Kiuruveden kaupunki Erkki Strömmer kaupunginjohtaja Kiuruveden kaupunki Jorma Konttinen kunnansihteeri ohjausryhmän puheenjohtaja Kiuruveden kaupunki Tapio Knuutinen sivistysjohtaja Kiuruveden kaupunki Anne Rytkönen nuorisosihteeri Kiuruveden kaupunki Hanne Hämäläinen vastaava ohjaaja Luotsi -paja Monitaitoiset ry Aimo Lipponen hallituksen puheenjohtaja Pielavesi Monitaitoiset ry Eija Niskanen hallituksen jäsen Pielavesi Monitaitoiset ry Helvi Lätti toimistosihteeri Pielavesi Monitaitoiset ry Pekka Rautkorpi metallipajan työvalmentaja Pielavesi Pielaveden kunta Sami Miettinen vs. kunnanjohtaja Pielaveden kunta Urpo Suvanto perusturvajohtaja ohjausryhmän jäsen Sonkajärven kunta Outi Heusala sosiaalityöntekijä ohjausryhmän varapuheenjohtaja Sonkajärven Nuoriso Tuki ry Ella Juntunen toiminnanjohtaja Sonkajärven Kehypaja Vieremän kunta Susanna Siponen sosiaalityöntekijä ohjausryhmän jäsen YSAO Outi Rautiala aikuiskoulutusjohtaja Sivu 18 (28)

19 Lähteet [ET2007] Era, Taina & Koskimies, Helena (toim.), 2007, Wirettä työttömien palveluihin. Jyväskylän AMK, Tutkimusraportti palveluiden kehittämisestä Jyväskylän seudulla, Jyväskylä, Jyväskylän Yliopistopaino. [GH2009] Grönlund, Henrietta & Björklund, Liisa, 2009, Kirkko heikoissa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työ-ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 28/2009, Helsinki, Edita publishing Oy. [HJ2005] Hassinen, Jukka (toim.), 2005, Työ- ja yksilövalmennuksen käytäntöjä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Edita Prima Oy. [JA2008] Jolkkonen, Arja & Roivas, Seppo, 2008, Välityömarkkinoiden laajuus ja kehittämisen tarve Pohjois- Karjalassa. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja, N:o 2/2008, Joensuu. [JE2009] Jaakkola, Elina & Orava, Markus & Varjonen, Virpi, 2009, Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille. Tekes, Helsinki, Libris Oy. [KJ2009] Kujanpää, Jarmo, 2009, Tuotannollisten työkeskusten kehittämishaasteet. VATES-säätiö, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. [KK2009] Koskinen, Karoliina (toim.) & Hautaluoma, Marja (toim.), 2009, Valmennuksessa erilainen oppija Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Tampere, Domus Print Oy. [LR2006] Lauttamus, Reijo, 2006, Valmentautujan ohjaus Jupiter-säätiön työvalmennuksessa. Jyväskylän AMK, kehittämishankeraportti, Jyväskylä. [LT2004] Leinonen, Tuomas & Pekkala, Terho, 2004, Kannattaako työpajatoiminta tutkimus työpajojen taloudellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:23, Helsinki, Yliopistopaino. [MU2007] Mutanen, Ulla, 2007, Askel askeleelta kohti työllistymistä Työvalmennussäätiö Tekevän valmennuksen tarkastelua. Jyväskylän AMK, opinnäytetyö, ylempi amk-tutkinto, Jyväskylä. [ON2008] Ollikainen, Anne-Mari, 2008, Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistämispalveluiden reunoilla. VATES-säätiö, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. [ON2009] Ollikainen, Anne-Mari, 2009, Marginaalista maailmalle Työllistämispalvelut oppimisympäristönä. VATES-säätiö, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. [OO2005] Oosi, Olli & Virtanen, Petri, 2005, STL - Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Edita Print Oy. [PE2009] Pietikäinen, Reetta & Vogt, Ellen & Hautaluoma, Marja (toim.), 2009, Yksilön vai talouden ehdoilla? Tilaaja-tuottaja-toimintatapa sosiaalisen työllistämisen kentällä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Kaarina, Repro-Seppo. [PM2006] Pulkkinen, Matti & Rajahonka, Mervi & Siuruainen, Riikka & Tinnilä, Markku & Wendelin, Robert, 2007, Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Teknologia teollisuus, Vantaa, Dark Oy. [PR2007] Pietikäinen, Reetta, 2007, Palveluiden väliin putoamisesta yhtenäisiin palvelupolkuihin? - Tutkimusinventaari nuorten nivelvaiheen palveluja koskevista tutkimuksista. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 13, Helsinki. Sivu 19 (28)

20 [SA2008] Suikkanen, Asko, 2008, Selvitys välityömarkkinoista. Päivitys , SATA-komitea, Helsinki. [SE2004] Saarivainio, Esa, 2004, Selvitys työtoiminnan säätiöittämisestä Ylä-Savossa. Ylä-Savon Kehitys Oy ja Iisalmen kaupunki, raportti, Iisalmi. Linkki: [TR2009] Työryhmä, 2009, Nuoret miehet työelämään mitä palveluja ja toimenpiteitä tarvitaan TEtoimistoissa. Työ-ja elinkeinoministeriö, Työ ja yrittäjyys 34/2009, Helsinki, Edita publishing Oy. [VA2007] Virtanen, Annukka (toim.) & Hautaluoma, Marja (toim.), 2007, Kadonneet ja pudonneet syrjäytymisen sietämätön raskaus. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Toukinprint Oy. [VA2006] Välimaa, Anne (toim.), 2006, Työ- ja yksilövalmennuspalvelujen tuotteistaminen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Helsinki, Edita Prima Oy. [VK2007] Valkokari, Katri & Hakanen, Taru & Airola, Merja, 2007, Yritysverkoston strateginen kehittäminen. VTT, työkirja, Helsinki, Edita Prima Oy. [YP2005] Ylipaavalniemi, Pasi & Sariola, Leena & Marniemi, Janne & Pekkala, Terho, 2005, Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. VATES-säätiö ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Kerava, Savion Kirjapaino Oy. Sivu 20 (28)

21 Liite 1. TYÖLLISYYSTILANNE ETAPPI -kunnat Työttömät työnhakijat (ml. henkilökoht. lomautetut) Toimenpitein sijoitettuna Koul.olev. Vuor.vap. Työh.tm- Avoimet Kunta Työvoima Tyött.-% Työttömät Miehet Naiset Alle 25 Yli 50 Yli v työt. Yhteensä Kunta Valtio (pl.ryh) olevat tuella työpaikat Iisalmi ,8 % ,3 % ,0 % ,7 % ,5 % muutos (08-09) 147 4,8 % muutos-% 46,2 % 67,2 % 23,5 % 54,9 % 23,6 % 8,4 % -52,4 % Keitele ,2 % ,8 % ,8 % ,5 % ,7 % muutos (08-09) -34 1,2 % muutos-% 9,0 % 13,3 % 6,0 % 25,0 % 5,5 % 22,7 % -57,1 % Kiuruvesi ,3 % ,7 % ,0 % ,6 % ,3 % muutos (08-09) -25 2,7 % muutos-% 26,5 % 47,7 % 4,9 % 10,2 % 15,9 % 20,0 % -50,0 % Pielavesi ,1 % ,7 % ,2 % ,6 % ,3 % muutos (08-09) -33 0,7 % muutos-% 5,1 % 9,8 % -2,4 % 8,0 % -1,9 % 23,3 % -94,4 % Sonkajärvi ,5 % ,5 % ,9 % ,3 % ,4 % muutos (08-09) -22 1,1 % muutos-% 7,5 % 18,6 % -8,3 % -10,5 % 5,2 % 16,7 % -93,3 % Vieremä ,8 % ,3 % ,3 % ,2 % ,1 % muutos (08-09) -1 2,9 % muutos-% 35,3 % 48,1 % 18,6 % 20,0 % 37,9 % 10,3 % -75,0 % YHTEENSÄ ,0 % ,6 % ,1 % ,4 % ,7 % muutos (08-09) 32 3,3 % muutos-% 32,0 % 47,8 % 13,6 % 35,6 % 17,3 % 12,9 % -59,7 %

22 Sivu 22 (28) Liite 2.

23 Liite 3. Lähde: Yritysverkoston strateginen kehittäminen, VTT 2007 Sivu 23 (28)

24 Sivu 24 (28) Liite 4.

25 Sivu 25 (28) Liite 5.

26 Sivu 26 (28) Liite 6.

27 Sivu 27 (28) Liite 7.

28 Sivu 28 (28) Liite 8.

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Yksilön vai talouden ehdoilla?

Yksilön vai talouden ehdoilla? Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen projektipäällikkö Palvelutori-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2009 Palvelutori-hanke 5/2007 5/2010 Tarkoitus

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA Satakunnan Opin Oven AVAIMET MUKAAN seminaari 28.11.2013 Porissa Satakunnan ELY-keskus / työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö, Juhani

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi ASKEL- ja KOPPI -hankkeet. 30.11.2011 Jarno Karjalainen

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi ASKEL- ja KOPPI -hankkeet. 30.11.2011 Jarno Karjalainen SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi ASKEL- ja KOPPI -hankkeet 30.11.2011 Jarno Karjalainen ASKEL-hanke ASKEL-hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, VATES-säätiö,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot