Meri-Porin koulun tietostrategia

Transkriptio

1 Meri-Porin koulun tietostrategia

2 1. Johdanto Visio Tavoitteet Hallinto Opetus Kulttuurimittaus Hyödyntämistä tukevat piirteet Hyödyntämistä estävät piirteet Strategiat Hallinto Opetus Tiivistelmä... 4

3 1 1. Johdanto Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa vuosille on kirjattu, että vuoteen 2002 mennessä jokaisella oppilaitoksella on oma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia. Opetushallituksen samasta asiasta antaman suosituksen mukaiseen tavoitteeseen on Porissa pyritty siten, että koulutuslautakunnan nimeämä työryhmä on valmistellut Porin kaupungin koulutoimen tieto- ja viestintätekniikan strategian, jonka koulutuslautakunta hyväksyi Visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään hallinnossa sekä osana opetussuunnitelmaa ja oppimista. Sen avulla hallinto toimii sujuvammin ja oppimisessa päästään parempiin tuloksiin. Lisäksi informaatioteknologia helpottaa yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa tärkeintä on oppimisen tukeminen. Opetussuunnitelmat on uudistettava niin, että myös ainekohtaisesti on yksilöity asiat, joissa informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää siten, että se edesauttaa oppimista, monipuolistaa näkökulmia ja lisää oppilaiden motivaatiota oppimiseen. Informaatioteknologian käyttö oppimisen apuna lisää myös oppilaiden valmiuksia käyttää erilaisia kanavia jatkoopintovaiheessa. 3. Tavoitteet 3.1. Hallinto Tärkeimmäksi tavoitteeksi nousee joustava yhteistyö koulutusviraston kanssa päivittäisessä ja lukuvuoden eri vaiheisiin liittyvässä yhteydenpidossa. Koulutoimen yhteisten hallinto-ohjelmien käyttöä verkossa on kehitettävä edelleen. Henkilökunnan koulutuksen täytyy pysyä ajan tasalla sekä sähköisen viestinnän että ohjelmistojen osalta. Koululla täytyy olla myös koulutettu varahenkilöstö, joka pystyy tarvittaessa hoitamaan oppilasrekisteriä ja lukujärjestykseen liittyviä ohjelmistoja. Koulutuksen järjestämisessä täytyy huomioida henkilökohtaiset tarpeet, joilla ammattitaito voidaan pitää tarvittavalla tasolla. Hallinnon tarvitsemien laitteistojen ja ohjelmistojen on oltava ajan tasalla. Koulutoimi vastaa yhdessä opetusteknologiakeskuksen avulla ohjelmisto ja laitteistotuesta Opetus Oppilaiden ja opettajien käytössä on ajanmukaiset ohjelmistot verkko-opiskeluun ja muuhun median käyttöön. Päämääränä on päästä opetusministeriön asettamiin tavoitteisiin oppimiseen käytettävissä olevien koneiden määrässä. Laitteistossa tarvitaan koulussa yhtenäinen ja ajan tasalla oleva käyttöjärjestelmä ja perusohjelmisto. Ainekohtaisia ohjelmistoja hankitaan resurssien mukaan oppimista edistämään. Tietoturvan, virustorjunnan ja riittävien ulkoisten yhteyksien toimivuus on välttämätöntä. Laitteistoa ja ohjelmistoa päivitetään tarpeen mukaan. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksella varmistetaan opettajille sellaiset taidot, että he voivat tukea ja opettaa oppilasta hyödyntämään tietotekniikkaa oppimisessaan.

4 2 Kaikille peruskoulun päättäville oppilaille taataan mahdollisuus oppia riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot, joilla he selviytyvät jatko-opinnoissaan ja työelämässä. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus suorittaa Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n eli TIEKEn A-ajokorttitutkinto. 4. Kulttuurimittaus 4.1. Hyödyntämistä tukevat piirteet Hallinto Koulussa toimii sisäinen hallintoverkko. Olemassa olevia laitteistoja ja ohjelmistoja osataan käyttää ja hyödyntää. Rehtorin ja koulusihteerin sähköpostit toimivat ja niitä käytetään. Oppilasrekisteriohjelmaa käytetään monipuolisesti. Oppilasarviointi toimii Internetkäyttöliittymän kautta. Oppilaat saavat jaksojen alkaessa henkilökohtaiset lukujärjestykset. Koulun omien sivujen käyttö informaatiolähteenä vanhemmille esim. kokeista, tapahtumista ja yhteystiedoista on alkanut toimia. Vanhemmat ottavat yhteyttä myös sähköpostin välityksellä. Henkilökunnan asenteet ovat myönteisiä tietotekniikan hyödyntämiseen. Joitakin koululaitoksen yhteisiä asiakirjapohjia on olemassa. Koulussa on kehitetty omia toimivia malleja kirjanpitoon ja ulkoiseen tiedottamiseen. Koulutus on vastannut tämän hetken välttämättömimpiä tarpeita Opetus Olemassa olevat laitteet ja ohjelmistot ovat käyttökelpoisia ja käytössä. Koulussa on lähiverkko. Asenteet tietotekniikan hyödyntämiseen ovat myönteisiä sekä henkilökunnalla että oppilailla. Tutkielmiin tarvittava aineiston hankinta myös Internetin kautta on jo muodostunut itsestään selvyydeksi. Oppilaat käyttävät koulussa ja kotona Opit-palvelua, joka on WSOY:n kehittämä ja ylläpitämä sähköisen oppimisen kokonaispalvelu. Aluekirjaston toimiminen samassa rakennuksessa on hyvänä lisänä tiedonhankinnassa. Valinnaisaineena tarjottavan tietotekniikan ajokortin suorittamisen suosio takaa suurimmalle osalle oppilaista informaatioteknologian hyvän hyödyntämisen sekä kouluajan oppimisessa että myöhemmissä jatko-opinnoissa. Tarjolla olevaa koulutusta on hyödynnetty. Opettajat ovat osallistuneet täsmäkoulutukseen tarpeidensa mukaan. Moni opettaja on hankkinut myös koulutusta, joka antaa laajempia valmiuksia. Teknisestä tuesta vastaa ensisijaisesti koulun tietotekniikan opettaja, mutta tarvittaessa käytetään Opetusteknologiakeskuksen palveluita Hyödyntämistä estävät piirteet Hallinto Varahenkilöstö hallinto-ohjelmien käyttöön on vasta vireillä. Jos rehtori tai koulusihteeri ei jostain syystä voi toimia, hallinto-ohjelmien ja informaatioteknologian hyödyn-

5 3 täminen on vaikeuksissa. Kummallakin on vastuullaan oma alueensa, jonka osaamista kukaan muu ei voi kohtuullisessa ajassa korvata. Hallinto-ohjelmien käyttöön ei ole ollut tarjolla koulutusta suunnitelluille varahenkilöille. Tietotekniikan opettaja on kohtuuttomien vaatimusten edessä auttaessaan esim. puhtaasti hallintoon liittyvien ohjelmistojen teknisessä toimivuudessa ilman mitään tietoa hallinnon ohjelmistosta. Ajankäyttö arjessa on ongelmallista silloin, kun on kysymys tässä ja nyt -tilanteista. Tietojen tallennukseen ja varmistukseen täytyisi löytyä koulutoimessa yhtenevä ja toimiva ratkaisu, jossa mikään ei saisi jäädä yksin rehtorin, koulusihteerin tai tietotekniikan opettajan aktiivisuuden varaan Opetus Merkittävin ongelma on resurssipula. Koulutoimen vuorosysteemi laitehankinnoissa ei riitä tyydyttämään tarvetta ja koulukohtaiset määrärahat eivät riitä hankintoihin. Lähiverkkoon kytkettyjä laitteita tarvitaan aineluokkiin lisää. Vain muutamassa aineluokassa on lähiverkkoon yhdistetty tietokone ja dataprojektori. Koululla ei ole yhtään dokumenttikameraa. Oppilaskoneita on vain kahdessa tietotekniikan luokassa ja eritysopetustilassa. Ohjelmistojen eri versiot haittaavat opetustilanteessa, eikä samaan versioon päivittämiseen ole varaa. Koulukohtaiset määrärahat eivät riitä ainekohtaisten ohjelmien hankkimiseen, eikä joukko-ostojen mahdollisuutta käytetä. Välineistön ja ohjelmistojen puutteellisuus aiheuttaa turhautumista ja jarruttaa edistymistä. Tietotekniikan hyödyntäminen eri oppiaineiden opetuksessa on vielä epätasaista ja jäsentymätöntä, osittain juuri ainekohtaisten ohjelmien puuttumisen vuoksi. Vapaassa käytössä oleva materiaali vaatii niin paljon etukäteisvalmistelua ja teknisiä taitoja, että ajankäyttö muodostuu ongelmaksi. Kaikki oppilaat eivät valitse tietotekniikkaa valinnaisaineena, heidän kohdallaan tekniset pohjataidot jäävät puutteellisiksi. Nykyisessä tuntijaossa valinnaisaineiden osuus on liian pieni. Tietotekniikan luokka oli oppilailla vapaasti käytettävissä ruokavälituntisin ja koulun jälkeen, mutta se jouduttiin sulkemaan ilkivallan vuoksi. Koulutustarjonta ei vastaa yksilöllisiä tarpeita, erityisesti ainekohtaisen koulutuksen saaminen on rajoitettua. Aineopettajajärjestöjen antama tuki paikallistasolla pitäisi organisoida esimerkiksi opettajien yhteistyön kautta. Ainekohtaista yhteistyötä ei ole tarpeeksi koulujen välillä. Teknistä tukea ei ole saatavissa tarpeeksi eikä riittävän nopeasti. Varahenkilöjärjestelmää ei ole. Pedagoginen tuki puuttuu kokonaan. 5. Strategiat 5.1. Hallinto Rehtorilla, koulusihteerillä ja tietotekniikan opettajalla tulisi kullakin olla nimetty ja tehtävään perehdytetty varahenkilö. Ensiapu laitteisto-ongelmissa täytyy saada tietotekniikan opettajan poissa ollessa joltain toiselta henkilöltä. Koulusihteerin välttämättömimmät työtehtävät täytyy jonkun toisenkin osata hoitaa. Lukujärjestysohjelmaa täytyy myös jonkun muun kuin rehtorin hallita pääpiirteissään. Koulun varahenkilöjärjestelmää ollaan luomassa. Ohjelmistokoulutuksen mahdollisuutta selvitetään ja nimetään sopivat varahenkilöt koulun opettajakunnasta.

6 4 Henkilöstön käyttötaidot pyritään turvaamaan koulutuksen avulla. Rehtori, koulusihteeri ja heidän varahenkilönsä osallistuvat tietohallinto-osaston järjestämään koulutukseen tarpeiden mukaan. Ohjelmistotuottajien koulutukseen hakeudutaan tarvittaessa. Tekninen tuki jää Opetusteknologiakeskuksen varaan Opetus Vanhenevien tietokoneiden ja ohjelmistojen muodostaman ongelman helpottamiseksi siirryttiin toisessa tietotekniikan luokassa käyttämään Linux-käyttöjärjestelmää. Tällä saadaan lisää käyttöikää vanhoille laitteille, jotka muuten poistuisivat vanhentuneina käytöstä. Uuden Linux-palvelimen ansiosta koulussamme on edelleen kaksi toimivaa tietotekniikan luokkaa. Linuxin käyttö opetuksessa laajentaa myös oppilaiden atktaitoja, ja voi tulevaisuudessa mahdollistaa Linux-päätteiden käytön myös aineluokissa, mikäli lisäresursseja uusien koneiden hankkimiseen ei saada. Pidetään huoli siitä, että tietoliikenteen ongelmista informoidaan välittömästi ylläpitäjää. Koulutusta suunnitellaan henkilöstön yksilöllisten tarpeiden mukaan ja selvitetään, minkälaista pedagogista tukea eri ainejärjestöt voisivat tarjota. 6. Tiivistelmä Koulumme visio on informaatioteknologian hyödyntäminen hallinnossa sekä osana opetussuunnitelmaa ja oppimista. IT ei ole itseisarvo vaan työkalu, jonka avulla hallinto toimii sujuvammin ja oppimisessa päästään parempiin tuloksiin. Tärkeimmät tavoitteet hallinnon osalta ovat joustava yhteistyö koulutusviraston kanssa, henkilöstön ammattitaitoa ylläpitävä koulutus, laitteistojen ja ohjelmistojen pitäminen ajan tasalla sekä tarvittava tietotekninen tuki. Perusopetuksen päättyessä on jokaisella oppilaalla oltava riittävät IT-taidot jatkoopintoihin siirryttäessä. Tämä edellyttää riittävää laitteistoa, ajantasaisia käyttöjärjestelmiä ja perusohjelmistoja, ainekohtaisia opetusohjelmia, toimivia verkkoyhteyksiä, varmaa tietoturvaa sekä tarvittavaa pedagogista ja teknistä tukea. Jokaisen opettajan on kyettävä ohjaamaan oppilasta hyödyntämään tietotekniikkaa oppimisen tukena. Kulttuurimittaus osoittaa selkeästi kehittämistarpeet koulussamme. Perusasiat ovat tyydyttävällä tasolla, mutta suurimpana vaikeutena tässä kehittämisvaiheessa ovat resurssit. Ajankäyttö ja suoranainen rahanpuute ovat pahimmat etenemisen hidastajat. Resurssien puute ei kuitenkaan estä sitkeätä hidasta etenemistä. Hitaassa etenemisessä voi olla myös se etu, ettei resursseja ole varaa haaskata muuhun kuin kestävään ja pysyvästi eteenpäin vievään toimintaan. Koulun rehtori, koulusihteeri ja tietotekniikan opettaja tarvitsevat kukin tehtävään perehdytetyn varahenkilön. Henkilöstön taidot turvataan koulutuksella. Opetusteknologiakeskus huolehtii ulkoisesta tuesta. Opettajat osallistuvat koulutukseen yksilöllisten tarpeidensa pohjalta.