Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Transkriptio

1 Pohjois-Savo TEM Viite Lausuntopyyntö TEM/488/ /2011, HARE TEM/022:00/2011 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Tämä lausunto sisältää Pohjois-Savon TE-toimistojen kommentit. Luonnos on rakenteeltaan selkeä; siinä on eri palvelut ryhmitelty omiksi luvuikseen, mikä helpottaa asioiden löytymistä ja vastaa hyvin TE-uudistuksen tarpeisiin. Uusi yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut on omana osionaan. Pykälien sisältö on perusteellisesti kirjoitettu ja myöhemmin täydentynee asetuksella ja ohjeilla. Luku 1 Yleiset säännökset 2 : Työttömän määritelmä jää edelleen epäselväksi ja hämmentäväksi. Työtön työtön työnhakija työnhakija? Entä työttömän työnhaun käynnistäminen ja rekisteröityminen työnhakijaksi. Samoin ala- ja yläikärajojen poistaminen arveluttaa TE-toimistoja. Ikärajojen poistamisen pelätään lisäävän toimiston asiakasmääriä ja olevan siten ristiriidassa vähenevien henkilöstö- ja substanssiresurssien kanssa, edistävän koulujen keskeyttämistä, vähentävän kouluun hakeutumisen halukkuutta sekä vähentävän oppilaitosten ja muiden viranomaisten vastuuta. 5 8 : Kun lain tasolla määritellään työnhakuhaastattelun ajankohta ja sisältö sekä työllistymissuunnitelman sisältö, ei kuitenkaan alkukartoituksen tekemistä eikä sen sisältöä ole millään tavalla huomioitu eikä aikataulutettu. Myös TE-uudistuksen palvelulinjat ja niiden erilaiset ja erikestoiset prosessit vaikuttavat työllistymissuunnitelman laatimiseen ja laatimistilanteisiin. Kolmen ja kuuden haastatteluvälit mielletään helposti normeiksi ja 6 kk normaaliksi työnhaun uusimisväliksi. Onko tarpeen säätää erikseen haastattelusta ja työllistymissuunnitelmasta? Eikö riittäisi, että työllistymissuunnitelma tulee olla laadittu johonkin mennessä, sillä ei suunnitelmaa voi laatia ilman keskustelua asiakkaan kanssa. Nyt kun haastattelusta ja suunnitelmasta säädetään erikseen, käsitetään helposti, että suunnitelma tulee pusertaa yhden haastattelun/keskustelun perusteella. Luku 4 Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennus ja kokeilu 9 : Asiakastyön kannalta on parempi, että luottamusmiehet saisivat pyynnöstä tiedot. TEtoimistolla ei ole läheskään aina tiedossa työpaikan luottamusmiehet, niitä voi olla myös useita, ja asioiden hoitaminen hankaloituu. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Kutsunumero Viestikatu 1-3, PL Kuopio

2 2/5 10 : Työvoimakoulutuksen puolelta kopioitu keskeyttämispykälä ei sovellu valmennus- ja kokeilupalveluihin palveluiden erilaisen luonteen vuoksi. Keskeyttämispykälä ja keskeyttämiseen liittyvä kuulemis- ja muutoksenhakumenettely lisää kohtuuttomasti TE-toimistojen työmäärää. Luku 5 Työvoimakoulutus 2 : Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen loppuunsaattamisen mahdollistaminen työvoimakoulutuksen yksittäisinä koulutuspaikkoina ei ole tarkoituksenmukaista. Tarvittaessa nämä koulutustarpeet voidaan hoitaa työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun kautta. Jos tämä koulutusmahdollisuus avataan, lisääntyy TE-toimistojen hallinnollisen työ määrä kohtuuttomasti (mm. koulutusten hankintaprosessi, pyydettävät lausunnot OKM:stä). Lisäksi työnhakija-asiakkaiden tasapuolisen kohtelun kannalta ongelmaa voi aiheuttaa TE-toimistoissa harkinnanvaraisiksi jäävät yksittäiset korkeakoulututkintoihin johtavien koulutuspaikkojen hankinta. Sen sijaan ryhmille tarjottavat korkeakoulututkintoon johtavat opinnot tulisi olla mahdollista hankkia kokonaan ja alusta pitäen työvoimakoulutuksena (esim. sairaanhoitajan amk-tutkinto), silloin kun se on työvoiman saatavuuden kannalta perusteltua. 7 : Yhteishankintana tulisi olla mahdollista hankkia työvoimakoulutusta myös yksinyrittäjille. Yhteishankinta mahdollistaisi koulutuksen räätälöinnin yksinyrittäjien tarpeisiin. Lakiehdotus ei sisällä työperäistä maahanmuuttoa edistäviä palveluja, esimerkiksi työvoimakoulutuksena toteutettavaa maahanmuuttajan lähtömaassa tapahtuvaa koulutusta. Luku 7 Palkkatuki Palkkatuen osalta on hyvä, että korostetaan sen tarkoitusta edistää avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Ehdotuksen mukaan TE-toimistolle tulisi entistä enemmän harkinnanvaltaa palkkatuen myöntämisessä, mikä mahdollistaa nykyistä yksilöllisemmät ratkaisut, mutta edellyttää entistä enemmän asiantuntevaa palvelutarpeen arviointia (osaamisen kehittämisasia). Palkkatukea suositaan ns. rekrytointitukena erityisesti vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseksi. Toisaalta työttömyysturvalaissa myös vastavalmistuneella on ammattitaitosuoja. Onko tässä ristiriitaa? Palkkatukeen kaavaillut muutokset vaikuttavat negatiivisesti vaikeammassa työmarkkinatilanteessa olevien työnhakijoiden työllistymiseen palkkatuella, koska palkkatukea on mahdollisuus myöntää määräaikaisiin työsuhteisiin jo lyhyemmän työttömyyden jälkeen. Kun työllistämismäärärahat vähenevät, tulee se edellyttämään TE-toimistolta tiukkoja linjauksia. Palkkatuen käyttö työurien pidentämiseen ei tunnu järkevältä, varsinkin resurssien vähetessä. Työuraa pitäisi voida pidentää ilman palkkatukea. Työolosuhteiden järjestelytuen lakkauttaminen olisi kannatettavaa. Sen käyttö on vähäistä ja toisaalta yhdenvertaisuuslain mukaan työolosuhteiden järjestely on pääsääntöisesti työnantajan vastuulla.

3 3/5 4 : Edelleen sijoittaminen määritellään väljästi. Sitä lienee syytä tarkentaa asetuksella/ohjeella. Voiko henkilöstövuokrausyrityksiä koskevien rajoitusten poistaminen johtaa siihen, että niiden kautta syntyy paljon hyvin lyhyitä palkkatukityösuhteita. Luonnoksessa todetaan, että tuella palkatun siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin edellyttäisi, että palkkatuen saaja ilmoittaisi siitä ennen siirtämistä TE-toimistolle. Jos kyseessä on pelkkä ilmoittaminen, niin TE-toimisto ei voisi käyttää harkintavaltaansa, vääristääkö tuki samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua ja ns. jäähysäännön toteuttamista. Voidaanko edelleen sijoittamisella kiertää TE-toimiston kielteistä kantaa? Kun edelleen sijoitettava on työsuhteessa palkkatuen saavaan työnantajaan, onko tarpeen seurata/valvoa verovelkoja ja luottohäiriöitä käyttäjäyrityksen osalta? Tuleeko TE-toimiston valvoa määräaikaisten työsuhteiden perusteiden oikeellisuutta? 8 luku Yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut 3 : Starttirahaa ei myönnetä, 1) jos yritystoiminnan arvioidaan käynnistyvän ilman tukea ja 2) aiotun yritystoiminnan arvioidaan turvaavan kohtuullisen toimeentulon. Tähän toivotaan saatavan tarkempaa ohjeistusta, sillä etuusasetuksessa nämä ovat melkein samansisältöisinä. Arkityössä pohditaan jatkuvasti, mitä on kohtuullinen toimeentulo subjektiivinen näkemys kullekin hakijalle. Luku 9 Kulukorvaus 1 : Harkinnanvaraisesta ylläpitokorvauksesta ei päästäne eroon, sillä sitähän tämä kulukorvaus työtä vailla olevalle henkilölle on! Tapauksia lienee vuositasolla vähän, joten tämän olisi voinut jättää pois. 3 :Työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun ajalta sekä luvun 1 2mom tarkoitetussa tilanteessa vain osallistumispäiviltä maksettavien kulukorvausten aiheuttama hallinnollisen työn määrä on TE-toimistojen kannalta kohtuuton (poissaolojen seuranta). Luku 10 tuntija-arvioihin liittyvät harkinnanvaraiset etuudet Luvun pykälissä esitetyt etuuksien korvaukset lisäävät kohtuuttomasti TE-toimistojen hallinnollisen työn määrää, joka on pois asiakaspalvelutyöstä. Kysymys on enemmänkin matkatoimistotyöstä. Mikäli työllistymissuunnitelman laatimiseen/tarkistamiseen tulemisesta aletaan maksaa matkakorvausta, niin palveluprosessiin tulee uusi focus. Ykkösasiaksi nousee se, kuinka pitkä matka asiakkaalla on kotoa TE-toimistoon ja paljonko siitä maksetaan. Ja mistä käynneistä maksetaan: virkailijan kutsusta, asiakkaan oma-aloitteisesta käynnistä? Tullee erilaisia käytäntöjä ja tavaksi saattaa muodostua, että maksetaan kaikesta asioinnista. Toisaalta vähenevien resurssien myötä tämä ehkä pakottaa miettimään uudenlaisia toteuttamistapoja haastatteluille. Luonnoksessa ei oteta kantaa siihen, pitääkö haastattelujen tapahtua kasvokkain.

4 4/5 Kommentteja maahanmuuton osalta Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta: 12 Oikeus kotoutumissuunnitelmaan Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen vuoksi ehdotettavat tekniset muutokset kotoutumisen edistämisestä annetun lain 12 :ään näyttäisivät poistavan maahanmuuttajalta oikeuden kunnan laatimaan kotoutumissuunnitelmaan. Ehdotuksesta kyseisen pykälän muuttamiseksi on jätetty pois lauseen jatko tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Tämä voimassaolevan lain mukainen lainaus viittaa kunnan velvollisuuksiin laatia kotoutumissuunnitelma toimeentulotukea saaville maahanmuuttaja-asiakkaille, jotka eivät siis ole TE-toimiston palvelujen piirissä. Uusi tekstiehdotus ei kuitenkaan viittaa kunnan rooliin tässä pykälässä. Kuitenkin kunnalla on velvollisuus käynnistää alkukartoitus maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea ja alkukartoituksen perusteella kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman, jonka se siis myös itse laatisi, eikä TE-toimisto. Pykälässä 12 korvataan nykyisen lain määritelmä työtön ja rekisteröity työnhakijaksi uudella määritelmällä työtön työnhakija. Uusi määritelmä on epätarkka, sillä lakiehdotuksessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 2 luvussa 1 :ssä erotellaan työnhaun käynnistäminen ja rekisteröiminen. Myös lakiehdotuksen 1 luvun 2 :ssä oleva työttömän henkilön määritelmä jättää tulkinnanvaraa ja hämärtää TE-toimiston ja kunnan keskinäistä työnjakoa siitä, milloin asiakas on oikeutettu kunnan ja milloin TE-toimiston palveluihin. Maahanmuuttajalle tehtävä alkukartoitus Työvoima- ja yrityspalvelulaissa, 2 luvussa, tulisi olla viittaus kotoutumislain mukaisesti maahanmuuttajalle tehtävään alkukartoitukseen vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi saman luvun 7 :ssä viitataan maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman laatimiseen. Maahanmuuttajalle tehtävä alkukartoitus on tärkeä, sillä sen perusteella arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Riitta-Leena Rissanen Yksikön päällikön sijainen, ylitarkastaja

5 5/5