Metsähallituksen maa-ainesten ottolupahakemus Ilomantsin Honkavaaralle

Transkriptio

1 Liite Ilomantsin kunta Maa-aineslupapäätös Tekninen ja ympäristölautakunta Metsähallituksen maa-ainesten ottolupahakemus Ilomantsin Honkavaaralle Luvanhakija: Metsähallitus, Y: Tienrakennusesimies Ilmo Heikkinen Urheilukatu 3, Lieksa Maanomistaja: Suomen valtio Kiinteistö: Honkavaaran kallioalue; Ilomantsin valtionmaa Kiinteistön pinta-ala ha. Asian vireilletulo: Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomainen Maa-aineslain 4 :n 1. momentin perusteella maa-aineslaissa tarkoitettuun ainesten ottamiseen on saatava lupa. Maa-aineslain 7 :n 1. momentin mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen, jona Ilomantsin kunnassa toimii tekninen ja ympäristölautakunta. Hakemuksesta ja ottamissuunnitelmasta Metsähallitus hakee Ilomantsin kunnan tekninen ja ympäristölautakunnalta maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa m ³ ktr (noin t) kokonaisottomäärälle. Lupaa haetaan 15 vuoden ajalle, jolloin vuotuiseksi ottomääräksi tulisi keskimäärin noin 4000 m ³ ktr (noin t), mutta ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea Pohjois-Karjalan kiviaineksen kysyntä. Ottoalue on 1,4 ha. Ottotoiminnassa voi olla vuosia, jolloin kallioalueelta otetaan enemmän kiviaineksia ja vuosia, jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Kalliokiven ottosyvyys on maksimissaan noin 14 metriä. Tiedot alueesta Ilomantsissa, Valtion metsämailla ( ) sijaitseva Honkavaaran kallioalue sijoittuu Ilomatsin ja Lieksan väliseltä rajalta 1,1 km etelään, tien 522 (Hatuntie) länsipuolelle. Lieksaan on matkaa 63 km ja Ilomantsiin 73 km. Honkavaaran kallioalue sijoittuu Pihlajavaaran kylästä noin 5,5 km etäisyydelle pohjoiskoilliseen seututien 522 (Hatuntie) länsipuolelle. Etäisyys Hatuntiehen on lyhimmillään noin 420 m. Kaavoitus, luvat ja sopimukset Honkavaaran kallioalueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa.

2 Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (Yhdistelmäkaavakartta: vaihe 1: valtioneuvosto vahvistanut , vaihe 2: ympäristöministeriö vahvistanut , vaiheen 3 kaavakartta: ympäristöministeriö on vahvistanut ) alueella ei ole kaavamerkintöjä. Alueella on maa-aineslupa, joka on voimassa saakka. Pohjavedet Honkavaaran kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat noin 3,5 kilometrin etäisyydelle lounaaseen sijoittuva Iso Kivijärven ( ) veden hankintaan soveltuva pohjavesialue ja noin 9 kilometrin etäisyydelle sijoittuva Hiekkaniemen ( ) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueen nykytila, luonnonolot, suojeltavat kohteet ja maisema Honkavaaran kallioalueella on harjoitettu kalliokiviaineksen louhintaa jo aiemmin, joten osa alueen puustosta on poistettu. Honkavaaran kallioaluetta ympäröivät alueet ovat pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää. Honkavaaran kallioalueen länsipuolella noin 106 metrin etäisyydellä on Pönttövaara- Pahkavaaran Natura alue. Pönttövaara-Pahkavaaran Natura alue on vanhojen metsien, soiden ja pienten lampien suojeltu alue, jossa on harvinaisia lintuja, kovakuoriaisia ja muita suojeltaviksi luokiteltavia eläin- ja kasvilajeja. Natura alueisiin kuuluva Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee noin 6,5 kilometrin päässä Honkavaaran kallioalueen lounaispuolella. Honkavaaran kallioalueen toiminta ei tule vaikuttamaan merkittävästi alueen lähitai kaukomaisemaan, sillä alueella on harjoitettu jo aiemmin kallionottoa. Ottamisalue sijoittuu Hatuntien länsipuolelle siten, että suunnitellun ottamisalueen ja tien keskilinjan väliin jää noin 420 metrin suojaetäisyys. Etäisyys ottamisalueesta Telttakankaantielle on noin 500 metriä. Lähimman asuinkiinteistön ja suunnitellun ottoalueen väliin jää yli 300 metrin etäisyys, mikä on valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kiven louhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VnA 800/2010) mukaan riittävä etäisyys häiriölle alttiiseen kohteeseen. Honkavaaran ottoaluetta lähimmät rakennukset ovat 326 metrin etäisyydelle ottoalueesta itään sijoittuva Pieni-Honkavaara -tilan asuinrakennus sekä noin 700 metrin etäisyydelle etelään sijoittuva Pallosen tilan asuinrakennus. Honkavaaran kallioalueen lähimpiä kulttuurihistoriallisia suojelukohteita ovat Matkalammit, joka sijaitsee 9 km päässä ottoalueesta, Naarvanjärvi Matinsaari, etäisyys ottoalueesta 10 km, Syvänlahdenniemi, etäisyys ottoalueesta 10,5 km sekä Paskopohja, jonka etäisyys ottoalueesta on 10,9 km. Kalliokiven ottotoiminta Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen).

3 Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille. Tämän ottosuunnitelman mukaisen ottoalueen pintamaat voidaan hyödyntää aiemmin otetun alueen pohjois-itäpuolen kalliorintauksen maisemointiin. Louhintaa tehdään noin 2-4 vuoden välein. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan noin t kiinteää kalliota, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajitteiksi. Honkavaaran kallioalueen kalliokiven murskaukselle on tarvetta louhinnan tavoin noin 2-4 vuoden välein, noin t kerralla. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 1-3 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on alle 500 metriä, tulee hakijan noudattaa Valtioneuvostonasetuksen (800/2010) asettamia toiminta-aikarajoitteita. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjätettä arvioidaan syntyvän noin m ³, josta pintamaita m ³ ja kantoja sekä hakkuutähteitä 70 m ³. Pintamaat käytetään alueen jälkihoidossa, kannot ja hakkuutähteet hyödynnetään alueen ulkopuolella (energiakäyttö). Toiminnan vaikutukset ympäristöön Koska Honkavaaran kallioalue ei sijoitu (ympäristöhallinnon luokittelemalle) pohjavesialueelle tai laajemman vesistön välittömään läheisyyteen, ei maa-ainesten otolla arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohja- tai pintavesiin. Maa-ainesten otto voi vaikuttaa paikallisesti kallioalueen pintavalunnan muuttumisen kautta. Honkavaaran kallioalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös kallioalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Koska Honkavaaran kallioalueen lopullinen maisemointi on ajankohtaista aikaisintaan 15 vuoden kuluttua, voidaan tässä vaiheessa suunnittelua alueen jälkikäytöstä antaa vain suuntaa-antavia ehdotuksia. Alueelle muodostuvat pystyt kallioseinämät louhitaan kalteviksi/portaittain suunnitelmassa esitettyjen leikkauspiirustusten mukaisesti. Tarvittaessa jyrkkien rintausten yläosiin rakennetaan aidat turvallisuuden varmistamiseksi. Kallioalueen pohja tasataan ja muotoillaan siten, ettei alueelle pääse muodostumaan pintavesilammikoita.

4 Kallioalueen pohjan muotoilussa käytetään mm. ylijäämämaamassoja. Mikäli alueen jälkikäyttö on metsätalous, tasatun ja muotoillun pohjakerroksen päälle muodostetaan kasvualusta noin 5-10 cm:n paksuisella orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetyistä pintamaista, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjakerrokseen, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostamisen jälkeen alue jätetään metsittymään luontaisesti. Humuskerroksen ja kasvillisuuden kehitystä seurataan ja huonosti metsittyneitä alueita täydennetään tarvittaessa istutuksin tai kylvöin. Maa-ainestenoton päätyttyä kallioalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan Ilomantsin kunnan maa-aineslupaviranomaisen kanssa kallioalueen elinkaaren loppupuolella esimerkiksi maastokatselmuksessa. Asian käsittely Naapurien kuuleminen Naapurit on kuultu lupaviranomaisen toimesta. Heillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Lausunnot Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen lausunto: Ottoalueella ei ole tiedossa sellaisia luonnonesiintymiä tai maisema-arvoja, joihin hankkeen toteuttamisella olisi maa-aineslain tarkoittamia haitallisia vaikutuksia. Alueen länsipuolella noin 106 metrin etäisyydellä on Pönttövaara - Pahkavaaran Natura alue. Alueella aiemmin harjoitetun ottotoiminnan perusteella on tehty olettamus, ettei ottotoiminnalla olisi suurempaa vaikutusta Natura- alueelle. Varsinaista vaikutusten arviointia ei ole tehty. Koska ottoalue sijaitsee aivan Natura alueen läheisyydessä, on ottotoiminnan vaikutuksista tehtävä luonnonsuojelulain ( 1096/1996 )65 mukainen arviointi ennen maa-aineslain mukaisen ottoluvan myöntämistä. Jos Natura alueen ulkopuolella toteutetaan hanketta tai suunnitelmaa, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia niille Natura alueen luonnonarvoille, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Ottolupaa on haettu 15 vuoden ajaksi. Lupa ainesten ottamiseen myönnetään pääsääntöisesti enintään 10 vuoden määräajaksi.

5 Lupa voidaan myöntää pidemmäksikin ajaksi erityisistä syistä esim. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa voimassa olevassa kaavassa maa-ainesten ottoon varatulle alueelle. Koska hakemuksessa ei ole esitetty erityisiä syitä, tulisi ottolupa myöntää vain 10 vuodeksi. Metsähallitus hakee Honkavaaran kallioalueelle 15 vuoden lupaa. Metsähallitus on antanut vastineensa Ely-keskuksen lausuntoon , perustelut ja vastine liitteenä. Kuuluttaminen Vireilläolokuulutus oli nähtävänä 30 päivää kunnan ilmoitustaululla ( ) ja kunnan www-sivuilla sekä hakemusasiakirjat kunnanviraston palvelupisteellä. Vireilläolokuulutus julkaistiin myös paikallislehti Pogostan Sanomissa. Muistutuksia ei jätetty määräaikaan mennessä. Asian on valmistellut vs. ympäristösihteeri. PÄÄTÖSEHDOTUS: Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Ilomantsin kunnan tekninen ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitukselle maa-aineslain 555/1981 mukaisen maa-ainesluvan nro Ilomantsin kunnan kylään Valtion metsämaat tilalle Ilomantsin valtionmaa , lupahakemuksen liitteenä olevan maa-ainesten ottamissuunnitelman (Suomen GPS-Mittaus Oy/Sanna Voutilainen ) mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Lupa on voimassa 15 vuotta tämän lupapäätöksen antopäivästä lukien. Lupa myönnetään m ³ ktr ottomäärälle. 2. Ennen kalliokiviainesten ottamisen aloittamista luvanmukainen alin ottotaso on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen ainesten tahaton otto ole mahdollista. Alin ottotaso +216 (N2000). 3. Varsinaisen ottoalueen (louhinta-alue) rajat, siten kuin ne ottamissuunnitelman nykytilannekartassa on esitetty, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen ainesten tahaton otto ole mahdollista. 4. Ottamisalue, johon ottamissuunnitelman suunnitelmakartoissa ja leikkauskuvissa esitetyn mukaiset kaivannaisjätteiden varastointialueet ja muut ottamistoimintaan liittyvät toimintoalueet sisältyvät, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei kaivannaisjätteitä tai jalostettua maa-ainesta tahi muita lupaan liittyviä toimintoja tahattomasti sijoiteta luvitetun alueen ulkopuolelle. 5. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloitustarkastus. Tarkastuksessa

6 todetaan mm. ottoalue- ja ottotasomerkintöjen maastossa olevan yksiselitteisesti luettavissa. 6. Mikäli alueelle ottamistoiminnan aikana muodostuu jyrkkiä rintauksia tai muutoin vaarallisia alueita, tulee alueelle asentaa aitaus, lippusiimat tahi muu selkeä varoitusmenetelmä, jolla mahdollisten kulkijain tahaton joutuminen vaaratilanteisiin vältetään. 7. Ottamistoiminnan aikana on alueella oleva tiestö pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 8. Ottamistoimintaan liittyvä tarve murskaustoimintaan ratkaistaan samaa toimintoa koskevassa ympäristöluvassa. 9. Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa varsinaisen ottoalueen ulkopuolelle. Käytettävien säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia IBC-vaatimukset täyttäviä säiliöitä. 10. Merkittäviä konekaluston huolto- tai korjaustöitä ei saa suorittaa ottoalueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava ottoalueen ulkopuolelle. Öljyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy ympäristöön on estettävä. 11. Ottaminen ja jälkihoito alueella tulee tehdä vaiheittain ottosuunnitelmassa kuvatulla tavalla siten, että suunnitelmassa esitetyt pintamaiden varastoinnit voidaan toteuttaa suunnitellulla ottamisalueella. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan, jotta pintamaiden varastointi on mahdollista toteuttaa ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Pintamaiden orgaanisen aineksen nopean hajoamisen vuoksi alueen maisemoinnissa käytettävien pintamaiden suositeltava varastointiaika on korkeintaan kolme vuotta. 12. Ottamissuunnitelman mukaisesti aluetta maisemoitaessa tulee syntyvien jyrkänteiden yläpuolelle asentaa pysyvä ja riittävän vankka aita, joka estää mahdollisten kulkijain tahattoman pääsyn vaaralliselle rinteelle. 13. Maisemoitavalle pohjatasolle, sen metsitettävälle osiolle, tulee levittää riittävä kerros orgaanista ainesta sisältävää pintamaata. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. 14. Ottamisalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. 15. Alueen jälkihoito tulee saattaa loppuun viipymättä ottamistoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Mikäli alueella joudutaan lupa-ajan päättymisen jälkeen tilapäisesti varastoimaan jalostettuja maa-aineksia niin, ettei jälkihoitotoimenpiteitä kaikilta osin voida määrätyssä ajassa suorittaa, tulee suunnitelma ko. materian sijoituspaikoista, -määristä ja arvoidusta varastointiajasta ennen lupa-ajan päättymistä esittää valvontaviranomaisen

7 hyväksyttäväksi. 16. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta lopputarkastus. 17. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisessä muodossa osoitteeseen ymparisto(at)ilomantsi.fi, ilmoituslomakkeella (6027/ ), joka löytyy internetosoitteesta ilmoitukset >Maa-ainesten ottamiseen liittyvät ilmoitukset. 18. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja ilmoitettava arvioinnista valvontaviranomaiselle. Natura-arviointia ei katsota tarpeelliseksi, koska maa-ainesten otto aiheuttaa vain paikallista melua, tärinää ja pölyä eikä näiden vaikutusten voida vaikuttavan Natura-alueella elävien eliölajien hyvinvointiin. Lupapäätöksen perustelut: Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa (MAL 6 ), jolloin lupa maa-aineslain mukaan tulee myöntää. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska kyseessä on kallionottoalue, jolla on ollut nyt päättynyt lupa, eikä toiminnan jatkamisen voida katsoa aiheuttavan sellaista pysyvää vahinkoa tai haittaa, joka estäisi toiminnan aloittamisen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Lupamääräysten perustelut: 1. Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa myönnetään enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kalliokiven louhinnan osalta myöntää enintään 20 vuodeksi Määräyksillä varmistetaan toiminnan hallittu ja laillinen aloittaminen siten, ettei toiminnalla aiheuteta vahinkoa ympäristölle Ottamistoiminnan aikana on työturvallisuuden lisäksi varmistettava myös muiden alueella mahdollisesti liikkuvien turvallisuus. 8. Murskaustoimintoja ei ratkaista maa-aineslain nojalla. Pidempiaikainen kiviaineksen käsittely edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi (YSL ) Määräykset tähtäävät ottamistoiminnan jälkeiseen aikaan ja alueen käyttöön ottotoiminnan päätyttyä ja 5 Määräyksillä edesautetaan osaltaan valvovan viranomaisen toimintaa. Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki (555/1981), Valtioneuvoston asetus

8 maa-ainesten ottamisesta (926/2005), Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013), Ilomantsin kunnan maa-ainestaksa ( ). Maa-ainesluvan vakuus: Maa-aineslain 12 :n mukaan hakijan on annettava kunnalle pankki- tai vastaava vakuus maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi. Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle annettavan vakuuden, määrä on euroa. Vakuuden ( ) on oltava voimassa vähintään kaksi (2) vuotta kauemmin kuin myönnetty lupa. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena tai -talletuksena. Lupa- ja valvontaviranomaisena toimiva kunnan ympäristönsuojeluviranomainen luovuttaa vakuuden pois, kun hakijan pyytämässä lopputarkastuksessa jälkityöt on todettu kaikilta osin tehdyiksi lupamääräysten mukaisesti. Lupamaksu: Lupamaksu on 996,50 euroa. Lisäksi peritään kuuluttamisesta kunnan ilmoitustaululla 20 euroa ja naapurien kuulemisesta 180 euroa. Päätöksen julkipano: Päätös annetaan olevan julkipanon jälkeen Luvan viimeinen voimassaolopäivä: