ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY

Transkriptio

1 Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy Puh (vaihde) Kotipaikka Espoo Y-tunnus FI

2 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Suunnittelualue sijoittuu Riihimäen kaupungin keskustasta noin neljä kilometriä koilliseen. Alue on osa Kuulojan teollisuusaluetta ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen reunalle. Fortum Waste Solutions Oy:n jätevoimala sijoittuu alueen pohjoispuolelle ja lähimmät asuinrakennukset suunnittelualueen eteläpuolelle alle 50 metrin etäisyydelle suunnittelualueen rajasta. Suunnittelualueen itäpuolella on Hatlamminmäki ja eteläpuolella Hatlamminsuo. Hatlammin alue on luonnonsuojelualuetta ja alueella kulkee useita virkistysreittejä ja suon eteläosassa on laavu sekä pitkospuut. Alueen pohjoispuolella kulkee Lahden ja Riihimäen yhdistävä kantatie 54. Sisäänajoliittymä ja pääsisäänkäynti Riihimäentie (kt 54) Kaava-alueen rajaus Käytöstä poistunut ratalinja Uusien hallien sijoituspaikka Talteentien linjaus Nykyinen voimajohtokäytävä Kuva 1: alueen sijainti ja lähiympäristö 1

3 Kuva 2: tontinkäyttöluonnos Kuulojan teollisuusalue, johon asemakaavan muutosalue liittyy, on voimakkaasti ihmisen toiminnan muokkaama. Alueen ympäristökuvaa muodostavat halli- ja varastorakennukset sekä korkeat voimalaitosrakennukset, jotka erottuvat pitkälle kaukomaisemassa. Rakentamattomat kenttäalueet ovat pääosin asfaltoituja ja laitosalue rajautuu selkeästi ympäröivistä metsäalueista. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on jätteenkäsittelyaluetta ja suojaviheraluetta. 2

4 Kuva 1: Nykytilanne Talteentieltä kuvattuna. Kuva 2: Valokuvasovite uusien hallirakennuksien sijoittumisesta kaava-alueelle. 2. ALUEELLE TEHTÄVÄN MUUTOKSET Jätteiden loppusijoitusalueen kaatopaikka-altaat suljetaan lukuun ottamatta alueen länsireunaan sijoittuvaa allasta, jota käytetään jatkossa hulevesialtaana. Asemakaavan toteutuminen edellyttää maansiirtoa ja maamassojen vaihtamista, joka muuttaa maanpinnan korkeussuhteita. Altaiden päälle toteutetaan sulkemisrakenteet sulkemisen yleissuunnitelman mukaisesti. Jätteiden loppusijoitusalue maisemoidaan, jolloin jätteen kaatopaikkojen päälle rakennettavalla asfaltoidulla kentällä voidaan varastoida kierrätysmateriaaleja ja tavanomaisia jätteitä. Kentän pinta-ala on n m² ja kentän pinta rakennetaan n korkotasoon. Varastointia ja käsittelyä varten alueelle sijoitetaan kevytrakenteisia halleja ja katoksia, jotka ovat korkeudeltaan noin 6 metriä. Vastaavia hallirakennuksia sijoittuu tällä hetkellä alueen pohjoispuolelle muovijalostamon yhteyteen, jossa ne toimivat paalattujen muovijakeiden välivarastona. Rakennettavat hallit sijoittuvat massaltaan ja mittakaavaltaan huomattavasti suurempien laitosrakennusten massojen jatkeeksi laitosalueen eteläosaan. Jätteiden loppusijoitusalueiden maisemoinnilla parannetaan lähiympäristön maisemakuvaa. Asemakaavan laajennuksella jätteenkäsittelyalueeseen EJ-1 liitetään asemakaavoittamatonta ratapohjaa suunnittelualueen länsireunalla ja osoitetaan istutettava alueen osa, jolle on istutettava puurivejä. Istutukset ja puusto sulkevat jätteenkäsittelyalueelta valtatien 54 suuntaan johtoaukeaa pitkin avautuvia näkymiä. Mikäli suunnittelualueen länsipuolella valtatien näkymiä sulkeva puusto Kuulojan teollisuusalueen kehittyessä tulevaisuudessa kaadettaisiin, jätealueen reunan istutettava alueen osa ja puusto pehmentäisivät ja rajaisivat näkymiä ympäristöön. 3. VAIKUTUKSET ALUEEN YMPÄRISTÖKUVAAN JA MAISE- MAAN Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty jätteiden loppusijoitusalueeksi, jonne voidaan sijoittaa jätteiden varastointiin tarkoitettuja tilapäisiä halleja. Nykytilanteessa hallien sijoitusta, kokoa tai korkeusasemaa ei ole säädelty asemakaavassa. 3

5 Kaava-alueeseen kuuluu osa pohjoispuolista teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä jätteenkäsittelyalue, johon asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan kaksi rakennusalaa. Tontin länsireunaan varataan alue kaasupullovarastolle, jonka koko voi enimmillään olla 300 k-m2. Nykyisten kaatopaikka-altaiden kohdalle osoitetaan alue, johon voidaan sijoittaa kevytrakenteisia halleja. Hallirakennusten yhteenlaskettu kerrosala voi tällä alueella olla enintään 8000 k-m2. Alueelle on osoitettu myös vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema, joka osoittaa hallirakennusten suurimman sallitun korkeuden maanpinnan tasosta mitattuna. Alueen sisällä kaavamuutos näkyy jätealtaiden tilalle rakennettavana kenttäalueena ja halleina. Uudet rakennukset tulevat näkymään lähiympäristöön osana laitosalueen muuta rakennuskantaa. Alueen länsipuolella lähimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia rajataan istutettavalla alueella. Alueen eteläpuolella voimassa olevan asemakaavan mukainen suojaviheralue peittää näkymiä lähiasutuksen suuntaan. Alueen maisemakuva ei muutu myöskään topografialtaan merkittävästi. Kenttäalue muokataan tasaiseksi. Eteläpuolen asutukselle asemakaavalla ei ole kaupunkikuvallisia vaikutuksia, koska alueiden väliin jää suojaava metsävyöhyke. Kaukomaisemassa nykyiselle jätteenkäsittelyalueelle sijoittuvat hallirakennukset hahmottuvat osaksi olemassa olevaa teollisuusaluetta. 4. YHTEENVETO Asemakaavan muutos aiheuttaa havaittavia muutoksia alueen ympäristökuvaan vain lähiympäristöstä tarkasteltuna (kuva 2). Uudet hallirakennukset liittyvät mittakaavaltaan laitosalueen nykyiseen rakennuskantaan luontevasti ja kaavamuutoksella mahdollistettava toiminta soveltuu hyvin teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueeksi varatulle alueelle. Jätteenkäsittelyalue hallirakennuksineen sijoittuvat selkeästi rajatulle alueelle, eikä kaavamuutoksessa alueen pinta-alaa ei laajenneta. Jätteiden käsittely ja varastointi tapahtuvat rakennusten sisällä, eikä toiminnalla ole haitallisia vaikutuksia alueen siisteyteen tai ympäristökuvaan. Kaukomaisemaan kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Alueen nykyinen puusto peittää näkymiä alueet etelä-, länsi- ja itäpuolella. Pohjoispuolella alue liittyy olemassa olevaan rakennettuun teollisuusympäristöön. Vaikutuksia on pyritty osaltaan lieventämään kaavassa osoitetuilla suojaviheralueilla ja istutettavilla alueilla jätteenkäsittelyalueen reunalla. Asemakaavan muutoksella on mahdollista ohjata alueelle sijoittuvaa rakentamista nykyistä tarkemmin, jolloin myös ympäristökuvaan vaikuttavat muutokset ovat helpommin ennakoitavissa. Alueelle sijoittuvien toimintojen mahdolliset kaupunkikuvalliset vaikutukset rajautuvat aivan jätteenkäsittelyalueen lähiympäristöön. Tämän vuoksi kaatopaikan sulkemisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota lähiympäristön toteutukseen, kuten tontin tasaukseen ja täytössä syntyvien luiskien maisemointiin. Alueella on syytä kiinnittää huomioita alueen siisteyteen, jolloin vaikutukset lähiympäristön asutukselle ja ulkoilureiteille jäävät myös jatkossa mahdollisimman pieniksi. 4