Maa-aineslupahakemus Destia Oy, Virolahti

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Maa-aineslupahakemus Destia Oy, Virolahti 35/11.112/2015 Rakla 51 Luvan hakija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, Vantaa Puh Asian vireille tulo Destia Oy hakee maa-aineslain 4 mukaista maa-aineslupaa, jättämällään hakemuksella, soran ja kallion ottamiseen Sikovuoren sora- ja kallioalueelle Virolahden kunnan Pajulahden kylässä. Suunniteltu ottoalue Suunnitelma-alue sijaitsee kiinteistöllä Kuokka RN:o 6: 1. Alueella on voimassaoleva Virolahden kunnanhallituksen , myöntämä maa-aineslupa soran ottamiseen. Destia on laatinut alueelle uuden ottosuunnitelman, myös kalliokiven ottamiseksi alueelta, sekä soran ottamisesta pohjaveden pinnan alapuolelta. Voimassa oleva myönnetty maa-aineslupa pyydetään lakkauttamaan uuden luvan tultua lainvoimaiseksi. Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen samanaikaisesti tämän maa-ainesluvan kanssa. Destia pyytää Virolahden kunnan maa-aineslupaviranomaista, tekemään päätöksen siitä, että valvontamaksu perittäisiin vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Ottoalue on maakuntakaavassa merkitty M-alueeksi, eli maa- ja metsätalousalueeksi. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavassa alue on merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Lisämerkinnät ovat sl-3 (Suojeltava -alue, jolla on metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä) ja me ( melualue). Hakemuksessa esitettyä Alue, ympäristöntila ja laatu Sikovuoren sora-alue sijaitsee VT7:n pohjoispuolella, noin kilometrin päässä valtatiestä. Ottoalueelle on kulkuyhteys Mattila -nimisen yksityistien kautta. Ottoalue sijaitsee arvokkaaksi rajatun Sikovuoren kallioalueen itäpuolella. Ottoalueelta ja sen lähiympäristöstä on otettu hiekkaa useista kotitarvekuopista. Hiekkakuopat ovat useimmiten aika matalia ja pieniä. OttoalueelIa ja sen luoteispuolella sijaitsevassa yhteisomistuksessa olevassa hiekanottopaikassa on kaivettu monin paikoin kallionpintaan saakka. Alueen eteläisin osa on pääasiassa avokalliota, jossa puuston kasvu on vähäistä. Ottoalueen keskiosassa kasvaa nuorta taimikkoa ja alueen

2 pohjoisosassa ja ympäristössä havupuuvaltaista sekametsää. Ottoalueen ja arvokkaan kallioalueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja sijainnista on tehty Luontoselvitys Kotkansiiven tekemässä VT 7 Hamina - Vaalimaa luontoselvityksessä. Asutus Pohjavesi Aluekuvaus Ottoalue ja -määrät Lähin asuinrakennus sijaitsee suunnitelma-alueen lounaispuolella. Etäisyys suunnitelma-alueen rajalta lähimpään asuinrakennukseen on vajaa 500 metriä. Kallion louhinta aloitetaan noin 600 metrin päästä lähimmästä asuinrakennuksesta. Louhokseen muodostuva seinämä toimii melusuojana lähimmän asutukseen suuntaan koko ottotoiminnan ajan. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Pohjavesi on havaittu kallionpainanteissa nykyisen sorakuopan alueella ja alueen pohjoisosassa kahdessa eri tasossa. Uusi moottoritielinjaus tulee kulkemaan noin 80 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Ottoalueen välittömään läheisyyteen on tiesuunnitelmassa varattu läjitysalueita. Alueen läheisyydessä ei ole varsinaisia suojelukohteita. Luontoselvitys Kotkansiiven tekemän VT 7 Hamina -Vaalimaa luontoselvityksen mukaan Sikovuoreen rajattu arvokas kallioalue sijaitsee ottoalueen lounaispuolella. Ottoalueen pinta-ala on noin m2. Materiaalia on teoreettisesti hyödynnettävissä noin m3. Alueelta saatavaa soraa ja hiekkaa on kaivettavissa noin m3 ja kalliota louhittavissa noin m3. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi m3 kokonaismäärälle, josta soran ja hiekan osuus on m3 ja kalliokiviaineksen m3. Ottotoiminta Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä sorakuoppaa laajentaen. Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnantasoon saakka. Sikovuorta vasten avautuvat kallioseinämät jätetään luonnolliseen luiskakaltevuuteensa. II vaiheessa kaivetaan pohjavedenpinnan alapuolelta maksimissaan kalliopintaan asti. Sora-alueen keskiosassa kallionpinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kallionpinnan muotojen mukaisesti. Alueen pohjoisosassa kallio painuu tasoon Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnassa tasoon saakka. II vaiheessa kaivetaan maksimissaan kallionpintaan asti. Vedenalaiset kerrostumat nostetaan erikseen kuivumaan ennen niiden jalostamista murskeiksi. Murskauskalusto ja syntyvät varastokasat pyritään sijoittamaan lampien kaivamisen aikana alueen keskiosaan jäävälle selänteelle, mutta kuitenkin siten etteivät materiaalien siirtokustannukset muodostu kohtuuttomiksi. Ottoalueen eteläosan avokallioalueelta louhitaan kalliota tasoon Louhinta, murskaus ja seulonta Alueelta saatavaa louhetta kuljetetaan sellaisenaan tai murskataan erilaisiksi lajitteiksi tien kunnossapitoa ja rakentamista varten.

3 Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhittavaa kohdetta, jotta melu- ja pölyhaitat lähiympäristössä olisivat mahdollisimman vähäiset. Varastointi Toiminta-ajat Kallioalueen pohjoispuolelle ja louhoksen kasvaessa seinämien sisäpuolelle sekä lampien väliseen keskiosaan varastoidaan tarvittaessa eri murskelajikkeita kasoissa, joiden korkeus on keskimäärin noin 4-8 metriä. Kasat sisältävät eri fraktioita olevia murskelajikkeita. Varastokasat sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhinta- tai soran murskausaluetta. Näin minimoidaan alueen sisäinen liikenne ja työnaikaisen melun kantautuminen ympäristöön vähenee. Varastokasoja tullaan siirtämään ottotoiminnan edistymisen mukaan. Kasojen lukumäärä ja koot vaihtelevat tilanteen mukaan. Ottoalueella on louhinta- ja kiviaineksen jalostustoimintaa ja materiaalien kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 06:00-22:00 välisellä ajalla. Lauantaisin kuljetuksia on vain poikkeustapauksissa. Toimintatapa Ottoalueella toimittaessa noudatetaan seuraavia tuotantotoiminnan aikaisia varomääräyksiä: - Lupapäätöksen mukainen ottoalueen raja on merkitty tai merkitään maastoon. - Ottotoiminnan aikaisista jyrkistä seinämistä varoitetaan tarvittaessa selvästi havaittavilla merkeillä tai lippusiimoilla. - Polttoaineen varastosäiliö on kaksivaippainen ja se varustetaan ylitäytönestimellä ja lukolla. - Ottoalueelle varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. - Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä tai huolleta ottoalueella. - Ottotoiminnan päätyttyä tankkaus- ja säilytyspaikat puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Alueelta ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen maisemoinnissa. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/ ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealuetta (VNa kaivannaisjätteistä 190/ ). Kallion päällä olevat pintamaat kasataan alueen reunoille ja käytetään myöhemmin alueen maisemointiin. Kaikki louhittava kiviaines jalostetaan kalliomurskeeksi tai käytetään luiskien tekemiseen alueen maisemoinnissa. Toiminnasta ei synny sivukiveä. Puuston poistossa mahdollisesti syntyvät kannot ja toimitetaan haketettavaksi energiantuotantoon. Jälkihoito Kallioalue maisemoidaan rakentamiseen kelpaamattomilla pintamailla ja mahdollisesti muilta rakennuskohteilta tuoduilla puhtailla leikkausmailla. Sora-alueen maisemointiin käytetään pääsääntöisesti alueella olevia maa-aineksia. Maisemointi- ja viimeistelytyöt tehdään kaivamisen edistymisen mukaan tai sitä mukaa kun käyttökelpoinen maa-aines on käytetty loppuun. Reunoille

4 jäävät luiskat maisemoidaan ennen siirtymistä vedenalaiseen kaivutoimintaan. Maisemoinnin yhteydessä kaivualueen luiskat muotoillaan vedenpinnan yläpuolisilla osilla ja noin 0.5 metriä vedenpinnan alapuolelta luiskakaltevuudella 1:3 tai loivemmaksi. Vedenpinnan alapuolelta, noin 0.5 metrin syvyydestä alkaen luiskat jätetään jyrkiksi, noin kaltevuuteen 1: 1. Vedenalaisilla jyrkemmillä luiskiila estetään liiallinen vesikasvien muodostuminen. Keskiosaan jätetään tasaisia kalliopaljastumia elävöittämään maisemaa. Uimarantojen väliset luiskat loivennetaan kaltevuudella 1:3 kokonaisuudessaan pohjaan saakka. Uimarantojen välinen alue ja lampien loivat luiskat verhoillaan virkistyskäyttöön sopivalla hiekalla. Puuston ja aluskasvillisuuden uudistumisen annetaan tapahtua luonnonmukaisen siemennyksen avulla, tarvittaessa luontaista metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla. Alueen siistimisen jälkeen jälkikäyttönä on metsätalous. Hakemuksen käsittely Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Virolahden ja Miehikkälän kunnan ilmoitustaululla ja Virolahden nettisivuilla välisen ajan. Hakemuksesta on tiedotettu Kaakonkulma-lehdessä Naapurit on kuultu rakennusvalvonnan toimesta. Hakemuksesta ei jätetty huomautuksia. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Hakemuksen johdosta on lähetetty lausuntopyynnöt : Kymenlaakson liitto, ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, Kymenlaakson maakuntamuseo ja pelastuslaitos. Museoviraston lausunto oli hakemuksen liitteenä, lisäksi hakija oli jättänyt lausuntopyynnön Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle Lausunnot Kymenlaakson Liitto (35/11.112/2015) Lausunto maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Virolahden kunnan Pajulahden kylän tilalle Kuokka Maa-aineslupahakemus kohdistuu alueelle, joka on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Alue sijoittuu noin kolme kilometriä Virojoen taajamasta koilliseen, nykyisen valtatien ja maakuntakaavassa varatun moottoritien väliselle alueelle. Maa-ainessuunnitelmassa on todettu maakuntakaavatilanne. Suunnitelman liitekartasta puuttuu maakuntakaavassa osoitettu liikenneverkko, jonka sijainti vaikuttaa olennaisella tavalla soranottotoiminnan mahdollisten haittojen arviointiin. Kymenlaakson Liitolla ei ole muuta huomautettavaa esitettyyn maa-aineksenottoon. Kaakkois-Suomen Ely-keskus , KASELY/733/2015 MAA-AINES JA YMPÄRISTÖLUPAHEMUS, DESTIA OY, SIKOVUOREN SORA- JA KALLIOALUE, VIROLAHTI, PAJULAHTI Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää lausuntonaan asiakohdassa mainitusta Sikovuoren sora- ja kallioaluetta koskevasta maa-aineslupahakemuksesta seuraavan.

5 Hakemuksessa esitetty kiviainesten ottamisalue sijaitsee VT 7:n pohjoispuolella, noin kilometrin päässä valtatiestä. Uusi moottoritielinjaus tulee kulkemaan noin 80 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Ottoalueen välittömään läheisyyteen on tiesuunnitelmassa varattu läjitysalueita. Ottoalueelle on kulkuyhteys Mattila-nimisen yksityistien kautta. Destialla on alueella voimassaoleva maa-aines lupa soran ottamiseen, joka päättyy Destia on laatinut alueelle uuden ottosuunnitelman myös kalliokiviaineksen ottamiseksi alueelta sekä soran ottamisesta pohjaveden pinnan alapuolelta. Kalliokivi- ja sora-aineksia yhdistelemällä voidaan tulevaisuudessa jalostaa haluttuja murskelajikkeita. Kallion louhintaa ja kivi ainesten jalostusta varten alueelle haetaan myös ympäristölupa. Lupahakemuksessa esitetty ottamisalueen pinta-ala on 8,28 ha, otettava kiviainesmäärä on kokonaisuudessaan m3, josta soraa ja hiekkaa m3 ja kalliokiviaineksia m3. Ottamisajaksi on esitetty 10 vuotta. Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä sorakuoppaa laajentaen. Maa-aineksia otetaan I vaiheessa kallion tai pohjavedenpinnantasoon saakka. Sikovuorta vasten avautuvat kallioseinämät jätetään luonnolliseen luiskakaltevuuteensa. II vaiheessa kaivetaan pohjavedenpinnan alapuolelta maksimillaan kallionpintaan asti. Sora-alueen keskiosassa kallionpinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kallionpinnan muotojen mukaisesti. Alueen pohjoisosassa kallio painuu tasoon Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnantasoon saakka. II vaiheessa kaivetaan maksimissaan kallionpintaan asti. Vedenalaiset sorakerrostumat nostetaan erikseen kuivumaan ennen niiden jalostamista murskeiksi. Murskauskalusto ja syntyvät varastokasat pyritään sijoittamaan lampien kaivamisen aikana alueen keskiosaan jäävälle selänteelle. Ottoalueen eteläosan avokallioalueelta kalliota louhitaan tasoon saakka. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (29S/l 963) säädökset. Museovirasto , MV/69/ /2014 Viite lausuntopyyntö , 00075/2008 Asia Virolahti, Salpalinjaan kuuluvan teräsbetonisen majoituskorsun vaikutus Sikovuoren sora-alueen laajentamiseen Destia Oy on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Virolahden Sikovuoren soranottoalueen laajentamisen vaikutuksesta Salpalinjaan kuuluvaan teräsbetonisiin majoituskorsuihin. Museovirasto lausuu arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta.

6 Aiemmassa lausunnossaan (MV/69/ /2014, ) Museovirasto oli edellyttänyt hankealueella tehtävää tarkempaa maastoselvitystä Salpalinjaan liittyvien kohteiden rakenteista ja säilyneisyydestä. Destia Oy:n muuttuneiden suunnitelmien mukaan uudet soranottoalueiden laajennusalueet sijaitsevat Sikovuoren soranottoalueen pohjois-iuoteis- ja etelä-kaakkois-puolella sekä alueen läpi kulkevan yksityistien länsipuolella. Salpalinjaan kuuluvat 9 hengen pallokorsut ja muut rakennelmat puolestaan sijaitsevat alueen läpi kulkevan yksityistien itäpuolella. Näin ollen Museovirasto ei edellytä lisäselvityksiä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun ympäristön ja rakennusperinnön asiantuntijaviranomaisena ja osallisena kaavahankkeessa toimii Kymenlaakson museo. Haminan kaupunki, Ympäristötoimi Destia Oy:n maa-aineslupahakemus Virolahden kunnan Pajulahden kylän tilalla Kuokka Tilan pinta-ala on n. 49,14 ha, sen omistaa Eeva Kuokka, Harri Kuokka, lida Kuokka ja Konsta Kuokka. Luvan hakijalla on voimassa olevat vuokrasopimukset alueesta. Suunnitelman mukainen ottoalue on noin m2. Alue on maakuntakaavassa merkinnällä M (maa- ja metsätalousalue) ja voimassa olevassa yleiskaavassa merkinnällä M (maaja metsätalousvaltainen alue), sl-3 (suojeltava alue, jolla on metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä) ja me (melualue). Kiviainesten ottamisalue sijaitsee VT 7:n pohjoispuolella, noin kilometrin päässä valtatiestä. Uusi moottoritielinjaus tulee kulkemaan noin 80 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Destialla on alueella voimassaoleva maa-aineslupa soran ottamiseen, joka päättyy Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Louhinnan pinta-ala on 8,28 hehtaaria. Suunnitelman mukainen kokonaisottomäärä on noin m3ktr, josta soraa ja hiekkaa m3 ja kalliokiviaineksia m3. Suunniteltu vuotuinen ottomäärä on m3ktr. Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä sorakuoppaa laajentaen. Louhinta aloitetaan kallioalueen pohjoisosasta ja louhos laajenee eteläosiin päin. Maa-aineksia otetaan I vaiheessa kallion tai pohjavedenpinnantasoon +27,3 saakka. Sikovuoria vasten avautuvat kallioseinämät jätetään luonnolliseen luiskakaltevuuteensa. II vaiheessa kaivetaan pohjavedenpinnan alapuolelta maksimillaan kalliopintaan asti. Sora-alueen keskiosassa kalliopinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kalliopinnan muotojen mukaisesti. Alueen pohjoisosassa kallio painuu tasoon +22,1. Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnantasoon +28,1 saakka. II vaiheessa kaivetaan maksimissaan kalliopintaan asti. Vedenalaiset sorakerrostumat nostetaan erikseen kuivumaan ennen niiden jalostamista murskeiksi. Murskauskalusto ja syntyvät varastokasat pyritään sijoittamaan lampien kaivamisen aikana alueen keskiosaan jäävälle selänteelle. Ottoalueen eteläosan avokallioalueelta kalliota louhitaan tasoon +29,0 saakka. Maa-ainesten otosta syntyvä haitta on melu ja pöly. Lähin asuttu rakennus on noin 0,5 km päässä. Kallion louhinta aloitetaan noin 600 metrin päästä lähimmästä asuinrakennuksesta. Louhokseen muodostuva seinämä toimii melusuojana lähimmän asutuksen suuntaan koko ottotoiminnan ajan.

7 Kiviaineisten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä. Ottoalueen ja arvokkaan kallioalueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja sijainnista on tehty tarkempi esitys Luontoselvitys Kotkansiiven tekemässä vt 7 Hamina-Vaalimaa luontoselvityksessä. Alueen läheisyydessä ei ole varsinaisia suojelukohteita. Luontoselvityksen mukaan Sikovuoreen rajattu arvokas kallioalue sijaitsee ottoalueen lounaispuolella. Alueen soveltuvuudesta pohjavedenpinnan alapuoleiseen toimintaan on keskusteltu ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskuksen mukaan pohjaveden pinnan alainen maa-ainestenotto on mahdollista. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole asuinrakennuksia tai kaivoja, joidenka vesitalouteen suunniteltu kaivutoiminta voisi vaikuttaa. Ottoalueen raja merkitään maastoon. Ottotoiminnan aikana jyrkistä seinämistä varoitetaan tarvittaessa selvästi havaittavilla merkeillä tai lippusiimoilla. Polttoaineiden varastosäiliö on kaksivaippainen ja se varustetaan ylitäytön estimellä ja lukolla. Ottoalueelle varastoidaan kerralla vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä tai huolleta ottoalueella. Ottotoiminnan päätyttyä tankkaus- ja säilytyspaikat puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Maisemointi- ja viimeistelytyöt tehdään kaivamisen edistymisen mukaan tai sitä mukaa, kun käyttökelpoinen maa-aines on käytetty loppuun. Alueelta ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen maisemoinnissa. Kaikki louhittava kiviaines jalostetaan kalliomurskeeksi tai käytetään luiskien tekemiseen alueen maisemoinnissa. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Puuston poistossa mahdollisesti syntyvät kannot toimitetaan haketettavaksi energiantuotantoon. Lausunto Ympäristötoimella ei ole tiedossa alueella olevia merkittäviä luontoarvoja tai sellaista maisemallista merkitystä tai vaikutuksiltaan muuta syytä, että maa-ainesluvan myöntämiselle olisi ympäristönsuojelullisia esteitä. Toiminta ei todennäköisesti aiheuta ilman laadun tai melun ohjearvojen ylitystä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Toiminnan aiheuttamasta melusta on pyydetty tarkempaa meluselvitystä ympäristölupahakemuksen yhteyteen. Alueella ei tule varastoida öljytuotteita eikä seisottaa työkoneita tarpeettomasti. Alueella on varauduttava työkoneperäisen öljyvahingon torjuntaan varaamalla alueelle riittävästi imeytysturvetta tai muuta tarkoitukseen kehitettyä materiaalia. Mahdollisessa öljyvahingossa jo saastunut maa on mahdollisimman pikaisesti kaivettava pois tiiviille alustalle. Öljyvahingosta on heti ilmoitettava pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaiselle.

8 Maa-ainesten oton päätyttyä alue tulee maisemoida asianmukaisesti. Toiminta edellyttää myös ympäristölupaa Haminan ympäristölautakunnalta. Ympäristölupaa on haettu. Hakemukseen on pyydetty täydennystä, joiden saapumisen jälkeen hakemus otetaan käsittelyyn. Kymenlaakson pelastuslaitos (35/11.112/2015) Kymenlaakson pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista Destia Oy:n jättämään maa-aineslupahakemukseen. Virolahden kunta, Tekninen lautakunta Rakennusvalvonta pyytää lausuntoa Destia Oy:n maa-aineslupahakemuksesta. Hakemus koskee soran ja kiven ottoa Virolahden kunnan Pajulahden kylässä tilalta Kuokka Alue on Virojoki - Vaalimaa yleiskaavassa M-merkinnällä olevaa maa- ja metsätalousaluetta. Alueeseen rajoittuu arvokas elinympäristö, joka on suojeltava (sl-3). Meluselvitystä ei ole laadittu, vaan todettu, että lähin asutus on n. 500 metrin päässä. Louhinta alkaa n. 600 m päästä asutuksesta ja louhinnan rintaus on melusuojana. Luontoselvityksenä on käytetty moottoritien suunnittelun yhteydessä tehtyä luontoselvitystä. Kulttuuriperintöinventointia alueelta ei ole tehty. Alueen läheisyydessä on myös sodan aikaisia linnoitteita. Haettu ottomäärä on kiintom3, josta kalliota on km3 ja loput soraa. Ottosuunnitelmat ovat laadultaan hyvät ja selkeät. Valmistelija: tekninen johtaja Markku Uski, puh Teknisen johtajan ehdotus Lautakunta toteaa lausunnossaan, että suunniteltu soran ja kallion otto ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutukselle eikä alueiden muulle käytölle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden toteutusta. Louhinnan ja murskauksen aikana on syytä kiinnittää huomiota pölyn leviämisen estämiseen aivan vieressä sijaitsevalle arvokkaalle elinympäristölie. Kulttuuriperintöinventointi olisi suotavaa tehdä koska alueella on sodan aikaisia linnoitteita ja lähialueelta on löytynyt merkittäviä kivikautisia rakenteita. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kymenlaakson museo Timo Lievonen rakennustutkija puhelimessa Rakennuskulttuurin osalta ei ole huomautettavaa. Valmistelija Apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä, puh Liitteet Liite 7a hakemus Liite 7b kaavakopio Liite 7c ottoalueen kartta Liite 7d kartat nyky- ja suunniteltu tilanne

9 Rakennustarkastajan päätösehdotus Rakennuslautakunta puoltaa haettua maa-aineslupaa jäljempänä esitetyin lupamääräyksin (MAL 11 ) ja esittää asian Virolahden kunnanhallituksen päätettäväksi. Toiminta edellyttää myös ympäristöluvan. Ottamisalue Ottoalueen pinta-ala on noin m2. Ennen päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista luvan saajan on merkittävä luvan mukaiset ottamis- ja toiminta-alueen rajat sekä riittävä määrä korkeuspisteitä ottoalueen läheisyyteen. Rajalinjat ja korkeusasemapisteet on pidettävä merkittyinä ja kunnossa koko toiminnan ajan, jotta valvontamittaukset voidaan suorittaa. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Nykyisellä alueella I vaiheen ottosyvyys on kallion- tai pohjavedenpinnantasoon + 27,3 saakka. II vaiheessa ottosyvyys pohjavedenpinnan alapuolelle maksimissaan kalliopintaan saakka. Sora-alueen keskiosassa Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kalliopinnan muotojen mukaisesti. Kalliopinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Alueen pohjoisosassa I vaiheessa ottosyvyys kallion- tai pohjavesipinnan tasoon +28,1 saakka II vaiheessa maksimissaan kalliopintaan asti. Kallio painuu tasoon +22,1. Eteläosassa Avokallioalueelta louhitaan tasoon +29,0. Kokonaisottomäärä on m3, josta soran ja hiekan osuus on m3 ja kalliokiviaineksen osuus m3. Vuotuinen ottomäärä: - kokonaisottomäärä m3, josta - hiekka m3 - kallioaines m3. Toiminta-aika Louhintaa ja kiviaineksen jalostustoimintaa ja kuljetuksia voidaan suorittaa maanantaista perjantaihin 06:00-22:00 välisellä ajalla. Lauantaisin kuljetuksia voidaan tehdä vain poikkeustapauksissa. Turvallisuustoimenpiteet Asiaton moottoriliikenne alueelle tulee estää. Ottoalueesta tulee tiedottaa asettamalla kielto- ja varoitustauluja tai muulla vastaavalla tavalla. Alueelle muodostuvat reunat ja jyrkänteet, myös väliaikaiset, on aidattava tai muutoin estettävä liikkuminen luiskien läheisyydessä vahinkojen estämiseksi. Suojatoimenpiteistä ei saa olla haittaa muille kiinteistöille. Varastokasat ja vallit on tehtävä sellaisiksi, etteivät ne voi sortua ja aiheuttaa terveydellistä vaaraa alueella työskenteleville.

10 Toimintaa alueella on ylläpidettävä ja edistettävä siten, ettei toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä, päästöt tai muu syy aiheuta, joko välillistä tai välittömästi vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai viihtyisyyden alenemista. Öljyt ja polttoaineet Ottoalueelle varastoidaan kerralla vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Öljytuotteiden varastointi ja käsittely on varustettava suojarakentein. Tankkauspaikat ja varastointikonttien edustat tulee suojata tiiviillä alustalla. Jäteöljy on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joita on säilytettävä tiiviillä alustalla lukitussa tilassa, kuten muitakin ongelmajätteitä. Jäteöljyt ja muut mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätelaitokseen ja kuljetuksista on pidettävä kirjaa. Öljytuotteiden ja polttoaineiden säilytys on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa talousvesikaivojen, pohjaveden ja maaperän pilaantumisen muodossa. Säiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai suojakaukalolla varustettuja yksivaippasäiliöitä. Suojakaukalon on oltava riittävän suuri, jotta mahdollisen vahingon sattuessa ei tapahdu ylivuotoja. Öljyvahinkojen varalle alueelle on varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta tarkoitukseen kehitettyä materiaalia. Mahdollisessa öljyvahingossa jo saastunut maa-aines on mahdollisimman pikaisesti kaivettava pois tiiviille alustalle. Öljyvahingosta on heti ilmoitettava pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaiselle. Polttoaineen varastosäiliö varustetaan ylitäytön estimellä ja lukolla. Ottotoiminnan päätyttyä tankkaus- ja säilytyspaikat puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Työkoneet Työkoneiden ja kuljetuskaluston huoltoa ja korjausta ei tule tehdä alueella ilman pakottavaa tarvetta maaperään mahdollisesti joutuvien öljyvuotojen välttämiseksi. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä ottoalueella. Jätteet Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu merkityksellistä haittaa terveydelle ja ympäristölle. Toiminnasta aiheutuvat jätteet ja mahdolliset romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (MAL 11 ). Pöly Toiminnassa mahdollisesti syntyvän pölyn leviäminen aivan vieressä sijaitsevalle arvokkaalle elinympäristölle tulee estää. Pölyämistä on torjuttava laitekohtaisilla keräimillä, tuulisuojilla ja koteloinneilla Teiden ja alueiden, joilla työkoneet ja autot liikkuvat pölyäminen on estettävä tarvittaessa kastelemalla.

11 Melu Toiminnan aiheuttamasta melusta on pyydetty tarkempi selvitys ympäristöluvan yhteydessä. Tältä osin mahdolliset rajoitteet ilmenevät ympäristölupapäätöksessä. Alueen hoito luvan voimassa ollessa Maisemointi - ja viimeistelytyöt tehdään kaivamisen edistymisen mukaan tai sitä mukaa, kun käyttökelpoinen maa-aines on käytetty loppuun. Alueelta ei synny kaivannaisjätettä. Kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti maisemoinnissa. Puuston poistossa mahdollisesti syntyvät kannot toimitetaan haketettavaksi energiatuotantoon. Jälkihoitotoimenpiteet Liikennejärjestelyt Jälkihuoltotoimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jälkihuoltotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin toiminta edistyy. Lopullinen jälkihuolto suunnitelma tulee toimittaa luvan myöntäneelle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen lopullisten jälkihuoltotoimenpiteiden aloittamista. Ottamisalueen jälkihoito ja maastomuotoilu on tehtävä asianmukaisesti. Liikenne alueelle tulee järjestää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittu maanomistajan kanssa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa maa-ainesten kuljetusreitteinä käytettyjen teiden kunnossapidolle, siisteydelle jne. on luvan haltian kustannuksellaan suoritettava tarvittaessa kunnossapito- ja puhdistustyöt. Oton aloittaminen Ennen tämän lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselta tulee tilata aloituskatselmus. Luonnon- ja ympäristönsuojelu Kaikissa tilanteissa, joiden seuraamuksena on ympäristöön määrältään ja laadultaan poikkeavia päästöjä, on luvan haltijan välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin haittojen minimoimiseksi ja tapahtumien toistumisen estämiseksi. Hakijan tulee huolehtia, ettei toiminnasta ole seuraamuksena sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä siten, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä, päästöt tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai viihtyisyyden alenemista. Ottamistoiminta on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu haittaa asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesilie haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin

12 toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle (MAL 11 ). Muinaisäännökset Jos maata kaivettaessa tai muuta työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös, jota aikaisemmin ei ole tunnettu, on työ muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeytettävä ja työn johdon viipymättä saatettava asia muinaistieteellisen toimikunnan tietoon tarpeellisia toimenpiteitä varten (Mml 14 ). Lupamääräysten rikkominen Mikäli lupamääräyksiä jatkuvasti tai muutoin törkeästi rikotaan tai ainesten ottaminen on ennalta arvaamattomalla tavalla vaikuttanut haitallisesti ympäristöön, asutukseen tai luonnonolosuhteisiin on luvan myöntäneellä viranomaisella oikeus muuttaa lupamääräyksiä tai peruuttaa lupa (MAL 15 ). Muutokset lupapäätöksessä Tätä lupaa ei ole oikeus siirtää kolmannelle osapuolelle ilman Virolahden kunnanhallituksen lupaa. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Voimassaoloaika Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen. Voimassa oleva myönnetty maa-aineslupa voidaan lakkauttaa kun tämä päätös on saanut lainvoiman ja voimassa olevan luvan lupamääräykset ovat täyttyneet. Lupamääräyksissä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (MAL 10, 13a, 16a ja 16b :t) Lainvoimaa vailla oleva päätös Ainesten ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (MAL 21 a ). Vakuus toiminnan aloittamiseksi ennen lainvoimaisuutta on puolet jälkihoitovakuudesta ( Kh , 116 ). Vakuus Luvan saajan tulee lupamääräysten noudattamisen ja jälkihoitotoimenpiteiden suorittamisen varmentamiseksi toimittaa Virolahden kunnalle raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus (pankkitakaus) tai rahalaitokseen tehty rahatalletus ,00 euroa (Kh ). Hyväksyttävä vakuus on suoritettava ennen ainesten oton aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa 6 kuukautta yli maa-ainesluvan voimassa

13 olon tai niin kauan kunnes lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. Vakuus vapautetaan sen jälkeen kun valvontaviranomainen on hyväksynyt jälkihoitotoimenpiteet. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä ja laadusta tulee tehdä ilmoitus ympäristöhallinnon tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Maa-ainesten ottamisesta on suoritettava maa-ainestaksan mukaiset maksut. Valvontamaksu peritään ilmoitetun vuotuisen ottomäärän mukaisesti. Mikäli luvanhaltija ei ole ilmoittanut vuotuisia maa-ainesten ottomääriä käytetään maksun perusteena arvioitua vuotuisottoa. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan/ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (MAL 23a, MAa 9 ). Maksu Päätöksen perustelut Tämän ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään voimassaolevan taksan (Rakla ) maksut sekä todelliset kuulutus- ja ilmoituskulut. Maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Hakemuksen mukainen ottotoiminta ja ottamisen järjestelyt eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on annettu Maa-aineslain 11 :n mukaisia lupamääräyksiä hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä oli läsnä pykälän käsittelyn ajan.