VIISKIVENHARJUN SORA-ALUE KIVIAINESTEN MURSKAUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS HAKEMUKSEN LIITE 1

Transkriptio

1 1(24) VIISKIVENHARJUN SORA-ALUE Myrskylä, Myrskylä, Viiskivenharjun sora-alue RN:o 21:38 KIVIAINESTEN MURSKAUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS HAKEMUKSEN LIITE 1

2 2(24) SISÄLLYSLUETTELO 1 Kiinteistötiedot, etäisyydet ja kulkuyhteydet Yleiskuvaus toiminnasta Luvan hakemisen perusteet ja muut asiaan liittyvät päätökset Toiminta-ajat Kuvaus ottamissuunnitelmasta ja -luvasta Kuvaus kiviainesten ottamisesta ja murskauksesta Alueen ympäristön kuvaus Kaavoitus Pohjavesi Luonto- ja maisema-arvot Maa- ja kallioperä Lähimmät häiriytyvät kohteet ja rajanaapureiden yhteystiedot Käytettävä laitteisto, raaka-aineet ja tuotteet Työssä käytettävät koneet ja laitteet Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen Päästöt ilmaan Pölypäästöt ja niiden vähennyskeinot Keinoja pölypäästöjen vähentämiseksi Melupäästöt ja niiden vähennyskeinot Melun geometrinen etäisyysvaimennus Maanpinnan ja kasvillisuuden aiheuttama vaimennus Säätilan vaikutus äänen vaimentumiseen Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätehuolto Liikenne Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu sekä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja toimintatavan soveltamisesta Melu ja pöly Maaperä- ja pohjavesivaikutukset Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Hakemuksen laatija...24 LIITTEET...24

3 3(24) 1 Kiinteistötiedot, etäisyydet ja kulkuyhteydet Viiskivenharjun sora-alue sijaitsee Myrskylän kunnan Myrskylän kylässä tilalla Viiskivenharjun sora-alue RN:o 21:38 (kiinteistötunnus ). Tilan RN:o 21:38 omistaa Destia Oy. Tilan pintaala on yhteensä 6,9 hehtaaria ja kaivualueen 3,2 hehtaaria. Tila on osittain kiviainesten ottamiskäytössä ja osittain metsätalouskäytössä. Luvan hakijan yhteyshenkilö on Destia Oy:n Maarit Salonoja, p Sora-alueesta vastaa Destia Oy:n Ilkka Rantala, p Sora-alue sijaitsee lähimmillään noin 140 metrin päässä Myrskylän ja Orimattilan kuntien rajasta. Etäisyys Myrskylän taajamasta alueelle on noin 3,9 ja Orimattilan taajamasta noin 13,4 kilometriä maantietä pitkin. Käynti alueelle on Orimattilantieltä (mt 167), jolta erkanee alueelle johtava metsäautotie. Kuvassa 1 on esitetty lähestymiskartta alueelle. Kuvassa 2 on esitetty Viiskivenharjun sora-alueen tarkempi sijoittuminen. Etäisyys lähimpään asuinrakennuksen pihapiiriin on yli 700 metriä alueen rajalta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottoalueelta etelään ja lounaaseen. Ottamisalueen etelä-kaakkoispuolella oleva tila RN:o 21:47 on kiviainesten ottamiskäytössä. Tilan RN:o 21:47 omistaa Hannu Mälkiä. Ottamisalueilta on otettu maa-aineksia vuodesta 1988 lähtien. Ottamisalueen pohjoisen ja lännen puoleiset naapuritilat ovat metsätalouskäytössä. Ottamisalueen itäpuolella, lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä, sijaitsee Pöyryssuo, joka on maakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Ottamisalue sijaitsee Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueella ( ). Ottamisalueella on myös pienjännitesähköjohto, jonka tilalle on Kymenlaakson Sähkö Oy suunnitellut rakentavan 110 kv:n suurjännitevoimalinjan.

4 4(24) KUVA 1. Lähestymiskartta Viiskivenharjun sora-alueelle. Ottamisalue sijaitsee Orimattilantieltä itään erkanevan metsäautotien varressa, noin 3,9 kilometriä pohjoiseen Myrskylän taajamasta. Myrskylän ja Orimattilan kuntaraja on merkitty sinisellä pistekatkoviivalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 580/MML/11.

5 5(24) KUVA 2. Kiviainesten ottamisalue sijaitsee Viiskivenharjun soraalue -nimisellä tilalla RN:o 21:38. Tila on merkitty kuvaan vihreällä korosteella. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 580/MML/11. 2 Yleiskuvaus toiminnasta 2.1 Luvan hakemisen perusteet ja muut asiaan liittyvät päätökset Lupaa haetaan sorakiviaineksen murskaukseen. Kiviaines tullaan hyödyntämään rakentamisen raaka-aineena.

6 6(24) Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Murskauksen aikataulu ja kesto riippuvat ottamistoiminnasta, mikä taas riippuu kiviaineksen menekistä. Murskaus on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 kohdan 7 e) mukaisesti, koska lupaa kiviaineksen murskaamiseen haetaan yli 50 päiväksi. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt tilalle maa-aineslain mukaisen maa-ainesten ottoluvan , 104. Lupa on voimassa asti. Lisäksi Tieliikelaitokselle on aikaisemmin myönnetty lupa maa-ainesten ottamiseksi, joka oli voimassa asti. Askolan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt päätöksen ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoituksesta , no 3/2011. Päätöksen nojalla alueella voidaan murskata kiviainesta yhteensä noin kolme viikkoa maanantaista perjantaihin kello 6:00 22:00 pois lukien arkipyhät. Hakija ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti pyytää, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöksen antamisen jälkeen. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Pyyntö ei tee muutoksenhakua tarpeettomaksi, koska murskaustoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly, joilla ei ole vaikutuksia ympäristöön murskaustoiminnan päättymisen jälkeen. Vaikutukset alueen maisemakuvaan, luonnonesiintymään ja -olosuhteisiin sekä pohjavesialueen veden laatuun tai antoisuuteen on jo ratkaistu maa-aineslain mukaisessa lupapäätöksessä. Murskaustoiminnan ympäristövaikutukset on esitetty hakemuksessa ja sen liitteissä, eikä toiminta vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle asetetaan 2.000,00 euron vakuus, jolla katetaan kaluston poisviemisestä aiheutuneet kulut. 2.2 Toiminta-ajat Kiviainesta otetaan, rikotetaan iskuvasaralla, seulotaan ja murskataan jaksoittain arkisin maanantaista perjantaihin kello 6:00 22:00 ympäri vuoden. Murskausjaksojen ajankohta ja kesto riippuvat kiviaineksen menekistä.

7 7(24) Kiviainesta kuljetetaan varastokasoista maanantaista sunnuntaihin kello 6:00 18:00 ympäri vuoden. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi ottamistoiminnan kokonaiskestosta johtuen. Ottamistoiminta taas riippuu kiviaineksen menekistä. 2.3 Kuvaus ottamissuunnitelmasta ja -luvasta Kiviainesten ottamisesta on tehty ottosuunnitelma (Destia Tieliikelaitos, ), jonka johdosta Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on tehnyt myönteisen lupapäätöksen Otettavien hiekka- ja soramassojen kokonaismäärä on m3ktr. Kaivualueen kokonaispinta-ala on 3,2 hehtaaria. Alin ottamistaso on Pohjaveden pinnantaso alueella on ollut tasolla , joten pohjavettä suojaava koskematon maakerros on yli kymmenen metriä paksu. Ottaminen rajataan tilan itäreunalla korkeuskäyrään itäpuolen luonnonsuojelualueen luontoarvojen turvaamiseksi. Ottaminen keskittyy tilan eteläisiin osiin. Pohjoisosa on jo viimeistelty. Ottamisalue ja eteläpuolen ottamisalue yhdistetään samalle pohjatasolle. Rajalla sijaitsevien maa-ainesten hyödyntämisestä on tehty sopimus Destia Tieliikelaitoksen ja naapuritilan silloisen omistajan Kaarlo Tolkin kesken. Yhdistämisen jälkeen ottamisalueet muodostavat yhtenäisen, laajan tasanteen. Ottamissuunnitelmassa on esitetty alueen sijainti, ympäristö ja maanomistus sekä otettavat maa-ainesmäärät, maisemointiratkaisut ja jälkihoitotoimenpiteet. Alueelta on tarkoitus poistaa puustoa ja pintamaita ainoastaan arvioidulta vuosittaiselta ottamisalalta. Maisemointitöitä tehdään kiviaineksen ottamisen edistymisen myötä. Pintavettä kerääviä ja metsittymistä haittaavia kuoppia alueelle ei anneta muodostua. Maisemoinnin yhteydessä alueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Kuvassa 3 on esitetty suunnitellun oton lopputilanne. Kuvassa on esitetty myös tilan ja naapuritilojen omistajat.

8 8(24) KUVA 3. Ottamishakemuksen liitteen mukainen suunnitelmapiirustus ottamisen lopputilanteesta, ei mittakaavassa. Kuvassa on esitetty myös tilan ja naapuritilojen omistajat sekä suunniteltu murskaus-, varasto- ja tukitoiminta-alue. Alin ottamisen pohjataso on Pohjakuva: Maa-ainesten ottamissuunnitelma, Destia, Lupahakemuksen vireille tulosta kuulutettiin ja tiedotettiin sekä siitä pyydettiin lausuntoja. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakemuksesta antoi lausuntonsa Orimattilan kaupunki, Uudenmaan ympäristökeskus ja Myrskylän Hautomo Oy. Destia Tieliikelaitos antoi vastaselityksensä lausuntoihin. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi Destia Tieliikelaitokselle luvan maa-ainesten ottamiseen. Päätöksessä on

9 9(24) yhteensä 17 lupamääräystä ja se on lainvoimainen. Maa-aineslain mukainen lupapäätös on hakemuksen liitteenä. 2.4 Kuvaus kiviainesten ottamisesta ja murskauksesta Pintamaat, sora ja hiekka otetaan pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla kaivamalla ottosuunnitelman mukaisiin tasoihin ja luiskauksiin. Osa sorasta ja hiekasta seulotaan hiekka- tai soraseulalla, jonka jälkeen seulottu kiviaines voidaan toimittaa suoraan rakentamisen raaka-aineiksi. Osa sorasta murskataan. Murskattava kiviaines seulotaan ja sijoitetaan ottoalueelle varastoon. Maakivet voidaan murskata muun kiviaineksen mukana tai myös erotella myytäväksi maisemakivinä. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano valitaan kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen (raekoon) ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitteiston tuotantokapasiteetti on tavanomaisesti tonnia päivässä. Tuotantomäärä riippuu mm. halutusta lajitteesta. Suurirakeisimpia lajitteita voidaan pelkällä esimurskainyksiköllä tuottaa tonnia päivässä. Murskaus koostuu yleensä kolmesta vaiheesta: esimurskauksesta (haluttu raekoko alle 100 mm), välimurskauksesta (haluttu raekoko alle 50 mm) ja jälki- ja hienomurskauksesta (haluttu raekoko alle 20 mm). Esimurskausyksikössä käytetään tavanomaisesti leukamurskaimia. Karamurskaimia käytetään yleensä väli- ja jälki- sekä hienomurskaimina. Murskausvaiheiden lukumäärä riippuu halutusta raekoosta, esimerkiksi karkeampien lajitteiden murskaamiseen riittää yleensä vain esimurskausyksikkö. Murskaamolle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Murske sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan asiakkaille. Murskausaseman sijainti saattaa muuttua kiviainesten ottamisen edetessä, koska murskaus pyritään tekemään mahdollisimman lähellä kiviaineksen ottamispaikkaa. Kiviaines kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla.

10 10(24) 3 Alueen ympäristön kuvaus 3.1 Kaavoitus Itä-Uudenmaan seutu- ja maakuntakaavayhdistelmän (2002) mukaan alueella oli maa-ainesten ottoalue- (EO) ja pohjavesialuevaraukset (pv). Alue rajoittui lisäksi idässä maa- tai metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ottamisalueella on merkintä pohjavesialueesta (pv) ja uudesta tai merkittävästi parannettavasta voimajohdosta (110 kv tai 400 kv). EO- ja MY- merkinnät on uudessa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa poistettu. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot yhdistyivät vuoden 2011 alusta. Maakuntakaavoituksen uudistamisen yhteydessä ei ole suunnitteilla muutoksia alueen maankäyttösuunnitelmiin. Päijät-Hämeen voimassaolevassa maakuntakaavassa Orimattilan puoleinen osa Pöyryssuosta on merkitty suojelualueeksi (S21). Kaavaselostuksen mukaan suojelualue on maakunnallisesti arvokas keidassuo. Lisäksi maakuntakaavassa on merkintä Viiskivenharjun erityisestä pohjavesialueesta (pve7). Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, eikä aluetta koskevia yleis- tai asemakaavamuutoksia ei ole vireillä. 3.2 Pohjavesi Ottamisalue sijaitsee Viiskivenharjun vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (pohjavesiluokka I). Alueella ei ole pohjavedenottamoita. Lähimpään yksityiseen talousvesikaivoon on etäisyyttä alueen rajalta noin 700 metriä ja murskauspaikalta noin 900 metriä. Viiskivenharjun pohjavesialue on I luokan pohjavesialue ( ), jonka muodostumisalue sijaitsee pääosin Orimattilan puolella. Orimattilan Vesi Oy on suunnitellut pohjavesialueen pohjavesivarojen hyödyntämistä. Orimattilan Vesi Oy on tutkinut Myrskylän Palonpään aluetta mahdollisen pohjavedenottamon sijoittamista varten. Palonpää sijaitsee noin kilometrin päässä ottamisalueesta etelälounaaseen.

11 11(24) Pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen harju, jonka ydin on soravaltainen. Harju on muodostunut useista pienistä selänteistä, joissa aines on keskimääräistä karkeampaa. Länsipuolinen reuna-alue on hiekkavaltainen ja sijaitsee noin 20 metriä korkeammalla tasolla kuin harjun itäpuoli. Harjun itäreuna rajoittuu Pöyryssuohon ja savikkoihin. Hydraulinen yhteys Supinmäen alueelle on mahdollinen, alueella on mahdollisesti yhteyttä katkaisevia kalliokynnyksiä. Alue on vedenhankinnan kannalta erinomainen. Pohjavesialueen pinta-ala on 6,16 km² ja muodostumisalueen 1,89 km². Myrskylän puoleisen pohjavesialueen pinta-ala on 2,52 km². Kuvassa 4 on esitetty ympäristöhallinnon Hertta -palvelun pohjavesialuerajaus ja sora-alueen sijoittuminen pohjavesialueelle.

12 12(24) KUVA 4. Viiskivenharjun pohjavesialue on merkitty karttaan sinisellä. Viiskivenharjun sora-alue on merkitty punaisella. Ei mittakaavassa. Viiskivenharju on mainittu Uudenmaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -projektin raportissa pohjavesialueena ja luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaana alueena. Päijät-Hämeen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -projekti on kesken. Projektin internetsivujen perusteella aluetta ei ole tutkittu, eikä sen tutkimuksia ole vireillä. Alin ottamistaso on Pohjaveden pinnantaso alueella on ollut tasolla Pohjavettä suojaava koskematon maa

13 13(24) kerros on yli kymmenen metriä paksu. Yleensä pohjavesialueilla sijaitsevilla kiviainesten ottamisalueilla vastaava kerrospaksuus on neljästä kuuteen metriä. Hankkeen toiminta-aikana noudatetaan liitteenä olevaa pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Mittaukset suorittaa ja näytteet ottaa riittävän pätevä henkilö ja ne tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimuskustannukset maksaa alueen ottoluvan haltija. 3.4 Luonto- ja maisema-arvot Ottamisalueella ei ole maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita. Alue ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, eikä alueella ole arvokkaita moreenimuodostumia tai kallioesiintymiä. Pöyryssuo, joka sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä tilan rajasta, on maakunnallisesti arvokas suo- ja lintualue. Alueella pesii muun muassa liro. Pöyryssuo ei kuulu Natura ohjelmaan, eikä Myrskylän puoleisella osalla ole suojelumerkintää. Orimattilan puoleinen osa on merkitty maakuntakaavaan suojelualuemerkinnällä (S21). 3.5 Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on hiekkamoreenia (HkM) (GTK:n Geokarttapalvelu). Ottamisalueella ei ole todettu kalliopintaa. 3.6 Lähimmät häiriytyvät kohteet ja rajanaapureiden yhteystiedot Alue on nykyisin kiviainesten ottamiskäytössä. Lähialueella on olemassa olevaa kiviainesten ottamistoimintaa tilan eteläpuolella. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 700 metrin päässä tilan rajasta ja noin 900 metriä suunnitellusta murskauspaikasta. Ottamisalue ja sen rajanaapureiden kiinteistötunnukset on esitetty kuvassa 3. Rajanaapurien yhteystiedot ovat liitteenä.

14 14(24) 4 Käytettävä laitteisto, raaka-aineet ja tuotteet 4.1 Työssä käytettävät koneet ja laitteet Sora ja hiekka otetaan kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla maa-ainesten ottohakemuksen mukaisiin rajoihin ja muotoihin. Pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita on alueella käytössä yhdestä kolmeen kappaletta kerralla ja niitä käytetään myös alueen viimeistelyssä. Ylisuuret maakivet rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Irrotettu kiviaines siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Kiviaineksen siirtämiseen käytetään samoja koneita kuin valmiin lajitteen siirtämiseen. Murskausprosessissa on erilaisia murskaimia, syöttimiä, seuloja ja kuljettimia. Kiviaineksen murskaustyö suoritetaan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Murskaamo koostuu leukamurskaimesta sekä kahdesta kartiomurskaimesta. Käyttöenergian murskaamo saa yleensä omista dieselmoottoreista. Murskaamon korkeus on kolmesta viiteen metriin. Alueella käytettävä murskauslaitos on siirrettävä. Murskaamisessa käytetty laitteisto täyttää vähintään ns. Bluokan murskausaseman vaatimukset. (Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, Tielaitos 1994) Osa kivi- ja moreeniaineksesta ainoastaan seulotaan, jonka jälkeen seulottu kiviaines voidaan toimittaa suoraan rakentamisen raaka-aineiksi. Kiviaines kuljetetaan asiakkaille maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen ja ajosuoritteiden lukumäärä vaihtelee, koska lukumäärä riippuu mm. kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä ottoalueesta. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä rekka-auton laveteilla. Työkoneita ei säilytetä alueella toimintakauden ulkopuolella. Koneet ja laitteet huolletaan säännöllisesti ja ne pidetään toimintakunnossa.

15 15(24) 4.2 Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Alueella murskataan keskimäärin tonnia vuodessa. Toiminnassa voi olla myös välivuosia. Murskattava kiviaines on puhdasta luonnonkiveä, mikä otetaan alueen maaperästä. Kiviaines varastoidaan lajitteittain kasoihin. Pintamaat kuoritaan ja varastoidaan kaivualueen reunalle. Alueen maisemointiin saatetaan tuoda puhtaita pintamaita alueen ulkopuolelta. Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kuljetuskalusto käyttää dieselöljyä. Murskaamon, pyöräkuormaajien, murskaimen ja kaivinkoneiden koneistoissa on hydraulinen voimansiirto. Lisäksi koneissa on moottori- ja vaihteistoöljyä sekä jäähdytys- ja jarrunesteitä. Alueella säilytetään työkoneiden käyttöön litraa polttoainetta (POK). Omaan käyttöön tarkoitettu polttoaine varastoidaan katetussa ja allastetussa kaksoisvaippasäiliössä, jonka suoja-altaan tilavuus on yli säiliötilavuuden. Säiliö toimii sähköpumpulla ja se on lukittava. Säiliön alusta ja tankkauspaikka tiivistetään esimerkiksi HDPE -kalvolla, jonka alle ja päälle tasoitetaan noin 50 senttimetrin kerros hienoa hiekkaa kalvon rikkoutumisen estämiseksi. Lisäksi alueella varastoidaan jonkin verran hydrauliikka- ja moottoriöljyjä sekä jäähdytysnesteitä. Kemikaalit, kuten myös ongelmajätteet, säilytetään omissa merkityissä astioissaan lukitussa kontissa. 5 Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen 5.1 Päästöt ilmaan Ympäristölupahakemuksessa on esitetty murskauksesta aiheutuvat päästöt ilmaan. Päästöt on laskettu VTT:n työkoneiden päästöjen laskentajärjestelmässä käytetyllä yhdistekohtaisella päästökertoimella 3195 g CO2/kg polttoainetta. Päästölaskennassa käytetty kevyen polttoöljyn (POK) tiheys on 0,845 kg/t. (TYKO 1999, Kari Mäkelä et al, VTT Yhdyskuntatekniikka, 1999).

16 16(24) Kiviainesten hyödyntämisessä arvioidaan kuluvan polttoainetta 0,7 litraa / mursketonni, josta murskauksen ja kuljetusten osuus on yli 90 prosenttia. Hankkeen aikana arvioidaan kulutettavan noin 630 m 3 polttoainetta, mikä vastaa CO2 -päästöinä noin CO2 -tonnia. Muiden päästöyhdisteiden osalta on keskimääräistä arviota vaikea antaa, koska päästöihin vaikuttaa ennen kaikkea moottoritekniikka (ikä ja kunto) ja olosuhteet (käyttölämpötila). Tämä pätee etenkin NO x- ja hiukkaspäästöihin. 5.2 Pölypäästöt ja niiden vähennyskeinot Kiviaineksen ottamisesta ja murskauksesta muodostuu pölyä. Syntyvä pölyhaitta pysyy pääasiassa hankealueen sisällä, eikä se aiheuta haittaa asutukselle tai naapuritilojen muulle käytölle. Pölypäästöjä aiheuttavat kuormaus, murskaus, seulonta ja varastokasat sekä työmaakenttä. Pöly leviää tuulen suuntaisesti. Myös sade ja muut sääolosuhteet vaikuttaa pölyn leviämiseen. Pölypäästöt riippuvat kiviaineksesta, mutta myös käytetystä pölyntorjuntatekniikasta sekä toimintatavoista. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Hengitettävän hiukkaskoon (PM10) osuus louhinnassa muodostuvasta pölystä on pieni. Kivenlouhimoiden ja murskaamojen merkittävät ilmanlaatuvaikutukset ulottuvat mittausten mukaan noin 300 metrin etäisyydelle toiminta-alueesta, jolloin hengitettävien hiukkasten ohje- tai raja-arvo voivat ylittyä. Leviämisolosuhteet vaikuttavat merkittävästi haittaalueen laajuuteen. Mitattavia vaikutuksia on vielä metrin etäisyyksillä, jolloin ohje- tai raja-arvot eivät enää ylity. Toisaalta Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 julkaisun mukaan riittävä suojaetäisyys murskaamisesta aiheutuvan pölyleijuman osalta on suurimmillaankin 300 metriä (luokka B). Suojaetäisyyttä voidaan pienentää erilaisilla pölyntorjuntakeinoilla. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin päässä alueesta. Toiminnasta aiheutuvan pölyleijuman (PM10) arvioidaan jäävän alle valtioneuvoston asetuksessa (711/2011) määritettyjen rajojen. Suo-

17 17(24) jaetäisyys lähimpiin asuinkiinteistöjen pihapiiriin on ennakolta arvioiden riittävä ilman erityisiä pölyntorjuntakeinojakin Keinoja pölypäästöjen vähentämiseksi Murskausyksikkö voidaan tarvittaessa varustaa kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on kuljettimen purkukohdassa ja mahdollisesti myös murskaimen ylä- ja alapuolella. Veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista, kun ilman lämpötila laskee alle 15 oc. Murskaimen kuljettimet voidaan koteloida ja aseman ympärille voidaan rakentaa erilaisia tuulisuojia. Lisäksi pudotuskorkeutta pienentämällä niin esimurskassa kuin kuljettimien purkukohdissakin voidaan vähentää kiviaineksen pölyämistä. Ottoalueella voidaan ennaltaehkäistä pölyhaittoja kastelemalla varastokasoja ja kulkureittejä. Pölyn vaikutukset kohdistuvat lähinnä ottoalueella työskenteleviin ihmisiin, joten pölyämistä vähennetään työsuojelusyistä. 5.3 Melupäästöt ja niiden vähennyskeinot Murskaustyö aiheuttaa melua. Melun leviämiseen vaikuttavat käytettävä kalusto, melun geometrinen etäisyysvaimennus, maaston muodot ja laatu, rakenteelliset meluesteet, kasvillisuus, säätila, tuulen suunta ja voimakkuus sekä mm. louhinta- ja murskaustyön suorituspaikan korkeusasema yleisen maaston korkeuteen nähden. Toiminnasta aiheutuva melu ei ole iskumaista lähimpien asuin- tai vapaa-ajanrakennusten luona, koska murskauksen ja porauksen iskumaiset äänet vaimenevat etäisyyden myötä. Melun iskumaiset ominaisuudet häviävät metrin etäisyydellä melulähteestä. Etäisyys lähimpään asuinrakennuksen pihapiiriin on yli 700 metriä Melun geometrinen etäisyysvaimennus Murskauksen aiheuttama melu vaimenee etäisyyden funktiona. Pistemäisen äänilähteen äänitason geometrinen etäisyysvaimennus on -6 db havainnointietäisyyden kaksinkertaistuessa. Etäisyysvai

18 18(24) mennus lasketaan geometrisesti tasaisella pinnalla ilman muita äänen vaimentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Äänen geometristä etäisyysvaimennusta voidaan käyttää apuna arvioitaessa karkeasti toiminnan aiheuttaman. Jos huomioidaan ainoastaan äänen geometrinen etäisyysvaimennus, murskauksen lähtömelutasolla (LWA 120 db) melutaso vaimenee alle LAeq 55 db noin 500 metrin etäisyydellä. Todellisuudessa äänen vaimentumiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin geometrinen etäisyysvaimennus, etenkin yli 100 metrin etäisyyksillä Maanpinnan ja kasvillisuuden aiheuttama vaimennus Kiviainesten ottoalueen ulkopuolella olevan metsän vaikutus on tarkasteluetäisyydellä -1-2 db(a). Maanpinnan vaimentava vaikutus on noin -4 db(a) (akustisesti pehmeä maanpinta) ko. etäisyyksillä Säätilan vaikutus äänen vaimentumiseen Melun leviäminen arvioidaan tilanteessa, jossa sää on otollisin äänen leviämiselle lämpötilan, tuulen suunnan ja nopeuden sekä ilman lämpötilagradientin perusteella. Tätä kutsutaan alan julkaisuissa äänen leviämisen kannalta pahimmaksi mahdolliseksi tilanteeksi. Säätilan aiheuttama äänen vaimentuminen voi olla yli -20 db. Toisaalta mm. inversiotilanteessa äänen kulkeutuminen voi poiketa mallinnuksessa lasketusta tilanteesta. Käytännössä sään aiheuttama äänen vaimentuminen on pääosan ajasta mallinnettua voimakkaampaa. 5.4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kiviainesten ottamisesta tai murskauksesta ei normaalisti aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt liittyvät toiminnan poikkeustilanteisiin, esimerkiksi hydrauliikkaletkujen vuotoihin. Alueella ei tehdä maansiirtoautojen, kaivinkoneiden, pyöräkuormaajien tai murskausaseman määräaikaishuoltoja, mutta kalusto

19 19(24) pyritään korjaamaan paikan päällä, mikäli se on mahdollista. Korjaustoimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta, ettei korjauksista aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen riskiä. Koneiden teknisiä ominaisuuksia ja vahinkoriskien vähentämistä on kuvattu kohdissa 4.1 ja 6. Kuvaus polttoaineiden varastoinnista on kohdassa 4.2. Menettely kemikaalivahinkotilanteessa on kuvattu kohdassa Jätehuolto Alueen tavanomaisessa toiminnassa syntyy ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä ja ongelmajätteitä. Alueelle hankitaan talousjäteastia, jonka tyhjentämisestä tehdään sopimus jätteenkuljetusyhtiön kanssa. Alueella syntyy noin litraa talousjätettä vuodessa. Loisteputket tms. toimitetaan asianmukaisesti ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät öljyiset rievut tai muut ongelmajätteiksi luokitellut jätteet varastoidaan jakeittain omissa merkityissä astioissaan lukitussa kontissa ja ne toimitetaan jätesäädösten mukaisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 5.6 Liikenne Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Liittymä yleiselle tielle on rakennettu näkyvään paikkaan. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset.

20 20(24) 6 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja vaikutusten tarkkailu sekä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja toimintatavan soveltamisesta 6.1 Melu ja pöly Toiminnan ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat melu ja leijuva pöly. Hakemuksessa on kuvattu keinot haittojen pienentämiseksi ja estämiseksi. Toiminnan aiheuttamalta melulta ja pölyltä ei nykytekniikallakaan pystytä täysin välttymään, mutta hakemuksessa esitettyihin tietoihin viitaten toiminnasta ei aiheudu merkittävää melu- tai pölyhaittaa lähimpien asuinrakennusten luona. Toiminnan aiheuttamalla melulla ei myöskään ole lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia vähentävää vaikutusta. Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä. Murskaustoiminta ei vaaranna Pöyryssuon suojeluarvoja. Kivenmurskaamo sijoitetaan siten, että siitä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Laitoksen sijoitusta harkittaessa otetaan huomioon maaston muoto ja korkeusasema, olemassa oleva puusto sekä varastokasojen sijoittelu. Toiminta ei aiheuta lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ohjearvoja ylittäviä melutasoja etäisyydestä johtuen. Myös pölyleijuman osalta suojaetäisyys on riittävä ilman erityisiä pölyntorjuntatoimiakin. Arvio pölyn ja melun leviämisestä ja keinot melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi perustuvat alan julkaisuihin, mittauksiin vastaavanlaisissa kohteissa ja laitevalmistajien ilmoittamiin tietoihin. Toiminnalla ei ole vaikutuksia Pöyryssuon luontoarvoihin tai linnustoon. Rakentamisen, joihin kiviainesten ottamis- ja murskaustoiminta voidaan rinnastaa, aiheuttaman melun vaikutusta linnustoon on tutkittu muun muassa Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä, eikä hankkeen vaikutuksia linnustoon ole havaittu. Kiviaineskasoista voidaan rakentaa meluesteitä. Muita erityisiä kaluston melu- ja pölysuojauksia ei ennakolta katsota tarpeelliseksi tehdä, kun huomioidaan etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin. Me-

21 21(24) lu- ja pölysuojauksia voidaan parantaa, jos siihen toiminnan aikana katsotaan olevan tarvetta. 6.2 Maaperä- ja pohjavesivaikutukset Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperä- tai pohjavesivahinkoja. Öljysäiliön suojaukset on esitetty kohdassa 4.2. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan oikein maaperän ja pohjaveden turvaamiseksi. Henkilökunnalla on myös tiedossa polttoaineiden imeytysaineen varastointipaikka, joka on polttoainesäiliön välittömässä läheisyydessä. Muut kemikaalit säilytetään katetussa, lukitussa tilassa. Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti. Ottamisalueelle on asennettu pohjavesiputki. Hakemuksen liitteenä on esitetty pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Pohjaveden laatua tarkkaillaan ennen toiminnan alkua ja toiminnan aikana ottohakemuksen mukaisen pohjavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteenotto ja näytteiden analysointi teetetään hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan kolmen kuukauden välein. Näytteenotto toteutetaan vuosittain, tarvittaessa sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteet analysoidaan aina akkreditoidussa laboratoriossa. Yhteenveto pohjaveden tarkkailusta sekä tuotantotiedoista toimitetaan tiedoksi valvontaviranomaiselle vuosittain. 7 Toiminnan riskit ja niiden pienentäminen sekä toiminta vahinkotilanteessa Toiminnan riskit liittyvät koneiden rikkoutumisiin tai polttoainevahinkoihin, jolloin ottamisalueen maaperää voi pilaantua. Murskaamon aiheuttamat riskit eivät ole suurempia kuin alueella toimivien muiden työkoneiden ympäristöriskit. Melun tai pölyn leviämiseen ei liity erityisiä riskitekijöitä.

22 22(24) Kiviainesten murskaus ei aiheuta vaaraa maaperälle tai pohjaveden laadulle tai sen antoisuudelle, merkittävää luonto- ja maisema-arvojen tuhoutumista eikä toiminnasta aiheudu asutukselle ja ympäristölle muutakaan merkittävää haittaa tai vaaraa, kun toimitaan maaainesluvassa ja ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Maa-ainesluvan alin ottamistaso on yli kymmenen metriä korkeammalla kuin pohjaveden pinnan taso, kun yleensä vastaavissa hankkeissa suojakerroksen paksuus on neljästä kuuteen metriin. Alueen soveltuminen kiviainesten ottamiseen on ratkaistu jo maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Työkoneita varten tarvittavien öljytuotteiden varastot katetaan ja varustetaan suoja-altaalla, jonka tilavuus on vähintään säiliön enimmäistilavuus. Öljysäiliö on katettuun altaaseen sijoitettu kaksoisvaippasäiliö, joka toimii sähköpumpulla (laponestin). Säiliö varustetaan lukolla. Öljysäiliön alusta ja tankkauspaikka tiivistetään roiskeiden ja ylitäyttöjen varalta. Toiminta-ajan ulkopuolella alue suljetaan puomilla. Polttonesteitä tai muita kemikaaleja ei säilytetä alueella, kun alueella ei työskennellä. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Työkoneita ei tankata valvomattomina polttoaineroiskeiden pääsemisen estämiseksi maaperään. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamalla ja tarvittaessa huoltamalla koneet säännöllisesti. Alueella tehtävät huollot liittyvät kaluston rikkoutumisiin. Esimerkiksi murskauskalusto joudutaan usein korjaamaan paikan päällä koosta johtuvan laitteiston hankalan liikuteltavuuden vuoksi. Työkoneita ei myöskään pestä ottoalueella. Öljyvahinkoihin varaudutaan tankkauspaikan rakenteellisilla suojauksilla sekä varaamalla imeytysturvetta tms. kemikaalitorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta toiminta-alueelle. Polttoainevahinkojen ja hydrauliikkaletkuvuotojen tai vastaavien rikkoutumisten varalta alueelle varataan vähintään 500 litraa imeytysturvetta tai muuta kemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvaa ainetta. Mahdollisesta vuodosta tai vahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittaja huolehtii alueen siisteydestä, eikä alueella säilytetä romua tai muuta asiaankuulumatonta tavaraa. Jätteet kuljetetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti käsittelyyn.

23 23(24) Työmaasta pidetään työmaapöytäkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: sää, työvoima, koneet, muu kalusto, töiden kulku (aloitukset, keskeytykset, muutokset, tuotantomäärät ja mahdolliset häiriötilanteet). Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Työmaa-alue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Kiviaines otetaan ja murskataan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. 7.1 Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Alueen työntekijät ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet imeytetään imeytysturpeeseen. Imeytysturvetta säilytetään polttoainesäiliön yhteydessä. Säilytyspaikka on työntekijöiden tiedossa. Nestemäisen kemikaalin imeytyksen jälkeen pintamaata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta pintamaata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen ongelmajätteen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahinkopaikka merkitään selvästi ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta myös laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Siirtoasiakirjat ja puhdistamisesta laadittava raportti toimitetaan viranomaisille kunnostustöiden valmistuttua.

24 24(24) 8 Hakemuksen laatija Hakemuksen on laatinut (Y-tunnus ). Hakemuksen vakuudeksi, Hämeenlinnassa, I n s i n ö ö r i t o i m i s t o M a t t i J o k i n e n Matti Jokinen insinööri YAMK, ympäristötekniikka, rakentaminen p. LIITTEET Ympäristölupahakemuksen tiivistelmä. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Selvitys toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä. Kiinteistörekisteriote. Rajanaapurien yhteystiedot. Maa-aineslain mukainen lupapäätös, Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, , s.