TAKAMAA YHTYMÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / MYRSKYLÄN PAKILAN KYLÄ TILA TAKAMAA RN:O 18:5

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA TAKAMAA YHTYMÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / MYRSKYLÄN PAKILAN KYLÄ TILA TAKAMAA RN:O 18:5 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (12 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Ottoalue Takamaa Yhtymä / Matti Virén Syväjärventie Myrskylä puh Takamaa Virén Matti, Juho ja Tuomas Kuullut naapuritilat RAHAMETSÄ Forsman Evert Kristian Kaharintie 35, MYRSKYLÄ Forsman-Viita Toni Holger Riihimäentie 71,16230 ARTJÄRVI KK LINNUNLAULU Laajarinne Tuula Marketta Arolantie 12 B, ORIMATTILA GRÖNBERG VIRÉN LASSE ARTTURI, VIRÉN PÄIVI HELENA Syväjärventie 191, 7600 MYRSKYLÄ KORPELA Tapiola Matti Kalevi Riekonmarjanpolku 3, PORVOO MUNKBACKA III JÄRVINEN TIMO TAPANI Emännäntie 5, ORIMATTILA 1

2 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET Maa-ainesten ottosuunnitelma (insinööritoimisto Matti Jokinen), joka sisältää liitteet: 1. Ottohakemuksen selostusosa 2. Kiinteistötiedot, rajanaapureiden yhteystiedot 3. Ottosuunnitelmapiirustukset nykytilanne 1: lopputilanne 1: leikkauspiirros 1: Polttoainesäiliön suojaus, suunnitelmapiirustus TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Kiinteistöllä on voimassa ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen (RYSY päätöksen lainvoima KHO Dnro 3111/1/07) Alueella on aiemmin ollut voimassa maa-aineslain mukainen ottolupa asti (Myrskylän kunnanhallitus ), eli edellisellä lupakaudella alueella on ollut mahdollista tehdä ottotoimintaa n. viiden (5) vuoden ajan. Edellisellä lupakaudella alueelta on otettu maa-aineksia n m 3 ktr, luvan mukainen ottomäärä oli m 3 ktr. Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on merkitty metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). MAA-AINESTEN OTON TARKOITUS OTTAMISALUE Ottamislupaa haetaan viideksitoista vuodeksi kokonaisottomäärän ollessa m 3. Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Alueen pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. Ottoalue sijaitsee Myrskylän kunnan Pakilan kylän tilan Takamaa alueella ( ). Ottamisalueen pinta-ala on 2,6 ha ja suunniteltu kokonaisottomäärä on m 3 viidentoista vuoden aikana. Ottoalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Myrskylän keskustaajamasta etelään. Käynti alueelle on Hembergintien kautta. Tilan pinta-ala on 17,07 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on noin 8,6 hehtaaria, nyt haettavan I-vaiheen pinta-ala 2,6 ha. Tila on kiviainesten ottokäytössä. Lähimpään asuttuun pihapiiriin on ottamisalueen rajalta noin 1,5 kilometriä ja lähimpään vapaa-ajan asuntoon noin kilometri. Kiinteistöt sijaitsevat ottoalueelta 2

3 pohjoiseen ja länteen. Etäisyys lähimpään vesistöön, Pimijärveen, on noin 800 metriä ottoalueen rajalta. Pimijärvi sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja. ALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Maa- ja kallioperä Ottoalue on kalliota, jota peittää ohut pintamaakerros. Alueen pintamaat on pääosin jo kuorittu ja sekä kalliota on louhittu. Luonto- ja maisema-arvot Ottoalue ei sijaitse maiseman kannalta valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi arvioidulla alueella. Maisemallisesti alueella vallitsee kalliokumpareet ja niiden välissä suoperäiset notkot. Ottoalueen puusto on pääosin poistettu. Alueen lähialue on sekapuustoa ja metsät ovat talousmetsäkäytössä. Ottoalueella tai sen läheisyydessä ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Pinta- ja pohjavesi Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueelta ei ole välittömiä pintavesireittejä vesistöihin. SUUNNITELTU OTTAMISTOIMINTA Suunnittelun lähtötietoina on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä karttaaineistoa ja aiempia ottosuunnitelmia. Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000. Ottoalueen pinta-ala, otettava määrä ja kesto Ottoalueen pinta-ala on yhteensä noin 8,6 hehtaaria, joka otetaan kahdessa vaiheessa. Nyt haettava vaiheen I pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Alueelta otettavien massojen kokonaismäärä on m 3 ktr, josta pintamaita arvioidaan olevan noin m 3 ktr ja kalliomassoja m 3 ktr. Pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyn yhteydessä kasvukerroksen luomisessa. Kalliomassat myydään jalostettuina ja ne hyödynnetään rakentamisen raaka-aineina. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 15 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain hyödynnetään keskimäärin m 3 ktr. Toiminta-ajat Alueella toimitaan jaksoittain ympäri vuoden. Toiminta keskittyy rakentamisen tarpeista johtuen pääasiassa aikajaksolle keväästä syksyyn, mutta alueelle toimitaan myös ajoittain talvisin. Alueella ei toimita kansallisina juhlapäivinä, eikä arkipyhinä. Toiminta-aika on arkisin maanantaista lauantaihin kello 6:00 22:00. 3

4 Toimintojen sijoittuminen ja vaiheistus Alueella on nykyisinkin kalliokiviainesten ottotoimintaa. Otto aloitetaan ottoalueen jo avatulta osasta. Otto etenee kohti suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä alueen rajoja. Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat. Ottaminen on vaiheistettu kahteen ottovaiheeseen (Vaihe 1 ja Vaihe 2). Lupaa haetaan nyt vaiheen 1 kiviainesten ottamisen jatkamiselle. Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Vaiheen 1 ottaminen päättyy, kun vaiheen ottorajat ja alin pohjataso on saavutettu. Alueen reunoja tai ottovaiheiden rajaa ei viimeistellä. Kiviaines otetaan pohjatasolle Ottoalueen reunat noudattelevat alueen luontaista pinnantasoa muilta osin kuin vaiheiden 1 ja 2 rajalta. Vaiheen 1 ja vaiheen 2 raja louhitaan pystyyn. Alue katselmoidaan vaiheen 1 päätyttyä yhdessä valvontaviranomaisen kanssa. Vaihetta 2 ei haeta tässä lupaprosessissa, vaan vaiheen 2 lupaprosessi käynnistetään kiviaineksen menekin perusteella myöhemmin. Vaiheen 2 päättyessä viimeistelytoimenpiteinä pintamaat siirretään alueen pohjatasolle. Kasvualustaksi levitetään vähintään 30 cm vahvuinen kerros pintamaata. Alueelle istutetaan sekapuustoa noin taimea hehtaarille. Osaltaan alue metsittyy luontaisesti. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. Alueelta toimitetaan kiviainesta hyödynnettäväksi niin kauan kuin sitä varastokasoissa riittää. Muutoin alue tyhjennetään ottotoiminnassa käytetystä kalustosta ja laitteistosta toiminnan päätyttyä. KUVAUS KIVIAINESTEN OTOSTA JA JALOSTUKSESTA Vielä kaatamaton puusto kaadetaan ja loput pintamaat siirretään pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla ottoalueen reunoille. Pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. Louhinnan tarkoitus on irrottaa kiviaines peruskalliosta. Louhintatyö koostuu panostusreikien porauksesta, panostuksesta ja räjäytyksestä. Kallioon porataan suunnitelman mukaisesti reikiä, jotka panostetaan suunnitellusti. Panostus tehdään porareikiin kallion sisälle. Panostukseen vaikuttavat muun muassa louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Räjäytykset, kuten porauksetkin, ovat kertaluonteisia yhdessä paikassa ja korkotasossa. Räjäytykset suunnitellaan siten, että räjäytyksiä tarvitaan louhintatyössä mahdollisimman vähän. Taloudellisinta on irrottaa kiveä mahdollisimman paljon kerralla käsiteltäväksi. Räjäytyksissä syntyy joskus esimurskaimen kitaa suurempia lohkareita. Tällaiset ylisuuret lohkareet samoin kuin ylisuuret maakivet rikotetaan iskuvasaralla pienemmiksi ennen murskausta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu kiviaines siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Jalostettavan kiviaineksen siirtämiseen käytetään samoja koneita kuin valmiin lajitteen siirtämiseen ja lastaamiseen. Murskaamolle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, 4

5 seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano valitaan kiviaineksen ominaisuuksien ja tuotettavan lajitteen (raekoon) mukaan. Murskausaseman sijainti muuttuu kiviainesten ottamisen edetessä, koska murskaus pyritään tekemään mahdollisimman lähellä kiven ottopaikkaa. Murske sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan asiakkaille. Kiviaines kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma- ja vetoautoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen vuorokautinen lukumäärä vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä johtuen. Ottoalueen kiviainesten otto- ja murskaustoiminnalle on lainvoimainen, voimassa oleva ympäristölupa. Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoöljysäiliöiden tilavuus on litraa. Kuljetuskalustona käytettävät maansiirtoautot toimivat dieselöljyllä. Työkoneiden tarvitsema polttoöljy varastoidaan 1 2 kpl noin 2 m 3 :n ADR/IBChyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoainetta säilytetään suunnitelmapiirustuksiin merkityllä tukitoiminta-alueella. Säiliöiden alustat eristetään hakemuksen liitteenä olevan suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA, VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SEKÄ TOIMINTATAVAN SOVELTAMINEN Kiviainesten ottamisen ei voi katsoa turmelevan kaunista maisemakuvaa, koska aluetta ei ole sellaiseksi luokiteltu ja alueella on jo avattu kiviainesten ottoalue. Vaikutukset alueen luontoarvoihin ovat erittäin vähäiset tai merkityksettömät. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja koska alueen maaperä on kalliota, ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle. Hankkeelle ei ole ollut aiemmassa lupa- ja oikeusharkinnassa, eikä ole edelleenkään maa-aineslain 3 :n mukaisia esteitä, joten maa-aineslain mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle tulee myöntää. Melu- ja pölyhaitat ja keinot niiden vähentämiseksi Toiminnan ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat melu ja leijuva pöly. Kiviainesten aiheuttamien haittojen leviämisen pienentämiseksi ja estämiseksi on vakiintuneita keinoja, muun muassa: 1. Kiviaineskasoista voidaan rakentaa meluesteitä ja tuulisuojia. 2. Kiviainesta, prosesseja ja aluetta voidaan kastella. Melu- ja pölysuojauksia voidaan teknisesti ja rakenteellisesti parantaa, jos siihen toiminnan aikana katsotaan olevan tarvetta. Toiminta ei ennakolta aiheuta lähimmissä pihapiireissä ohjearvoja ylittäviä melu- tai hiukkaspäästöjä keskinäisten etäisyyksien perusteella, eikä toiminnassa tarvitse ottaa käyttöön erityisiä suojaustoimia (valtioneuvoston asetus 800/2010). Toiminnalla ei ole lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia vähentävää vaikutusta. Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä. 5

6 Tärinä Toiminta aiheuttaa melun ja pölyn lisäksi tärinää. Murskauksen, porauksen ja rikotuksen aiheuttama tärinä jää käytännössä työkoneeseen tai sen välittömään läheisyyteen. Raskas tieliikenne voi aiheuttaa myös tärinää tien välittömässä läheisyydessä. Käytännössä kuitenkin ainoastaan räjäytykset ovat merkittävä tärinän lähde. Räjäytyksistä ympäristön rakenteisiin välittyvän tärinän suuruus riippuu pääasiassa kahdesta tekijästä: 1. räjäytys- ja mittauskohteen välisestä etäisyydestä sekä 2. räjähdysainemäärästä ja sytytystavasta. Etäisyyden vaikutus on määräävin, koska alakautta välittyvän tärinän voimakkuus vaimenee etäisyyden neliössä. Raja-arvot määritetään noudattaen räjäytysalan normeja ja turvallisuusmääräyksiä. Erityisesti toimittaessa välittömästi asutuksen vieressä (ns. korttelilouhinta) tärinästä annetut raja-arvot vaikuttavat panostussuunnitelmaan. Louhintatyön ympäristöselvityksissä tärinän rakenteellisena raja-arvona voidaan pitää noin 10 mm/s. Ihminen havaitsee tärinän, vaikka rakennuksille ja rakenteille annettuja tärinän raja-arvoja ei ylitettäisikään. Räjäytyksistä aiheutuu tärinää, mikä voidaan havaita lähimmillä kiinteistöillä, sillä havaittavan tärinän heilahdusnopeus voi olla 0,2 1 mm/s. Kiviainesten kuljetusten aiheuttaman tärinän suuruuteen vaikuttavat oleellisesti kaluston paino ja kunto, liikenteen nopeus sekä ajoradan kunto ja perustamistapa. Myös hidastustöyssyt voivat aiheuttaa havaittavan tärinän lisääntymistä. Etäisyys riippuu voimakkaasti maaperän ominaisuuksista, kerroksellisuudesta ja rakennuksen tyypistä. Kauimmaksi liikennetärinän vaikutusalue ulottuu hienorakeisissa hyvin pehmeissä tai pehmeissä kivennäismaalajeissa (savi, siltti) sekä pehmeissä eloperäisissä maalajeissa (turve, lieju). Räjäytysmelun ja -tärinän lisäksi räjäytyksissä muodostuu paineaalto, joka saattaa kasvattaa häiriön kokemista, vaikka sen voimakkuus vaimeneekin nopeasti. Alueen aiemman ottotoiminnan perusteella kiinteistökatselmuksia ei tarvitse ennakolta tehdä. Yleensä katselmointi rajataan enintään 500 metrin päähän louhintaalueesta, mutta etäisyys riippuu panostuksesta. Katselmointi on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja se tulee ratkaistavaksi viimeistään panostussuunnittelun yhteydessä. Maaperä ja pohja- sekä pintavesi Toiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai määrään etäisyyksistä ja alueen hydrologisista oloista johtuen. Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperävahinkoja. Koneiden rikkoutumisja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti. Jätehuolto Toiminnanharjoittaja huolehtii alueen siisteydestä, eikä alueella säilytetä romua tai muuta asiaankuulumatonta tavaraa. Jätteet kuljetetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti käsittelyyn. 6

7 Alueella ei synny kaivannaisjätettä tai sivukiveä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/ ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä, 2.2 ). Liikenne Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta enintään käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Kiviaines käytetään pääasiassa lähiseudulla. Toiminnan liikennemäärät ja liikenteen ohjautumisen suunta ovat arvioita ja ne vaihtelevat toiminnan aikana. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen liikennevalvonnassa on poliisi. Turvallisuus Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Työmaa-alue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Polttoainetta säilytetään alueella ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Alue varustetaan valvontakameroilla. Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Kiviaines otetaan ja jalostetaan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. Kemikaaliturvallisuus otetaan hakemuksen mukaisesti toiminnassa huomioon, eikä polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä aiheudu erityistä vaaraa terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle. Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Alueella on työkoneita, joita voidaan käyttää maaperän kunnostamiseen ja vahinkojen laajenemisen torjumiseen. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet imeytetään imeytysturpeeseen, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahinkopaikka merkitään selvästi ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan tarvittaessa kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta myös laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. 7

8 Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola, Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, Myrskylä sekä Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kiinteistön naapuritilojen omistajia on kuultu kirjeitse (5 kiinteistöä, 7 omistajaa). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen aiemman maa-ainesvalvonnan yhteydessä sekä Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja, sillä hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole katsottu olevan maa-aineslain 7 :ssä mainittuja vaikutuksia. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu suullisesti lupamääräyksistä VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Takamaa Yhtymälle maa-ainesten ottoluvan Myrskylän kunnan Pakilan kylän kiinteistölle Takamaa RN:o 18:5 ( ) hakijan esittämän ottamissuunnitelman mukaisesti sekä alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 15 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. 8

9 Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa (MAL 3.2 ). Lupa voidaan myöntää 15 vuodeksi, sillä hankkeen 2-vaihe on jo esitetty suunnitelmassa, mutta kiviainesten menekkiä ei voida ennakoida. Koska toiminnan ympäristölupa tulee uuteen käsittelyyn viimeistään 2018, eikä tämän luvan käsittelyn lainvoimaisuuden aikaa voida ennakoida, on erityinen syy myöntää lupa nyt yli kymmeneksi vuodeksi. Edellisellä maa-aineslupakaudella oli mahdollista tehdä ottotoimintaa myönnetystä 10 vuoden ajasta vain 5 vuotta luvasta tehtyjen valitusten vuoksi. Alueen läheisyydessä ei ole asutusta eikä toiminnan voida katsoa haittaavan yleis- tai asemakaavojen mukaista toimintaa. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ottamismäärä saa olla enintään m 3 viidentoista vuoden aikana. 2. Louhintaa ei saa ulottaa tason alapuolelle (N2000). 3. Ennen ottamisen aloittamista ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maa-ainesten ottamisesta 7.1) 4. Pölyn syntymistä ja leviämistä louhinta-alueella on ehkäistävä tarpeen mukaan käyttämällä sitomiseen vettä tai asfaltoimalla käytössä olevia liikenneväyliä. 5. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa polttoaineiden tai muiden vaaraa aiheuttavien aineiden käytöstä. (Maa-aineslaki 11, VnA 800/2010). 6. Jos alueelle kertyy pintavesiä, tulee ne ohjata selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. 7. Louhinta-alueelle ei saa johtaa pintavesiä alueen ulkopuolelta. 8. Jos alueelle kertyy pintavesiä, tulee niiden määrää ja laatua tulee tarkkailla seuraavasti: veden laatua on seurattava tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäyte vuosittain syys-lokakuussa jos tuolloin on louhinta/murskaus käynnissä tai muulloin toiminnan ollessa käynnissä. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, COD Mn, sähkönjohtavuus, sameus ja mineraaliöljyt C 10 -C Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 10. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: - Louhintaa, rikotusta ja räjäytystyötä saa tehdä arkisin (ma-pe) klo välisenä aikana pois lukien arkipyhät. 9

10 Louhintaa, rikotusta ja räjäytystöitä ei saa tehdä kesäkuun 15. ja elokuun 15. päivän välisenä aikana. Alueella voidaan toimia kuormausten, kuljetusten sekä pintamaiden oton ja muotoilun osalta arkipäivisin maanantaista lauantaihin klo Murskaustoiminnassa tulee noudattaa lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen mukaisia toiminta-aikoja. 12. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräs-verkkoaita tms.) tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. 13. Öljyvahingon tapahtuessa tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiasta ilmoittaa palo- ja pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 14. Alueen jälkihoito tulee toteuttaa ottosuunnitelman mukaisesti. Mikäli vaihetta 2 ei tulla käynnistämään tai lupaa siihen ei saada, tulee pintamaat siirtää luvan voimassaoloaikana alueen pohjatasolle ja levittää kasvualustaksi vähintään 30 cm vahvuinen kerros pintamaata. Alueelle tulee istuttaa sekapuustoa noin 3000 taimea hehtaarille. Alueen 1 ja 2 välissä oleva jyrkkä kallioseinämä tulee porrastaa tai suojata pysyvällä teräsverkkoaidalla. 15. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 16. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. 17. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (arvioitu maisemointikustannus). Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Vakuuden suuruus on n / aukiolevan ottoalueen pinta-ala hehtaareissa. Lupaehtojen perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. 10

11 Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja asetuksessa maa-ainesten ottamisesta edellytetään. Maisemointi- ja jälkihoitokustannukset muodostuvat mahdollisen louhekasan muotoilusta tai siirroista sekä osittaisesta murskauksesta. Murskeella voidaan tasata louhikon pinta. Lisäksi jälkihoitotoimin kuuluu murske- ja kalliopintojen ainakin osittainen peittäminen pintamaalla sekä kallioseinämien pysyvien putoamissuojien rakentaminen. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 21, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Jätelaki (646/2011) Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta : maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut. Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristö 25/2010, Suomen ympäristökeskus. Lupapäätös on voimassa 15 vuotta päätöksen antopäivästä. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 2350 (250 + otettava kokonaismäärä * 0, * ottoalueen pinta-ala) Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2 ). Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 280 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50 ). Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). 11

12 VALITUSOSOITUS Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 12