ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne , Myrskylä

Transkriptio

1 Ilmanlaatu Raportti PR Y Sivu 1 (7) Markku Kantola Niemijärventie Myrskylä Turku ILMANLAATUSELVITYS Päivärinne , Myrskylä Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Tarkasteltava alue ja sen ympäristö Ilmanlaadun raja arvot Hiukkaspäästöjen leviäminen Leviäminen yleisesti Ilman epäpuhtauksien taustapitoisuudet Vallitsevat sääolosuhteet Päästölähteet Toiminta ajat Päästöjen torjunta Yleisesti Käytettävät torjuntamenetelmät Asfalttiasema Johtopäätökset Lisätietoja

3 1 YLEISTÄ Markku Kantola on hakemassa ympäristölupaa Kantolan kivenottoalueella Myrskylään (Päivärinne ) suunnitteilla olevan kiviaineksen louhinta ja murskaustoiminnalle sekä asfalttiasemalle ja kierrätysasfaltin murskaukselle. Tässä selvityksessä arvioidaan alueelta leviävien pölypäästöjen (hiukkaspäästöt PM 2,5 ja PM 10 ) suuruus toiminta alueen ympäristöön. Lisäksi ehdotetaan eri pölyntorjuntakeinoja. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Jani Kankare. 2 TARKASTELTAVA ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Karttakuvassa 1 on esitetty ottamisalueen likimääräinen sijainti punaisella rajauksella. Lähimmät lomarakennukset on merkitty sinisillä ympyröillä. Vakituiset asuinrakennukset ovat kuvassa merkittyinä mustalla. Suonkulkunkallion yksi rakennus on merkitty ruskealla ympyrällä. Tämä rakennus on Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan lomarakennus, mutta tilaajalta saadun tiedon mukaan myynnissä oleva vakituinen asuinrakennus (käsitellään asuinrakennuksena). Kaivualueen etäisyys lähimmälle lomarakennukselle on noin 500 m ja vakituiselle asuinrakennukselle noin 400 m (välissä on metsää). Kuva 1. Ottamisalue (kaivualue) on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. Lähimmät lomarakennukset on merkitty kuvaan sinisillä ympyröillä, muut mustat rakennukset ovat vakituisia asuinrakennuksia. Suonkulkukallion asuinrakennus on merkitty ruskealla ympyrällä. 3

4 3 ILMANLAADUN RAJA ARVOT Ilmanlaadun raja ja ohjearvot hengitettävien ja pienhiukkasten osalta on annettu valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 ja valtioneuvoston päätöksessä 480/1996. Raja ja ohjearvot on annettu sekä terveyshaittojen että ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Taulukossa 1 on esitetty raja ja ohjearvot. Taulukko 1. Ilmanlaadun raja ja ohjearvot pien ja hengitettäville hiukkasille Aine Raja arvo [µg/m 3 ] (Vna 38/2011) Raja arvon määrittely Ohjearvo [µg/m 3 ] (Vnp 480/1996) Pienhiukkaset PM 2,5 25 Vuosikeskiarvo Ohjearvon määrittely Hengitettävät hiukkaset PM Vuosikeskiarvo 50 Sallitaan enintään 35 ylittävää 24 h keskiarvoa vuodessa 70 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 4 HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN 4.1 Leviäminen yleisesti Ilmanlaadun päästöjen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat: sääolosuhteet tuulen suunta ja voimakkuus lämpötilan pystyjakauma kosteus auringon säteily pilvisyys vuoden ja vuorokaudenaika lumipeitteisyys pinnanmuodot maasto kasvillisuus esteet (vähäisissä määrin) päästölähteiden toiminta lähteiden ominaisuudet käyttöajat päästöjen torjunta. Oleellisin vaikutus lyhyillä etäisyyksillä on tuulen suunnalla ja voimakkuudella. Pitkillä etäisyyksillä myös muilla tekijöillä on suuri merkitys (mm. ilmakehän alaosien terminen tasapainotila). 4

5 4.2 Ilman epäpuhtauksien taustapitoisuudet Taustapitoisuuksilla/kaukokulkeumilla voi olla merkittävä vaikutus kokonaispitoisuuksiin tarkastelupisteissä. Ainakin pienhiukkasten (PM 2,5 ) osalta taustapitoisuudet voivat olla korkeita myös suhteessa rajaarvoihin. 4.3 Vallitsevat sääolosuhteet Suomessa vallitsevin tuulensuunta on lounaasta, jolloin päästöt suurelta osin kulkeutuvat tarkasteltavalla alueella koilliseen loma asutuksesta poispäin. Koillisen suunnassa sijaitsee (järkevällä tarkasteluetäisyydellä) asuin ja lomarakennuksia. 5 PÄÄSTÖLÄHTEET Kiviainestuotannossa ja asfaltin valmistuksessa pölyhiukkaspäästöjä muodostuu kaikissa tuotantovaiheissa. Syntyvien päästöjen määrä riippuu laitoksen tuotantomääristä ja tuotteiden ominaisuuksista. Mitä pienempää raekokoa tehdään, sitä pienempiä hiukkaspartikkeleja syntyy suhteessa enemmin. Pölyhiukkaspäästöjä aiheutuu seuraavista tuotantovaiheista: louhinta poraus räjäytys murskaus (kivi ja kierrätysasfaltti) rikotus murskaus (esimurskain, välimurskain ja jälkimurskaimet) seulat kiviaineksen siirtely siirto varastokasaan kuljettimella tai kuormaajalla siirto kuorma autoon kuljetus kuorma autolla (tien pölyäminen) asfalttiaseman toiminta asfaltin valmistus kiviaineksen siirtely. Myös tuulen ja eroosion vaikutuksesta aiheutuu hiukkaspäästöjä kuivista varastokasoista ja hiekkapäällysteisistä teistä. Lisäksi hiukkaspäästöjä aiheutuu suoraan polttomoottoriprosesseista, mutta ne ovat määrältään pieniä kokonaispäästöihin verrattuna. Merkittävimmät pölyhiukkaspäästöjen lähteet ovat (suojaamattomina) murskauslaitos, poraus ja mahdollisesti räjäytykset. Kaikkiin päästölähteisiin räjäytystä lukuun ottamatta on kuitenkin mahdollista tehdä torjuntatoimenpiteitä. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt ovat merkityksettömän pieniä muuhun toimintaan nähden eritoten kun prosessissa käytetään kuitusuotimia. Kierrätysasfaltin murskauksesta aiheutuva pölypäästö on todennäköisesti kivimurskauksen päästöä selvästi pienempi. 5

6 6 TOIMINTA AJAT Louhintaa ja kiviaineksen murskausta suoritetaan vain välisenä aikana. Tällöin louhintaa ja murskausta suoritetaan 3 4 jaksossa 2 4 viikkoa kerrallaan siten, että louhinta suoritetaan ennen murskaustoimintaa. Toiminta aika on vuorokaudessa noin klo Asfalttiasema on toiminnassa vain kesällä välisenä aikana tarvittaessa joka vuosi. Tällöin toimintaa on noin 3 6 viikkoa klo Kierrätysasfaltin murskausta (20000 tn/a) tehdään kuitenkin vain klo Asfalttiaseman toiminta tapahtuu aina eri aikaan kuin louhinta tai kiviaineksen murskaustoiminta. 7 PÄÄSTÖJEN TORJUNTA 7.1 Yleisesti Pölyntorjuntamenetelmät voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: 1) prosessin eristäminen ympäristöstä (kotelointi) 2) pölyn sidonta (esim. vedellä, ehkäistään pölyhiukkasten nouseminen ilmaan) 3) pölyn sieppaaminen ilmasta (vesipisaroilla tai suihkutusmenetelmällä) 4) pölyn keräys ( imurointi /suodatus kuitusuotimilla). Yleisesti käytetyimmät päästöjen torjuntatavat ovat erilaiset suodattimet ja veden käyttö sitomaan pölyä tai sieppaamaan sitä ilmasta. 7.2 Käytettävät torjuntamenetelmät Toiminnanharjoittajan tietojen mukaan seuraavat pölyntorjuntamenetelmät ovat toiminnassa mahdollisia: porauksen (normaali uusi poravaunu) pölynpoistolaitteena on kangassuodatuslaite laitteen keräysteho on tyypillisesti 95 % hengitettäville hiukkasille tarvittaessa vaikutusta voidaan vielä tehostaa esim. kostutuksella kuivina aikoina voidaan kastella irrotettavaa louhosaluetta ennen räjäytystä murskauslaitoksessa pölyä voidaan sitoa kastelemalla kolmessa eri vaiheessa syöttö välimurskaimen jälkeinen seula jälkimurskaimessa laitokselle johtavien hiekkateiden pölyämistä estetään tarvittaessa kemiallisella sidonnalla (suolaus). 7.3 Asfalttiasema Valtioneuvoston asetuksessa 846/2012 asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista on todettu ilmaan joutuvien päästöjen rajoittamisesta seuraavaa: Toiminnan aiheuttamia pöly ja hiukkaspäästöjä ja niiden leviämistä on rajoitettava sijoittamalla päästölähteet ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti sekä käyttämällä pölynerotinlaitteistoja ja kotelointeja sekä tehostamalla palamisprosesseja tai käyttämällä muita parasta käyttökelpoista tekniik 6

7 kaa edustavia pöly ja hiukkaspäästöjä vähentäviä menetelmiä. Laitoksen suodattimien asianmukaisesta toiminnasta on huolehdittava. Muut pölyävät aineet kuin kiviaines on varastoitava ja niitä on säilytettävä suljetuissa säiliöissä tai pakkauksissa siten, että ne eivät pölyä eikä pölyä joudu ympäristöön. Kuljetukset, lastaaminen ja lastin purkaminen sekä alueiden kunnossapito on toteutettava siten, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää. Toiminta tulee tehdä asetuksen vaatimusten mukaisesti. 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Laitosalueella pölyhiukkaspäästöjä tullaan torjumaan porauslaitteistossa kangassuodattimilla ja murskauslaitteistossa kiviaineksen tai kierrätysasfaltin kastelulla. Teiden pölyämistä tullaan estämään kemiallisella sidonnalla. Lisäksi räjäytettävää kalliota voidaan tarvittaessa kastella ennen räjäytystä. Asfalttiasemaa tullaan käyttämään valtioneuvoston asetuksen vaatimalla tavalla. Koska toiminnan etäisyys lähimpään mahdollisesti häiriintyvään kohteeseen on noin 400 m eli suhteellisen suuri ja koska toiminnan suunnitellut pölyntorjuntatoimenpiteet ovat hyvät, on oletettavaa, että hiukkaspitoisuuksien raja ja ohjearvot alitetaan kaikissa mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. On kuitenkin mahdollista, että joinakin toimintapäivinä sääolosuhteet ovat poikkeuksellisen hyvät hiukkasten leviämisen kannalta ja samaan aikaan sekoittumista yläilmojen kanssa ei tapahdu pitoisuuden pienentymiseksi. Tällöin joissain tarkastelupisteissä vuorokausiarvo voi olla suhteellisen korkea. Päätöksen 480/1996 mukaisen ohjearvomääritelmän ylittäminen vaatii kuitenkin saman kuukauden aikana useampana toimintapäivänä poikkeuksellisen suotuisia sääolosuhteita päästöjen leviämiselle. Yhteenvetona voidaan todeta, että suurella todennäköisyydellä hiukkaspitoisuudet eivät ylitä raja tai ohjearvoja yhdelläkään toiminta alueen ympäristössä olevalla asuin tai lomarakennuksella etäisyyksistä ja suunnitelluista pölyn torjuntatoimenpiteistä johtuen. Tarvittaessa hiukkaspitoisuuksien tarkempi arvio saadaan suorittamalla pitkäaikainen mittaus toiminnan aikana. 9 LISÄTIETOJA Tero Virjonen Promethor Oy Jani Kankare Promethor Oy puh puh sp. tero.virjonen@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 7