TAKAMAAN KIVIAINESTEN OTTOALUE MAA-AINESTEN OTTOHAKEMUS LIITE 1 HAKEMUKSEN SELOSTUSOSA

Transkriptio

1 / 14 TAKAMAAN KIVIAINESTEN OTTOALUE Myrskylä / 504 Pakila / 406 Takamaa RN:o 18:5 MAA-AINESTEN OTTOHAKEMUS LIITE 1 HAKEMUKSEN SELOSTUSOSA

2 / 14 SISÄLLYSLUETTELO 1 Hakija, kiinteistöomistaja ja hakemuksen laatija Ottoalueen sijaintitiedot Tiedot ottamisalueen ympäristöstä Kaavoitus Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavesi Luonto- ja maisema-arvot Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet Suunniteltu ottotoiminta Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä Ottamisen kesto ja vuosittainen otto Viikoittaiset ja vuosittaiset toiminta-ajat Toimintojen sijoittuminen ja vaiheistus Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Kuvaus kiviainesten otosta ja jalostuksesta Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, vaikutusten tarkkailu ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä toimintatavan soveltaminen Toiminnan vertaaminen maa-aineslain 3 pykälään Melu- ja pölyhaitat ja keinot niiden vähentämiseksi Tärinä Maaperä ja pohja- sekä pintavesi Jätehuolto Liikenne Turvallisuus Allekirjoitus HAKEMUKSEN LIITTEET Karttapohjat Maanmittauslaitoksen julkaisulupa nro 435/MML/12

3 / 14 1 Hakija, kiinteistöomistaja ja hakemuksen laatija Allekirjoittanut insinööritoimisto on Takamaa Yhtymän toimeksiannosta laatinut oheisen kiviainesten ottosuunnitelman Myrskylän kunnan Pakilan kylän tilalle Takamaa RN:o 18:5 ( ). Tilan omistavat Matti, Juho ja Tuomas Virén. Tilan kiinteistörekisteriote ja omistajatiedot ovat hakemuksen liitteenä 2. 2 Ottoalueen sijaintitiedot Takamaan kiviainesten ottoalue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Myrskylän keskustaajamasta etelään. Käynti alueelle on Hembergintien kautta. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty lähestymiskartoilla ottoalueen sijainti. Tilan pinta-ala on 17,07 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on noin 8,6 hehtaaria. Tila on kiviainesten ottokäytössä.

4 / 14 KUVA 1. Takamaan kiviainesten ottoalue sijaitsee Myrskylässä, noin kymmenen kilometriä Myrskylän kirkonkylältä etelään. Mittakaava noin 1 :

5 / 14 KUVA 2. Takamaan kiviainesten ottoalueen tarkempi sijoittuminen. Ottoalue on rajattu karttapohjaan sinisellä. Tila Takamaa RN:o 18:5 on merkitty karttapohjaan punaisella. Mittakaava noin 1 : Tiedot ottamisalueen ympäristöstä 3.1 Kaavoitus Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ottoalue on merkitty metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Muita varauksia alueella ei ole. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. 3.2 Maa- ja kallioperä Ottoalue on kalliota, jota peittää ohut pintamaakerros. Osittain alueen pintamaat on jo kuorittu ja kalliota louhittu.

6 / Pohja- ja pintavesi Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueelta ei ole välittömiä pintavesireittejä vesistöihin. 3.4 Luonto- ja maisema-arvot Ottoalue ei sijaitse maiseman kannalta valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi arvioidulla alueella. Maisemallisesti alueella vallitsee kalliokumpareet ja niiden välissä suoperäiset notkot. Ottoalueen puusto on pääosin poistettu. Alueen lähialue on sekapuustoa ja metsät ovat talousmetsäkäytössä. Ottoalueella tai sen läheisyydessä ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. 3.5 Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet Lähimpään asuttuun pihapiiriin on ottamisalueen rajalta noin 1,5 kilometriä ja lähimpään vapaa-ajan asuntoon noin kilometri. Kiinteistöt sijaitsevat ottoalueelta pohjoiseen ja länteen. Etäisyys lähimpään vesistöön, Pimijärveen, on noin 800 metriä ottoalueen rajalta. Pimijärvi sijaitsee ottoalueen pohjoispuolella. Naapuritilojen omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 2. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja. 4 Suunniteltu ottotoiminta Suunnittelun lähtötietoina on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä karttaaineistoa ja aiempia ottosuunnitelmia. Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Alueen vielä pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä.

7 / Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä Ottoalueen pinta-ala on yhteensä noin 8,6 hehtaaria, joka otetaan kahdessa vaiheessa. Nyt haettava vaiheen I pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Ottoalueen rajat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa, jotka ovat hakemuksen liitteenä 3. Alueelta otettavien massojen kokonaismäärä on m 3 ktr, josta pintamaita arvioidaan olevan noin m 3 ktr ja kalliomassoja m 3 ktr. Pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyn yhteydessä kasvukerroksen luomisessa. Kalliomassat myydään jalostettuina ja ne hyödynnetään rakentamisen raaka-aineina. Toiminnassa ei synny sivukiveä. 4.3 Ottamisen kesto ja vuosittainen otto Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 15 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain hyödynnetään keskimäärin m 3 ktr. 4.4 Viikoittaiset ja vuosittaiset toiminta-ajat Alueella toimitaan jaksoittain ympäri vuoden. Toiminta keskittyy rakentamisen tarpeista johtuen pääasiassa aikajaksolle keväästä syksyyn, mutta alueelle toimitaan myös ajoittain talvisin. Alueella ei toimita kansallisina juhlapäivinä, eikä arkipyhinä. Toiminta-aika on arkisin maanantaista lauantaihin kello 6:00 22: Toimintojen sijoittuminen ja vaiheistus Alueella on nykyisinkin kalliokiviainesten ottotoimintaa. Otto aloitetaan ottoalueen jo avatulta osasta. Otto etenee kohti suunnitelmapiirustuksissa esitettyjä alueen rajoja. Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat. Ottaminen on vaiheistettu kahteen ottovaiheeseen (Vaihe 1 ja Vaihe 2). Lupaa haetaan nyt vaiheen 1 kiviainesten ottamisen jatkamiselle. Suunnitelmapiirustuksissa, jotka ovat hakemuksen liitteenä 3, on esitetty ottoalueen ja vaiheiden rajat sekä ottoalueen lopputilanne vaiheen 1 päättyessä.

8 / Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Vaiheen 1 ottaminen päättyy, kun vaiheen ottorajat ja alin pohjataso on saavutettu. Alueen reunoja tai ottovaiheiden rajaa ei viimeistellä. Kiviaines otetaan pohjatasolle Ottoalueen reunat noudattelevat alueen luontaista pinnantasoa muilta osin kuin vaiheiden 1 ja 2 rajalta. Vaiheen 1 ja vaiheen 2 raja louhitaan pystyyn. Alue katselmoidaan vaiheen 1 päätyttyä yhdessä valvontaviranomaisen kanssa. Vaihetta 2 ei haeta tässä lupaprosessissa, vaan vaiheen 2 lupaprosessi käynnistetään kiviaineksen menekin perusteella myöhemmin. Vaiheen 2 päättyessä viimeistelytoimenpiteinä pintamaat siirretään alueen pohjatasolle. Kasvualustaksi levitetään vähintään 30 cm vahvuinen kerros pintamaata. Alueelle istutetaan sekapuustoa noin taimea hehtaarille. Osaltaan alue metsittyy luontaisesti. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. Alueelta toimitetaan kiviainesta hyödynnettäväksi niin kauan kuin sitä varastokasoissa riittää. Muutoin alue tyhjennetään ottotoiminnassa käytetystä kalustosta ja laitteistosta toiminnan päätyttyä. 5 Kuvaus kiviainesten otosta ja jalostuksesta Vielä kaatamaton puusto kaadetaan ja loput pintamaat siirretään pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla ottoalueen reunoille. Pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. Louhinnan tarkoitus on irrottaa kiviaines peruskalliosta. Louhintatyö koostuu panostusreikien porauksesta, panostuksesta ja räjäytyksestä. Kallioon porataan suunnitelman mukaisesti reikiä, jotka panostetaan suunnitellusti. Panostus tehdään porareikiin kallion sisälle. Panostukseen vaikuttavat muun muassa louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Räjäytykset, kuten porauksetkin, ovat kertaluonteisia yhdessä paikassa ja korkotasossa. Räjäytykset suunnitellaan siten, että räjäytyksiä tarvitaan louhintatyössä mahdollisimman vähän. Taloudellisinta on irrottaa kiveä mahdollisimman paljon kerralla käsiteltäväksi. Räjäytyksissä syntyy joskus esimurskaimen kitaa suurempia lohkareita. Tällaiset ylisuuret lohkareet samoin kuin ylisuuret maakivet rikotetaan isku-

9 / 14 vasaralla pienemmiksi ennen murskausta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu kiviaines siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Jalostettavan kiviaineksen siirtämiseen käytetään samoja koneita kuin valmiin lajitteen siirtämiseen ja lastaamiseen. Murskaamolle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano valitaan kiviaineksen ominaisuuksien ja tuotettavan lajitteen (raekoon) mukaan. Murskausaseman sijainti muuttuu kiviainesten ottamisen edetessä, koska murskaus pyritään tekemään mahdollisimman lähellä kiven ottopaikkaa. Murske sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan asiakkaille. Kiviaines kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma- ja vetoautoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen vuorokautinen lukumäärä vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä johtuen. Ottoalueen kiviainesten otto- ja murskaustoiminnalle on lainvoimainen, voimassa oleva ympäristölupa. 5.1 Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoöljysäiliöiden tilavuus on litraa. Kuljetuskalustona käytettävät maansiirtoautot toimivat dieselöljyllä. Työkoneiden tarvitsema polttoöljy varastoidaan 1 2 kpl noin 2 m 3 :n ADR/IBC-hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoainetta säilytetään suunnitelmapiirustuksiin merkityllä tukitoiminta-alueella. Säiliöiden alustat eristetään liitteenä 4 olevan suunnitelmapiirustuksen mukaisesti.

10 / 14 6 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, vaikutusten tarkkailu ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä toimintatavan soveltaminen 6.1 Toiminnan vertaaminen maa-aineslain 3 pykälään Maa-aineslain 3 :n mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että ottamisesta aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Kiviainesten ottamisen ei voi katsoa turmelevan kaunista maisemakuvaa, koska aluetta ei ole sellaiseksi luokiteltu ja alueella on jo avattu kiviainesten ottoalue. Vaikutukset alueen luontoarvoihin ovat erittäin vähäiset tai merkityksettömät. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja koska alueen maaperä on kalliota, ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle. Hankkeelle ei ole ollut aiemmassa lupa- ja oikeusharkinnassa, eikä ole edelleenkään maa-aineslain 3 :n mukaisia esteitä, joten maa-aineslain mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle tulee myöntää. 6.2 Melu- ja pölyhaitat ja keinot niiden vähentämiseksi Toiminnan ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat melu ja leijuva pöly. Kiviainesten aiheuttamien haittojen leviämisen pienentämiseksi ja estämiseksi on vakiintuneita keinoja, muun muassa 1. Kiviaineskasoista voidaan rakentaa meluesteitä ja tuulisuojia. 2. Kiviainesta, prosesseja ja aluetta voidaan kastella. Melu- ja pölysuojauksia voidaan teknisesti ja rakenteellisesti parantaa, jos siihen toiminnan aikana katsotaan olevan tarvetta. Toiminta ei ennakolta aiheuta lähimmissä pihapiireissä ohjearvoja ylittäviä

11 / 14 melu- tai hiukkaspäästöjä keskinäisten etäisyyksien perusteella, eikä toiminnassa tarvitse ottaa käyttöön erityisiä suojaustoimia (valtioneuvoston asetus 800/2010). Toiminnalla ei ole lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia vähentävää vaikutusta. Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä. 6.3 Tärinä Toiminta aiheuttaa melun ja pölyn lisäksi tärinää. Murskauksen, porauksen ja rikotuksen aiheuttama tärinä jää käytännössä työkoneeseen tai sen välittömään läheisyyteen. Raskas tieliikenne voi aiheuttaa myös tärinää tien välittömässä läheisyydessä. Käytännössä kuitenkin ainoastaan räjäytykset ovat merkittävä tärinän lähde. Räjäytyksistä ympäristön rakenteisiin välittyvän tärinän suuruus riippuu pääasiassa kahdesta tekijästä: 1. räjäytys- ja mittauskohteen välisestä etäisyydestä sekä 2. räjähdysainemäärästä ja sytytystavasta. Etäisyyden vaikutus on määräävin, koska alakautta välittyvän tärinän voimakkuus vaimenee etäisyyden neliössä. Raja-arvot määritetään noudattaen räjäytysalan normeja ja turvallisuusmääräyksiä. Erityisesti toimittaessa välittömästi asutuksen vieressä (ns. korttelilouhinta) tärinästä annetut raja-arvot vaikuttavat panostussuunnitelmaan. Louhintatyön ympäristöselvityksissä tärinän rakenteellisena raja-arvona voidaan pitää noin 10 mm/s. Ihminen havaitsee tärinän, vaikka rakennuksille ja rakenteille annettuja tärinän raja-arvoja ei ylitettäisikään. Räjäytyksistä aiheutuu tärinää, mikä voidaan havaita lähimmillä kiinteistöillä, sillä havaittavan tärinän heilahdusnopeus voi olla 0,2 1 mm/s. Kiviainesten kuljetusten aiheuttaman tärinän suuruuteen vaikuttavat oleellisesti kaluston paino ja kunto, liikenteen nopeus sekä ajoradan kunto ja perustamistapa. Myös hidastustöyssyt voivat aiheuttaa havaittavan tärinän lisääntymistä. Etäisyys riippuu voimakkaasti maaperän ominaisuuksista, kerroksellisuudesta ja rakennuksen tyypistä. Kauimmaksi liikennetärinän vaikutusalue ulottuu hienorakeisissa hyvin pehmeissä tai pehmeissä kivennäismaalajeissa (savi, siltti) sekä pehmeissä eloperäisissä maalajeissa (turve, lieju). Räjäytysmelun ja -tärinän lisäksi räjäytyksissä muodostuu paineaalto, joka

12 / 14 saattaa kasvattaa häiriön kokemista, vaikka sen voimakkuus vaimeneekin nopeasti. Alueen aiemman ottotoiminnan perusteella kiinteistökatselmuksia ei tarvitse ennakolta tehdä. Yleensä katselmointi rajataan enintään 500 metrin päähän louhinta-alueesta, mutta etäisyys riippuu panostuksesta. Katselmointi on luonteeltaan yksityisoikeudellinen ja se tulee ratkaistavaksi viimeistään panostussuunnittelun yhteydessä. 6.4 Maaperä ja pohja- sekä pintavesi Toiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai määrään etäisyyksistä ja alueen hydrologisista oloista johtuen. Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperävahinkoja. Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti. 6.5 Jätehuolto Toiminnanharjoittaja huolehtii alueen siisteydestä, eikä alueella säilytetä romua tai muuta asiaankuulumatonta tavaraa. Jätteet kuljetetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti käsittelyyn. Alueella ei synny kaivannaisjätettä tai sivukiveä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/ ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealue (VNa kaivannaisjätteistä, 2.2 ). 6.6 Liikenne Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta enintään käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Kiviaines käytetään pääasiassa lähiseudulla. Toiminnan liikennemäärät ja liikenteen ohjautumisen suunta ovat arvioita ja ne vaihtelevat toiminnan aikana. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötar-

13 / 14 koituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen liikennevalvonnassa on poliisi. 6.7 Turvallisuus Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Työmaaalue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Polttoainetta säilytetään alueella ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Alue varustetaan valvontakameroilla. Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Kiviaines otetaan ja jalostetaan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. Kemikaaliturvallisuus otetaan hakemuksen mukaisesti toiminnassa huomioon, eikä polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä aiheudu erityistä vaaraa terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Alueella on työkoneita, joita voidaan käyttää maaperän kunnostamiseen ja vahinkojen laajenemisen torjumiseen. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet imeytetään imeytysturpeeseen, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahinkopaikka merkitään selvästi ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan tarvittaessa kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta myös laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomai-

14 / 14 selle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. 7 Allekirjoitus Hakemuksen vakuudeksi, Hämeenlinnassa , I n s i n ö ö r i t o i m i s t o M a t t i J o k i n e n Matti Jokinen insinööri YAMK, ympäristötekniikka, rakentaminen HAKEMUKSEN LIITTEET 1 Ottohakemuksen selostusosa 2 Kiinteistötiedot, rajanaapureiden yhteystiedot 3 Ottosuunnitelmapiirustukset 4 Polttoainesäiliön suojaus, suunnitelmapiirustus