Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 7 e).

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA DESTIA OY; YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN SORAN MURSKAUSTA / VIISKIVENHARJUN SORA-ALUE RN:O 21:38 MYRSKYLÄ YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (24 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Toiminta-alue Destia Oy Heidehofintie VANTAA yhteyshenkilö: Maarit Salonoja PL 382, TAMPERE puh maarit.salonoja@destia.fi VIISKIVENHARJUN SORA-ALUE Om. Destia Oy Kuullut naapuritilat KUUSISTO Om. Heimo Veijalainen VIISKIVI Om. Hannu Mälkiä RIIHIMÄKI I Om. Erja Räty LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 7 e). 1

2 ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristönsuojeluasetus 7 1 mom. kohdat 7 b). HAKEMUKSEN LIITTEET Ympäristölupahakemus , joka sisältää liitteet (Insinööritoimisto Matti Jokinen): 1. LIITE 1 2. Ympäristölupahakemuksen tiivistelmä. 3. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma. 4. Selvitys toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä. 5. Kiinteistörekisteriote. 6. Rajanaapurien yhteystiedot. 7. Maa-aineslain mukainen lupapäätös, Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, , s. Täydennys ympäristölupahakemukseen , joka sisältää liitteet (Insinööritoimisto Matti Jokinen): liite 1: asemapiirros, 1 : 2000, 1 sivu liite 2: tukitoiminta-alueen rakenne ja työselostus, 1 : 200, 1 sivu liite 3: pohjaveden tarkkailutulokset ja putkikortit, 6 sivua liite 4: pohjaveden tarkkailusuunnitelma , 3 sivua TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt tilalle maa-aineslain mukaisen maa-ainesten ottoluvan , 104. Lupa on voimassa asti. Lisäksi Tieliikelaitokselle on aikaisemmin myönnetty lupa maa-ainesten ottamiseksi, joka oli voimassa asti. Askolan kunnan ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt päätöksen ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoituksesta , no 3/2011. Päätöksen nojalla alueella voidaan murskata kiviainesta yhteensä noin kolme viikkoa maanantaista perjantaihin kello 6:00 22:00 pois lukien arkipyhät. Itä-Uudenmaan seutu- ja maakuntakaavayhdistelmän (2002) mukaan alueella oli maa-ainesten ottoalue- (EO) ja pohjavesialuevaraukset (pv). Alue rajoittui lisäksi idässä maa- tai metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ottamisalueella on merkintä pohjavesialueesta (pv) ja uudesta tai merkittävästi parannettavasta voimajohdosta (110 kv tai 400 kv). EO- ja MY- merkinnät on Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa poistettu. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot 2

3 yhdistyivät vuoden 2011 alusta. Maakuntakaavoituksen uudistamisen yhteydessä ei ole suunnitteilla muutoksia alueen maankäyttösuunnitelmiin. Päijät-Hämeen voimassaolevassa maakuntakaavassa Orimattilan puoleinen osa Pöyryssuosta on merkitty suojelualueeksi (S21). Kaavaselostuksen mukaan suojelualue on maakunnallisesti arvokas keidassuo. Lisäksi maakuntakaavassa on merkintä Viiskivenharjun erityisestä pohjavesialueesta (pve7). Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, eikä aluetta koskevia yleis- tai asemakaavamuutoksia ei ole vireillä. TOIMINNAN TARKOITUS Lupaa haetaan sorakiviaineksen murskaukseen. Kiviaines tullaan hyödyntämään rakentamisen raaka-aineena. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Murskauksen aikataulu ja kesto riippuvat ottamistoiminnasta, mikä taas riippuu kiviaineksen menekistä. Hakija ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti pyytää, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöksen antamisen jälkeen. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöstä ja sen ehtoja. Pyyntö ei tee muutoksenhakua tarpeettomaksi, koska murskaustoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly, joilla ei ole vaikutuksia ympäristöön murskaustoiminnan päättymisen jälkeen. Vaikutukset alueen maisemakuvaan, luonnonesiintymään ja - olosuhteisiin sekä pohjavesialueen veden laatuun tai antoisuuteen on jo ratkaistu maa-aineslain mukaisessa lupapäätöksessä. Murskaustoiminnan ympäristövaikutukset on esitetty hakemuksessa ja sen liitteissä, eikä toiminta vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle asetetaan 2.000,00 euron vakuus, jolla katetaan kaluston poisviemisestä aiheutuneet kulut. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA ASUTUS Kiinteistötiedot ja sijainti Viiskivenharjun sora-alue sijaitsee Myrskylän kunnan Myrskylän kylässä tilalla Viiskivenharjun sora-alue RN:o 21:38 (kiinteistötunnus ). Tilan omistaa Destia Oy. Tilan pinta-ala on yhteensä 6,9 hehtaaria ja kaivualueen 3,2 hehtaaria. Tila on osittain kiviainesten ottamiskäytössä ja osittain metsätalouskäytössä. Sora-alue sijaitsee lähimmillään noin 140 metrin päässä Myrskylän ja Orimattilan kuntien rajasta. Etäisyys Myrskylän taajamasta alueelle on noin 3,9 ja Orimattilan taajamasta noin maantietä pitkin 13,4 kilometriä. Käynti alueelle on Orimattilantieltä (mt 167), jolta erkanee alueelle johtava metsäautotie. Etäisyys lähimpään asuinrakennuksen pihapiiriin on yli 700 metriä alueen rajalta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ottoalueelta etelään ja lounaaseen. Ottamisalueen etelä-kaakkoispuolella oleva tila RN:o 21:47 on kiviainesten ottamiskäytössä. Tilan RN:o 21:47 omistaa Hannu Mälkiä. Ottamisalueilta on otettu maa-aineksia vuodesta 1988 lähtien. Ottamisalueen pohjoisen ja lännen puoleiset naapuritilat ovat metsätalouskäytössä. Ottamisalueen itäpuolella, lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä, sijaitsee Pöyryssuo, joka on maakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Ottamisalue sijaitsee 3

4 Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueella ( ). Ottamisalueella on myös pienjännitesähköjohto, jonka tilalle on Kymenlaakson Sähkö Oy suunnitellut rakentavan 110 kv:n suurjännitevoimalinjan. Lähimmät häiriintyvät kohteet Alue on nykyisin kiviainesten ottamiskäytössä. Lähialueella on olemassa olevaa kiviainesten ottamistoimintaa tilan eteläpuolella. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 700 metrin päässä tilan rajasta ja noin 900 metriä suunnitellusta murskauspaikasta. Luonto- ja maisema-arvot Ottamisalueella ei ole maa-aineslain, metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita kohteita. Alue ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, eikä alueella ole arvokkaita moreenimuodostumia tai kallioesiintymiä. Pöyryssuo, joka sijaitsee lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä tilan rajasta, on maakunnallisesti arvokas suo- ja lintualue. Alueella pesii muun muassa liro. Pöyryssuo ei kuulu Natura ohjelmaan, eikä Myrskylän puoleisella osalla ole suojelumerkintää. Orimattilan puoleinen osa on merkitty maakuntakaavaan suojelualuemerkinnällä (S21). Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on hiekkamoreenia (HkM) (GTK:n Geokarttapalvelu). Ottamisalueella ei ole todettu kalliopintaa. Pohjavesiolosuhteet Ottamisalue sijaitsee Viiskivenharjun vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Alueella ei ole pohjavedenottamoita. Lähimpään yksityiseen talousvesikaivoon on etäisyyttä alueen rajalta noin 700 metriä ja murskauspaikalta noin 900 metriä. Viiskivenharjun pohjavesialue on I luokan pohjavesialue ( ), jonka muodostumisalue sijaitsee pääosin Orimattilan puolella. Orimattilan Vesi Oy on suunnitellut pohjavesialueen pohjavesivarojen hyödyntämistä. Orimattilan Vesi Oy on tutkinut Myrskylän Palonpään aluetta mahdollisen pohjavedenottamon sijoittamista varten. Palonpää sijaitsee noin kilometrin päässä ottamisalueesta etelälounaaseen. Pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen harju, jonka ydin on soravaltainen. Harju on muodostunut useista pienistä selänteistä, joissa aines on keskimääräistä karkeampaa. Länsipuolinen reuna-alue on hiekkavaltainen ja sijaitsee noin 20 metriä korkeammalla tasolla kuin harjun itäpuoli. Harjun itäreuna rajoittuu Pöyryssuohon ja savikkoihin. Hydraulinen yhteys Supinmäen alueelle on mahdollinen, alueella on mahdollisesti yhteyttä katkaisevia kalliokynnyksiä. Alue on vedenhankinnan kannalta erinomainen. Pohjavesialueen pinta-ala on 6,16 km² ja muodostumisalueen 1,89 km². Myrskylän puoleisen pohjavesialueen pinta-ala on 2,52 km². Viiskivenharju on mainittu Uudenmaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -projektin raportissa pohjavesialueena ja luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaana alueena. Alin ottamistaso on Pohjaveden pinnantaso alueella on ollut tasolla Pohjavettä suojaava koskematon maakerros on yli kymmenen metriä paksu. 4

5 Yleensä pohjavesialueilla sijaitsevilla kiviainesten ottamisalueilla vastaava kerrospaksuus on neljästä kuuteen metriä. Hankkeen toiminta-aikana noudatetaan liitteenä olevaa pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Mittaukset suorittaa ja näytteet ottaa riittävän pätevä henkilö ja ne tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimuskustannukset maksaa alueen ottoluvan haltija. KUVAUS OTTAMISSUUNNITELMASTA JA LUVASTA Kiviainesten ottamisesta on tehty ottosuunnitelma (Destia Tieliikelaitos, ), jonka johdosta Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on tehnyt myönteisen lupapäätöksen Otettavien hiekka- ja soramassojen kokonaismäärä on m 3 ktr. Kaivualueen kokonaispinta-ala on 3,2 hehtaaria. Alin ottamistaso on Pohjaveden pinnantaso alueella on ollut tasolla , joten pohjavettä suojaava koskematon maakerros on yli kymmenen metriä paksu. Ottaminen rajataan tilan itäreunalla korkeuskäyrään itäpuolen luonnonsuojelualueen luontoarvojen turvaamiseksi. Ottaminen keskittyy tilan eteläisiin osiin. Pohjoisosa on jo viimeistelty. Ottamisalue ja eteläpuolen ottamisalue yhdistetään samalle pohjatasolle. Rajalla sijaitsevien maa-ainesten hyödyntämisestä on tehty sopimus Destia Tieliikelaitoksen ja naapuritilan silloisen omistajan Kaarlo Tolkin kesken. Yhdistämisen jälkeen ottamisalueet muodostavat yhtenäisen, laajan tasanteen. Ottamissuunnitelmassa on esitetty alueen sijainti, ympäristö ja maanomistus sekä otettavat maa-ainesmäärät, maisemointiratkaisut ja jälkihoitotoimenpiteet. Alueelta on tarkoitus poistaa puustoa ja pintamaita ainoastaan arvioidulta vuosittaiselta ottamisalalta. Maisemointitöitä tehdään kiviaineksen ottamisen edistymisen myötä. Pintavettä kerääviä ja metsittymistä haittaavia kuoppia alueelle ei anneta muodostua. Maisemoinnin yhteydessä alueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Lupahakemuksen vireille tulosta kuulutettiin ja tiedotettiin sekä siitä pyydettiin lausuntoja. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakemuksesta antoi lausuntonsa Orimattilan kaupunki, Uudenmaan ympäristökeskus ja Myrskylän Hautomo Oy. Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi Destia Tieliikelaitokselle luvan maa-ainesten ottamiseen. Päätöksessä on yhteensä 17 lupamääräystä ja se on lainvoimainen. KUVAUS KIVIAINESTEN OTTAMISESTA JA MURSKAUKSESTA Pintamaat, sora ja hiekka otetaan pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla kaivamalla ottosuunnitelman mukaisiin tasoihin ja luiskauksiin. Osa sorasta ja hiekasta seulotaan hiekka- tai soraseulalla, jonka jälkeen seulottu kiviaines voidaan toimittaa suoraan rakentamisen raaka-aineiksi. Osa sorasta murskataan. Murskattava kiviaines seulotaan ja sijoitetaan ottoalueelle varastoon. Maakivet voidaan murskata muun kiviaineksen mukana tai myös erotella myytäväksi maisemakivinä. 5

6 LAITOKSEN TOIMINTA Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain murskainten, seulojen ja kuljettimien avulla. Murskausaseman kokoonpano valitaan kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen (raekoon) ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitteiston tuotantokapasiteetti on tavanomaisesti tonnia päivässä. Tuotantomäärä riippuu mm. halutusta lajitteesta. Suurirakeisimpia lajitteita voidaan pelkällä esimurskainyksiköllä tuottaa tonnia päivässä. Murskaus koostuu yleensä kolmesta vaiheesta: esimurskauksesta (haluttu raekoko alle 100 mm), välimurskauksesta (haluttu raekoko alle 50 mm) ja jälki- ja hienomurskauksesta (haluttu raekoko alle 20 mm). Esimurskausyksikössä käytetään tavanomaisesti leukamurskaimia. Karamurskaimia käytetään yleensä väli- ja jälkisekä hienomurskaimina. Murskausvaiheiden lukumäärä riippuu halutusta raekoosta, esimerkiksi karkeampien lajitteiden murskaamiseen riittää yleensä vain esimurskausyksikkö. Murskaamolle ja varastokasoille tehdään alueella tilaa. Murske sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan asiakkaille. Murskausaseman sijainti saattaa muuttua kiviainesten ottamisen edetessä, koska murskaus pyritään tekemään mahdollisimman lähellä kiviaineksen ottamispaikkaa. Kiviaines kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla. Toiminta-ajat Melua aiheuttavien työvaiheiden toiminta-ajoiksi esitetään seuraavia aikoja: Työvaihe Keskimääräinen Toiminta-aika toiminta-aika (h/v) Murskaus ma pe Poraus - - Rikotus ma - pe Räjäytykset - - Kuormaaminen ja kuljetus ma - su arkilauantaisin. Seulonta ma - pe Kiviainesta otetaan, rikotetaan iskuvasaralla, seulotaan ja murskataan jaksoittain arkisin maanantaista perjantaihin kello 6:00 22:00 ympäri vuoden Murskausjaksojen ajankohta ja kesto riippuvat kiviaineksen menekistä. Kiviainesta kuljetetaan varastokasoista maanantaista sunnuntaihin kello 6:00 18:00 ympäri vuoden. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi ottamistoiminnan kokonaiskestosta johtuen. Ottamistoiminta taas riippuu kiviaineksen menekistä. Tuotteet ja tuotantomäärät Murske, eri raekokoja (lajitteita) ka t/a max t/a tai seulottu kiviaines, eri lajitteita ka tn/a max tn/a 6

7 TOIMINNAN LAITTEISTO, RAAKA-AINEET JA TUOTTEET Työssä käytettävät koneet ja laitteet Sora ja hiekka otetaan kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajilla maa-ainesten ottohakemuksen mukaisiin rajoihin ja muotoihin. Pyöräkuormaajia ja kaivinkoneita on alueella käytössä yhdestä kolmeen kappaletta kerralla ja niitä käytetään myös alueen viimeistelyssä. Ylisuuret maakivet rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Irrotettu kiviaines siirretään murskaukseen kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Kiviaineksen siirtämiseen käytetään samoja koneita kuin valmiin lajitteen siirtämiseen. Murskausprosessissa on erilaisia murskaimia, syöttimiä, seuloja ja kuljettimia. Kiviaineksen murskaustyö suoritetaan yleensä kolmivaiheisella murskaamolla, joka sisältää esi-, väli- ja jälkimurskaimen, seulat ja kuljettimet. Murskaamo koostuu leukamurskaimesta sekä kahdesta kartiomurskaimesta. Käyttöenergian murskaamo saa yleensä omista dieselmoottoreista. Murskaamon korkeus on kolmesta viiteen metriin. Alueella käytettävä murskauslaitos on siirrettävä. Murskaamisessa käytetty laitteisto täyttää vähintään ns. B-luokan murskausaseman vaatimukset. (Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, Tielaitos 1994). Osa kivi- ja moreeniaineksesta ainoastaan seulotaan, jonka jälkeen seulottu kiviaines voidaan toimittaa suoraan rakentamisen raaka-aineiksi. Kiviaines kuljetetaan asiakkaille maansiirtoon tarkoitetuilla kuorma-autoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen ja ajosuoritteiden lukumäärä vaihtelee, koska lukumäärä riippuu mm. kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä ottoalueesta. Työkoneet tuodaan paikalle ja viedään alueelta pois urakan päätyttyä rekka-auton laveteilla. Työkoneita ei säilytetä alueella toimintakauden ulkopuolella. Koneet ja laitteet huolletaan säännöllisesti ja ne pidetään toimintakunnossa. Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja muut aineet Käytettävä raaka-aine tuotettava kiviaines Polttoaine (POK) Vesi (kasteluun) Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus Varastointipaikka (t/a) (t/a) Ottoalue Hakemuksen mukaisesti Tarvittaessa tuodaan talousvettä säiliöllä Alueella murskataan keskimäärin tonnia vuodessa. Toiminnassa voi olla myös välivuosia. Murskattava kiviaines on puhdasta luonnonkiveä, mikä otetaan alueen maaperästä. Kiviaines varastoidaan lajitteittain kasoihin. Pintamaat kuoritaan ja varastoidaan kaivualueen reunalle. Alueen maisemointiin saatetaan tuoda puhtaita pintamaita alueen ulkopuolelta. Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, 7

8 joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kuljetuskalusto käyttää dieselöljyä. Murskaamon, pyöräkuormaajien, murskaimen ja kaivinkoneiden koneistoissa on hydraulinen voimansiirto. Lisäksi koneissa on moottori- ja vaihteistoöljyä sekä jäähdytys- ja jarrunesteitä. Alueella säilytetään työkoneiden käyttöön litraa polttoainetta (POK). Omaan käyttöön tarkoitettu polttoaine varastoidaan katetussa ja allastetussa kaksoisvaippasäiliössä, jonka suoja-altaan tilavuus on yli säiliötilavuuden. Säiliö toimii sähköpumpulla ja se on lukittava. Säiliön alusta ja tankkauspaikka tiivistetään esimerkiksi HDPE -kalvolla, jonka alle ja päälle tasoitetaan noin 50 senttimetrin kerros hienoa hiekkaa kalvon rikkoutumisen estämiseksi. Lisäksi alueella varastoidaan jonkin verran hydrauliikka- ja moottoriöljyjä sekä jäähdytysnesteitä. Kemikaalit, kuten myös ongelmajätteet, säilytetään omissa merkityissä astioissaan lukitussa kontissa. ARVIO PÄÄSTÖISTÄ JA SUUNNITELMA NIIDEN VÄHENTÄMISESTÄ Päästöt ilmaan Ympäristölupahakemuksessa on esitetty murskauksesta aiheutuvat päästöt ilmaan. Päästöt on laskettu VTT:n työkoneiden päästöjen laskentajärjestelmässä käytetyllä yhdistekohtaisella päästökertoimella 3195 g CO 2 /kg polttoainetta. Päästölaskennassa käytetty kevyen polttoöljyn (POK) tiheys on 0,845 kg/t. (TYKO 1999, Kari Mäkelä et al, VTT Yhdyskuntatekniikka, 1999). Kiviainesten hyödyntämisessä arvioidaan kuluvan polttoainetta 0,7 litraa / mursketonni, josta murskauksen ja kuljetusten osuus on yli 90 prosenttia. Hankkeen aikana arvioidaan kulutettavan noin 630 m 3 polttoainetta, mikä vastaa CO 2 -päästöinä noin CO 2 -tonnia. Muiden päästöyhdisteiden osalta on keskimääräistä arviota vaikea antaa, koska päästöihin vaikuttaa ennen kaikkea moottoritekniikka (ikä ja kunto) ja olosuhteet (käyttölämpötila). Tämä pätee etenkin NOx- ja hiukkaspäästöihin. Pölypäästöt ja niiden vähentämistoimet Kiviaineksen ottamisesta ja murskauksesta muodostuu pölyä. Syntyvä pölyhaitta pysyy pääasiassa hankealueen sisällä, eikä se aiheuta haittaa asutukselle tai naapuritilojen muulle käytölle. Pölypäästöjä aiheuttavat kuormaus, murskaus, seulonta ja varastokasat sekä työmaakenttä. Pöly leviää tuulen suuntaisesti. Myös sade ja muut sääolosuhteet vaikuttavat pölyn leviämiseen. Pölypäästöt riippuvat kiviaineksesta, mutta myös käytetystä pölyntorjuntatekniikasta sekä toimintatavoista. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 μm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Hengitettävän hiukkaskoon (PM 10 ) osuus louhinnassa muodostuvasta pölystä on pieni. Kivenlouhimoiden ja murskaamojen merkittävät ilmanlaatuvaikutukset ulottuvat mittausten mukaan noin 300 metrin etäisyydelle toiminta-alueesta, jolloin hengitettävien hiukkasten ohje- tai raja-arvo voivat ylittyä. Leviämisolosuhteet vaikuttavat merkittävästi haitta-alueen laajuuteen. Mitattavia vaikutuksia on vielä metrin etäisyyksillä, jolloin ohje- tai raja-arvot eivät enää ylity. Toisaalta Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994 julkaisun mukaan riittävä suojaetäisyys murskaamisesta aiheutuvan pölyleijuman 8

9 osalta on suurimmillaankin 300 metriä (luokka B). Suojaetäisyyttä voidaan pienentää erilaisilla pölyntorjuntakeinoilla. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin päässä alueesta. Toiminnasta aiheutuvan pölyleijuman (PM10) arvioidaan jäävän alle valtioneuvoston asetuksessa (711/2011) määritettyjen rajojen. Suojaetäisyys lähimpiin asuinkiinteistöjen pihapiiriin on ennakolta arvioiden riittävä ilman erityisiä pölyntorjuntakeinojakin. Keinoja pölypäästöjen vähentämiseksi Murskausyksikkö voidaan tarvittaessa varustaa kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on kuljettimen purkukohdassa ja mahdollisesti myös murskaimen yläja alapuolella. Veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista, kun ilman lämpötila laskee alle 15 oc. Murskaimen kuljettimet voidaan koteloida ja aseman ympärille voidaan rakentaa erilaisia tuulisuojia. Lisäksi pudotuskorkeutta pienentämällä niin esimurskassa kuin kuljettimien purkukohdissakin voidaan vähentää kiviaineksen pölyämistä. Ottoalueella voidaan ennaltaehkäistä pölyhaittoja kastelemalla varastokasoja ja kulkureittejä. Pölyn vaikutukset kohdistuvat lähinnä ottoalueella työskenteleviin ihmisiin, joten pölyämistä vähennetään työsuojelusyistä. Melupäästöt ja niiden vähennyskeinot Murskaustyö aiheuttaa melua. Melun leviämiseen vaikuttavat käytettävä kalusto, melun geometrinen etäisyysvaimennus, maaston muodot ja laatu, rakenteelliset meluesteet, kasvillisuus, säätila, tuulen suunta ja voimakkuus sekä mm. louhinta- ja murskaustyön suorituspaikan korkeusasema yleisen maaston korkeuteen nähden. Toiminnasta aiheutuva melu ei ole iskumaista lähimpien asuin- tai vapaaajanrakennusten luona, koska murskauksen ja porauksen iskumaiset äänet vaimenevat etäisyyden myötä. Melun iskumaiset ominaisuudet häviävät metrin etäisyydellä melulähteestä. Etäisyys lähimpään asuinrakennuksen pihapiiriin on yli 700 metriä. Melun geometrinen etäisyysvaimennus Murskauksen aiheuttama melu vaimenee etäisyyden funktiona. Pistemäisen äänilähteen äänitason geometrinen etäisyysvaimennus on -6 db havainnointietäisyyden kaksinkertaistuessa. Etäisyysvaimennus lasketaan geometrisesti tasaisella pinnalla ilman muita äänen vaimentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Äänen geometristä etäisyysvaimennusta voidaan käyttää apuna arvioitaessa karkeasti toiminnan aiheuttaman. Jos huomioidaan ainoastaan äänen geometrinen etäisyysvaimennus, murskauksen lähtömelutasolla (LWA 120 db) melutaso vaimenee alle LAeq 55 db noin 500 metrin etäisyydellä. Todellisuudessa äänen vaimentumiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin geometrinen etäisyysvaimennus, etenkin yli 100 metrin etäisyyksillä. Maanpinnan ja kasvillisuuden aiheuttama vaimennus Kiviainesten ottoalueen ulkopuolella olevan metsän vaikutus on tarkasteluetäisyydellä -1-2 db(a). Maanpinnan vaimentava vaikutus on noin -4 db(a) (akustisesti pehmeä maanpinta) ko. etäisyyksillä. 9

10 Säätilan vaikutus äänen vaimentumiseen Melun leviäminen arvioidaan tilanteessa, jossa sää on otollisin äänen leviämiselle lämpötilan, tuulen suunnan ja nopeuden sekä ilman lämpötilagradientin perusteella. Tätä kutsutaan alan julkaisuissa äänen leviämisen kannalta pahimmaksi mahdolliseksi tilanteeksi. Säätilan aiheuttama äänen vaimentuminen voi olla yli -20 db. Toisaalta mm. inversiotilanteessa äänen kulkeutuminen voi poiketa mallinnuksessa lasketusta tilanteesta. Käytännössä sään aiheuttama äänen vaimentuminen on pääosan ajasta mallinnettua voimakkaampaa. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kiviainesten ottamisesta tai murskauksesta ei normaalisti aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt liittyvät toiminnan poikkeustilanteisiin, esimerkiksi hydrauliikkaletkujen vuotoihin. Alueella ei tehdä maansiirtoautojen, kaivinkoneiden, pyöräkuormaajien tai murskausaseman määräaikaishuoltoja, mutta kalustopyritään korjaamaan paikan päällä, mikäli se on mahdollista. Korjaustoimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta, ettei korjauksista aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen riskiä. Jätehuolto Alueen tavanomaisessa toiminnassa syntyy ainoastaan kotitalousjätteisiin rinnastettavia jätteitä ja ongelmajätteitä. Alueelle hankitaan talousjäteastia, jonka tyhjentämisestä tehdään sopimus jätteenkuljetusyhtiön kanssa. Alueella syntyy noin litraa talousjätettä vuodessa. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät öljyiset rievut tai muut ongelmajätteiksi luokitellut jätteet varastoidaan jakeittain omissa merkityissä astioissaan lukitussa kontissa ja ne toimitetaan jätesäädösten mukaisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Liikenne Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Tietä ei päällystetä. Tietä ja aluetta kastellaan tarvittaessa. Liittymä yleiselle tielle on rakennettu näkyvään paikkaan. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN JA TOIMINTATAVAN SOVELTAMISESTA Melu ja pöly Toiminnan ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat melu ja leijuva pöly. Hakemuksessa on kuvattu keinot haittojen pienentämiseksi ja estämiseksi. Toiminnan aiheuttamalta melulta ja pölyltä ei nykytekniikallakaan pystytä täysin välttymään, mutta hakemuksessa esitettyihin tietoihin viitaten toiminnasta ei aiheudu merkittävää melu- tai pölyhaittaa lähimpien asuinrakennusten luona. 10

11 Toiminnan aiheuttamalla melulla ei myöskään ole lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia vähentävää vaikutusta. Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä. Murskaustoiminta ei vaaranna Pöyryssuon suojeluarvoja. Kivenmurskaamo sijoitetaan siten, että siitä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Laitoksen sijoitusta harkittaessa otetaan huomioon maaston muoto ja korkeusasema, olemassa oleva puusto sekä varastokasojen sijoittelu. Toiminta ei aiheuta lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ohjearvoja ylittäviä melutasoja etäisyydestä johtuen. Myös pölyleijuman osalta suojaetäisyys on riittävä ilman erityisiä pölyntorjuntatoimiakin. Arvio pölyn ja melun leviämisestä ja keinot melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi perustuvat alan julkaisuihin, mittauksiin vastaavanlaisissa kohteissa ja laitevalmistajien ilmoittamiin tietoihin. Toiminnalla ei ole vaikutuksia Pöyryssuon luontoarvoihin tai linnustoon. Rakentamisen, joihin kiviainesten ottamis- ja murskaustoiminta voidaan rinnastaa, aiheuttaman melun vaikutusta linnustoon on tutkittu muun muassa Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä, eikä hankkeen vaikutuksia linnustoon ole havaittu. Kiviaineskasoista voidaan rakentaa meluesteitä. Muita erityisiä kaluston melu- ja pölysuojauksia ei ennakolta katsota tarpeelliseksi tehdä, kun huomioidaan etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin. Melu- ja pölysuojauksia voidaan parantaa, jos siihen toiminnan aikana katsotaan olevan tarvetta. Maaperä- ja pohjavesivaikutukset Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperä- tai pohjavesivahinkoja. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan oikein maaperän ja pohjaveden turvaamiseksi. Henkilökunnalla on myös tiedossa polttoaineiden imeytysaineen varastointipaikka, joka on polttoainesäiliön välittömässä läheisyydessä. Muut kemikaalit säilytetään katetussa, lukitussa tilassa. Koneiden rikkoutumis- ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti. Ottamisalueelle on asennettu pohjavesiputki. Hakemuksen liitteenä on esitetty pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Pohjaveden laatua tarkkaillaan ennen toiminnan alkua ja toiminnan aikana ottohakemuksen mukaisen pohjavesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteenotto ja näytteiden analysointi teetetään hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta seurataan kolmen kuukauden välein. Näytteenotto toteutetaan vuosittain, tarvittaessa sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteet analysoidaan aina akkreditoidussa laboratoriossa. Yhteenveto pohjaveden tarkkailusta sekä tuotantotiedoista toimitetaan tiedoksi valvontaviranomaiselle vuosittain. 11

12 TOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN PIENENTÄMINEN SEKÄ TOIMINTA VAHINKOTILANTEISSA Toiminnan riskit liittyvät koneiden rikkoutumisiin tai polttoainevahinkoihin, jolloin ottamisalueen maaperää voi pilaantua. Murskaamon aiheuttamat riskit eivät ole suurempia kuin alueella toimivien muiden työkoneiden ympäristöriskit. Melun tai pölyn leviämiseen ei liity erityisiä riskitekijöitä. Kiviainesten murskaus ei aiheuta vaaraa maaperälle tai pohjaveden laadulle tai sen antoisuudelle, merkittävää luonto- ja maisema-arvojen tuhoutumista eikä toiminnasta aiheudu asutukselle ja ympäristölle muutakaan merkittävää haittaa tai vaaraa, kun toimitaan maa-ainesluvassa ja ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Maa-ainesluvan alin ottamistaso on yli kymmenen metriä korkeammalla kuin pohjaveden pinnan taso, kun yleensä vastaavissa hankkeissa suojakerroksen paksuus on neljästä kuuteen metriin. Alueen soveltuminen kiviainesten ottamiseen on ratkaistu jo maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Työkoneita varten tarvittavien öljytuotteiden varastot katetaan ja varustetaan suojaaltaalla, jonka tilavuus on vähintään säiliön enimmäistilavuus. Öljysäiliö on katettuun altaaseen sijoitettu kaksoisvaippasäiliö, joka toimii sähköpumpulla (laponestin). Säiliö varustetaan lukolla. Öljysäiliön alusta ja tankkauspaikka tiivistetään roiskeiden ja ylitäyttöjen varalta. Toiminta-ajan ulkopuolella alue suljetaan puomilla. Polttonesteitä tai muita kemikaaleja ei säilytetä alueella, kun alueella ei työskennellä. Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Työkoneita ei tankata valvomattomina polttoaineroiskeiden pääsemisen estämiseksi maaperään. Letkurikkoihin tms. varaudutaan tarkastamalla ja tarvittaessa huoltamalla koneet säännöllisesti. Alueella tehtävät huollot liittyvät kaluston rikkoutumisiin. Esimerkiksi murskauskalusto joudutaan usein korjaamaan paikan päällä koosta johtuvan laitteiston hankalan liikuteltavuuden vuoksi. Työkoneita ei myöskään pestä ottoalueella. Öljyvahinkoihin varaudutaan tankkauspaikan rakenteellisilla suojauksilla sekä varaamalla imeytysturvetta tms. kemikaalitorjuntaan soveltuvaa imeytysainetta toiminta-alueelle. Polttoainevahinkojen ja hydrauliikkaletkuvuotojen tai vastaavien rikkoutumisten varalta alueelle varataan vähintään 500 litraa imeytysturvetta tai muuta kemikaalivahinkojen torjuntaan soveltuvaa ainetta. Mahdollisesta vuodosta tai vahingosta ilmoitetaan välittömästi pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittaja huolehtii alueen siisteydestä, eikä alueella säilytetä romua tai muuta asiaankuulumatonta tavaraa. Jätteet kuljetetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti käsittelyyn. Työmaasta pidetään työmaapöytäkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: sää, työvoima, koneet, muu kalusto, töiden kulku (aloitukset, keskeytykset, muutokset, tuotantomäärät ja mahdolliset häiriötilanteet). Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Työmaa-alue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Kiviaines otetaan ja murskataan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. 12

13 Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Alueen työntekijät ohjeistetaan toimimaan nopeasti kemikaalivahingon sattuessa. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet imeytetään imeytysturpeeseen. Imeytysturvetta säilytetään polttoainesäiliön yhteydessä. Säilytyspaikka on työntekijöiden tiedossa. Nestemäisen kemikaalin imeytyksen jälkeen pintamaata poistetaan, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta pintamaata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen ongelmajätteen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahinkopaikka merkitään selvästi ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta myös laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Siirtoasiakirjat ja puhdistamisesta laadittava raportti toimitetaan viranomaisille kunnostustöiden valmistuttua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola, Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, Myrskylä sekä Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Aluelehdessä Kiinteistön naapuritilojen omistajia on kuultu kirjeitse (3 kiinteistöä). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti maa-ainestenoton valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty ympäristönsuojeluasetuksen 17.3 :n nojalla lausunto Uudenmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta ja ympäristönsuojelulain 36.2 :n kohdan 1) nojalla lausunto Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon UUDELY/290/07.00/ Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksellään myöntänyt maa-aineslain mukaisen luvan soran ottamiseen nyt hakemuksen kohteena olevalta alueelta. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi m 3 ktr:lle noin 3,2 ha:n suuruiselle alueelle ottamistason ollessa alimmillaan +64,00 m. Lupa on voimassa asti. Lupamääräyksissä (10 ja 11) on säädetty mm. että pohjaveden tarkkailussa on noudatettava lupahakemuksen täydennyksessä esitettyä 13

14 tarkkailusuunnitelmaa sekä uuden putken asentamisesta ja että tarkkailu on aloitettava heti kun päätös on saanut lainvoiman vaikkei ottoa vielä olisi aloitettu. Destia Oy:n maa-ainesten ottoalue, jonne ympäristölupaa murskaukselle nyt haetaan, sijaitsee Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueella Nro Pohjavesialue sijaitsee osin Myrskylän kunnan mutta pääosin Orimattilan kaupungin puolella. Destia Oy:n Myrskylän kunnan puolella oleva ottamisalue, jonne murskauslaitoskin on tarkoitus nyt sijoittaa, sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella ja pohjaveden virtaussuunnassa hieman yli kilometrin etäisyydellä Palonpään lähteen yläpuolella. Palonpään lähteen veteen kalankasvatustoimintaa harjoittavalla Myrskylän hautomolla on lupaan perustuva käyttöoikeus. Tämä m 3 /d suuruiseen vedenottoon oikeuttava lupa on eri käsittelyvaiheiden jälkeen voimassa siihen asti, kunnes aluehallintovirastossa vireillä olevasta vedenottoa koskevasta Myrskylän Hautomo Oy:n lupahakemuksesta (Dnro ESAVI/60/04.08/2010) saadaan lainvoimainen päätös. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellään nro 60/2010/4 myöntänyt Orimattilan Vesi Oy:lle luvan pohjavesitutkimuksen suorittamiselle Viiskivenharjun pohjavesialueella. Myrskylän kunnan Palopään kylässä sijaitsevien kiinteistöjen Kulmala II RN:o 2:17, Palonpää RN:o 2:46 ja Kulmala RN:o 3:8 alueella oleva tutkimuskohde sijaitsee Viiskivenharjussa harjussa 700 m Destian alueesta etelään Palonpään lähteen korkeudella lähellä Myrskylän hautomon kalankasvatuslaitosta. Valituksen alaisen asian käsittely on kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaan hakemusta koskevasta kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Myrskylän hautomo Oy ja Orimattilan Vesi Oy ovat tahoja, joita tämä hanke erityisesti koskee ja hakemusta koskeva kuulutus on lähetettävä em. tahoille tiedoksi. ELY-keskus muistuttaa vielä Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) 3 :ässä säädetystä. Mainitun asetuksen 8 :ssä säädetään mm. kuljetuksista. Asetuksen yleisperustelujen mukaan ympäristönsuojeluvaatimukset olisivat vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen yksityiskohtaisten perusteluissa on 1 :n osalta kirjoitettu, että asetuksessa säädettäisiin toimintojen ympäristönsuojelun vähimmäistasosta. Luvassa voitaisiin lisäksi antaa tapauskohtaisia määräyksiä seikoista, jotka olisivat paikallisten olosuhteiden vuoksi tarpeen. Lupamääräys voi olla asetuksen vähimmäismääräystä ankarampi, jos se esim. on tarpeen luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi. ELY-keskuksen kannanotto ELY-keskuksen käsityksen mukaan alueelle voidaan myöntää ympäristölupa. Hakemusasiakirjoja on kuitenkin täydennettävä tässä lausunnossa lausutun mukaisesti ennen luvan myöntämistä. Ympäristölupaan tulee sisällyttää määräykset, joilla varmistetaan, etteivät melulle ja pölylle annetut ohjearvot ylity lähimmässä häiriintyvässä kohteessa sekä polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnista ja käytöstä. Toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevan 14

15 maa-ainesluvan lupamääräyksiä ja Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) säädettyä. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa eikä muitakaan lisäaineita, jotka voivat olla pohjavedelle haitallisia (esim. pakkasenestoainetta). Hakemusta on lisäksi täydennettävä asemapiirroksella, josta ilmenee suunnitellun murskauslaitoksen, varikkoalueen, polttoaineiden säilytyspaikan ja tankkauspaikan yms. sijainti. Asemapiirroksesta myös käytävä ilmi murskekasojen sijoittuminen alueelle. Hakemuksessa esitetyt varikkoalueen rakenne- ja suojaustoimenpiteet eivät ole ELYkeskuksen käsityksen riittävät eivätkä poista pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hakemusta on täydennettävä sellaisella suunnitelmalla, jolla voidaan varmuudella arvioida, ettei nyt haettu toiminta aiheuta pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Myös itse murskauslaitoksen aiheuttaman vaaran aiheuttaminen ei ole poissuljettu, joten suunnitelmassa tulee myös esittää, miten itse murskauslaitos suojataan mahdollisten vuotojen varalle. Alueelle on voimassa maa-aineslain mukainen lupa 10 vuodeksi ja ympäristölupa haetaan olemaan voimassa toistaiseksi, mikä tarkoittanee, että alueella murskataan ainakin yhtä kauan kuin maa-aineslupa on voimassa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan toimintaa ei voida katsoa olevan lyhytaikaista, minkä perusteella ELY-keskus katsoo, että kerättävien ja käsiteltävien valumavesien muodostumista voidaan vähentää esim. öljyjen, polttoaineiden ja työkoneiden säilytyspaikan sekä koneiden tankkauspaikan kattamisella ja varustamalla paikat tiiviillä alustoilla. Alustalta mahdollisesti tulevia valumia tulisi johtaa umpisäiliöön tai käsitellä siten (esim. öljynerotuskaivo), etteivät aiheuta pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa esitetty pohjaveden tarkkailusuunnitelma ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole riittävä. Tarkkailusuunnitelma on täydennettävä. Tarkkailusuunnitelmaan on lisättävä kartta, josta ilmenee kaikkien tarkkailtavien pohjavesihavaintopisteiden sijainnit. Lisäksi tarkkailusuunnitelmassa tulee olla kaikkien havaintopisteiden putkikortit, tehdyt havainnot ja vesitutkimustulokset. Tarkkailusuunnitelman tulisi olla kokonaisvaltainen asiakirja, jonka perusteella tulisi voida arvioida mahdolliset vaikutukset. Pohjaveden tarkkailu tulee olla käynnissä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti ennen murskaustoiminnan aloittamista. Hyväksytty pohjaveden tarkkailuohjelma pyydetään lähettämään heti tiedoksi ELY-keskukselle. Tarkkailussa on kiinnitettävä erityishuomiota kiintoaineen tarkkailuun, eli sameuteen. Tarkkailulla tulee varmistaa, ettei murskauslaitoksen tuottama kivipöly pääse kulkeutumaan pohjaveteen. Pohjaveden laaduntarkkailussa tulee analysoida liukoinen rauta ja mangaani. Mineraaliöljyt tulee analysoida jakeittain. Pohjaveden laaduntarkkailu tulee tehdä vuosittain. Varmin tapa tällaiseen tarkkailuun on, että tarkkailupiste on mahdollisimman lähellä paikkaa, missä mm. kiviainespölyä muodostuu ja missä mahdollinen vaaran aiheuttaja sijaitsee. ELY-keskus katsoo, että suunnitellun murskaamon läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamolle ja talouskaivoille päin tulee asentaa pohjaveden havaintoputki, joka rakenteensa puolesta sopii myös näytteiden ottoon. Putkessa tulee olla pitkä siiviläosa. Pohjaveden laatua on seurattava tästä putkesta vuosittain. 15

16 ELY-keskus on pyytänyt lisätietoja pohjaveden tarkkailusta ja tarkkailuputkien sijainnista, koska hakemusasiakirjat olivat siltä osin aivan liian puutteelliset. Nyt asennettu PVP5 ei mahdollisesti sijaitse pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamolle päin. Tosin asiakirjoista ei ilmene, mihin kohtaan tarkasti tämä PVP 5 on asennettu. Suunnitelma ja toiminta alueella ovat oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohjaveden pilaantumisen vaaraa. ELY-keskus painottaa myös sitä, että pohjavesialueen hyvään määrälliseen ja kemialliseen tilaan vaikuttaminen saattaa olla Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden vastaista. Lupapäätös siihen liittyvine asiakirjoineen (myös täydennetyt) pyydetään toimittamaan tiedoksi ympäristökeskukselle. Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristölautakunta) on antanut lausunnon Lautakunta on antanut asiasta kielteisen lausunnon. 1. Toiminnan aloittamiseen ei tule antaa lupaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Perusteluina tärkeän pohjavesialueen laadun ja maakuntatasolla suojellun suo- ja lintukohteen, Pöyryssuon, suojeluarvot. Riskiä ei voi poistaa vakuudella tai YSL 43 :n mukaisin lupamääräyksin. Viiskivenharjulla on vireillä yhdyskunnan kannalta tärkeän pohjaveden hyödyntämistä koskevat tutkimus- ja vedenottolupahakemukset. Viiskivenharjun pohjavesialue on Orimattilan vesihuollon näkökulmasta suurin ja tärkein yksittäinen pohjavesialue. 2. Ympäristölupaa ei voida myöntää YSL 8 :n ja 42 :n perusteella. Toiminta vaarantaa pohjavesialueen laadun sekä huonontaa pölyn ja melun osalta erityisiä luonnonolosuhteita Pöyrissuolla vaarantaen myös suon vedenlaadun ja kuivattaa sitä. Hakemuksessa ei ole esitetty varsinaisia murskauskalustoa koskevia pohja/pintavesisuojauksia. 3. Hakemuksesta tulee pyytää myös Hämeen ELY-keskuksen lausunto. Myrskylän Hautomolle ja Orimattilan Vesi Oy:lle on varattu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisen mahdollisuus tulla kuulluksi välisenä aikana. Orimattilan Vesi Oy on antanut lausunnon Destia Oy:n suunnittelema ja lupahakemuksen mukainen murskaustoiminta sijoittuu Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueelle. Artjärven ja Orimattilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa ( ) Viiskivenharjun pohjavesialue on määritelty uudeksi vedenottokohteeksi, jossa pohjavettä on saatavilla nykytietämyksen mukaan vähintään 1500 m 3 /d. Viiskivenharjun pohjavesialueella on erityinen merkitys Orimattilan vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa koko Orimattilan alueella. Orimattilan Vesi Oy:llä on Viiskivenharjua koskeva koepumppauslupa vireillä Korkeimassa hallinto-oikeudessa sekä vedenottolupa Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa. Kiinteistö (Viiskivenharjun sora-alue 21:38), jolle 16

17 murskaustoimintalupaa haetaan, sijaitsee Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialueen pohjaveden muodostumislalueella. Orimattilan Vesi Oy vastustaa niin murskaus- kuin soranottotoimintaakin vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla kuten Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialue. Mikäli Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta kuitenkin myöntää murskaustoimintaa koskevan hakemuksen mukaisen luvan, Orimattilan Vesi Oy lausuu vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen turvaamiseksi lausunnossaan seuraavaa: 1. Maa-ainestenotto ja murskaustoiminta aiheuttavat pohjavedelle pilaantumisen vaaran. Tästä syystä edellä mainitut toiminnot on Orimattilan Vesi Oy:n näkökulmasta etenkin vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla kuten Viiskivenharjun I-luokan pohjavesialue kiellettävä. 2. Öljysäiliöt ja muut pohjavedelle vaarallisten kemikaalien varastot sekä tankkauspisteet tulisi Orimattilan Vesi Oy:n mielestä lähtökohtaisesti sijoittaa vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. 3. Esitetyssä murskaustoiminnassa on pääosin otettu huomioon Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset vaatimukset pohjaveden suojelusta (9 ). 4. Tukitoiminta-alueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet on hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tarvittaessa johdettava öljynerotuskaivojen kautta viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti riittävän suureen umpisäiliöön. Järjestelmä on suunniteltava ja rakennettava joka tapauksessa siten, että tukitoiminta-alueelta ei missään olosuhteissa pääse pohjavedelle haitallisia sade- tai sulamisvesiä valumaan hallitsemattomasti maastoon. VNa 800/ :n mukaan murskaustoiminnassa polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. 5. Polttoainesäiliöt on VNa:n 800/ :n mukaisesti varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Pelkkä hakemuksessa esitetty öljysäiliön alustan tiivistäminen ylitäytön varalta ei täytä VNa:n 800/2010 vaatimuksia. 6. Kyseisellä kiinteistöllä käytössä olevat koneet on toiminta-aikojen ulkopuolella säilytettävä tukitoiminta-alueella. 7. Suolan käyttö pölynsidonnassa sekä suolan varastointi maa-ainesten ottoalueilla on kiellettävä ja työkoneissa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää kasvihydrauliikkaöljyjä. 8. Pohjaveden tarkkailun tulokset on toimitettava Orimattilan Vesi Oy:lle. 9. Jos öljyä tai muuta pohjaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava pelastuslaitoksen lisäksi Orimattilan kaupungin vesilaitokselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 10. Lupaehtojen toteutumista tulee valvoa. Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta sekä antamaan vastineen Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta. 17

18 Hakemusta on pyydetty täydentämään: - asemapiirroksella, josta ilmenee suunnitellun murskauslaitoksen, varikkoalueen, polttoaineiden säilytyspaikan ja tankkauspaikan yms. sijainti. Asemapiirroksesta myös käytävä ilmi murskekasojen sijoittuminen alueelle. - suunnitelmalla, jonka perusteella voidaan varmuudella arvioida, että suunniteltu toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa, sillä hakemuksessa esitetyt varikkoalueen rakenne- ja suojaustoimenpiteet eivät ole riittävät. Suunnitelmassa tulee myös esittää, miten itse murskauslaitos suojataan mahdollisten vuotojen varalle. - Tarkkailusuunnitelmaan on lisättävä kartta, josta ilmenee kaikkien tarkkailtavien pohjavesihavaintopisteiden sijainnit. Lisäksi tarkkailusuunnitelmassa tulee olla kaikkien havaintopisteiden putkikortit, tehdyt havainnot ja vesitutkimustulokset. Tarkkailusuunnitelman tulisi olla kokonaisvaltainen asiakirja, jonka perusteella tulisi voida arvioida mahdolliset vaikutukset. Tarkkailussa on kiinnitettävä erityishuomiota kiintoaineen tarkkailuun, eli sameuteen. Pohjaveden laaduntarkkailussa tulee analysoida liukoinen rauta ja mangaani. Mineraaliöljyt tulee analysoida jakeittain. Pohjaveden laaduntarkkailu tulee tehdä vuosittain. Hakija on täydentänyt hakemustaan Asemapiirros Asemapiirros murskauslaitoksen ja varikkoalueen (tukitoiminta-alueen) sijainneista on täydennyksen liitteenä 1. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan alueella käytettävä polttoaine. Työkoneet tankataan tukitoiminta-alueella, jonka maaperä on suojattu maaperäeristeellä. Asemapiirrokseen on merkitty myös nykyisten kiviainesten varastokasojen sijainnit. Tukitoiminta-alueen maaperä suojataan eristeellä. Rakenne- ja työselostus on esitetty täydennyksen liitteessä 2. Tukitoiminta-alueella säilytetään polttoainetta alueen työkoneiden käyttöön. Polttoainesäiliö on kaksoisvaippasäiliö ja se asennetaan tiiviiseen, lukittavaan konttiin. Tankkauksen ajaksi työkoneen ja säiliön väliin laitetaan valumakaukalo. Kaukalo estää öljyn valumisen suojatun tukitoiminta-alueen pinnalle esimerkiksi ylivuodon yhteydessä. Ylivuodon yhteydessä päästön määrä voi olla enimmillään muutamia desilitroja. Mikäli polttoainetta pääsee kaukaloon, öljy imeytetään imeytysturpeeseen. Turve toimitetaan öljyisenä jätteenä luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Käytön jälkeen kaukalo säilytetään polttoainekontissa. Pohjaveden tarkkailutulokset ja tarkkailusuunnitelman päivitys Pohjaveden tarkkailutiedot toimitetaan täydennyksen liitteenä 3. Täydennetty pohjaveden tarkkailusuunnitelma on liitteenä 4. Ottoalueelle asennettujen pohjavesiputkien sijainnit on esitetty liitteen 1 asemapiirroksessa. 18

19 Pohjaveden antoisuutta tai laatua ei vaaranneta hakemuksen mukaisella toiminnalla. Siltä osin kuin hakemuksessa on kuvattu ja hakemusta nyt täydennetty, katsotaan vastattavan myös asiassa annettuihin lausuntoihin. VIRANOMAISEN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Destia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan soran murskaamiseen Myrskylän kunnan Myrskylän kylän tilalle Viiskivenharjun Sora-alue RN:o 21:38. Lupa myönnetään lupaehtojen mukaisesti ja on voimassa toistaiseksi. Päätöksen täytäntöönpano voidaan aloittaa YSL 101 :n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jos hakija jättää :n vakuuden (pankkitakaus) lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuudella katetaan kaluston poisviemisestä aiheutuneet kulut. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Toiminnassa on toimittava hakemuksen mukaisesti ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevan maa-ainesluvan lupamääräyksiä ja Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) säädettyä. 3. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 76 ja YSA 30 ) 4. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ). 5. Alueella saa murskata enintään tn vuodessa. 6. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, rikotusta tai seulontaa ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: - murskaaminen, rikotus ja seulonta on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana. - kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä kello 6.00 ja ja arkilauantaisin välisenä aikana. 7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa ( ) 55 db (Laeq) ja yöohjear- 19