Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto KOIVUSAARI Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 100-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi I PAL 100-P SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kohteen kuvaus Sijainti Omistus- ja hallintasuhteet Rajaukset ja koko Käyttöhistoria Maankäyttö Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot Maaperäolosuhteet Pohjavesi Pintavedet Haitta-ainetutkimukset Tutkimusten suoritus ja näytteiden analysointi Täyttömaan jätesisältö Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Maaperän pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Haitta-ainepitoisen maan määrä Pohjaveden pitoisuudet Kriittisten aineiden valinta Kriittisten haitta-aineiden SHP-arvot Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Käsitteellinen malli Alueen käyttö Kulkeutuminen Altistuminen Ekologiset riskit Arviointiin liittyvä epävarmuus Muut puhdistustarpeeseen vaikuttavat tekijät Puhdistustarve Lisätutkimustarpeen arviointi Yhteenveto LIITTEET: PIIRUSTUKSET: Liite 1: Osayleiskaavaluonnos Liite 2: Valokuvia tutkimuksesta Liite 3: Maanäytteiden tutkimustulokset, yhteenvetotaulukko Liite 4: Vesinäytteiden tutkimustulokset, yhteenvetotaulukko YMP.P12375_1 Tutkimuskartta Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 1(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström HELSINGIN KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KOIVUSAARI 1 Johdanto Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tekeillä Koivusaaren alueen osayleiskaava. Kaavoitusta palvelevassa projektissa FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Pohja- ja rantarakennesuunnitelma ( Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koivusaari, Pohjarakenne- ja rantarakennesuunnitelma, FCG Finnish Consulting Group ), sedimentin kustannushyötyanalyysi ( Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koivusaari, Kunnostusmenetelmien kustannushyötyanalyysi, FCG Finnish Consulting Group ), sedimentin kunnostusperiaatteet Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koivusaari, Sedimentin kunnostusperiaatteet, FCG Finnish Consulting Group ) sekä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, joka on esitetty tässä raportissa. 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti Alueelle on aiemmin tehty ja raportoitu maaperätutkimus vuonna 2000 ( Helsingin kaupunki, KSV, Koivusaaren haitta-ainetutkimukset v. 2000, , Suomen IP-Tekniikka Oy ). Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta (Vna 214/2007) on tullut voimaan kesäkuussa Alueelle on valmisteilla osayleiskaava jonka mukaan valtaosa alueesta tulee asuinkäyttöön. Olemassa oleva tutkimusaineisto on käsitelty uudelleen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti ottaen huomioon osayleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttömuoto. Työtä ohjasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta Kaarina Laakso ja Jukka Tarkkala. Projektipäällikkönä toimi Sari Hämäläinen. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin laati Terhi Svanström. Kohde sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella, lähellä Helsingin ja Espoon rajaa. Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 2(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Kuva 1. Alueen sijainti. 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet 2.3 Rajaukset ja koko 2.4 Käyttöhistoria Alueen omistaa lähes kokonaan Helsingin kaupunki ja se on vuokrattu venekerhojen käyttöön. Länsiväylän pohjoispuolinen osa on yksityisomistuksessa. Koivusaari rajautuu kaikista suunnista mereen. Länsiväylä kulkee Koivusaaren pohjoisosan läpi. Nykyisen Koivusaaren pinta-ala on noin 10 ha, josta Helsingin kaupungin omistuksessa olevan Länsiväylän eteläpuoleisen osan pinta ala on noin 7 ha. Pohjoispuolinen osa on yksityisessä omistuksessa. Alueella on ollut kaksi saarta: Koivusaari ja Leppäsaari. Saarten välistä vesialuetta on täytetty monessa vaiheessa. Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välinen Jorvaksentie valmistui liikennöitäväksi Tie levennettiin Länsiväyläksi 1960-luvun puolivälissä. Länsiväylän eteläpuolella on alueita, joita on käytetty epävirallisena kaatopaikkana. Koivusaaren pohjoisosa on lähes luonnontilaista. Alueella on kesämökki ja tiilinen edustuskäytössä oleva omakotitalo. Koivusaaren eteläosassa oli ennen Länsiväylän leventämistä (1960-luvulla) putkiliike Radiator Oy:n työpajan ja varasto. Varastossa säilytettiin metallitavaraa, putkia ja moottoreita. Yritys valmisti mm. öljysäiliöitä. Yrityksellä oli myös oma maanpäällinen bensiinisäiliö. Länsiväylän levennyksen yhteydessä kaupunki lunasti alueen. Saarella on toiminut lisäksi kattohuopatehdas Nikator Oy (1960-luku) sekä 1970-luvulla Huber Oy, Transporter Oy ja A Elementti Oy. Myöhemmin, luvulla alueella on ollut mm. veneilyn myynti- ja huoltoyritykset Selboat Oy ja Flipper Market. Lisäksi alueella on toiminut Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Nyländska Jaktklubben r.f. (saaren länsipuolella), Koivusaaren Pursiseura Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 3(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Maankäyttö ry. (saaren itäpuolella) sekä Vaskilahden venekerhon veneiden talvisäilytysalue. Koivusaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Osayleiskaavaluonnoksen mukaan alueelle tulee asutusta, palvelujen alueita, työpaikka-alueita, viheralueita sekä liikennealueita. Osayleiskaavaluonnos on liitteessä 1. Havainnekuva osayleiskaavaluonnoksesta on kuvassa 2. Kuva 2. Osayleiskaavaluonnoksen havainnekuva. 3 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot 3.1 Maaperäolosuhteet Maanpinnan korkeus alueella vaihtelee tasovälillä +0,5 +6 m mpy. Alimmillaan maanpinta on eteläkärjessä ja korkeimmillaan Länsiväylän molemmin puolin. Valtaosa Länsiväylän eteläpuoleisesta osasta on tasolla noin m mpy. Maaperä Koivusaaren nykyisellä maa-alueella on kitkamaata ja moreenia, täyttöalueita sekä kalliopaljastumia. Selkeitä savi- tai silttikerroksia ei pohjatutkimusten perusteella ole. Luonnontilaisia alueita on Länsiväylän pohjoispuolella ja entisen Leppäsaaren alueella eteläkärjessä. Maakerroksen paksuus vaihtelee noin 1,0-6,0 metrin välillä. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 4(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Pohjavesi 3.3 Pintavedet 4 Haitta-ainetutkimukset Itä- ja länsirannoilla sekä aallonmurtajien kohdilla on paksut täytemaapenkereet. Näiden välissä on noin 5 m paksu täyttöalue, jota on todennäköisesti osittain käytetty yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen perusteella täyttökerros sisältää suurimmalla osalla aluetta kivistä hiekkaa ja lohkareita. Koivusaaren pursiseuran ja Vaskilahden venekerhon talvisäilytyskentällä täytön seassa oli jonkin verran tiiltä, lasia, muovia ja keramiikkaa. Saaren kaakkoiskulmaan tehdyssä koekuopassa KK4 havaittiin vain vähän muovia ja tiiltä. Saaren eteläosassa, entisen Leppäsaaren pohjoispuolelle tehdyssä koekuopassa KK6 ja alueen keskiosaan tehdyssä koekuopassa KK5 oli muusta tutkimusalueesta poikkeavaa, yhdyskuntajätettä sisältävää täyttöä. Tutkimusalueen luoteisosassa oli täytön seassa tiiltä ja lasia. Alueella on tehty kesällä 2000 geofysikaalisia tutkimuksia (VTT Yhdyskuntatekniikka, : Koivusaaren kaatopaikan laajuuden määrittäminen. Helsingin kaupunki/kaupunkisuunnitteluvirasto). Geofysikaalisten tutkimusten perusteella tarkennettiin vanhojen kuvien ja karttatarkastelun perusteella tehtyä jätetäytön rajausta. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjavettä käytetä talousvetenä. Lähin pohjavesialue on Puolarmetsän I-luokkaan kuuluva pohjavesialue ( ), joka sijaitsee Espoossa noin 7,5 km päässä kohteesta itään. Koekuopissa KK1, KK2, KK5, KK6, KK7 ja KK10 todettiin pohjavettä noin 1,7-2 m syvyydellä maanpinnasta eli tasolla noin 0,5 m mpy. Alueella muodostuu maaperään imeytyvästä sadevedestä jonkin verran pohjavettä, mutta todennäköisesti se on voimakkaasti sekoittunut meriveden kanssa. Koivusaari rajautuu kaikissa ilmansuunnissa mereen. Suurin osa saaresta on asfaltoimatonta aluetta, jolla sadevedet imeytyvät maaperään. Asfaltoiduilta alueilta sadevedet johdetaan kallistuksin mereen. 4.1 Tutkimusten suoritus ja näytteiden analysointi Näytteenotto tehtiin Näytteitä otettiin 10 koekuopasta (K1-K10) maalajikerroksittain. Koekuopat kaivettiin noin 2 metrin syvyyteen. Lohkareet tai runsas vedentulo kuoppaan esti kaivun syvemmälle. Kuopista otettiin 1-4 näytettä, yhteensä näytteitä oli 25. Länsiväylän eteläpuoleisella alueella on tehty noin 1 tutkimuspiste / 7000 m 2. Tutkimuspisteet kuitenkin keskittyvät jätetäytön alueelle. Pohjavesinäytteet otettiin koekuopista K2, K6 ja K7. Valokuvia tutkimuksesta on liitteessä 2. Tutkimuspisteiden paikat on esitetty piirustuksessa YMP.P12375_1. Kaikista maanäytteistä analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen laboratoriossa 25:n alkuaineen pitoisuudet. Näistä on tulostaulukossa (liite 3) esitetty 8:n metallin pitoisuudet (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V). Lisäksi kolmesta maanäytteestä analysoitiin Hg. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 5(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Täyttömaan jätesisältö Aistihavaintojen perusteella tehtiin kolmesta näytteestä öljyanalyysi (C 6 -C 35 ) Juvegroup Oy:n laboratoriossa. Pohjavesinäytteet toimitettiin Juvegroup Oy:lle metalli-, hiilivety-, öljy-, VOC-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja PAH- analyysiin. Metallianalyysissä analysoitiin As-, Cd-, Cr-, Cu-, Pb-, Ni-, Zn- ja V-pitoisuudet. Lisäksi näytteistä määritettiin myös ph, sähkönjohtavuus ja KmnO 4 -luku. Tutkimustulokset ja pilaantuneisuuden arviointi on esitetty kohdassa 5. Tutkimuksen maa- ja vesinäytteiden yhteenvetotaulukot on liitteissä 3 ja 4. - Tutkimuspisteessä K1 ei havaittu jätejakeita. Täyttömaan seassa oli ainoastaan kiviä ja lohkareita. - Koekuopan K7 täyttökerrokset eivät sisältäneet jätettä, mutta sisälsivät korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Tutkimuspisteitä K1 ja K7 lukuun ottamatta kaikissa tutkimuspisteissä oli täytön seassa jonkinlaista jätettä: - Koekuopissa K2 ja K9 täyttö sisälsi hiekkaa, kiviä, lohkareita, keramiikkaa, lasia ja tiiltä. - Koekuopissa K3 ja K10 oli hiekan ja kivien lisäksi tiiltä. - Koekuopassa K4 täytössä oli jonkin verran tiiltä ja vähän muovia. - Kuopissa K5 ja K6 oli keskenään samankaltainen jätettä sisältävä kerros, joka oli väriltään musta ja sisälsi mm. tiiltä, keramiikkaa, lasipulloja ja luuta. - Koekuopassa K8 täytön jätesisältö oli yksinomaan autonrenkaita. Kuopassa oli noin 1 m paksu kerros, joka koostui lähes täysin autonrenkaista. 5 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 5.1 Maaperän pitoisuuksien vertailu kynnys- ja ohjearvoihin Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (nk. PIMA-asetus) annetaan haittaaineille kolme vertailuarvoa; kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun yhden tai useamman haitta-aineen kynnysarvo ylittyy, maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Lisäksi pitoisuuksia on verrattu ohjeellisiin ongelmajätteen raja-arvoihin (Dahlbo, Helena, Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi -arvioinnin perusteet ja menetelmät, YO98). Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 6(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Kohteessa tutkittujen haitta-aineiden todetut maksimipitoisuudet (MAX), PI- MA-asetuksen kynnysarvot (KA), alemmat ohjearvot (AOA), ylemmät ohjearvot (YOA) ja ohjeelliset ongelmajätteen raja-arvot (ONG) on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty myös kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (B) määrä, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (C) määrä, ylemmän ohjearvon ja ongelmajätteen raja-arvon välissä olevat pitoisuudet (D) sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylitykset (O). Haitta-aine Taulukko 1. Kynnys- ja ohjearvot, niiden ylitysten määrä sekä maksimipitoisuudet. Analyysit kpl KA mg/kg Epäorgaaniset haitta-aineet B kpl AOA mg/kg C kpl YOA mg/kg D kpl ONG mg/kg O kpl MAX mg/kg Arseeni (As) Elohopea (Hg) 25 0, ,8 Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Vanadiini (V) ,4 Sinkki (Zn) Orgaaniset haitta-aineet Hiilivedyt * C 6 -C 10 Hiilivedyt * C 11 -C Hiilivedyt * C 20 -C 35 *Analyysin fraktiojako ei vastaa PIMA-asetuksen jakoa ei tod Tutkimuspisteissä KK2, KK5, KK6, KK7, KK8 ja KK10 todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa, kuparia, lyijyä ja/tai sinkkiä. Kohonnut elohopeapitoisuus todettiin vain yhdessä tutkimuspisteessä (KK6). Ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävä kuparipitoisuus todettiin tutkimuspisteessä KK7, syvyydellä 1,3-2,1 m maanpinnasta. Sinkkiä todettiin ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävinä pitoisuuksina näytteissä KK6/0-1 m ja KK8/ 1,4-2,4 m. Tutkimuspisteessä KK5 todettiin lisäksi alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva pitoisuus nikkeliä. Tutkimuspisteessä KK9 todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva sinkkipitoisuus. Arseeni-, kadmium-, kromi- ja vanadiinipitoisuudet eivät ylittäneet alempaa ohjearvotasoa. Raskaita hiilivetyjä C 10 -C 35 todettiin tutkimuspisteissä KK2 ja KK8 alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevat pitoisuudet ( mg/kg). Vuonna 2000 tehdyssä analyysissä hiilivedyt jaettiin bensiinihiilivetyihin C 6 -C 10, dieselöljyihin C 11 -C 19 ja voiteluöljyyn C 20 -C 35, joiden osuudet ilmoitettiin prosentein. Tutkituissa näytteissä ei todettu bensiinihiilivetyjä. Kaikissa näytteissä hiilivetyjen summapitoisuus on suurempi kuin hiilivetyjakeiden C 11 -C 35 osuus kokonaispitoisuudesta. Yli jäävä osa on todennäköisesti hiilivetyjakeita C 35 - C 40. Yhteenlaskettu raskaiden hiilivetyjen (pima-asetuksen mukaan C 21 -C 40 ) pitoisuus on alemman ja ylemmän ohjearvon välissä. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 7(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Haitta-ainepitoisen maan määrä 5.3 Pohjaveden pitoisuudet Korkeita haitta-ainepitoisuuksia todettiin pääasiassa samoissa tutkimuspisteissä, joissa todettiin jätejakeita. Näistä poiketen koekuopassa KK4 todettiin jonkin verran rakennusjätejakeita, muttei merkittävästi kohonneita haittaainepitoisuuksia ja koekuopassa KK7 oli korkeita haitta-ainepitoisuuksia, mutta ei jätejakeita. Täytemaan ja jätetäytön päällä olevassa, noin 0,2 m paksussa rakennekerroksessa ei ole analyyseissä havaittu alemman ohjearvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Koekuopassa KK6 ei havaittu em. pintakerrosta. Tässä näytteessä todettiin korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu alustavasti haitta-ainepitoisen maan määrää. Luotettavan massamääräarvion saamiseksi alueella on tarpeen tehdä lisätutkimuksia. Ylemmän ohjearvon ylittävää metallipitoista maata on arvion mukaan keskimäärin noin 1 m paksussa kerroksessa noin m 2 suuruisella alueella. Näin ollen ylemmän ohjearvon ylittäviä metallipitoisuuksia sisältäviä maita on arvion mukaan noin m 3 ktr eli noin tn. Tästä määrästä noin 700 m 3 (1260 tn) sisältää myös alemman ja ylemmän ohjearvon välisiä öljyhiilivetypitoisuuksia. Maa-ainesta, jossa korkeimmat haitta-ainepitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välissä, on todettu tutkimuspisteen K9 kohdalla. Lisäksi em. maita on todennäköisesti ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävän alueen reunoilla. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia sisältäviä maita on arvion mukaan noin 1 m paksussa kerroksessa yhteensä noin m 2 laajalla alueella. Näin ollen ko. maita on arvion mukaan noin m 3 ktr eli tn. Koekuopasta K2 otetussa pohjavesinäytteessä havaittiin lievästi öljyn hajua. Kuopista K6 ja K7 otetut näytteet olivat hajuttomia ja värittömiä. Vesianalyysien tulokset on esitetty taulukossa 2 ja yhteenvetotaulukossa liitteessä 4. Taulukko 2. Pohjavesianalyysien tulokset Analyysit Viitearvot Analysoidut pitoisuudet 1) 2) KK2 KK6 KK7 As µg/l ,28 15,38 34,71 Cd µg/l 0,4 5 0,82 3,23 22,86 Cr µg/l ,1 116 Cu µg/l Ni µg/l ,86 Pb µg/l ,8 990, V µg/l 6,2 7,8 18,3 Zn µg/l TVOC µg/l 34,3 20,1 1,94 C 10 -C 40 µg/l ( r ) <50 <50 PAH µg/l 0,1 31,7 3,82 1,93 ph ei yks. 6,5-9,5 6,9 7,53 6,79 joht. µs/m < N mg/l 43,13 21,56 15,53 P mg/l 2,91 4 5,98 KmNO 4 mg/l ,9 112,7 1) Pohjaveden ympäristölaatunormit VNa 341/2009 2) Talousveden laatuvaatimukset STM 401/2001 Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 8(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Kriittisten aineiden valinta Kaikki metallipitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksen 314/2009 mukaiset pohjaveden ympäristölaatunormit ja valtaosa metallipitoisuuksista ylittää myös STM:n asetuksen 401/2001 mukaiset talousveden laatuvaatimukset. Suurimmat metallipitoisuudet todettiin koekuopasta KK7 otetussa vesinäytteessä. Koekuopasta KK2 otetussa vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjen pitoisuus 2,3 mg/l ylittää pohjaveden ympäristölaatunormin 0,05 mg/l. Kaikissa vesinäytteissä PAH-pitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus (KmNO 4 ) ylittävät talousveden laatuvaatimukset. Myös haihtuvien hiilivetyjen (TVOC) pitoisuudet olivat koholla (1,9 34,3 µg/l), vaikka maanäytteiden hiilivetyanalyyseissä ei kevyitä hiilivetyjä todettu. Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, nikkeliä, sinkkiä ja öljyhiilivetyjä C 10 -C 40. Arseenia on todettu analysoiduista 25 näytteestä vain yhdessä näytteessä (KK5/1-1,7 m) kynnysarvon ylittävä pitoisuus (11 mg/kg), joka ylittää kynnysarvon vain 10 %:lla. Kromin kynnysarvo ylittyy niin ikään vain yhdessä näytteessä (KK5/0,2-1 m: 102 mg/kg), ylityksen ollessa vain 2 %. Kadmiumin kynnysarvo ylittyy kolmessa näytteessä, joissa on todettu ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina muita metalleja. Arseenin, kadmiumin ja kromin pitoisuudet eivät ole kohteessa merkittäviä, eikä näitä arvioida kriittisinä haitta-aineina. Keskiraskaita hiilivetyjä ei ole todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Analyysejä on kuitenkin tehty vain kolme. Suurin todettu pitoisuus 120 mg/kg voi olla viite lähialueella olevasta korkeammasta pitoisuudesta. Kriittisinä haitta-aineina tarkastellaan kuparia, lyijyä, nikkeliä, sinkkiä ja öljyhiilivetyjä C 10 -C Kriittisten haitta-aineiden SHP-arvot Kriittisten aineiden viitearvoja on koottu taulukkoon 3. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot perustuvat joko ekologisiin tai terveysriskeihin perustuviin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin. Taulukossa on esitetty ekologisiin riskeihin perustuva suurin hyväksyttävä pitoisuus (SHP eko ) sekä suurin terveysperusteinen hyväksyttävä pitoisuus asuinalueella (SHP ter ) ja teollisuusalueella (SHP ter ). Öljyhiilivedyille vastaavia arvoja ei ole voitu luotettavasti määrittää. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 9(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Taulukko 3. Viitearvoja kriittisille haitta-aineille (ei öljyhiilivedyille) sekä suurimmat kohteessa todetut pitoisuudet. Haitta-aineet SHP eko mg/kg SHP ter mg/kg SHPT ter mg/kg Todettu Max mg/kg Cu 125 > > Pb Ni Zn 210 > > Lyijyn pitoisuus ylittää terveysperusteisen suurimman hyväksyttävän pitoisuuden (SHP ter ). Muut metallit eivät ylitä SHP ter -arvoja. Kaikki taulukon haitta-aineet ylittävät ekologisiin riskeihin perustuvan suurimman hyväksyttävän pitoisuuden SHP eko. 5.6 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Öljyhiilivedyt Ympäristöön päässyt raskas polttoöljy jähmettyy, minkä jälkeen se on pääosin haihtumatonta. Raskaan polttoöljyn komponentit voivat adsorboitua maaperän orgaaniseen ainekseen. Maaperässä se sitoutuu maa-ainekseen ja on siten lähes kulkeutumatonta. Raskas polttoöljy on hitaasti hajoavaa, joten se on maaperässä hyvin pysyvää. Raskas polttoöljy on lähes liukenematonta veteen. Maahan joutunut kevyt polttoöljy voi osittain haihtua ilmaan. Toisaalta kevyen polttoöljyn pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti maa-ainekseen ja täten haihtuminen voi estyä. Maaperässä kevyt polttoöljy hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa, mutta komponenttien sitoutuminen voi estää myös hajoamista. Anaerobisissa olosuhteissa hajoaminen on huomattavasti hitaampaa. Kevyen polttoöljyn pääkomponentit eivät kulkeudu orgaanista ainesta sisältävässä maaperässä erityisen helposti. Kevyen polttoöljyn kulkeutuminen sora- ja hiekkamaassa voi sen sijaan olla huomattavaa. Kevyt polttoöljy liukenee jonkin verran veteen, muttei yleensä aiheuta laaja-alaista pilaantumista. Vedellä kyllästymättömässä maaperässä hiilivedyt liikkuvat pääosin pystysuunnassa osan materiaalista jäädessä huokoiseen maaperään kapillaarivoimien vaikutuksesta ja maa-aineksen pintaan adsorboituneena. Savikerrokset pidättävät öljyhiilivetyjä hiekkaa ja silttiä tehokkaammin. Kohteessa todettiin alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina raskaita hiilivetyjä C 20 -C 35 (merkitty taulukkoon 4 keltaisella). Näiden tarkempaa jakoa aromaattisiin ja alifaattisiin fraktioihin ei tiedetä. Taulukossa 4 on esitetty öljyhiilivetyjen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Taulukossa S= vesiliukoisuus, Vp= Höyrynpaine Koc= jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 10(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Taulukko 4. Öljyhiilivetyjen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Fraktio S (mg/l) V p (Pa) (+10 C) K oc (l/kg) Alifaattiset C 5 -C 6 36 Liukeneva >C 8 -C 10 0,430 Niukkaliukoinen >C 10 -C 12 0,0340 Hyvin niukkaliukoinen >C 12 -C 16 7,60E-04 Hyvin niukkaliukoinen >C 16 -C 35 2,50E-06 Hyvin niukkaliukoinen Aromaattiset C 8 -C 10 65,0 Liukeneva >C 10 -C 12 25,0 Liukeneva >C 12 -C 16 5,80 Niukkaliukoinen >C 16 -C 21 0,650 Niukkaliukoinen >C 21 -C 35 6,60E-03 Hyvin niukkaliukoinen Erittäin haihtuva 821 Erittäin haihtuva 79 Haihtuva 3,6 Haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva 821 Erittäin haihtuva 79 Haihtuva 3,6 Haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva 1,70E-05 Hyvin heikosti haihtuva 790 Hieman kulkeutuva Kulkeutumaton Kulkeutumaton 5,00E+06 Kulkeutumaton 6,30E+08 Kulkeutumaton 1600 Heikosti kulkeutuva 2300 Heikosti kulkeutuva 5000 Kulkeutumaton Kulkeutumaton Kulkeutumaton Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Osa öljyhiilivedyistä on pitkäaikaisaltistuksessa syöpävaarallisia aineita. Öljyhiilivedyt voivat vaikuttaa ihmisillä ja eläimillä hermoston, maksan, veren ja munuaisten toimintaan. Terveysvaikutukset ovat suuresti riippuvaisia öljyhiilivetyjen fraktioista. Tutkimusalueella ei ole havaittu vaarallisimpia helposti haihtuvia öljyhiilivety-yhdisteitä, pääosa öljyhiilivedystä on raskasta öljyfraktiota tai keskitislettä. Metallit Metallit ovat pääosin huonosti kulkeutuvia haitta-aineita ja ne voivat imeytyä elimistöön lähinnä nielemällä. Kupari sitoutuu maaperään tiukasti ja on muihin raskasmetalleihin verrattuna maaperässä kohtalaisen liikkumaton. Kupari on liikkuvimmillaan kun ph on alle 4. Kupari on kasveille, ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Kasveille kupari saattaa kuitenkin aiheuttaa vaurioita jo sellaisissa pitoisuuksissa, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta voi aiheutua ihon herkistymistä. Kupari saattaa kroonisessa altistuksessa aiheuttaa keuhkovaurioita. Suuret päivittäiset annokset voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakramppeja. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 140 µg/kg d (WHO). Lyijyn liukoisuus ja liikkuvuus maaperässä on melko vähäistä ja se on raskasmetalleista vähiten kulkeutuva. Lyijyn liikkuvuus lisääntyy maaperän happamuuden lisääntyessä. Lyijy ei kulkeudu maaperästä kasveihin. Pitkäaikaisesta tai toistuvasta lyijylle altistumisesta voi seurata haittavaikutuksia hermostossa ja munuaisissa. Lyijy voi myös vahingoittaa lisääntymistä. Lyijy kertyy elimistöön. Erityisesti lapset saattavat pölyn ja maaperän syönnin vaikutuksesta altistua. Lyijy saattaa vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysisen Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 11(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Käsitteellinen malli Alueen käyttö Kulkeutuminen kehitykseen. Altistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat lyijyn olomuoto, hiukkaskoko, elintavat ja maan pinnan laatu. Lyijy voi aiheuttaa myös anemiaa ja koliikkia. Maassa elävät selkärangattomat keräävät itseensä lyijyä jonkin verran. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 3,6 µg/kg d (WHO). Sinkin suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä ja maaperästä kasveihin suhteellisen helposti. Kun maaperän ph on korkea, sinkki sitoutuu voimakkaasti mm. karbonaatti- ja savimineraaleihin ja raudan ja mangaanin oksideihin. Sinkin hydrolysoituneet muodot, jotka esiintyvät ph:n ollessa yli 7,7, sitoutuvat voimakkaasti maahiukkasten pintaan. Orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. Sinkki on suhteellisen vaaraton ihmisille ja ympäristölle. Kasveille se voi kuitenkin aiheuttaa vaurioita sellaisina pitoisuuksina, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa voimakkaassa altistuksessa sinkkihuurun hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumeen. Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa anemiaa ja muutoksia veren hyvän kolesterolin pitoisuuteen. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 500 µg/kg d (WHO). Nikkelin liikkuvuus kasvaa happamuuden lisääntyessä ja se on kulkeutuvin kun ph on alle 4. Nikkeli sitoutuu humukseen ja muuhun orgaaniseen ainekseen tiukemmin kuin esim. lyijy tai sinkki. Nikkeli voi toistuvassa ja pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa ihotulehduksen ja ihon herkistymisen. Nikkelille allergisoituminen onkin hyvin yleistä. Sen pölyn hengittäminen saattaa pitkäkestoisena altistuksena aiheuttaa hengitysteiden syöpiä. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 50 µg/kg d (WHO). Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja jätetäyttöä sisältävälle alueelle on suunnitteilla asuin- ja toimisto/liiketilarakennuksia sekä puistoalueita. Suurimmat pitoisuudet on todettu yli 0,2 m:n syvyydellä, mutta on mahdollista, että paikoitellen vastaavia pitoisuuksia esiintyy myös maan pinnassa. Haihtuminen: Kohteen maaperässä ei todettu helposti haihtuvia yhdisteitä. Vesinäytteissä VOC-yhdisteitä on kuitenkin todettu, joten alueella saattaa tutkimattomissa kohdissa myös maaperässä olla kohonneita haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia. Vedestä haihtuminen on hyvin vähäistä. Laaja-alaista VOCpilaantumaa alueella todennäköisesti ei ole. Ulkoilmaan haihtuminen on mahdollista mahdollisten VOC-spottien kohdalla. Kulkeutuminen veden mukana: Kohteessa todetut öljyhiilivedyt eivät ole liukenevia eivätkä helposti kulkeutuvia. Vedessä on kuitenkin todettu myös haihtuvia hiilivetyjä (VOC). Metalleista sinkki on helpoiten liukeneva ja kulkeutuva. Vedessä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Haittaaineiden kulkeutuminen pohjaveteen ja edelleen ympäristöön veden mukana on pohjavesinäytteiden tulosten perusteella mahdollista. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 12(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Altistuminen Ekologiset riskit Kulkeutuminen maan pölyämisen kautta: Alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältävät kerrokset ovat pääsääntöisesti pilaantumattoman 0,2 m paksun pintakerroksen alla. Tulevassa käytössä rakennusten ja puiston alueilla olisi maanpinnassa puhtaat rakenne- tai kasvukerrokset lukuun ottamatta eteläkärjen luonnontilaiseksi jäävää aluetta. Eteläkärjen aluetta ei ole tutkittu. Mikäli tällä alueella olisi korkeita haitta-ainepitoisuuksia maanpintakerroksesta alkaen, ne voivat kulkeutua maan pölyämisen kautta pintamaan kaivun tai muun muokkaamisen yhteydessä. Normaalitilanteessa kasvillisuus sitoo maanpintaa ja ehkäisee pölyämistä. Mikäli haitta-ainepitoisuuksia jäisi tulevassa käytössä maanpintaan luonnontilaisella reuna-alueella, tämä kulkeutumisreitti olisi mahdollinen, joskaan ei todennäköisesti merkittävä. Altistuminen ilmaan haihtumisen kautta: Kohteen maaperässä ei ole todettu helposti haihtuvia haitta-aineita. Vedestä haihtuminen on hyvin vähäistä ja ulkoilmassa pitoisuudet laimenisivat huomattavasti. Haitta-aineille altistuminen ilmaan haihtumisen kautta ei ole kohteessa mahdollista. Altistuminen veden kautta: Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Länsiväylän pohjoispuoliselle merestä täytettävälle alueelle on suunniteltu uimaranta. Länsiväylän eteläpuoleisella alueella koekuopissa todetun haittaainepitoisen orsiveden ei arvioida olevan yhteydessä pohjoispuoliselle alueelle, koska Koivusaaren korkein kohta on näiden alueiden välillä. Etelänpuoliselle alueelle ei ole suunniteltu uimarantaa. Altistuminen veden kautta suunnitelman mukaisessa käytössä on epätodennäköistä. Altistuminen ravintokasvien kautta: Alueella ei viljellä ravintokasveja. Rakennettaville pihoille ja viheralueille tuodaan puhtaat kasvukerrokset. Ravintokasvien kautta altistuminen ei ole merkittävää. Altistuminen maan nielemisen ja maapölyn hengittämisen sekä ihokosketuksen kautta: Haitta-ainepitoisia kerroksia ei ole todettu maanpinnasta alkaen. Mikäli tutkimattomalla, suunnitelmien mukaan luonnontilaiseksi jäävällä eteläkärjen alueella on maanpinnasta alkaen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, niille altistuminen maan nielemisen tai maapölyn hengittämisen sekä ihokosketuksen kautta olisi periaatteessa mahdollista. Kasvillisuus kuitenkin sitoo maa-ainesta. Virkistysalueena maanpintaan kohdistuvat kulutus aiheutuu lähinnä alueen läpikulkemisesta; alueella ei oleskella säännöllisesti pitkiä aikoja. Alueella satunnaisesti leikkivien lasten altistuminen maan nielemisen ja ihokosketuksen kautta on todennäköisesti varsin vähäistä. Mikäli haittaainepitoisuuksia jäisi tulevassa käytössä maanpintaan luonnontilaisella reuna-alueella, tämä altistumisreitti olisi mahdollinen, joskaan ei todennäköisesti merkittävä. Kohteen pohjavedessä on todettu jonkin verran kohonneita haittaainepitoisuuksia. Haitta-aineiden kulkeutuminen mereen on mahdollista. Alueen ympäristön pintasedimentissä on todettu kohonneita haittaainepitoisuuksia, jotka ylittävät ruoppausmassojen läjityskriteeritason 1 ja osin myös tason 2. Kriteereihin VNa 214/2007 verrattuna sedimentin pitoisuudet eivät kuitenkaan ylitä alempaa ohjearvotasoa. Pitoisuudet ovat tasolla, joka on tyypillinen Helsingin edustan sedimenteille, eivätkä ne siten kuvasta Koivusaaresta pohjaveden välityksellä tulevaa kuormitusta. Koivusaaren hait- Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 13(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström ta-ainepitoinen pohjavesi ei yksinään aiheuta riskiä merieliöstölle, mutta sen voidaan katsoa olevan pieni osa merialueeseen kohdistuvasta kuormituksesta. Eteläkärjen metsäalue on suunniteltu jätettäväksi luonnontilaan. Tämän alueen rajalle on tehty koekuoppaa KK6, jossa todettiin ongelmajätteen ohjeellisen raja-arvon ylittävä sinkkipitoisuus. Muuten aluetta ei ole tutkittu. Mahdollisesti korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa riskiä maaperän ekologiselle toimintakyvylle. Toisaalta voidaan todeta, että alueen kasvillisuus jätetäytönkin alueella (koekuoppa KK6) on runsasta ja silmämääräisesti arvioituna hyvinvoivaa, mikä viittaa siihen, että ekologinen toimintakyky on säilynyt/palautunut haitta-ainepitoisesta jätetäytöstä huolimatta. Koivusaaressa todettujen haitta-aineiden voidaan katsoa aiheuttavan ympäristölle lisäkuormitusta. Haitta-ainepitoisista kerroksista aiheutuvien ekologisten riskien arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä. 5.8 Arviointiin liittyvä epävarmuus Tässä kohteessa riskitarkasteluun epävarmuutta tuo jätetäyttö sekä se, että tutkimuspisteitä on tehty melko vähän. Jätetäytön sisältö ja haitta-ainepitoisuudet saattavat vaihdella hyvinkin rajusti pienellä alueella. Lisäksi maanäytteistä on analysoitu vain metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Maaperässä voi hyvinkin olla esim. PAH-yhdisteitä ja kevyitä hiilivetyjä, sillä em. yhdisteitä todettiin alueen vesinäytteissä. Riskitarkastelussa ei ole käsitelty myöskään PCB- ja organotinayhdisteitä, joita alueelta ei ole tutkittu. PCB:tä on tyypillisesti todettu jätetäytöissä ja venetelakka-alueiden maaperässä on usein todettu pohjamaaleista peräisin olevia organotinayhdisteitä, etenkin tributyylitinaa (TBT). 5.9 Muut puhdistustarpeeseen vaikuttavat tekijät 5.10 Puhdistustarve Sen lisäksi, että jätetäyttö voi sisältää terveydelle ja ympäristölle riskiä aiheuttavia haitta-ainepitoisuuksia ja jätejakeita, se on myös geoteknisesti sopimatonta rakennuspohjaa. Nykyisen jätetäytön alueelle on suunniteltu asuinja puistorakentamista. Todennäköisesti ainakin valtaosa jätetäytöstä jouduttaisiin poistamaan pelkästään rakentamisen vuoksi. Riskitarkastelun perusteella altistuminen haitta-aineille suoran ihokosketuksen, maan nielemisen ja maapölyn hengittämisen kautta on periaatteessa mahdollista eteläkärjen luonnontilaiseksi jäävällä alueella (tai muilla vastaavilla alueilla), mikäli tällä alueella on maanpinnassa korkeita haittaainepitoisuuksia. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ovat puhtaan pintakerroksen alla, niille altistuminen ei ole mahdollista. Alueen pohjavedessä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pohjavedessä on todettu myös sellaisten haitta-aineiden pitoisuuksia, joita maaperässä ei ole todettu tai joita ei ole maanäytteistä tutkittu. Kulkeutuminen pohjaveden mukana laajemmalle ympäristöön ja mereen on mahdollista. Jätetäyttö aiheuttaa heterogeenisyydessään myös riskin; se saattaa sisältää esim. kemikaalitynnyreitä, joiden sisältö voi joutua pohjaveteen. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 14(15) PAL 100-P12375 Terhi Svanström Lisätutkimustarpeen arviointi Yhteenvetona voidaan todeta, että jätetäyttö saattaa aiheuttaa terveys- tai ympäristöriskiä. Jätetäyttö ja sen seassa olevat haitta-ainepitoiset maaainekset on syytä poistaa alueelta. Mikäli jätetäyttöalueen ulkopuolelle, puhtaan pintakerroksen alle jää haihtumattomia ja kulkeutumattomia haittaaineita, niistä aiheutuvat riskit ovat todennäköisesti vähäisiä. Mikäli lisätutkimuksissa todetaan jätetäyttöalueen ulkopuolisia haitta-ainepitoisia alueita, niistä aiheutuvia riskejä ja paikalleen jättämisen mahdollisuutta arvioidaan tarkemmin, kun alueen rakentamissuunnitelmat tarkentuvat. Nykyisessä venesatamakäytössä altistuminen on lyhytaikaista ja vähäistä. Haitta-ainepitoisia kerroksia peittää noin 0,2 m paksu pilaantumaton kerros ja/tai kasvillisuus. Altistuminen on mahdollista, jos kohteessa suoritetaan maankaivua. Alueella ei ole nykytilanteessa akuuttia puhdistustarvetta. Lisätutkimustarve kohdistuu alueella seuraavasti: Haitta-ainepitoisten alueiden rajaus etelä-, länsi- ja pohjoisreunalla edellyttää lisätutkimuspisteitä. Etenkin koekuopan KK6 eteläpuolelle on tärkeää tehdä lisätutkimuksia, koska tämä alue on suunnitteilla jättää luonnontilaiseksi puistoksi. Lisätutkimuspisteitä tulisi tehdä myös koekuoppien KK7 ja KK10 välille sekä koekuoppien KK4 ja KK6 välille, jotta saadaan varmuutta jätetäytön rajaukseen. Aiemmin tutkitulla alueella on tarpeen tarkentaa jätetäytön ja haittaainepitoisien kerrosten syvyysulottuvuutta. Jätetäyttöalueen ja Länsiväylän välissä sijaitsevalla alueella ei ole tehty tutkimuksia. Alueella on nykyhetkellä jonkinlaista pajatoimintaa. Tällä alueella mahdollisia haitta-aineita ovat ainakin metallit ja öljyhiilivedyt. Aiemmassa tutkimuksessa maaperästä ei tutkittu organotinayhdisteitä, joiden esiintyminen liittyy venetelakkatoimintaan ja veneiden huoltoon ja kunnostukseen. Maaperästä ei myöskään tutkittu PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja öljyhiilivetyjen analyysejä tehtiin vain kolme. Vedessä todettujen viitteiden perusteella näiden haitta-aineiden tutkiminen on tarpeen jätetäytön alueella sekä sen ulkopuolella haitta-aineiden kulkeutumisen arvioimiseksi. Alueelta on hyvä tehdä myös joitakin liukoisuustestejä. Tietoa pohjaveden haitta-ainepitoisuuksista on myös tarpeen päivittää lisätutkimuspisteistä otettavilla vesinäytteillä. Lisäksi poistettavan jätetäytön alueelta on tarpeen ottaa tiheämmin näytteittä viimeistään kunnostussuunnitteluvaiheessa, kunnostuksen kustannusarvioinnin mahdollistamiseksi. Poistettavan jätetäytön alueella tutkimuspisteverkkoa olisi hyvä tihentää jätteiden laadun ja haitta-aineiden määrittämiseksi. 7 Yhteenveto Kohteessa on tehty vuonna 2000 maaperätutkimus, jossa on todettu maaperässä alemman ohjearvon ylittäviä öljy- ja metallipitoisuuksia. Pohjavedessä on todettu kohonneita metalli-, öljy-, VOC-, ja PAH-pitoisuuksia. Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\P12375pima-arviointi_ doc

17

18 FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1 Osayleiskaavaluonnos

19 Lilla Fr ken OSAYLEISKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET DELGENERALPLANEBETECKNINGAR OCH -BEST MMELSER 8 m osayleiskaava- alueen ulkopuolella oleva viiva. Linje 8 m utanf r delgeneralplaneomr dets gr ns. HELSINGIN KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI W Stora Fr ken Kunnan raja. Kommungr ns. Klippan HELSINGIN Kunnan nimi. Kommunens namn. V Porsta A W/A Alueen raja. Omr desgr ns. A Asuntoalue. Bostadsomr de. L nsiv yl Luoteisv yl ntie Karhusaari A V A A Liikennealueen osa, jonka yl puolelle saa sijoittaa asuntoalueen. Del av trafikomr de ver vilken f r placeras ett bostadsomr de. Karhusalmi A V Katajaharjuntie P/A Palvelujen ja hallinnon alue sek asuntoalue. Omr de f r service och f rvaltning samt bostadsomr de. Hanasaari Vaskiniem en ranta LV W/LV A mam LT V L nsiv yl EV EV P/C TP TP TP TP TP P/C P/A PY P/C P/C V LR LT Koivusaarenkuja Telkk P/A kuja mam A A L nsiv yl P/A P/C P/C Liikennealueen osa, jonka yl puolelle saa sijoittaa palvelujen ja hallinnon sek asuntoalueen. Palvelujen ja hallinnon alue sek keskustatoimintojen alue. Liikennealueen osa, jonka yl puolelle saa sijoittaa palvelujen ja hallinnon sek keskustatoimintojen alueen. Del av trafikomr de ver vilkenf r placeras service och f rvaltning samt bost der. Omr de f r service och f rvaltning samt omr de f r centrumfunktioner. Del av trafikomr de ver vilken f r placeras ett omr de f r service och f rvaltning samt centrumfunktioner. Kuttikari A A Sotkatie PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Omr de f r offentlig service och f rvaltning. A V LV W/LV TP Ty paikka-alue. Omr de f r arbetsplatser. Vaskiniementie Puistokaari SL V Virkistysalue. Rekreationsomr de. Lokkikuja V Liikennealueen osaa, jonka yl puolelle saa sijoittaa virkistysalueen. Del av trafikomr de ver vilken f r placeras ett rekreationsomr de. Isokaari W V Nurmiluoto Kaakurinkuja LT Yleisen tien alue. Omr de f r allm n v g. LR Metroliikenteen alue. Omr de f r metrotrafik. Riihilahti Viklakuja LV Vesiliikenteen alue. Omr de f r vattentrafik. EV Suojaviheralue. Skyddsgr nomr de. Bakugrund SL Luonnonsuojelualue. Naturskyddsomr de. Hakolahdentie Tiirasaari Lounaisv yl Kyyluodontie W W / LV W / A Vesialue. Venesatama-alue. Kelluvien rakennustan alue. Vattenomr de. Omr de f r sm b tshamn. Omr de f r flytande bostadsbyggnader. Gatuomr de. Katualue. L nsiulapanniemi Gr ns f r delomr de. Osa-alueen raja. Niittysaaret Ulkoilureitti Friluftsled. Katuaukio / tori. ppen plats / torg. mam Maanalainen metroliikenteen alue. Underjordiskt omr de f r metrotrafik m m

20 FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Valokuvia tutkimuksesta

21 K2 K1

22 K4 K3

23 K5 K6

24 K6 K7 K9 K10

25 Katselmus Venetelakka-aluetta Eteläkärjen luonnontilaista aluetta

26 Tutkimuspisteen KK8 paikka Pienteollisuustoimintaa Länsiväylän eläpuolella

27 FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 3 Maanäytteiden tutkimustulokset, yhteevetotaulukko

28 1(1) Asiakas: Helsingin kaupunki, KSV Kohde: Koivusaaren alue, Helsinki Projektinumero: P12375 Näytteenotto pvm Metallit ja puolimetallit 2 Öljyhiilivetyjakeet Pistetunnus Syvyys Maalaji Koordinaatti Aistihav. 1 Viitearvot As Hg Cd Cr Cu Pb Ni Zn V C 6 -C 10 C 11 -C 19 C 20 -C 35 Hiilivedyt arvio luontainen pit ,005 0, Bensiini Keskit. Raskaat Koordinaattijärjestelmä: kynnysarvo 5 0, Korkeusjärjestelmä: alempi ohjearvo ylempi ohjearvo Kerrospaksuus ongelmajäte raja-arvo X Y Z 0 3 ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) KK1 0,0-0,2 0,2 Hk, ki 17648, ,56 +1,49 0 <10 0,031 <0,5 15,4 22,5 10,4 6,5 85,5 13,5 0,2-1,2 1,0 ki, lo, Hk 0 <10 <0,5 15,9 12,9 8,2 7,7 66,9 11,1 1,2 - e.p.s lo, pv n. 2 m maanpinnasta, näkyy kivenkolosta KK2 0,0-0,2 0,2 Hk, ki 17608, ,33 +1,39 0 <10 <0,5 16,9 16,6 8,1 9,9 43,9 16 0,2-1,0 0,8 Hk, ki, tuhkaa, tiiliä 0 <10 <0,5 19,4 61, , ,5 1,0-1,9 0,9 Hk ki, lasia, keramiikkaa, pv n. 1,9 m maapinnasta 2 < , , ,9 < 18, KK3 0,0-0,2 0,2 Hk 17548, ,05 +1,77 0 <10 <0,5 12,6 22,1 22,5 4, ,6 0,2-1,2 1,0 Hk, lo, tiiltä 0 <10 <0,5 12,6 17,6 13,3 5,7 35,4 11,1 1,2 - e.p.s lo, ei vettä KK4 0,0-0,2 0,2 Tv, Hk 17502, ,1 +1,13 0 <10 <0,5 13,3 27,6 16,7 5,6 64,8 13,1 0,2-1,2 1,0 Hk, ki, tiiltä, muovia 0 <10 <0,5 17,5 35,7 32,2 8,8 64,9 16,3 1,2-2,0 0,8 Hk, ki, vähän kostea pohja 0 <10 <0, ,9 16,8 11,8 54,7 20,9 2,0 - e.p.s lo KK5 0,0-0,2 0,2 Tv, Hk 17584, ,98 +1,27 0 <10 <0, ,3 44,8 8, ,2 0,2-1,0 0,8 Hk, Tv, roskaa (tiiltä, pulloja) 0 <10 2, ,3 1,0-1,7 0,7 Hk, paljon roskaa, osittain mustaa, pv n. 1,7 m ,5 78, ,4 < ,7-2,2 0,5 Hk, ei näytettä KK6 0,0-1,0 1,0 Hk, Tv, lasia, luuta, keramiikkaa, mustaa pv n. 0,9 m 17516, ,84 +0,44 0 <10 21,8 5 64, , ,4 1,0 - e.p.s KK7 0,0-0,2 0,2 Hk, ki, vaal rusk., harmaa 17603, ,85 +1,6 0 <10 <0,5 19,3 17,9 7,5 7,3 29,5 12,3 0,2-1,3 1,1 ki, lo, Hk 0 <10 0,056 <0,5 14,1 12,8 6,6 6,3 35,2 12,5 1,3-2,1 0,8 ki, lo, Hk, pv n. 2,1 m 0 < , , ,6 KK8 0,0-0,2 0,2 Hk, harmaa-pun , ,78 +1,45 0 <10 <0,5 14,5 31,6 29,4 9, ,7 0,2-1,4 1,2 autonrenkaita, Hk, n. 1 metri lähes pelkkää kumia 0 <10 <0,5 20,8 52,3 45,2 13, ,9 1,4-2,4 1,0 HkSr 2 <10 0,9 63, , < KK9 0,0-0,2 0,2 Hk ki, lasia, keramiikkaa, pv n. 1,9 m maapinnasta 17707, ,39 +1,34 0 <10 <0,5 25,5 53,9 57,3 13, ,4 0,2-1,2 1,0 lo, ki, ei vettä 0 <10 <0,5 18,6 43, , ,6 1,2 - e.p.s KK10 0,0-0,2 0,2 Hk 17663, ,52 +1,36 0 <10 <0,5 22,8 56,9 43,4 13, ,2 0,2-0,8 0,6 Hk, ki, tiiltä n. 30% 0 <11 <0,6 12,2 36, , ,67 0,8-1,5 0,7 Hk, ki, tiiltä n. 30% 0 <10 <0, , , ,6 1,5 - e.p.s lo, pvn. 1,7 m (näkyy kivenkolosta) Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja-arvon. Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus Aistihavainnot pilaantuneisuudest a: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas L = Luonnonmaa T = Täyttömaa Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\Yhteenvetotaulukko.xls

29 FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 4 Vesinäytteiden tutkimustulokset, yhteevetotaulukko

30 FCG Finnish Consulting Group Oy 1(1) Asiakas: Helsingin kaupunki, KSV Kohde: Koivusaaren alue, Helsinki Projektinumero: P12375 Näytteenotto pvm VESINÄYTTEET As Cd Cr Cu Ni Pb V Zn TVOC C10-C40 PAH ph joht. N P KmNO4 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ei yks. µs/m mg/l mg/l mg/l Pohjaveden ympäristölaatunormit (1 5 0, Talousveden laatuvaatimukset ( ,1 6,5-9,5 < Piste Pohjavedenpinta Aistihavainnot K2 n. 1,9 m mp:sta, eli tasolla -0,51 väritön, öljyn haju 17,28 0, ,8 6, , ( r ) 31,7 6, ,13 2, K6 n. 0,9 m mp:sta eli tasolla -0,46 väritön 15,38 3,23 50, ,9 7, ,1 <50 3,82 7, , ,9 K7 n. 2,1 m mp:sta eli tasolla -0,5 väritön 34,71 22, , , ,94 <50 1,93 6, ,53 5,98 112,7 1) VNa 341/2009 2) STM 401/2001 Q:\Hki\P123\P12375_Koivusaaren_osayleiskaavan_poh\Työaineisto\PIMA\Yhteenvetotaulukko.xls

31 FCG Finnish Consulting Group Oy PIIRUSTUKSET YMP. P12375_1 Tutkimuskartta

32 TY MAATUNNELI MAISEMOIDAAN kr +9.2 AJO AP KT V-VI Zmo 1:289 1:289 1:357 tr 9 ts k 10 III 1:357 KK9 0,2-1,2m: Zn 328 mg/kg SENIORITALO K Sp +4.0 I K II 2100 LIIKET TSTO III +6.2 K II 2100 LIIKET TSTO I III AJO AP vj 11 III I MATTO- LAITURI K Sp Koivusaari AJO AP kt 1:357 kt Halli 17 III tr bs kt K Sp Palvelur KK10 0,2-0,8m: Pb 314 mg/kg 0,8-1,5m: Pb 917 mg/kg 14 kt kt AJO AP I LIIKUNTASALI 650 II P IV KOTI / KOULU 15001: KORTTE Huoltor 15 K7 Sp Lp K2 Sp Lp VENESE III 600 AP KK7 1,3-2,1m: Cu 8720 mg/kg vj Pb 977 mg/kg Zn Venetelakka 1630 mg/kg: K Sp kt 1:289 K Sp var 18 K Sp +1.5 KK2 0,2-1m: Zn 364 mg/kg 1-1,9m: Cu 266 mg/kg Pb 337 mg/kg Zn 1290 mg/kg C20-C mg/kg KK8 0,2-1,4m: Zn 628 mg/kg 1,4-2,4m: Cu 235 mg/kg Zn 3970 mg/kg C20-C mg/kg K6 Sp Lp K Sp AJO AP KK5 0,2-1m: Cu 1080 mg/kg Pb 833 mg/kg Ni 102 mg/kg Zn 1960 mg/kg 1-1,7m: Cu 442 mg/kg Ni 118 mg/kg Zn 789 mg/kg KOPU ar 12 kt KK6 KATOS 0-1m: Hg 21,8 mg/kg Cu 637 mg/kg Pb 850 mg/kg Zn 4670 mg/kg +1.5 OSAYLEISKAAVALUONNOS (V RILLINEN KARTTAPOHJA) Lauttasaaren kyl m K1-K10 KOEKUOPAT Rakennuskohde HELSINGIN KAUPUNKI - KSV KOIVUSAAREN ALUE Piirustuksen sis lt TUTKIMUSPISTEKARTTA ALUERAJAUKSET Mittakaavat 1:1000 OSAYLEISKAAVALUONNOS (A3) HAITTA-AINEPITOISUUS ALEMMAN JA YLEMM N OHJEARVON V LISS HELSINKI Suunnitteluala, ty numero ja piirustuksen numero Muutos HAITTA-AINEPITOISUUS YLI YLEMM N OHJEARVON HAITTA-AINEPITOISUUS YLI OHJEELLISEN ONGELMAJ TERAJA-ARVON P iv ys P suunn. Hyv. YMP P Piirt. RAn Yhteyshenkil T. SVANSTR M Tiedosto 1 Finnish Consulting Group Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh ,