Miehen hedelmättömyys. Aarne I. Koskimies
|
|
- Jaakko Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Aarne I. Koskimies Vaikeissa spermahäiriöissä löytyy lähes neljasosalta miehistä geneettinen syy hedelmättömyyteen. Näissä tapauksissa on tärkeätä antaa geneettistä tietoa ennen hoitoja. Mikrokirurgiset siittiönkeräystekniikat ovat mahdollistaneet suoraan kiveksistä saatavien siittiöiden käytön hedelmöityshoidoissa. Mikroinjektion avulla voidaan viedä yksi siittiö munasoluun ja saada aikaan normaali hedelmöitys. Mikroinjektiomenetelmä on osoittautunut myös seurantatutkimuksissa turvalliseksi. Lievissä spermavioissa käytetään kuitenkin aluksi keinosiemennystä tai tavanomaista koeputkihedelmöitystä. Miehen hedelmällisyyden kannalta on tärkeätä ottaa huomioon ne monet kemikaalit ja lääkeaineet, joiden tiedetään aiheuttavan tilapäistä hedelmättömyyttä. Esimerkkeinä mainittakoon akrosomireaktiota estävät kalsiuminsalpaajat sekä anaboliset steroidit, jotka voivat joissakin tapauksissa aiheuttaa jopa pysyvää hedelmättömyyttä. Eräissä maissa on todettu siittiöiden määrän vähenemistä 50 vuoden aikavälillä. Samanaikaista miesten hedelmättömyyden lisääntymistä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa näissä maissa. Tulevaisuudessa tilannetta voidaan varmaan seurata paremmin tutkimuksilla, jotka mittaavat siittiöiden toimintaa ja hedelmöityskykyä. Lapsettomuutta esiintyy noin joka viidennellä pariskunnalla. Syy hedelmättömyyteen löytyy kokonaan tai osittain miehestä noin puolella pariskunnista (ESHRE Capri Workshop 1996). Miehen tutkimisessa on syytä korostaa kunnollisen anamneesin tärkeyttä, koska monet ulkoiset tekijät vaikuttavat siittiöiden muodostukseen. Tärkein laboratoriotutkimus on edelleen sperma-analyysi, jossa viime aikoina on kiinnitetty erityistä huomiota siittiöiden morfologiaan. Sen rinnalle ollaan kehittämässä menetelmiä, joilla voidaan mitata paremmin siittiöiden toiminnan muutoksia. Noin 25 %:lla miehistä, joilla on hyvin huomattava oligotsoospermia, esiintyy Y-kromosomissa mikrodeleetioita, mikä selittää huonon siittiönmuodostuksen. Geneettiset tutkimukset ovat osaltaan vähentämässä ns. selittämättömiä miehen hedelmättömyystapauksia. Lääkehoidosta on harvoin hyötyä pyrittäessä parantamaan siittiöiden määrää ja laatua. Tämä tulee kyseeseen niissä harvoissa tapauksissa, joissa hormonitutkimukset osoittavat hypogonadotrooppisen hypogonadismin. Hedelmöityshoidoista on tullut ratkaiseva parannus vaikeista spermavioista johtuvassa hedelmättömyydessä. Mikroinjektio (ICSI) (Palermo ym. 1992) on tehokkain hoitomenetelmä niissä tapauksissa, joissa miehellä on vaikea oligotsoospermia tai atsoospermia. Se edustaa suurinta yksittäistä teknistä saavutusta sitten koeputkihedelmöityksen (IVF). Samanaikaisesti on ICSI:n rinnalle kehittynyt hyvin vilkas androloginen perustutkimus, joka auttaa ymmärtämään siittiönmuodostuksessa esiintyviä häiriöitä. Koska useimmat pariskunnat haluavat lisääntyä luonnollisella tavalla, ovat oikea diagnoosi ja muiden mahdollisten hoitovaihtoehtojen huomioiminen tärkeitä miehen hedelmättömyyttä tutkittaessa. Tavanomaisen sperma-analyysin rinnalle ollaan kehittämässä menetelmiä, joilla voidaan mitata paremmin muutoksia siittiöiden toiminnassa Duodecim 2000; 116: A. I. Koskimies
2 Miehen hedelmättömyyden syyt Taulukko 1. Miehen hedelmättömyyden syitä. Hypotalamus-aivolisäkeperäisiä Fyysinen ja henkinen rasitus Anaboliset steroidit Hypogonadotrooppinen hypogonadismi FSH-reseptorigeenin inaktivoiva mutaatio Kivesperäisiä Klinefelterin oireyhtymä»sertoli-cell-only»-oireyhtymä Piilokiveksisyys Kiveskohjut Kartagenerin oireyhtymä Siemenjohtimien puuttuminen Lisäkivesten ja siemenjohtimien tukkeutuminen Kivestulehdukset Siittiövasta-aineet Lääkkeet ja kemikaalit Sädehoito Yleissairaudet FSH = follikkelia stimuloiva hormoni Miehen hedelmättömyyden syitä on esitetty taulukossa 1. Ne voidaan jakaa hypotalamus-aivolisäkeperäisiin ja kivesperäisiin. Osa näistä on ulkoisia tekijöitä, jotka heikentävät tilapäisesti spermatogeneesiä. Esimerkkeinä mainittakoon kuumetaudit ja monet lääkeaineet (Huhtaniemi ja Välimäki 2000). Kivesten toiminnan häiriö voi kohdistua siementiehyisiin, jolloin seurauksena on spermatogeneesin häiriö. Myös testosteronin puute vaikuttaa spermatogeneesiin aiheuttaen hedelmättömyyttä. Ulkoiset syyt. Siittiöiden muodostumista ja toimintaa heikentävät useat ulkoiset tekijät, kuten tietyt kemikaalit, lääkkeet, nautintoaineet ja elämäntavat. Useimmiten vaikutukset ovat ohimeneviä, eikä aina voida osoittaa, että tietyllä tekijällä olisi selvästi hedelmällisyyttä heikentävä vaikutus. On kuitenkin tärkeätä selvittää lääkkeiden ja nautintoaineiden käyttö riippumatta siitä, ovatko siemennesteanalyysin tulokset normaalit vai poikkeavat. Tutkimukset tupakoinnin vaikutuksesta tavallisimmin määritettäviin siemennesteen tekijöihin eli siittiötiheyteen sekä siittiöiden liikkuvuuteen ja morfologiaan ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista ei ole havaittu heikentävää vaikutusta ja osassa on löydetty yhteys tupakoinnin ja huonolaatuisen sperman välillä. Ne tupakoivat miehet, joiden sperma on jo alun perin heikkolaatuista, näyttäisivät olevan herkempiä tupakan aiheuttamalle siittiöiden laadun heikkenemiselle (Zenzes 1995). Tupakan sisältämä kadmium kertyy pitkään tupakoineilla mm. kiveksiin ja lisäkiveksiin (Oldereid ym. 1993), mikä voi myös osaltaan myös heikentää sperman määrää ja laatua. Alkoholin on todettu aiheuttavan häiriöitä kiveksen spermatogeneesissä. Suomalaisessa ruumiinavausaineistossa 42 %:lla miehistä, joilla päivittäinen alkoholinkulutus oli g (kohtuullinen), todettiin spermatogeneesin häiriö. Alle 40 g:n päiväannokset sen sijaan näyttivät olevan turvallisia (Pajarinen ym. 1996). Siittiöiden hedelmöityskykyyn haitallisesti vaikuttavat lääkkeet tulisi vaihtaa vastaaviin turvallisiin valmisteisiin. Esimerkkeinä mainittakoon spermatogeneesiä heikentävä salatsosulfapyridiini sekä kalsiuminsalpaajat, jotka estävät akrosomireaktiota (Hovatta 1995). Lapsettomuustutkimuksiin tulevien miesten elintavoista on tehty useita kyselytutkimuksia. Tupakointitottumuksilla, kahvinjuonnilla, kohtuullisella alkoholinkäytöllä ja saunomisella ei ole havaittu olevan selvää korrelaatiota miehen hedelmällisyyteen (Oldereid ym. 1992). Anabolisten steroidien käyttö nuorten kehonrakentajien keskuudessa on viime aikoina lisääntynyt huolestuttavasti. Anabolis-androgeenisten steroidien vaikutus välittyy androgeenireseptorien kautta ja vähentää kiveksen omaa steroidituotantoa (Huhtaniemi 1994). Tämä johtaa spermatogeneesin heikkenemiseen ja jopa täydelliseen atsoospermiaan. Muutokset korjaantuvat useimmiten 6 12 kuukauden kuluessa aineiden käytön lopettamisesta. On kuitenkin kuvattu tapauksia, joissa siittiönmuodostus ei ole palautunut ja seurauksena on ollut hedelmättömyys (Lloyd ym. 1996). Lääkärin pitäisi varoittaa kehonrakentajia näistä hedelmällisyyteen kohdistuvista vaaroista. Geneettiset syyt. Hedelmättömillä miehillä esiintyy enemmän kromosomi- ja geenimuutoksia kuin hedelmällisillä. Huomattavaan oligotsoospermiaan (siittiöitä alle 5 milj./ml) liittyy noin 7 %:lla autosomaalisten kromosomien 1955
3 poikkeavuuksia (Yoshida ym. 1996). Uusimmassa suomalaisessa kromosomitutkimuksessa, joka tehtiin 249 miehelle ennen ICSI-hoitoa, todettiin rakenteellisia kromosomimuutoksia 13 potilaalla (Hyden-Granskog ym. 1999). Näissä tapauksissa tulee kyseeseen geneettinen konsultaatio ja prenataalidiagnostiikka. Noin 25 %:lla miehistä, joilla on joko täydellinen siittiökato (atsoospermia) tai huomattava oligotsoospermia, esiintyy mikrodeleetioita Y-kromosomissa (Reijo ym. 1995, Patrizio ja Broomfield 1999). Näillä potilailla hedelmättömyyteen liittyvän Y-kromosomin mikrodeleetion on todettu siirtyvän miespuolisiin jälkeläisiin. ICSI:n geneettisistä riskeistä on näin ollen informoitava kyseisiä pariskuntia, ja heitä hoidettaessa on oltava myös valmiudet geneettiseen tutkimukseen (Lähdetie 1997). Hedelmättömyyden tutkimukset Taulukko 2. Siemennesteen viitearvot. Ominaisuus Taulukko 3. Siemennesteen arvoista käytettävä sanasto. Termi Normospermia Oligotsoospermia Astenotsoospermia Teratotsoospermia Atsoospermia Aspermia Selitys Arvo Tilavuus 2 6 ml ph > 7.2 Siittiöiden määrä > 20 milj./ml Siittiöiden liikkuvuus > 50 % Morfologia > 15 % normaalimuotoisia Valkosoluja < 1 milj./ml Normaali siemenneste Siittiöitä alle viitearvojen Siittiöiden liikkuvuus vähentynyt Rakenteeltaan poikkeavia siittiöitä normaalia enemmän Siemennesteessä ei yhtään siittiötä Ei lainkaan siemennestettä Kliinisen tutkimuksen rinnalla kivespussin kaikututkimus on yleistymässä, koska se antaa usein enemmän tietoa kivesten ja lisäkivesten patologiasta kuin pelkkä palpaatio. Hedelmättömillä miehillä tavataan yleisemmin kivestuumoreita kuin muulla väestöllä (Pierik ym. 1999). Täydellinen sperma-analyysi on tärkeä perustutkimus arvioitaessa miehen hedelmällisyyttä (World Health Organization 1999). Siemennesteen laatu määritetään siittiöiden lukumäärän, liikkuvuuden ja morfologian mukaan. Viitearvot on esitetty taulukossa 2. Siittiöiden morfologia näyttäisi ehkä parhaiten ennustavan miehen hedelmöityskykyä (Kruger ym. 1988, Wichmann ym. 1994). Jos rakenteeltaan epänormaalien siittiöiden osuus ylittää 15 %, (teratotsoospermia), hedelmöityskyvyn on todettu heikentyvän in vitro (World Health Organization 1999). Siemennesteen arvoista käytettävä sanasto on esitetty taulukossa 3. On huomattava, että siittiöiden määrä ja laatu voivat joillakin miehillä vaihdella, ja poikkeava analyysitulos pitäisi tarkastaa 2 3 viikon kuluttua edellisestä näytteenotosta. Toisaalta ICSI:n avulla voidaan saada aikaan normaali hedelmöittyminen ja raskaus myös morfologialtaan erittäin huonoilla siittiöillä. Tämä osoittaa, että siittiön pään morfologialla ei ole olennaista merkitystä, kun siittiö on viety munasolun solulimaan. ICSI:n epäonnistumiselle on löydetty myös siittiön rakenteesta johtuvia syitä elektronimikroskooppisen tutkimuksen avulla. Näitä ovat siittiön kromatiinin dekondensaatiohäiriöt ja erilaiset sentrosomin poikkeamat (Nikolettos ym. 1999). Myös siittiön toiminnassa on paljastunut häiriöitä, joihin mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa voidaan vaikuttaa. Siittiöiden kypsymiseen ja kulkeutumiseen hedelmöityspaikalle liittyy kapasitaatiotapahtuma, jossa munasolun läheisyyteen päässeet siittiösolut saavat maksimaalisen hedelmöityskyvyn. Joissakin tapauksissa hedelmättömyyden syynä voi olla kapasitaatiohäiriö, johon liittyvät tutkimukset ja mahdolliset hoidot ovat vasta alkutaipaleella (Fraser 1999). Kuvassa 2 on esitetty kaavio siittiöiden laboratoriotutkimuksista. Miehen hedelmättömyyden hoito Lääkehoito. Spermavioissa on pyritty parantamaan sperman laatua erilaisilla lääkehoidoilla (androgeenit, antiestrogeenit, gonadotropiinit, kallikreiini). Kontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa näistä olevan merkittävää apua (Kamische ja Nieschlag 1999). Ainoastaan hypogonadotrooppisessa hypogonadismissa on 1956 A. I. Koskimies
4 Anamneesi ja kiininen tutkimus Oligotsoospermia (siittiöitä <5 milj./ml) Atsoospermia FSH, LH, prolaktiini, testosteroni FSH, LH, prolaktiini, testosteroni FSH-arvo normaali tai suurentunut FSH-arvo pienentynyt FSH-arvo normaali FSH-arvo koholla Karyotyyppi Y-deleetiotutkimus Karyotyyppi Kivesbiopsia Y-deleetiotutkimus Karyotyyppi Kivesbiopsia Y-kromosomin mikrodeleetio Idiopaattinen oligotsoospermia Hypogonadotrooppinen hypogonadismi Klinefelterin oireyhtymä (XXY) Salpautunut spermatogeneesi Sertoli-cell-only -syndrooma Obstruktiivinen atsoospermia Siemenjohtimien puuttuminen Kuva 1. Vaikean spermavian ja atsoospermian diagnoosikartta. FSH = follikkelia stimuloiva hormoni, LH = luteinisoiva hormoni. hormonihoidolla saatu hyviä tuloksia. Gonadotropiinihoito ihmisen koriongonadotropiinilla ja follikkelia stimuloivalla hormonilla käynnistää ja ylläpitää näillä miehillä siittiöntuotannon ja johtaa monilla hyvään hedelmöityskykyyn (Liu ym. 1999). Siittiötiheyden jäädessä pieneksi joudutaan turvautumaan IVF:ään tai ICSI:hin. Niissä oligotsoospermiatapauksissa, joissa siittiöiden määrä ja laatu ovat riittävät, on aihetta kokeilla keinosiemennystä mahdollisesti yhdistettynä munasarjojen hormonistimulaatioon (Nuojua- Huttunen ym. 1999). Ennen keinosiemennystä voidaan tehdä ns. koepesu, jolloin nähdään, ovatko siittiöiden määrä ja liikkuvuus riittäviä toimenpidettä varten. Siittiöiden mikroinjektio munasoluun on ainoa hoito vaikeissa spermavioissa. Menetelmä on muutamassa vuodessa tullut käyttöön lähes kaikissa hedelmöityshoitoja tarjoavissa yksiköissä (Hovatta ym. 1995). Hedelmöitysosuudet ovat olleet suhteellisen suuria, yli 60 %. ICSI:llä hoidetaan myös lievempiä oligotsoospermiatapauksia, varsinkin jos hedelmöitysosuus jää pieneksi IVF-hoidossa. IVF-hoidoista lähes puolet on nykyään ICSI-hoitoja (Tiitinen ym. 1998). Potilailla, joilla on kohtalaisen vaikea spermavika, IVF-hoidon hedelmöitysosuus on 26 % ja ICSI-hoidon 58 % (Tournaye 1999). ICSI-menetelmään riittää muutama elävä siittiö. Äärimmäisinä esimerkkeinä ovat ne XXY-miehet, joiden kiveksistä löytyy siittiöitä (Tournaye ym. 1996) ja Kartagenerin syndroomaa sairastavat miehet, joiden siittiöt eivät liiku (von Zumbusch ym. 1998). Hedelmöityksen täydellinen epäonnistuminen on ICSI-menetelmää käytettäessä harvinaista (2 3 %), ja se näyttäisi johtuvan pääasiassa munasolun viallisesta aktivaatiosta (Sousa ja Tesarik 1994). Siittiöiden pakastus ja ICSI. Siittiöiden mikroinjektio on tehnyt mahdolliseksi hoitaa myös niiden miesten hedelmällisyyttä, jotka ovat sairastuneet esim. Hodgkinin tautiin tai leuke- 1957
5 Sperma-analyysi (siittiöiden määrä, liikkuvuus, morfologia) Siittiöiden erottelussa käytettävät pesumenetelmät Siittiöiden elektronimikroskooppinen rakenne Siittiöiden toimintakokeet Biokemialliset tutkimukset Akrosomireaktio Siittiöiden kapasitaatiotutkimukset Siittiöiden hedelmöitystapahtumaan liittyvät tutkimukset 1. Siittiöiden tarttuminen munasolun keton (zona pellucida) pinnalle (hemizona assay, HZA) 2. Siittiöiden tunkeutuminen kettoon 3. Siittiöiden tunkeutuminen munasoluun Kuva 2. Kaaviokuva siittiöiden laboratoriotutkimuksista. miaan. Siittiöiden pakastusta voidaan tarjota miehelle ennen solunsalpaajan tai sädehoidon aloittamista, jos on todennäköistä, että spermatogeneesi häiriintyy. Vaikka pakastukseen tarkoitettu spermaerä olisi huono, sitä voidaan myöhemmin käyttää munasolujen hedelmöitykseen ICSI-menetelmällä. ICSI ja geneettiset syyt miehen hedelmättömyydessä Siittiö valitaan mikroinjektioon subjektiivisesti sen muodon ja liikkuvuuden mukaan. Tämä valinta ei välttämättä riitä estämään viallisen siittiön päätymistä munasoluun. Tiedetään, että subfertiilit miehet tuottavat merkittävästi enemmän disomisia siittiöitä (Bernardini ym. 1997). Tämä lisääntynyt disomia selittäisi sen, että ICSI:n avulla syntyneillä lapsilla tavataan hiukan enemmän sukupuolikromosomien aneuploidiaa kuin muilla. Belgialaisessa seitsemän vuoden seuranta-aineistossa tavattiin sukupuolikromosomien poikkeavuuksia 0.83 %:lla näistä lapsista (Bonduelle ym. 1999). Muilla vastasyntyneillä osuus on % (Nielsen ja Wohlert 1991, Jakobs ym. 1992). Samassa lapsen aineistossa ICSI-menetelmän avulla syntyneillä ei todettu tavallista enempää synnynnäisiä epämuodostumia. Näin ollen ICSI:tä voidaan pitää turvallisena, koska sukupuolikromosomien poikkeavuus näyttäisi johtuvan siittiösolujen mosaikismista eikä itse mikroinjektiosta. Sukupuolikromosomien aneuploidiaa voidaan tulevaisuudessa välttää kehittämällä X- ja Y-siittiöiden erotteluun virtaussytometriatekniikoita. ICSI ja mikrokirurgisten siittiönkeräystekniikoiden läpimurto Sterilisaation purku ja vasoepididymostomia tuottavat kohtalaisia raskaustuloksia (vasovasostomia % ja vasoepididymostomia %). Raskauden mahdollisuutta voidaan vielä lisätä, kun näihin leikkauksiin yhdistetään hedelmöityshoitojen tarjoamat menetelmät (Hovatta ym. 1994). ICSI on myös tehnyt mahdolliseksi hoitaa menestyksellisesti tapauksia, joissa siemenjohdin puuttuu synnynnäisesti tai vasoepididymostomia tai vasovasostomia on täysin epäonnistunut. Siittiöitä kerätään nykyään sekä lisäkiveksestä että kiveksestä erilaisten neulatekniikoiden avulla. ICSI:n tulokset ovat yhtä hyviä kuin aikaisemmin käytettyjen invasiivisten avoimien biopsioiden (Tournaye 1999). Potilaat, joilla on primaarinen kiveksen häiriö ja atsoospermia, voidaan hoitaa useimmissa 1958 A. I. Koskimies
6 tapauksissa kiveksen ohutneula-aspiraatiolla ja ICSI:llä. Ohutneula-aspiraatio on helppo uusia, ja toimenpide suoritetaan paikallispuudutuksessa. Perkutaanisesta biopsiasta saadaan myös näyte histologista tutkimusta varten ja usein myös riittävä erä pakastukseen mahdollista myöhempää hedelmöityshoitoa varten (Moilanen 1999). Ennen kuin siittiöitä ryhdytään keräämään tapauksissa, joissa siemenjohdin puuttuu synnynnäisesti on suljettava pois kystisen fibroosin mahdollisuus partnerilta. Kystinen fibroosi on autosomissa peittyvästi periytyvä tauti, jonka esiintyvyys on 1 : syntynyttä lasta. Koska suurin osa miehistä, joilta siemenjohdin puuttuu, kantaa taudin geenimutaatiota, on tärkeätä tutkia heidän partnerinsa ja tarjota perinnöllisyysneuvontaa ennen hoitojen aloittamista. Erityisryhmän muodostavat Klinefelter-potilaat, joista osalta voidaan löytää kiveksestä siittiöitä. Julkaistut raportit osoittavat, että XXY-mies voi saada terveen lapsen (Palermo ym. 1998). Pysähtyneessä spermatogeneesissä on saatu myös kivesaspiraatiolla pitkiä tai pyöreitä spermatideja ICSI:tä varten (Fishel ym. 1995). Näiden haploidisten epäkypsien sukusolujen käyttö on herättänyt vilkasta keskustelua, koska menettelyn turvallisuudesta ei ole tarpeeksi tietoa ajatellen jälkeläisiä. Ensimmäinen hedelmöitys ja raskaus spermatideilla saatiin aikaan vuonna 1995 (Tesarik ym. 1995). Raskaustulokset ovat paljon huonompia käytettäessä epäkypsiä siittiöitä, ja on mahdollista, että niistä puuttuu tekijöitä, jotka vaikuttavat hedelmöitykseen sekä alkion kehitykseen ja kiinnittymiseen. Myös spermatidien mahdolliset geneettiset vauriot on otettava huomioon. Pariskunnalle on kerrottava geneettisistä riskeistä ja prenataalidiagnostiikan tärkeydestä. Luoko ICSI uusia hedelmättömien miesten sukupolvia? Osassa vaikeista spermahäiriöistä on paljastunut geneettinen syy miehen hedelmättömyyteen. ICSI:n myötä lisääntyy myös se mahdollisuus, että hoidolla siirretään geneettinen tekijä seuraaviin sukupolviin. Mikrodeleetiot Y-kromosomin AZFc-alueella liittyneenä vaikeaan oligoatsoospermiaan olivat geneettisesti letaalisia ennen ICSI-hoitoja. Nykyään deleetiot kuitenkin voivat siirtyä seuraaviin sukupolviin rajoittuen miesväestöön. Mutaatioiden lisääntymisestä on tehty matemaattinen malli (Kremer ym. 1998), jonka mukaan mikrodeleetion omaavien miesten määrä kaksinkertaistuisi viidessä sukupolvessa. On kuitenkin huomattava, että ICSI ei ole yhtä tehokas kuin normaali lisääntyminen ja kyseiset deleetiot edustavat vain pientä murto-osaa miehen hedelmättömyydestä. Nykykokemuksen mukaan suurin osa pariskunnista valitsee ICSI:n omilla sukusoluillaan, vaikka miehellä todettaisiin Y-deleetio. Matemaattisella mallilla on tietyt heikkoudet sen suhteen, kuinka moni seuraavissa sukupolvissa valitsee ICSI:n ja kuinka moni aikoo hankkia useampia lapsia tällä menetelmällä. Onko miehen hedelmättömyys yleistymässä? Tanskalaiset tutkijat (Carlsen ym. 1992) keräsivät tiedot miehen sperma-analyyseistä, jotka oli julkaistu 61 kirjoituksessa vuosina He totesivat, että siittiöiden määrä oli vähentynyt 50 vuodessa lähes puoleen. Ranskalainen Auger ym. (1995) julkaisivat vastaavat tiedot miehestä pieneltä maantieteelliseltä alueelta 20 vuoden ajalta. Myös he totesivat siittiötiheyden pienentyneen selvästi, joskaan ei niin paljon kuin Tanskassa. Kuitenkin lukuisten raporttien mukaan ei ole voitu osoittaa minkäänlaisia siemennesteen heikkenemisen merkkejä vastaavina aikaväleinä. Hyvänä esimerkkinä ovat suomalaisten miesten siittiötiheydet (Vierula ym. 1996), jotka ovat suurempia kuin monien muiden Euroopan maiden miesten ja vastaavat Yhdysvalloissa 1950-luvulla todettuja (McLeod ja Gold 1951). On ilmeistä, että miesten siittiötiheyksissä esiintyy alueellisia eroja. Niihin voivat vaikuttaa mm. ympäristö ja elintavat. On esitetty myös hypoteeseja siitä, että siemennesteen laadun heikkeneminen on voinut johtua estrogeenisista tai muista hormonaalisesti aktiivisista (antiandrogeenit) ympäristökemikaaleista, jotka ovat vaikuttaneet kivesten kehitykseen jo sikiökaudella tai lapsuusiässä (Toppari ym. 1996). 1959
7 Tärkeätä on, että siemennesteen laatua seurataan eri maissa, koska sen heikkeneminen edelleen saattaa huonontaa miehen hedelmällisyyttä. Pelkkä siittiötiheys heijastaa kuitenkin huonosti hedelmöityskykyä, joten tarvitaan prospektiivisia tutkimuksia, joissa mitataan siittiöiden toiminnassa mahdollisesti esiintyviä eroja. Kirjallisuutta Auger J, Kunstmann JM, Czyglik F, ym. Decline in semen quality among fertile men in Paris during the past 20 years. N Engl J Med 1995; 332: Bernardini L, Martini L, Geraedts J, ym. Comparison of gonadosomal aneuploidy in spermatozoa of normal fertile men and those with severe male factor detected by in situ hybridisation. Mol Hum Reprod 1997;3: Bonduelle M, Camus M, De Vos A, ym. Seven years of intracytoplasmic sperm injection and follow-up of 1987 subsequent children. Hum Reprod 1999;14: Carlsen E, Giwercman A, Keiding N, ym. Evidence for decreasing quality of semen during past 50 years. BMJ 1992;305: ESHRE Capri Workshop Infertility revisited: the state of the art today and tomorrow. Hum Reprod 1996;11: Fishel S, Green S, Bishop M, ym. Pregnancy after intracytoplasmic injection of spermatid. Lancet 1995;345: Fraser LR. New insights into possible causes of male infertility. Hum Reprod 1999;14 Suppl 1: Hovatta O. Miehestä johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa. Duodecim 1995;111: Hovatta O, Nisen H, von Smitten K. Obstruktiivisen atsoospermian hoito. Duodecim 1994;110: Hovatta O, Reima I, Lähteenmäki A. Siittiön mikroinjektio munasoluun. Duodecim 1995;111: Huhtaniemi I. Anabolisten steroidien käyttöön liittyvät terveysvaarat. Duodecim 1994;10: Huhtaniemi I, Välimäki M. Kivekset. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L, toim. Endokrinologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s Hyden-Granskog C, von Koskull H, Nordström A-M. Chromosome analysis of male patients before ICSI. The Second International Alpha Congress Abstrakti. Jacobs P, Brown C, Gregson N, ym. Estimates of the frequency of chromosome abnormalities detectable in unselected newborns using moderate levels of banding. J Med Genet 1992;29: Kamische A, Nieschlag E. Analysis of medical treatment of male infertility. Hum Reprod 1999;14 Suppl 1:1 23. Kremer AM, Tuerlings J, Borm J, ym. Does intracytoplasmic sperm injection lead to a rise in the frequency of microdeletions in the AZFc region of the Y chromosome in future generations? Hum Reprod 1998;13: Kruger TF, Acosta AA, Simmons KF, ym. Predictive value of abnormal morphology in in vitro fertilization. Fertil Steril 1988;49: Liu PY, Turner L, Rushford D, ym. Efficacy and safety of recombinant human follicle stimulating hormone (Gonal-F) with urinary human chorionic gonadotrophin for induction of spermatogenesis and fertility in gonadotrophin-deficient men. Hum Reprod 1999; 14: Lloyd FH, Powell P, Murdoch AP. Anabolic steroids abuse by body builders and male subfertility. BMJ 1996;313: MacLeod J, Gold RZ. The male factor in fertility and infertility. II. Spermatozoon counts in 1000 men of known fertility and in 1000 cases of infertile marriage. J Urol 1951;66: Lähdetie J. Siittiö väkisin munasoluun geneettiset riskit kasvat. Duodecim. 1997;113: Moilanen J. Male infertility: studies on diagnostic methods and treatment options. (Väitöskirja). Helsingin yliopisto Nielsen J, Wohlert M. Chromosome abnormalities found among newborn children: results from a 13-year study in Arhus, Denmark. Hum Genet 1991;87:81 3. Nikolettos N, Kupker W, Demire C. Fertilization potential of spermatozoa with abnormal morphology. Hum Reprod 1999;14 Suppl 1: Nuojua-Huttunen S, Tomas C, Bloigu R, ym. Intrauterine insemination treatment in subfertility: an analysis of factors affecting outcome. Hum Reprod 1999;14: Oldereid NB, Rui H, Purvis K. Life styles of men in barren couples and their relationship to sperm quality. Int J Fert 1992;37: Oldereid NB, Thomassen Y, Attramadal A, ym. Concentrations of lead, cadmium and zinc in tissues of reproductive organs of men. J Reprod Fertil 1993;99: Palermo G, Joris H, Devroey P, Van Steirteghem AC. Pregnancies after intracytoplasmic injection of single spermatozoon into an oocyte. Lancet 1992;340:17 8. Palermo G, Schlegel P, Sills E, Veeck L, ym. Births after intracytoplasmic injection of sperm obtained by testicular extraction from men with nonmosaic Klinefelter s syndrome. N Engl J Med 1998;338: Pajarinen J, Karhunen P, Savolainen V, ym. Moderate alcohol consumption and disorders of human spermatogenesis. Alc Clin Exp Res 1996;20: Patrizio P, ja Broomfield D. The genetic basis of male infertility. Kirjassa: Glover TD, Barrat CLR, toim. Male fertility and infertility. Cambridge: Cambridge University Press, 1999, s Pierik FH, Dohle GR, Van Muiswinkel JM, ym. Is routine scrotal ultrasound advantageous in fertile men? J Urol 1999;162: Reijo R, Lee TY, Salo P, ym. Diverse spermatogenic defects in humans caused by Y chromosome deletions encompassing a novel RNAbinding protein gene. Nat Genet 1995;10: Sousa M, Tesarik J. Ultrastructural analysis of fertilization failure after intracytoplasmic sperm injection. Hum Reprod 1994;9: Tesarik J, Mendoza C, Testart J. Viable embryos from injection of round spermatids into oocytes. N Engl J Med 1995;333:525. Tiitinen A, Hovatta O, Kujansuu E, ym. Hedelmöityshoidot Suomessa. Duodecim 1998; 114: Toppari J, Larsen JC, Christiansen P, ym. Male reproductive health and environmental xenoestrogens. Environ Health Perspect 1996;104 Suppl 4: Tournaye H. Surgical sperm recovery for intracytoplasmic sperm injection: which method is to be preferred? Hum Reprod 1999;14 Suppl 1: Tournaye H, Staessen C, Liebaers I, ym. Testicular sperm recovery in nine 47,XXY Klinefelter patients. Hum Reprod 1996;11: Vierula M, Niemi M, Keiski A, ym. High and unchanged sperm counts of Finnish men. Int J Androl 1996;19:11 7. von Zumbusch A, Fiedler K, Mayerhofer A, ym. Birth of healthy children after intracytoplasmic sperm injection in two couples with male Kartagener s syndrome. 1998;70: Wichmann L, Isola J, Tuohimaa P. Prognostic variables in predicting pregnancy. A prospective follow up study of 907 couples with fertility problems. Hum Reprod 1994;9: World Health Organization. WHO laboratory manual for the examination of human semen and semen-cervical mucus interaction. 4. painos. Cambridge, UK: Cambridge University Press, Yoshida A, Bonduelle M, Camus M, ym. Chromosome abnormalities and male infertility. Assist Reprod Rev 1996;6:93 9. Zenzes MT. Cigarette smoking as a cause of delay in conception. Reprod Med Rev 1995;4: AARNE I. KOSKIMIES, dosentti, ylilääkäri aarne.koskimies@felicitas.fi Felicitas-Klinikka ja Lääkäriasema Mies Urho Kekkosen katu 4 6 A Helsinki 1960
Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotHedelmättömyyden hoidot osa II
NÄIN HOIDAN Laure Morin-Papunen ja Riitta Koivunen 1568 Oligotsoospermian tai atsoospermian syyn selvittäminen on tärkeää hedelmättömyyden oikean hoitomuodon valitsemiseksi. Jos siemennesteen laatu on
LisätiedotMiehestä johtuva tahaton lapsettomuus
Katsaus tieteessä Seija Kaukoranta LL, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka seija.kaukoranta@vaestoliitto.fi Anne-Maria Suikkari dosentti, gynekologisen
LisätiedotLapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on
Lapsettomuus Lapsettomuuden hoidon valinta Aila Tiitinen Lapsettomuuden hoito suunnitellaan ongelman syyn ja parin toiveiden mukaan. Osalle pareista paras vaihtoehto voi olla adoptio tai hoidoista pidättäytyminen.
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotRauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016
Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 30-50%:lla lapsettomuustutkimuksiin tulevista miehistä on poikkeava siemenneste Siittiön rakenne Mikrotubulukset hännän liike; vaatii
LisätiedotKiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä
Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e
LisätiedotLapsettomuuden perustutkimukset. Maritta Hippeläinen ja Marita Räsänen
Lapsettomuus Lapsettomuuden perustutkimukset Maritta Hippeläinen ja Marita Räsänen Lapsettomuustutkimukset voidaan aloittaa, ellei raskaus ole alkanut vuoden kuluessa ehkäisyn lopettamisesta, tai jo aiemminkin,
LisätiedotVoiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten?
Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten? Antti Perheentupa, dos, oyl Naistenklinikka Tyks Biolääketieteenlaitos, TY 12.2.2016 Helsinki sisältö kiveksen toiminnan säätely lyhyesti yleistä hedelmällisyyden
LisätiedotMitä spermalaboratoriossa tutkitaan? Paula Peltopuro IVF-biologi HUS Lisääntymislääketieteen yksikkö Naistenklinikka
Mitä spermalaboratoriossa tutkitaan? Paula Peltopuro IVF-biologi HUS Lisääntymislääketieteen yksikkö Naistenklinikka HUS Naistenklinikan sperma-laboratorio Sperman pesut -Siemennesteen käsittely ennen
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotYli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti
KATSAUS TIETEESSÄ VIVECA SÖDERSTRÖM- ANTTILA LT, dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti Naisen hedelmällisyys
LisätiedotYhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen
Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.
LisätiedotEnsimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus
Katsaus RITA ISAKSSON JA AILA TIITINEN Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys Koeputkihedelmöitys (IVF) on mullistanut lapsettomien parien hoidon viime vuosikymmenien aikana. Toistettujen
LisätiedotHedelmöityshoidot tänään
Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen
LisätiedotSiittiöiden DNA:n vauriot ja miehen hedelmättömyys
Aarne I. Koskimies, Miia Savander, Ann-Marie ordström ja Henri Kurunmäki KATSAUS Siittiöiden DA:n vauriot ja miehen hedelmättömyys Selvitettäessä miehen osuutta pariskunnan hedelmättömyydessä tavanomaisen
LisätiedotSiemennestetesti. Käyttöopas. Version 1.0 FI Cat.No. W121-C
FI Siemennestetesti Käyttöopas Version 1.0 FI 08122016 Cat.No. W121-C Babyplan siemennestetesti on nopea testi, jolla määritetään siittiöiden määrä ihmisen siemennesteessä. Testiä voidaan käyttää apuvälineenä
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotMIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT?
MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? Annakaisa Tammiaho Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Naistentaudit Marraskuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotMiehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen. Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY
Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY Esitelmän sisältö Isät Suomessa Iän merkitys yleisterveys ja kivesten toiminta spermanäytteen tulokset
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotLomakkeisto noudattaa pääosin ESHRE:n (European Society of Human Reproduction and Embryology) Euroopan tiedonkeruussa käyttämää lomaketta.
Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella, johon kaikille
LisätiedotMiten tulkitsen spermanäytteen?
Rauni Klami ja Antti Perheentupa NÄIN HOIDAN Miten tulkitsen spermanäytteen? Spermanäyte kuuluu tahattomasta lapsettomuudesta kärsivän pariskunnan perusselvittelyihin. Tärkeää on tuloksen oikea tulkinta
Lisätiedot1. Piilokiveksisyys (R1)
1. Piilokiveksisyys (R1) - Piilokiveisyys eli kryptorkia tarkoitttaa kiveksen tai molempien kivesten sijaitsemista muualla kuin kivespussissa - Tämä voi tapahtua silloin, kun kivesten laskeutuminen kivespussiin
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
LisätiedotMIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA
MIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA Emmi Bunda Ninja Penttinen Anni Rissanen Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2 Tekijä(t) Bunda, Emmi Penttinen,
LisätiedotSeppo Kaskinen. Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun
Seppo Kaskinen Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2015 Seppo Kaskinen Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun Kliininen laitos Kevätlukukausi
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM
ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin
LisätiedotENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO
ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO LK Heidi Koskinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KOSKINEN
LisätiedotVoiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7
HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotKromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008
16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton
LisätiedotHanna Savolainen-Peltonen Dosentti, Naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen el HYKS Naistenklinikka
Hanna Savolainen-Peltonen Dosentti, Naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen el HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 Lapsettomuus, infertiliteetti raskaus ei ole alkanut vuoden kestäneen säännöllisen
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotHedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?
Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotKOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ?
KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ? Heidi Varis Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Naistentautien klinikka Huhtikuu 2013 2 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotKOSKETTAVA LAPSETTOMUUS
Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön
LisätiedotPARISKUNNAN KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDON (IVF) OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Audiovisuaalinen ohjausmateriaali koeputkihedelmöityksestä
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Henna-Riikka Hiltunen PARISKUNNAN KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDON (IVF) OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Audiovisuaalinen ohjausmateriaali koeputkihedelmöityksestä
LisätiedotTOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS
TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin
LisätiedotLAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen
LisätiedotMistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11
HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli
LisätiedotHedelmöityshoitojen yhtenäiset kriteerit - päivitys Anna-Maija Tapper, Dosentti, MBA Johtava lääkäri, HYS, HUS
Hedelmöityshoitojen yhtenäiset kriteerit - päivitys 2014 Anna-Maija Tapper, Dosentti, MBA Johtava lääkäri, HYS, HUS 19.1.2015 Sidonnaisuudet Dos, MBA, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, hall
LisätiedotElämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen
KATSAUS Leena Anttila Elämäntavoilla, jotka tähtäävät normaalipainoisuuteen ja tupakoimattomuuteen, on osoitettu olevan hedelmällisyyttä suojaavia vaikutuksia. Nuorille tai hedelmättömyydestä kärsiville
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotMILLÄ HINNALLA LAPSIA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOLLA?
MILLÄ HINNALLA LAPSIA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOLLA? Yli 38-vuotiaiden naisten IVF- ja ICSI-hoitojen tulokset ja kustannukset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006 2010. Essi Rissanen Syventävien
LisätiedotAnti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena
Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotIsotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy
Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotLAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ.
Noora-Maria Niilekselä LAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ. Kokemuksia lapsettomuuden merkityksestä ihmiselle seksuaalisena olentona LAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ. Kokemuksia
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA. Justiina Anttila. Jenny Hahmo
KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA Justiina Anttila Jenny Hahmo Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotUusin steriloimislaki tuli voimaan vuonna
RASKAUDEN EHKÄISY Risto Erkkola Nykyisin arvioidaan, että noin 153 miljoonaa naista heistä noin 138 miljoonaa kehitysmaissa on valinnut ehkäisymenetelmäkseen sterilisaation. Naisen sterilisaatio onkin
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotMiten digitaaliset hoitopolut auttavat hoitoja?
Miten digitaaliset hoitopolut auttavat hoitoja? Hanna Savolainen-Peltonen Dosentti, Naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen el HYKS Naistenklinikka VIRTUAALITALO PALVELULUOKAT Digihoitopolut
LisätiedotMIEHEN TERVEYSTOTTUMUKSET JA HEDELMÄLLISYYS
OPINNÄYTETYÖ- AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MIEHEN TERVEYSTOTTUMUKSET JA HEDELMÄLLISYYS OPAS PAREMPAAN HEDELMÄLLISYYTEEN T E K I J Ä T: Jani Koski Jouni Knuutinen Janne
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPotilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949
Potilaan opas Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/ Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä iässä
LisätiedotTaulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN HEDELMÖITYSHOITOTILASTOT 1992 2008 FINLANDS STATISTIK ÖVER ASSISTERAD BEFRUKTNING 1992 2008 FINNISH STATISTICS ON ASSISTED FERTILITY TREATMENTS 1992 2008 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja
LisätiedotRaskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit
Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET
Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi
LisätiedotTHL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät
THL:n hedelmöityshoitotilastot Kudoslaitospäivät 29.11.2017 Anna Heino, THL, Tilastot ja rekisterit -yksikkö 24.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 THL:n lisääntymisaineistot Syntyneiden lasten rekisteri
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotIstukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu
LisätiedotPOTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE
POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Emmi Perintö Ulla-Maria Talvitie Lahden
LisätiedotMiesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.
Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
LisätiedotTAHATTOMAN LAPSETTOMUUDEN HOITO
Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitajakoulutus 2019 Anna Ahokas ja Katriina Mikola TAHATTOMAN LAPSETTOMUUDEN HOITO Audiovisuaalinen ohjaus IVF-hoitojen tueksi OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA
Emma Onkamo & Veera Huovinen LAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA Itseopiskelumateriaali kätilöopiskelijoille LAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA Itseopiskelumateriaali
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski
mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,
LisätiedotRaskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.
Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,
LisätiedotNIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus
NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja
LisätiedotGametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotVoiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7
HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut
LisätiedotErilaiset eettiset näkökohdat koskien munasolupakastusta
Ennakoiva munasolupakastus; hyvän toimintatavan suositukset Suomen Fertiliteettiyhdistyksen (SFY) ennakoivan munasolupakastuksen työryhmä: Sirpa Mäkinen 1 (pj), Johanna Aaltonen 2, Peter Bredbacka 2,Tuija
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotYksilöllinen lapsettomuuden hoito tutkimusnäyttöön perustuen
Yksilöllinen lapsettomuuden hoito tutkimusnäyttöön perustuen Kuka hyötyy ja miten? Niklas Simberg Fertinova Lapsettomuusklinikka Helsinki Gynaecologi Practici 21.10. 2011 Luentorunko 1. Näytön aste 2.
LisätiedotGlykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä
Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotMIKSI VIELÄ KAHDEN ALKION SIIRTOJA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOISSA?
MIKSI VIELÄ KAHDEN ALKION SIIRTOJA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOISSA? Saara Koivulehto Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos, Naistentaudit
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. Kuiva-aine on valkoinen jauhe tai kakku. Liuotin on kirkas ja väritön vesiliuos.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pregnyl 5000 IU injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Pregnyl 5000 IU -valmiste sisältää kylmäkuivatun injektiokuiva-aineen
Lisätiedot