Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Seija Kaukoranta LL, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka Anne-Maria Suikkari dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri Väestöliiton Klinikat Oy Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus Miehestä johtuvat tekijät ovat yksinään tai yhdessä naisesta johtuvien tekijöiden kanssa syynä noin puoleen tahattomista lapsettomuustapauksista. Huolellinen tutkimus on tärkeää sekä miehen oman terveyden että syntyvän lapsen kannalta. Jopa puolessa tapauksista miehen spermavian syy jää vielä nykyäänkin selvittämättä. Lähes aina miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa joudutaan käyttämään hedelmöityshoitoja, kuten siemennesteen ruiskutusta kohtuun, koeputkihedelmöityshoitoa tai siittiöiden mikroinjektiota munasolun sisään. Ennen hedelmöityshoitoja pareille tulee antaa neuvontaa niiden riskeistä ja vaikutuksista lapsen terveyteen. Vertaisarvioitu VV Miehistä 7 % joutuu elämänsä aikana kohtaamaan oman hedelmöittämiskykynsä heikentymisen. Joka neljännellä lapsettomuushoitoihin tulevista pareista todetaan miehestä johtuva hedelmättömyys, mutta jopa puolella tahattoman lapsettomuuden syynä ovat osittain miehestä johtuvat tekijät (1). Myös miehen ikä vaikuttaa raskauden alkamisen todennäköisyyteen. Tutkimukset osoittavat, että iän myötä siemennesteen tilavuus pienenee ja siittiöiden liikkuvuus sekä rakenne heikkenevät (2). Raskauden alkamiseen tarvittava aika pitenee riippumatta naisen iästä, jos mies on yli 40-vuotias (1). Primaarinen kivesten toiminnan häiriö todetaan kahdella kolmasosalla miehistä, joilla siemennesteen laatu on huono. Vaikean spermavian taustalta voidaan löytää geneettinen tekijä noin joka kuudennessa tapauksessa. Vielä nykyäänkään %:ssa tapauksista spermavian syytä ei saada selville käytettävissä olevien keinojen avulla (1,3). Miehen huolellinen tutkiminen on tärkeää. Näin löydetään mahdolliset sairaudet, joiden hoitaminen on tarpeen miehen oman terveyden kannalta. Joissakin tapauksissa on käytettävissä suoraan spermavian syyhyn kohdistuva hoito (4). Tutkimustulosten perusteella voidaan myös valita oikea hoitomuoto. Nykyisillä hedelmöityshoitomenetelmillä miehen on mahdollista saada lapsi omilla sukusoluilla jopa silloin, kun kiveksestä löytyy vain muutama siittiö. Geneettisten tutkimusten perusteella voidaan kertoa syntyvän lapsen riskeistä ja tarvittaessa suositella alkio- tai prenataalidiagnostiikkaa (3). Vanhimmat mikroinjektiotekniikalla (ICSI) alkunsa saaneet lapset ovat nyt noin 18-vuotiaita. Vielä ei siis ole tiedossa, millainen heidän oma hedelmällisyytensä on. Hoitoja saaneen miehen hedelmättömyys saattaa siirtyä seuraavaan suku polveen niissäkin tapauksissa, joissa siemennestevian syy jää selvittämättä. Hoitoon tuleville pareille kerrotaan tästä riskistä neuvonnan yhteydessä. Suomalaisten miesten siemenneste on pysynyt parempilaatuisena kuin monien muiden eurooppalaisten, mutta meilläkin on todettu, että nuorten miesten siemenneste on heikompaa kuin vanhempien ikäluokkien (5). Myös miesten ennaltaehkäisevään lisääntymisterveyteen on siis syytä kiinnittää huomiota. Äidin tupakointi raskauden aikana heikentää syntyvän pojan sperman laatua (6). Ympäristömyrkyt heikentävät miesten spermaa varsinkin teollistuneissa maissa (7). Miehen tahattoman lapsettomuuden syitä Laskeutumattomat kivekset ovat yksi yleisimmistä synnynnäisistä poikkeavuuksista, jotka heikentävät siittiötuotantoa (taulukko 1). Tämän poikkeavuuden esiintyvyys on 1 3 % täysiaikaisena syntyneillä pojilla. Noin joka kymmenennellä tahattomasti lapsettomalla miehellä on ollut laskeutumaton kives tai kivekset. Miehillä, joilla on ollut molemminpuolinen laskeutumaton kives, on kuusinkertainen hedelmättömyyden riski verrattuna normaaliväestöön (8,9). Kiveskohjut todetaan 15 %:lla miehistä. Heistä noin 40 %:lla on siemennestemuutoksia. Tä- 2065

2 katsaus Siemennestenäytteen perusteella voidaan vain arvioida hedelmöittämiskyvyn todennäköisyyttä. taulukko 1. män ajatellaan johtuvan kivespussin kohonneesta lämpötilasta (1). Geneettinen syy voidaan löytää yli 20 %:lta potilaista, joilla on atsoospermia eli siittiökato tai vaikea oligotsoospermia (taulukko 2). Muusta kuin tukoksesta johtuvassa atsoospermiassa kromosomipoikkeavuus löytyy noin 15 %:lta useimmiten kyseessä on Klinefelterin oireyhtymä (47, XXY). Se on yleisin sukukromosomien häiriö, joka tavataan 0,2 %:lla kaikista miehistä. Andrologisten yksiköiden potilailla 47, XXYkromosomiston esiintyvyys on kymmenkertainen. Kromosomien translokaatioita löytyy noin Miehestä johtuvan tahattoman lapsettomuuden syyt. Synnynnäiset tekijät Sertoli sell only -oireyhtymä eli siittiöitä tuottavien solujen puuttuminen Kivesten puuttuminen Laskeutumattomat kivekset Kiveskohjut Siemenjohtimien synnynnäinen puuttuminen Geneettiset syyt: kromosomiviat (Klinefelterin oireyhtymä, translokaatiot), Y-kromosomin mikrodeleetiot, Kallmanin oireyhtymä, geenimutaatiot hypotalamusaivolisäke-kivesakselilla, osittainen/lievä androgeeni-insensitivity-oireyhtymä Hankitut tekijät Kivesvamma Kiveksen kiertymä Tulehdusten jälkitilat (kives- tai lisäkivestulehdus) Tukokset, osittaiset tukokset Toistuvat urogenitaalialueen infektiot, eturauhas- ja rakkularauhastulehdukset Ulkoiset tekijät (lääkkeet, solunsalpaajat, säteily, kuumuus) Systeemisairaudet (maksakirroosi, munuaisten vajaatoiminta) Kirurgia, joka on vahingoittanut kivesten verenkiertoa Erektio- ja ejakulaatio-ongelmat Hankittu hypogonadotrooppinen hypogonadismi ja endokrinologiset tekijät Selittämätön, idiopaattinen Tuntematon syy (noin %) taulukko 2. Lapsettomuusselvittelyssä käytettävää sanastoa. Atsoospermia Oligotsoospermia Astenotsoospermia Teratotsoospermia Oligo-asteno-teratotsoospermia Kryptotsoospermia Aspermia Ei siittiöitä siemennesteessä Siittiötiheys tai kokonaismäärä alle viiterajan liikkuvia siittiöitä alle viiterajan Normaalimuotoisia siittiöitä alle viiterajan Siittiöiden määrän, liikkuvuuden ja rakenteen häiriö Siittiöitä ei löydy tuoreesta näytteestä, mutta yksittäisiä löytyy sentrifugoinnin (linkouksen) jälkeen Ei siemennestettä 3 %:lta miehistä, joilla on vaikea oligotsoospermia (1). Y-kromosomin mikrodeleetioita on %:lla miehistä, joilla on atsoospermia, noin 10 %:lla miehistä, joilla on vaikea oligotsoospermia ja alle prosentilla kaikista hedelmättömistä miehistä (10). Y-deleetioiden esiintyvyys vaihtelee eri maissa (1). Eräs harvinainen syy tukoksesta johtuvaan atsoospermiaan on siemenjohdinten tai lisäkivesten rakennepoikkeavuudet. Näitä esiintyy kystistä fibroosia sairastavilla ja myös geenimutaation (CFTR) kantajilla. Kystinen fibroosi on harvinainen suomalaissyntyisillä miehillä, mutta melko tavallinen (1:2 500) muualla valkoihoisessa väestössä (11,12,13). Siittiövasta-aineita todetaan enemmän hedelmättömillä miehillä kuin verrokkiryhmän miehillä. Vasta-aineita muodostuu tavallisimmin sterilisaation purun jälkeen. Muita vasta-ainemuodostuksen aiheuttajia ovat infektiot, vammat ja sukuelinten alueen leikkaukset. Usein syytä ei kuitenkaan tiedetä (1). Monet yleissairaudet, kuten maksan ja munuaisten vajaatoiminta, vaikuttavat kivesten toimintaan. Kuumesairaudet voivat väliaikaisesti heikentää siemennesteen laatua. Koska siittiöiden kehittyminen esiasteista kypsiksi siittiöiksi kestää noin kolme kuukautta, taudin vaikutus näkyy viiveellä. Sairauksien hoitoon käytettävillä lääkkeillä voi myös olla vaikutusta sperman laatuun. Jos lisääntymisiässä olevalle miehelle aloitetaan pitkäaikainen lääkitys, pitää mahdollinen raskaustoive ja hedelmällisyys ottaa huomioon. Nykyään käytetään yhä enemmän testosteronivalmisteita miesten haluttomuuden ja erektiohäiriöiden hoitoon. Miehillä, joiden siemennesteen laatu on huono, on usein myös pienentynyt tai raja-arvoinen testosteronipitoisuus. Tällöin pitää muistaa, että kaikki testosteroninvalmisteet huonontavat sperman laatua ja ovat vasta-aiheisia lasta toivoville. Lapsettomuus voi olla myös itse aiheutettua. Anabolisia steroideja käytetään joskus ymmärtämättä niiden vaikutusta kivesten toimintaan. Tupakointi heikentää siemennesteen laatua, ja tupakoivien miesten siittiöissä on enemmän kromosomivikoja kuin ei-tupakoivien (14). Kohtuullinen alkoholin käyttö ei näytä vaikuttavan siemennesteen laatuun (15), mutta kroonisilla alkoholisteilla on todettu spermamuutoksia (16). Lämpimän tietokoneen pitäminen pitkiä aikoja kivesten päällä voi heikentää kivesten toi- 2066

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Nieschlag E, Behre HM, Nieschlag S. Andrology. Male reproductive health and dysfunction, 3. painos. Heidelberg: Springer 2010;2 6, 87 92, 150, Levitas E, Lunenfeld E, Weisz N ym. Relationship between age and sperm concentration: analysis of 6022 semen samples. Andrologia 2007;39: Kraus C. Male infertility: pathogenesis and clinical diagnosis. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2011;24: Jequeir AM. Clinical andrology still a major problem in the treatment of infertility. Hum Reprod 2004;19: Jorgensen N, Vierula M, Jacobsen R ym. Recent adverse trends in semen quality and testis cancer incidence among Finnish men. Int J Androl 2011;34: Ravnborg TL, Jensen TK, Andersson AM, Toppari J, Skakkebæk NE, Jørgensen N. Prenatal and adult exposures to smoking are associated with adverse effects on reproductive hormones, semen quality, final height and body mass index. Hum Reprod 2011;26: Wong E, Cheng CY. Impacts of environmental toxicants on male reproductive dysfunction. Trends Pharmacol Sci 2011;32: Chung E, Brock GB. Chryptorchidism and its impact on male infertility. A state of art review of current literature. Can Urol Assoc J 2011;39: Cortes D, Thorup J, Lindenberg S, Visfeldt J. Infertility despite surgery for chryptorchidism in childhood can be classified by patients with normal or elevated follicle-stimulating hormone and identified at orchidopexy. BJU int 2003;91: Stahl P, Masson P, Mielnik A, Marean M, Schlegel P, Paduch D. A decade of experience emphasizes that testing for Y microdeletions is essential in American men with azoospermia and severe oligozoospermia. Fertil Steril 2010;94: Kinnunen S, Bonache S, Casals T ym. Spectrum of mutations in CFTR in Finland: 18 years follow-up study and identification of two novel mutations. J Cyst Fibros 2005;4: Hytönen M, Patjas M ym. Cystic fibrosis gene mutations delta F508 and 394delTT in patients with chronic sinusitis in Finland. Acta Otolaryngol 2001;121: Lissens W, Mercier B, Tournaye H ym. Cystic fibrosis and infertility caused by bilateral absence of the vas deferens and related clinical entities. Hum Reprod 1996;11(S4): Collodel G, Capitini S, Pammolli A, Giannerini V, Geminiani, M, Moretti E. Semen quality of male idiopathic infertile smokers and nonsmokers: an ultrastructural study. J Androl 2010;31: mintaa. Lihavuus aiheuttaa spermavikoja suurentuneen estrogeenipitoisuuden ja lämpövaikutuksen seurauksena (17). Pahanlaatuisten sairauksien hoito (solunsalpaajat ja sädehoito) aiheuttaa usein siemennesteen muutoksia. Myös itse sairaus voi vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen. Kiveskasvaimiin liittyy yleensä heikentynyt siemennesteen laatu. Selkäydinvammaiset miehet tarvitsevat erektio- ja ejakulaatiohäiriöiden vuoksi lapsettomuushoitoja. Muuten nämä häiriöt ovat lapsettomuuden syynä harvoin, vaikka lapsettomuudesta kärsivillä miehillä hoitoihin liittyvä stressi lisääkin näiden ongelmien määrää. Hypogonadotrooppinen hypogonadismi on harvinainen miehen hedelmättömyyden syy. LH- ja FSH-hormonien erityksen puute voi olla primaarista kuten Kallmanin oireyhtymässä. Sekundaarinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi voi johtua esim. aivokasvaimesta (3). Esitiedot ja kliininen tutkimus Kun mies tulee vastaanotolle tahattoman lapsettomuuden vuoksi, selvitetään onko hänellä ollut kehityshäiriöitä, sairauksia tai muita tekijöitä, jotka voisivat selittää hedelmättömyyttä. Tällaisia ovat häiriöt kivesten laskeutumisessa ja murrosiän kehityksessä, genitaalialueen leikkaukset sekä tulehdukset, yleissairaudet, lääkkeiden käyttö, ongelmat sukupuolielämässä, lapsettomuus tai toistuvat keskenmenot suvussa, tupakointi, alkoholin ja huumeiden ja hormonien käyttö. Miehen ammatti ja siihen mahdollisesti liittyvä altistuminen vahingollisille aineille tai lämpövaikutukselle otetaan huomioon esitietojen yhteydessä. Lisäksi kysytään pituus ja paino sekä tutkitaan karvoitus ja rinnat gynekomastian poissulkemiseksi. Kivekset tunnustellaan ja niiden koko ja kiinteys arvioidaan. Apuna kannattaa käyttää kivesten koon arviointiin tarkoitettua mittasarjaa, orkidometria. Kivesten koko riippuu siittiöitä tuottavien solujen määrästä, joten jos kivekset ovat normaalikokoiset (16 25 ml), on todennäköisempää, että siittiö tuotantokin on normaali. Siemenjohtimet ja mahdolliset kiveskohjut tunnustellaan (1). Siemennesteanalyysi Miehen hedelmällisyyden perustutkimus on siemennesteanalyysi. Spermanäyte tutkitaan ja vastausta tulkitaan yleensä Maailman terveysjärjestön julkaisemien ohjeiden (http://www. taulukko 3. Alimmat viitearvot sperman ominaisuuksille (WHO:n ohjeen mukaan 2010). Parametri Alin viitearvo Tilavuus 1,5 ml Siittiöiden kokonaismäärä 39 miljoonaa Siittiötiheys/ml 15 miljoona Kokonaisliikkuvuus 40 % Progressiivinen liikkuvuus 32 % Vitaliteetti, eläviä siittiöitä 58 % Siittiöiden rakenne, normaalin muotoisia 4 % Peroksidaasi-positiivisia leukosyyttejä < 1,0 milj./ml MAR-testi < 50 % who.int/reproductivehealth/publications/infertility/ /en/index.html) mukaan (18). Mies antaa siemenennestenäytteen masturboimalla laboratoriosta saatavaan purkkiin. Pidättäytymisajaksi ennen näytteen antamista suositellaan 2 5 (jopa 7) päivää. Taulukossa 3 on esitetty Maailman terveysjärjestön julkaiseman, siemennesteen käsittelyä koskevan laboratoriokäsikirjan viitearvot. Ne perustuvat siemennestenäytteisiin, jotka on saatu juuri isäksi tulleilta miehiltä, joiden vaimot ovat tulleet raskaaksi 12 kuukauden kuluessa ehkäisyn lopettamisesta. Siemenneste vaihtelee hyvin paljon eri ajankohtina samallakin miehellä ja eri miesten välillä. Sen vuoksi yhden heikon analyysituloksen perusteella ei pidä tehdä hoitopäätöksiä, vaan pyydetään ainakin yksi vertailunäyte. Vaikka siemennesteen ominaisuudet ovat viitearvojen sisällä, se ei takaa hedelmällisyyttä. Toisaalta vaikka miehen siemennesteen ominaisuudet jäävät viitearvojen alapuolelle, se ei tarkoita, että hän välttämättä olisi hedelmätön. Miehen siemennesteanalyysin tulosta pitää aina tulkita yhdessä kliinisen tiedon kanssa. Myös naisen hedelmällisyys vaikuttaa miehen hedelmöittämiskykyyn (18). Miten kertoa siemennesteanalyysin tuloksesta Monilla miehillä on korkea kynnys tutkituttaa siemennestenäyte ja vastauksen odottaminen voi olla vielä vaikeampaa. On tärkeää, että vastauksen antaja pyrkii asettamaan sanansa niin, että hän ei lisää miehen lapsettomuuden aiheuttamaa stressiä. Siemennestenäytteen pe- 2067

4 katsaus Lämpimän tietokoneen pitäminen pitkiä aikoja kivesten päällä voi heikentää kivesten toimintaa. 15 Martini AC, Molina RI, Estofan D, Senestrari D, Fiol de Cunco M, Ruiz RD. Effects of alcohol and cigarette consumption on human seminal quality. Fertil Steril 2004;82: Muthusami K, Chinnaswamy P. Effects of chronic alcoholism on male fertility hormones and semen quality. Fertil Steril 2005;84: Sharpe R. Environmental/lifestyle effects on spermatogenesis. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2010;365: WHO, Department of reproductive health and research. WHO laboratory manual for the examination and processing of human semen, 5. painos. WHO Bonde J, Ernst E, Jensen T. Relation between semen quality and fertility: a population-based study of 430 first-pregnancy planners. Lancet 1998;352: Koskimies A, Savander M, Nordström AM. Siittiöiden DNA:n vauriot ja miehen hedelmättömyys. Duodecim 2011;127: Oates R. Evaluation of the azoospermic male. Asian J Androl 2012;14: von Eckardstein S, Cooper TG, Rutscha K, Meschede D, Horst J, Nieschlag E. Seminal plasma characteristics as indicators of cystic fibrosis transmembrane conductance regulator (CFTR) gene mutations in men with obstructive azoospermia. Fertil Steril 2000;73: Seo JT, Park YS, Lee JS. Succesfull testicular sperm extraction in Korean Klinefelter syndrome. Urology 2004;64: Foresta C, Betella A,Garolla A, Ambrosini G, Ferlin A. Treatment of male idiopathic infertility with recombinant human folliclestimulating hormone. Fertil Steril 2005;84: Ramasamy R, Stahl P, Schlegel P. Medical therapy for spermatogenic failure. Asian J Androl 2012;14: Vandekerckhove P, Lilford P, Vail A, Hughes E. Clomiphene or tamoxifen for idiopathic oligo/astenospermia. Cochrane Database syst. rev. 2000;2:CD Selice R, Garolla A, Pengo M, Caretta N, Ferlin A, Foresta C. The response to FSH treatment in oligozoospermic men depends on FSH receptor gene polymorphisms. Int J Androl 2011;34: rusteella voidaan vain arvioida hedelmöittämiskyvyn todennäköisyyttä. Niissäkin tapauksissa, joissa todennäköisyys spontaanin raskauden alkamiseen on heikko, voidaan nykyisillä hedelmöityshoidoilla usein saada raskaus alkamaan, jos edes muutama siittiö löytyy. Maailman terveysjärjestö otti vuonna 2010 käyttöön uudet viitearvot siemennestenäytteiden tulkintaan. Tämän vuoksi nykyään suurempi osa siemennesteanalyyseistä on normaalirajojen sisällä kuin ennen. Eniten huolta miehille on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleenkin normaalin muotoisten siittiöiden määrä. Kaikkien miesten siittiöistä suurin osa on epänormaalin muotoisia. Pelkän siittiöiden rakenteen perusteella ei voi juuri tehdä yksilötasolla päätelmiä hedelmöittämiskyvystä. Yleensä se on heikompi, jos normaalin muotoisia siittiöitä on vähemmän, mutta raskauksia alkaa myös spontaanisti, vaikka normaalin muotoisia siittiöitä olisi 0 1 %. Tätä voi selittää parille esim. laskemalla, montako normaalin muotoista siittiötä miehen näytteessä on: jos siittiöiden kokonaismäärä on esim. 30 miljoonaa, mikä on viitealueen alapuolella ja normaalin muotoisia siittiöitä 1 %, normaaleja on laskennallisesti , ja vain yksi siittiö hedelmöittää munasolun. On hyvä myös kertoa, että laboratoriossa katsotaan vain 200 siittiön rakenne, mikä on pieni otos koko siittiömäärästä. Siittiötiheyden ja kokonaismäärän kasvaessa hedelmöittymisen todennäköisyys kasvaa 40 milj./ml:aan asti, mutta tätä suuremmilla tiheyksillä raskauden todennäköisyys ei enää kasva (19). Vain hyvin liikkuvat siittiöt pystyvät kulkemaan kohdunkaulan liman läpi ja kohdun kautta munanjohtimeen, jossa hedelmöityminen tapahtuu. Siittiön hyvä liike on edellytys hedelmöitymiselle. Muut tutkimukset Kun siemennesteanalyysin tulos on normaali, ei muita tutkimuksia tarvita, elleivät esitiedot ja status anna niihin aihetta. Jos siittiöitä on vähän tai ne liikkuvat heikosti, tutkitaan toinen näyte mielellään vasta 2 3 kuukauden kuluttua, koska siittiöiden kehittyminen esiasteista kypsiksi kestää noin kolme kuukautta. Pelkän siit tiöiden heikon rakenteen vuoksi ei tarvita uuden spermanäytteen tutkimusta. Jos siemennesteessä on paljon valkosoluja, tehdään klamydiatesti ja sperman bakteeriviljely infektion poissulkemiseksi. Syy siemennesteen suurentuneeseen valkosolumäärään jää usein epäselväksi. Jos siittiöiden määrä on pieni, määritetään seerumin FSH- ja testosteronitasot. Ihanteellisinta olisi tutkia nämä aina, kun siittiötiheys on pienempi kuin 15 milj./ml. Kustannus-hyötysuhde huomioon ottaen rajana voi olla myös 5 milj./ml. Prolaktiinitason määritys tehdään, jos miehellä on haluttomuutta tai gynekomastiaa. Suurentunut FSH-arvo viittaa kiveksistä johtuvaan ongelmaan. Jos FSH-taso on matala, on aiheellista tutkia muiden aivolisäkehormonien pitoisuudet (LH, TSH, PRL) ja tarvittaessa tehdä kitaluun syvennyksen magneettikuvaus. Sekundaarinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi on hyvin harvinainen. On hyvä muistaa, että anabolisten steroidien ja testosteronin käyttö tukahduttaa aivolisäkkeen toiminnan. Miehen kromosomit tutkitaan, jos siittiötiheys on toistuvasti alle viiterajan tai ainakin, jos tiheys on alle 5 milj./ml. Jos siittiötiheys on hyvin pieni, alle 1 milj./ml, tehdään lisäksi Y- kromosomin deleetiotutkimus. Rajana voidaan käyttää myös viittä miljoonaa millilitrassa, mutta Y-deleetioita löytyy hyvin harvoin, jos siittiöitä on yli 1 milj./ml (10). Kustannusten vähentämiseksi voidaan ensin tehdä toinen tutkimus ja toinen vasta, jos ensimmäisen tulos on normaali. Jos esitietojen ja statuksen perusteella on syytä epäillä Klinefelterin oireyhtymää, aloitetaan kromosomianalyysistä. Nämä miehet ovat usein pidempiä kuin sukunsa muut miehet, ja kivekset ovat erittäin pienet. Miehen lapsettomuustutkimuksiin kuuluu myös kivesten kaikututkimus, sillä niillä miehillä, joilla on heikko sperma, on suurentunut kivessyöpäriski (4,5). Kaikututkimus pitäisi tehdä, jos miehellä on ollut laskeutumattomat tai pienet kivekset tai hänellä on todettu spermamuutoksia (siittiötiheys alle 5 milj./ml), kipuja tai tunnettavia muutoksia kivespussin alueella. Kaikututkimus kannattaa tehdä kasvaimien poissulkemiseksi myös, jos sperman laatu muuttuu aiempaa huonommaksi. Siittiöiden DNA-vauriotestejä voidaan käyttää apuna diagnostiikassa ja hoitovalintoja tehtäessä. Näiden testien käyttö on vielä kokeiluluontoista eikä niitä voida käyttää rutiinimaisesti kliinisessä työssä (1). Aiheesta on ollut katsaus Duodecim-lehdessä viime vuonna (20). 2068

5 tieteessä kuvio 1. Atsoospermian tutkiminen. Hormonitasot normaalit, kivesten koko normaali: tukos? Kivesbiopsia ja pakastus, jos siittiöitä löytyy Biopsiassa siittiötuotanto normaali: tukos Epäily kystisen fibroosin kantajuudesta: siemenjohtimet eivät tunnu ja/tai siemennesteen tilavuus pieni ja ph alle 7 CFTRgeenimutaatiotutkimus: jos löytyy, myös puolisolta Hormonimääritykset: FSH, testosteroni, prolaktiini FSH-taso matala: hypogonadotrooppinen hypogonadismi Muiden aivolisäkehormonien määritys (LH, TSH) Aivojen / aivolisäkkeen kuvantamistutkimukset Hoito HCG- ja FSH-pistoksin Biopsiassa löytyy vain vähän siittiöitä Hedelmöityshoito FSH-taso korkea: kivesperäinen syy Kromosomitutkimus ja/tai Y-kromosomin deleetiotutkimus Y-kromosomin deleetio AZFc-alueella tai deleetiota ei löydy Kivesbiopsia ja pakastus jos siittiöitä löytyy Muu Y-kromosomin deleetio: ei biopsiaa, luovuttajan sperman käyttö Atsoospermian tutkimus ja hoito Tukoksesta johtuva atsoospermia Jos miehellä on todettu atsoospermia vähintään kahdessa siemennestenäytteessä, arvioidaan esitietojen ja statuksen perusteella, johtuuko se todennäköisemmin tukoksesta vai ei (21). Jos kivekset ovat normaalikokoiset ja FSH- sekä testosteronipitoisuudet ovat normaalit, on syytä epäillä tukosta. Tällöin tutkimuksissa edetään ottamalla kivesbiopsia. Nykyisin Suomessa lapsettomuusklinikoilla ja sairaaloissakin näyte otetaan yleensä paksulla automaattineulalla johto puudutuksessa. Osa näytteestä lähetetään patologin tutkittavaksi ja osa voidaan pakastaa mahdollista koeputkihedelmöityshoitoa varten. Jos kiveksen siittiötuotanto on normaalia, kyseessä on tukoksesta johtuva atsoospermia. Siittiöitä löytyy tällöin yleensä myös lisäkiveksestä, josta niitä on mahdollista kerätä hoitoa varten. Kun siemennestenäytteen tilavuus on pieni ( alle 1 ml) ja ph matala (alle 7) ja/tai siemenjohtimet eivät ole tunnusteltavissa, on syytä epäillä siemenjohdinten puuttumista (21,22). Tällöin ennen hedelmöityshoitoa selvitetään mahdollinen kystisen fibroosin kantajuus. Jos todetaan, että miehellä on tukoksesta johtuva atsoospermia, häneltä ei tarvitse tutkia kromosomeja eikä Y-deleetiota. Muusta syystä johtuva atsoospermia Jos kliinisen tutkimuksen ja hormonimääritysten perusteella kyseessä ei ole tukoksesta joutuva atsoospermia tai hypogonadotrooppinen hypogonadismi, tehdään kromosomianalyysi ja Y- deleetiotutkimus. Jos statuksen perusteella epäillään Klinefelterin oireyhtymää ja todetaan sukukromosomit XXY, ei Y-deleetiota tarvitse tutkia. Y-kromosomin pitkässä käsivarressa on alue, joka on välttämätön siittiöiden tuotannolle. On todettu, että tämä azoospermia factor -alue (AZF) koostuu kolmesta eri osasta: AZFa, AZFb ja AZFc. Näiden alueiden mikrodeleetio ei näy tavallisessa kromosomianalyysissä. Suurin osa Y-deleetioista löytyy alueelta AZFc. Näissä tapauksissa on mahdollista, että kiveksestä löytyy siittiöitä, joten kivesbiopsia kannattaa ottaa, jos pari toivoo hoitoa omilla siittiöillä (10,21). Jos deleetio todetaan muilla alueilla, siittiöitä ei tutkimuksissa ole löytynyt. Jos Y-deleetiota ei löydy, kivesbiopsia voidaan myös ottaa. Jos on mahdollista käyttää mikrodissektiotekniikkaa, jossa tubuluksista etsitään siittiöitä mikroskoopin avulla, siittiöitä löytyy useammin kuin neula- tai tavallisissa avobiopsioissa. Suomessa mikrodissektiomenetelmä on käytössä vain Turun yliopistollisessa sairaalassa. Klinefelterin oireyhtymää sairastavilta potilailta on löytynyt siittiöitä tämän menetelmän avulla, ja muutamia lapsiakin on maailmalla syntynyt (23). Käytettävissä olevilla menetelmillä siittiöitä ei kuitenkaan usein löydy muusta syystä kuin tukoksesta johtuvassa siittiökadossa. Siittiökadon tutkimisen vaiheet on esitetty kuviossa 1. Hoito Miehestä johtuvaan lapsettomuuteen voidaan vain harvoin käyttää suoraan syyhyn kohdistuvaa hoitoa. 2069

6 katsaus Kaikki testosteronivalmisteet huonontavat sperman laatua ja ovat vasta-aiheisia lasta toivoville. Hormonihoidot Hypogonadotrooppisessa hypogonadismissa siittiötuotanto voidaan käynnistää HCG- ja FSH-pistoksilla. Selittämättömissä spermavioissa FSH- tai antiestrogeenihoito ei ole osoittautunut tehokkaaksi (24,25,26). Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin löytää potilasryhmiä, joille hormonihoidosta on hyötyä (27). Klomifeenisitraatti- tai muuta antiestrogeenihoitoa voidaan harkita, jos gonadotropiinitasot ovat matalat tai normaalit. Tällä hoidolla voidaan parantaa nuorten miesten matalia testosteronitasoja, kun heillä on sen puutoksesta johtuvia oireita ja kuitenkin toive saada lapsi (28). Hormonihoitojen määrääminen kuuluu niihin perehtyneelle erikoislääkärille. Jos seerumin testosteronitaso on selvästi matala, miehen yleisterveyden vuoksi on syytä aloittaa korvaushoito myöhemmin. Hoitoa harkitaan myös, jos miehellä on testosteronin puutteeseen viittaavia oireita, kuten väsymystä, haluttomuutta ja lihasheikkoutta ja raja-arvoinen testosteronitaso. Testosteronihoitoa ei saa aloittaa ennen kuin hedelmöityshoidot on tehty. Muut hoidot Erilaisia antioksidanttihoitoja on tutkittu paljon spermavikojen hoitona. Näiden teho on edelleenkin epäselvää. Mielenkiintoista on, että tuore Cochrane meta-analyysi osoitti raskaustulosten parantuneen, kun miehet käyttivät hoitojen aikana antioksidantteja. Kuitenkaan tässä analyysissä ei pystytty osoittamaan, mitä antioksidantteja pitäisi käyttää ja millä annoksilla. Eniten näyttöä on E- ja C-vitamiinin sekä karnitiinin käytöstä (29). Terveelliset elämäntavat ovat hyödyllisiä myös hedelmällisyyden parantamiseksi. Monipuolinen ruokavalio auttaa saamaan ravinnosta tarvittavat antioksidantit sopivassa suhteessa. Tupakointi on syytä lopettaa ja alkoholin käyttö pitää kohtuullisena. Kivesten altistumista liialliselle lämmölle pitää välttää, vaikka joissakin ammateissa tämä on vaikeaa, kuten autonkuljettajilla ja kokeilla. Jos miehellä on käytössä lääkkeitä, joilla on vaikutusta sperman laatuun, ne pyritään vaihtamaan sopivampiin, mikäli mahdollista. Kirurginen hoito Kiveskohjujen hoidosta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Cochrane meta-analyysin mukaan niiden hoito ei parantanut raskauden todennäköisyyttä, vaikka siemennesteen ominaisuudet paranivat. Jos pariskunta neuvonnan jälkeen toivoo kiveskohjujen hoitoa ja on valmis odottamaan sen tulosta, näin voidaan tehdä. Euroopan urologiyhdistyksen ohjeissa suositellaan kiveskohjujen hoitoa vain oireista kärsiville miehille tai murrosikäisille pojille, joiden kivekset eivät kehity normaalisti (30,3). Hoidon valinta Miehestä johtuvassa lapsettomuudessa puolison hedelmällisyydellä on merkittävä vaikutus hoidon onnistumiselle. Hoitomuodosta päätettäessä otetaan huomioon naisen ikä ja sairaudet, lapsettomuuden kesto ja parin omat toiveet. Hoidon riskeistä ja onnistumisen todennäköisyydestä keskustellaan. Parille kerrotaan myös syntyvän lapsen mahdolliset riskit. Mikroinjektiolla alkunsa saaneilla lapsilla on todettu enemmän sukukromosomihäiriöitä ja pojilla sukuelinten epämuodostumia kuin verrokeilla (31). Y-deleetio periytyy poikalapselle. Kun miehellä on todettu lievä spermavika, hoidot aloitetaan ruiskuttamalla pestyjä siittiöitä kohtuun ovulaation aikaan (inseminaatio). Tätä hoitoa käytetään myös, kun siemennesteessä todetaan siittiövasta-aineita. Hoito voidaan toistaa 3 4 kertaa ennen kuin harkitaan siirtymistä koeputkihedelmöityshoitoihin (IVF/ ICSI). Inseminaatiota ei tutkimusten mukaan kannata tehdä, jos liikkuvia siittiöitä on pesukäsittelyn jälkeen alle 1 miljoona. Jokaisella lapsettomuusklinikalla on omiin tuloksiin perustuvat viitearvot eri hoitomuodoille. Inseminaatioon yhdistetään usein naisen hormonihoito, mutta jos naisella on säännöllinen kuukautiskierto, hoito voidaan tehdä yksinkertaisesti ajoittamalla siemennesteen ruiskutus ovulaatioaikaan (32). Hoidoksi valitaan suoraan koeputkihedelmöitys (IVF/ICSI), jos siittiöitä on vähän. Joskus voi olla vaikea päättää, pitääkö mikroinjektio tehdä. Tällöin osa munasoluista voidaan hedelmöittää maljassa (IVF) ja osa mikroinjektion (ICSI) avulla. Mikroinjektiohoito voidaan tehdä myös lisäkiveksestä tai kiveksestä kerätyillä siittiöillä. Jos atsoospermia johtuu tukoksesta, hoito tulokset ovat lähes yhtä hyviä kuin ejakuloiduilla siittiöillä. Jos se johtuu muusta syystä, hoitotulokset ovat huonommat. Tällöin siittiöitä ei aina löydy, hedelmöittymistulokset ovat huo- 2070

7 tieteessä 28 Katz DJ, Nabulsi O, Tai R, Mulhall JP. Outcomes of chlomiphene citrate treatment in young hypogonadal men. BJU Int Julkaistu verkossa Showell MG, Brown J, Yazdani A, Stankiewicz MT Harr RJ. Antioxidants for male subfertility. Cochrane Database Syst Rev 2011;1:CD Dohle GR, Diemer T, Giwercman A, Jungwirth A, Kopa Z, Krausz C. Guidelines on male infertility. European Association of Urology, päivitetty gls/pdf/14_male_infertility% pdf 31 Fortunato A, Tosti E. The impact of in vitro fertilization on health of the children. An update. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2011;154: Tournaye H. Male factor infertility and ART. Asian J Androl 2012;14: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Seija Kaukoranta, Anne-Maria Suikkari: Ei sidonnaisuuksia. nompia, samoin kiinnittymis- ja raskaustulokset (32). Tukoksesta joutuvan atsoospermian hoidoksi voidaan valita myös korjausleikkaus. Suomessa näitä leikkauksia tehdään lähinnä sterilisaatioiden jälkeen. Korjausleikkausten jälkeen siittiöitä tulee useimmiten siemennesteeseen, mutta niiden määrä voi olla vähäinen ja liike hidastunut. Leikkausten jälkeen siemennesteessä on usein siittiövasta-aineita, jotka heikentävät hedelmöittämiskykyä. Sterilisaation purku on kuitenkin hyvä vaihtoehto hedelmöityshoidoille, jos pari on valmis odottamaan sen tulosta. Lopuksi Vajaat 20 vuotta sitten miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito muuttui täysin, kun siittiön mikroinjektio munasolun sisään keksittiin. Tällä tekniikalla miehen on mahdollista saada lapsi omilla sukusoluillaan, vaikka siittiöitä olisi hyvin vähän. Aina omia siittiöitä ei löydy tai hoito niillä ei onnistu. Tällöin vaihtoehtona on luovutettujen siittiöiden käyttö. On tärkeää, että ennen luovutettujen solujen käyttöä pari saa riittävästi neuvontaa sekä hoitavalta lääkäriltä että psykologilta. Päätöstä ei koskaan pidä tehdä liian nopeasti. Tieto miehestä johtuvan lapsettomuuden etio logiasta on lisääntynyt, kun uudet tutkimustekniikat ovat mahdollistaneet geneettisten syiden löytämisen. Kuitenkin edelleen lähes puolessa tapauksista siemennestevian syy jää selvittämättä. Todennäköisesti suuressa osassa näistä taustalla on geneettinen syy, jota ei vielä tunneta. Miehestä johtuvaan lapsettomuuteen on harvoin tarjolla syyhyn kohdistuvaa hoitoa. Jos mahdollista, tähän pitää kuitenkin pyrkiä. Miehelle itselleen on psyykkisesti helpompaa, jos hän on itse hoidettavana, eikä puolison tarvitse käydä läpi koeputkihedelmöityshoitoa. Miehen huomioon ottaminen hoitojen yhteydessä on tärkeää. Myös miehet tarvitsevat psyykkistä tukea. Sekä naisen että miehen ikä vaikuttaa parin hedelmällisyyteen. Nuori, hedelmällinen nainen tulee helpommin raskaaksi heikommallakin siemennesteellä. On tärkeää, että lääkäri antaa oikeaa ja asiallista tietoa iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen. n English summary > in english Involuntary male factor infertility 2071

8 english summary Seija Kaukoranta M.D., Specialist in Obstetrics and Gynaecology and in Reproductive Endocrinology Väestöliitto Fertility Clinics LTD Anne-Maria Suikkari Associate Professor Specialist in Obstetrics and Gynaecology and in Reproductive Endocrinology Involuntary male factor infertility Infertility affects 7% of all men. Sperm abnormalities either isolated or combined with female factor disorders, account for up to 50% of all infertility cases. The etiology of impaired sperm production and function can be related to pre-testicular, post-testicular or directly to the testicular level factors such as genetic and endocrine disorders, infections and obstructive lesions in the male reproductive tract, varicoceles and immunoinfertility. A significant number (30 50%) of male infertility cases remain idiopathic. A complete evaluation of the male partner should be included in the management of the infertile couple. Identification and treatment of correctable male factor abnormalities could allow natural conception. The diagnostic workup is important for selection of patients for assisted reproductive techniques. Appropriate genetic counselling is necessary to safeguard the health of future offspring. Environment and lifestyle factors have an impact on spermatogenesis. Smoking, alcohol, obesity and excessive exposure to heat have a negative effect on sperm quality. The sperm count of men whose mothers were heavy smokers during pregnancy has been shown to be reduced. Medicinal treatment of men with primary spermatogenic failure remain largely ineffective. Anti-oestrogen therapy was used before the introduction of intracytoplasmic sperm injection (ICSI). A meta-analysis showed that there is not enough evidence to support the treatment of oligoastenoteratozoospermia with anti-oestrogens. A recent study has shown that treatment with clomiphene citrate is a safe and effective alternative to testosterone for men with hypogonadism when maintenance of fertility is desired. In hypogonadotropic hypogonadism spermatogenesis can be restored by human chorionic gonadotrophin (HCG) and follicle-stimulating hormone (FSH) therapy. Intrauterine insemination (IUI) is considered as first-line treatment in mild male factor infertility when the female partner has a normal fertility status. If pregnancy is not achieved after 3-4 cycles of IUI or the sperm disorder is more serious, in vitro fertilization (IVF) is recommended. In severe male factor cases ICSI should be performed. Absolute indications for ICSI include the use of surgically retrieved testicular or epididymal sperm. Even with the use of ICSI, the breakthrough in the management of male infertility, there are still men, who are unable to have children using their own gametes. In these cases donated sperm can be considered. Careful counselling before the treatment is mandatory. 2071a

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 30-50%:lla lapsettomuustutkimuksiin tulevista miehistä on poikkeava siemenneste Siittiön rakenne Mikrotubulukset hännän liike; vaatii

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten?

Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten? Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten? Antti Perheentupa, dos, oyl Naistenklinikka Tyks Biolääketieteenlaitos, TY 12.2.2016 Helsinki sisältö kiveksen toiminnan säätely lyhyesti yleistä hedelmällisyyden

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11 HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Miten tulkitsen spermanäytteen?

Miten tulkitsen spermanäytteen? Rauni Klami ja Antti Perheentupa NÄIN HOIDAN Miten tulkitsen spermanäytteen? Spermanäyte kuuluu tahattomasta lapsettomuudesta kärsivän pariskunnan perusselvittelyihin. Tärkeää on tuloksen oikea tulkinta

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA. Justiina Anttila. Jenny Hahmo

KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA. Justiina Anttila. Jenny Hahmo KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA Justiina Anttila Jenny Hahmo Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen. Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY

Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen. Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY Esitelmän sisältö Isät Suomessa Iän merkitys yleisterveys ja kivesten toiminta spermanäytteen tulokset

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

1. Piilokiveksisyys (R1)

1. Piilokiveksisyys (R1) 1. Piilokiveksisyys (R1) - Piilokiveisyys eli kryptorkia tarkoitttaa kiveksen tai molempien kivesten sijaitsemista muualla kuin kivespussissa - Tämä voi tapahtua silloin, kun kivesten laskeutuminen kivespussiin

Lisätiedot

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Kloprostenolin vaikutus tamman follikkelin kehitykseen, ovulaatioon ja tiinehtymiseen Juan Cuervo-Arango

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kohdun rakennepoikkeavuudet -

Kohdun rakennepoikkeavuudet - Kohdun rakennepoikkeavuudet - vaikutus hedelmällisyyteen, milloin pyritään korjaamaan Maritta Hippeläinen Kys Reproduktioendokrinologian koulutus, Helsinki11.2.2016 Sidonnaisuudet Päätoimi Osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Taulukot/Tabeller/Tables:

Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN HEDELMÖITYSHOITOTILASTOT 1992 2008 FINLANDS STATISTIK ÖVER ASSISTERAD BEFRUKTNING 1992 2008 FINNISH STATISTICS ON ASSISTED FERTILITY TREATMENTS 1992 2008 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Elina Pihlaja & Minna Vesa. Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa? Lapsettomuus kokemuksena

Elina Pihlaja & Minna Vesa. Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa? Lapsettomuus kokemuksena Elina Pihlaja & Minna Vesa Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa? Lapsettomuus kokemuksena Opinnäytetyö Syksy 2012 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Poikien viivästynyt murrosiän kehitys

Poikien viivästynyt murrosiän kehitys Tieteessä kättä pidempää Tero Varimo LL, erikoistuva lääkäri HYKS, Lastenklinikka Matti Hero LT, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka Taneli Raivio professori, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Yksilöllinen lapsettomuuden hoito tutkimusnäyttöön perustuen

Yksilöllinen lapsettomuuden hoito tutkimusnäyttöön perustuen Yksilöllinen lapsettomuuden hoito tutkimusnäyttöön perustuen Kuka hyötyy ja miten? Niklas Simberg Fertinova Lapsettomuusklinikka Helsinki Gynaecologi Practici 21.10. 2011 Luentorunko 1. Näytön aste 2.

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot