Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Seija Kaukoranta LL, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka Anne-Maria Suikkari dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri Väestöliiton Klinikat Oy Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus Miehestä johtuvat tekijät ovat yksinään tai yhdessä naisesta johtuvien tekijöiden kanssa syynä noin puoleen tahattomista lapsettomuustapauksista. Huolellinen tutkimus on tärkeää sekä miehen oman terveyden että syntyvän lapsen kannalta. Jopa puolessa tapauksista miehen spermavian syy jää vielä nykyäänkin selvittämättä. Lähes aina miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa joudutaan käyttämään hedelmöityshoitoja, kuten siemennesteen ruiskutusta kohtuun, koeputkihedelmöityshoitoa tai siittiöiden mikroinjektiota munasolun sisään. Ennen hedelmöityshoitoja pareille tulee antaa neuvontaa niiden riskeistä ja vaikutuksista lapsen terveyteen. Vertaisarvioitu VV Miehistä 7 % joutuu elämänsä aikana kohtaamaan oman hedelmöittämiskykynsä heikentymisen. Joka neljännellä lapsettomuushoitoihin tulevista pareista todetaan miehestä johtuva hedelmättömyys, mutta jopa puolella tahattoman lapsettomuuden syynä ovat osittain miehestä johtuvat tekijät (1). Myös miehen ikä vaikuttaa raskauden alkamisen todennäköisyyteen. Tutkimukset osoittavat, että iän myötä siemennesteen tilavuus pienenee ja siittiöiden liikkuvuus sekä rakenne heikkenevät (2). Raskauden alkamiseen tarvittava aika pitenee riippumatta naisen iästä, jos mies on yli 40-vuotias (1). Primaarinen kivesten toiminnan häiriö todetaan kahdella kolmasosalla miehistä, joilla siemennesteen laatu on huono. Vaikean spermavian taustalta voidaan löytää geneettinen tekijä noin joka kuudennessa tapauksessa. Vielä nykyäänkään %:ssa tapauksista spermavian syytä ei saada selville käytettävissä olevien keinojen avulla (1,3). Miehen huolellinen tutkiminen on tärkeää. Näin löydetään mahdolliset sairaudet, joiden hoitaminen on tarpeen miehen oman terveyden kannalta. Joissakin tapauksissa on käytettävissä suoraan spermavian syyhyn kohdistuva hoito (4). Tutkimustulosten perusteella voidaan myös valita oikea hoitomuoto. Nykyisillä hedelmöityshoitomenetelmillä miehen on mahdollista saada lapsi omilla sukusoluilla jopa silloin, kun kiveksestä löytyy vain muutama siittiö. Geneettisten tutkimusten perusteella voidaan kertoa syntyvän lapsen riskeistä ja tarvittaessa suositella alkio- tai prenataalidiagnostiikkaa (3). Vanhimmat mikroinjektiotekniikalla (ICSI) alkunsa saaneet lapset ovat nyt noin 18-vuotiaita. Vielä ei siis ole tiedossa, millainen heidän oma hedelmällisyytensä on. Hoitoja saaneen miehen hedelmättömyys saattaa siirtyä seuraavaan suku polveen niissäkin tapauksissa, joissa siemennestevian syy jää selvittämättä. Hoitoon tuleville pareille kerrotaan tästä riskistä neuvonnan yhteydessä. Suomalaisten miesten siemenneste on pysynyt parempilaatuisena kuin monien muiden eurooppalaisten, mutta meilläkin on todettu, että nuorten miesten siemenneste on heikompaa kuin vanhempien ikäluokkien (5). Myös miesten ennaltaehkäisevään lisääntymisterveyteen on siis syytä kiinnittää huomiota. Äidin tupakointi raskauden aikana heikentää syntyvän pojan sperman laatua (6). Ympäristömyrkyt heikentävät miesten spermaa varsinkin teollistuneissa maissa (7). Miehen tahattoman lapsettomuuden syitä Laskeutumattomat kivekset ovat yksi yleisimmistä synnynnäisistä poikkeavuuksista, jotka heikentävät siittiötuotantoa (taulukko 1). Tämän poikkeavuuden esiintyvyys on 1 3 % täysiaikaisena syntyneillä pojilla. Noin joka kymmenennellä tahattomasti lapsettomalla miehellä on ollut laskeutumaton kives tai kivekset. Miehillä, joilla on ollut molemminpuolinen laskeutumaton kives, on kuusinkertainen hedelmättömyyden riski verrattuna normaaliväestöön (8,9). Kiveskohjut todetaan 15 %:lla miehistä. Heistä noin 40 %:lla on siemennestemuutoksia. Tä- 2065

2 katsaus Siemennestenäytteen perusteella voidaan vain arvioida hedelmöittämiskyvyn todennäköisyyttä. taulukko 1. män ajatellaan johtuvan kivespussin kohonneesta lämpötilasta (1). Geneettinen syy voidaan löytää yli 20 %:lta potilaista, joilla on atsoospermia eli siittiökato tai vaikea oligotsoospermia (taulukko 2). Muusta kuin tukoksesta johtuvassa atsoospermiassa kromosomipoikkeavuus löytyy noin 15 %:lta useimmiten kyseessä on Klinefelterin oireyhtymä (47, XXY). Se on yleisin sukukromosomien häiriö, joka tavataan 0,2 %:lla kaikista miehistä. Andrologisten yksiköiden potilailla 47, XXYkromosomiston esiintyvyys on kymmenkertainen. Kromosomien translokaatioita löytyy noin Miehestä johtuvan tahattoman lapsettomuuden syyt. Synnynnäiset tekijät Sertoli sell only -oireyhtymä eli siittiöitä tuottavien solujen puuttuminen Kivesten puuttuminen Laskeutumattomat kivekset Kiveskohjut Siemenjohtimien synnynnäinen puuttuminen Geneettiset syyt: kromosomiviat (Klinefelterin oireyhtymä, translokaatiot), Y-kromosomin mikrodeleetiot, Kallmanin oireyhtymä, geenimutaatiot hypotalamusaivolisäke-kivesakselilla, osittainen/lievä androgeeni-insensitivity-oireyhtymä Hankitut tekijät Kivesvamma Kiveksen kiertymä Tulehdusten jälkitilat (kives- tai lisäkivestulehdus) Tukokset, osittaiset tukokset Toistuvat urogenitaalialueen infektiot, eturauhas- ja rakkularauhastulehdukset Ulkoiset tekijät (lääkkeet, solunsalpaajat, säteily, kuumuus) Systeemisairaudet (maksakirroosi, munuaisten vajaatoiminta) Kirurgia, joka on vahingoittanut kivesten verenkiertoa Erektio- ja ejakulaatio-ongelmat Hankittu hypogonadotrooppinen hypogonadismi ja endokrinologiset tekijät Selittämätön, idiopaattinen Tuntematon syy (noin %) taulukko 2. Lapsettomuusselvittelyssä käytettävää sanastoa. Atsoospermia Oligotsoospermia Astenotsoospermia Teratotsoospermia Oligo-asteno-teratotsoospermia Kryptotsoospermia Aspermia Ei siittiöitä siemennesteessä Siittiötiheys tai kokonaismäärä alle viiterajan liikkuvia siittiöitä alle viiterajan Normaalimuotoisia siittiöitä alle viiterajan Siittiöiden määrän, liikkuvuuden ja rakenteen häiriö Siittiöitä ei löydy tuoreesta näytteestä, mutta yksittäisiä löytyy sentrifugoinnin (linkouksen) jälkeen Ei siemennestettä 3 %:lta miehistä, joilla on vaikea oligotsoospermia (1). Y-kromosomin mikrodeleetioita on %:lla miehistä, joilla on atsoospermia, noin 10 %:lla miehistä, joilla on vaikea oligotsoospermia ja alle prosentilla kaikista hedelmättömistä miehistä (10). Y-deleetioiden esiintyvyys vaihtelee eri maissa (1). Eräs harvinainen syy tukoksesta johtuvaan atsoospermiaan on siemenjohdinten tai lisäkivesten rakennepoikkeavuudet. Näitä esiintyy kystistä fibroosia sairastavilla ja myös geenimutaation (CFTR) kantajilla. Kystinen fibroosi on harvinainen suomalaissyntyisillä miehillä, mutta melko tavallinen (1:2 500) muualla valkoihoisessa väestössä (11,12,13). Siittiövasta-aineita todetaan enemmän hedelmättömillä miehillä kuin verrokkiryhmän miehillä. Vasta-aineita muodostuu tavallisimmin sterilisaation purun jälkeen. Muita vasta-ainemuodostuksen aiheuttajia ovat infektiot, vammat ja sukuelinten alueen leikkaukset. Usein syytä ei kuitenkaan tiedetä (1). Monet yleissairaudet, kuten maksan ja munuaisten vajaatoiminta, vaikuttavat kivesten toimintaan. Kuumesairaudet voivat väliaikaisesti heikentää siemennesteen laatua. Koska siittiöiden kehittyminen esiasteista kypsiksi siittiöiksi kestää noin kolme kuukautta, taudin vaikutus näkyy viiveellä. Sairauksien hoitoon käytettävillä lääkkeillä voi myös olla vaikutusta sperman laatuun. Jos lisääntymisiässä olevalle miehelle aloitetaan pitkäaikainen lääkitys, pitää mahdollinen raskaustoive ja hedelmällisyys ottaa huomioon. Nykyään käytetään yhä enemmän testosteronivalmisteita miesten haluttomuuden ja erektiohäiriöiden hoitoon. Miehillä, joiden siemennesteen laatu on huono, on usein myös pienentynyt tai raja-arvoinen testosteronipitoisuus. Tällöin pitää muistaa, että kaikki testosteroninvalmisteet huonontavat sperman laatua ja ovat vasta-aiheisia lasta toivoville. Lapsettomuus voi olla myös itse aiheutettua. Anabolisia steroideja käytetään joskus ymmärtämättä niiden vaikutusta kivesten toimintaan. Tupakointi heikentää siemennesteen laatua, ja tupakoivien miesten siittiöissä on enemmän kromosomivikoja kuin ei-tupakoivien (14). Kohtuullinen alkoholin käyttö ei näytä vaikuttavan siemennesteen laatuun (15), mutta kroonisilla alkoholisteilla on todettu spermamuutoksia (16). Lämpimän tietokoneen pitäminen pitkiä aikoja kivesten päällä voi heikentää kivesten toi- 2066

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Nieschlag E, Behre HM, Nieschlag S. Andrology. Male reproductive health and dysfunction, 3. painos. Heidelberg: Springer 2010;2 6, 87 92, 150, Levitas E, Lunenfeld E, Weisz N ym. Relationship between age and sperm concentration: analysis of 6022 semen samples. Andrologia 2007;39: Kraus C. Male infertility: pathogenesis and clinical diagnosis. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2011;24: Jequeir AM. Clinical andrology still a major problem in the treatment of infertility. Hum Reprod 2004;19: Jorgensen N, Vierula M, Jacobsen R ym. Recent adverse trends in semen quality and testis cancer incidence among Finnish men. Int J Androl 2011;34: Ravnborg TL, Jensen TK, Andersson AM, Toppari J, Skakkebæk NE, Jørgensen N. Prenatal and adult exposures to smoking are associated with adverse effects on reproductive hormones, semen quality, final height and body mass index. Hum Reprod 2011;26: Wong E, Cheng CY. Impacts of environmental toxicants on male reproductive dysfunction. Trends Pharmacol Sci 2011;32: Chung E, Brock GB. Chryptorchidism and its impact on male infertility. A state of art review of current literature. Can Urol Assoc J 2011;39: Cortes D, Thorup J, Lindenberg S, Visfeldt J. Infertility despite surgery for chryptorchidism in childhood can be classified by patients with normal or elevated follicle-stimulating hormone and identified at orchidopexy. BJU int 2003;91: Stahl P, Masson P, Mielnik A, Marean M, Schlegel P, Paduch D. A decade of experience emphasizes that testing for Y microdeletions is essential in American men with azoospermia and severe oligozoospermia. Fertil Steril 2010;94: Kinnunen S, Bonache S, Casals T ym. Spectrum of mutations in CFTR in Finland: 18 years follow-up study and identification of two novel mutations. J Cyst Fibros 2005;4: Hytönen M, Patjas M ym. Cystic fibrosis gene mutations delta F508 and 394delTT in patients with chronic sinusitis in Finland. Acta Otolaryngol 2001;121: Lissens W, Mercier B, Tournaye H ym. Cystic fibrosis and infertility caused by bilateral absence of the vas deferens and related clinical entities. Hum Reprod 1996;11(S4): Collodel G, Capitini S, Pammolli A, Giannerini V, Geminiani, M, Moretti E. Semen quality of male idiopathic infertile smokers and nonsmokers: an ultrastructural study. J Androl 2010;31: mintaa. Lihavuus aiheuttaa spermavikoja suurentuneen estrogeenipitoisuuden ja lämpövaikutuksen seurauksena (17). Pahanlaatuisten sairauksien hoito (solunsalpaajat ja sädehoito) aiheuttaa usein siemennesteen muutoksia. Myös itse sairaus voi vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen. Kiveskasvaimiin liittyy yleensä heikentynyt siemennesteen laatu. Selkäydinvammaiset miehet tarvitsevat erektio- ja ejakulaatiohäiriöiden vuoksi lapsettomuushoitoja. Muuten nämä häiriöt ovat lapsettomuuden syynä harvoin, vaikka lapsettomuudesta kärsivillä miehillä hoitoihin liittyvä stressi lisääkin näiden ongelmien määrää. Hypogonadotrooppinen hypogonadismi on harvinainen miehen hedelmättömyyden syy. LH- ja FSH-hormonien erityksen puute voi olla primaarista kuten Kallmanin oireyhtymässä. Sekundaarinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi voi johtua esim. aivokasvaimesta (3). Esitiedot ja kliininen tutkimus Kun mies tulee vastaanotolle tahattoman lapsettomuuden vuoksi, selvitetään onko hänellä ollut kehityshäiriöitä, sairauksia tai muita tekijöitä, jotka voisivat selittää hedelmättömyyttä. Tällaisia ovat häiriöt kivesten laskeutumisessa ja murrosiän kehityksessä, genitaalialueen leikkaukset sekä tulehdukset, yleissairaudet, lääkkeiden käyttö, ongelmat sukupuolielämässä, lapsettomuus tai toistuvat keskenmenot suvussa, tupakointi, alkoholin ja huumeiden ja hormonien käyttö. Miehen ammatti ja siihen mahdollisesti liittyvä altistuminen vahingollisille aineille tai lämpövaikutukselle otetaan huomioon esitietojen yhteydessä. Lisäksi kysytään pituus ja paino sekä tutkitaan karvoitus ja rinnat gynekomastian poissulkemiseksi. Kivekset tunnustellaan ja niiden koko ja kiinteys arvioidaan. Apuna kannattaa käyttää kivesten koon arviointiin tarkoitettua mittasarjaa, orkidometria. Kivesten koko riippuu siittiöitä tuottavien solujen määrästä, joten jos kivekset ovat normaalikokoiset (16 25 ml), on todennäköisempää, että siittiö tuotantokin on normaali. Siemenjohtimet ja mahdolliset kiveskohjut tunnustellaan (1). Siemennesteanalyysi Miehen hedelmällisyyden perustutkimus on siemennesteanalyysi. Spermanäyte tutkitaan ja vastausta tulkitaan yleensä Maailman terveysjärjestön julkaisemien ohjeiden (http://www. taulukko 3. Alimmat viitearvot sperman ominaisuuksille (WHO:n ohjeen mukaan 2010). Parametri Alin viitearvo Tilavuus 1,5 ml Siittiöiden kokonaismäärä 39 miljoonaa Siittiötiheys/ml 15 miljoona Kokonaisliikkuvuus 40 % Progressiivinen liikkuvuus 32 % Vitaliteetti, eläviä siittiöitä 58 % Siittiöiden rakenne, normaalin muotoisia 4 % Peroksidaasi-positiivisia leukosyyttejä < 1,0 milj./ml MAR-testi < 50 % who.int/reproductivehealth/publications/infertility/ /en/index.html) mukaan (18). Mies antaa siemenennestenäytteen masturboimalla laboratoriosta saatavaan purkkiin. Pidättäytymisajaksi ennen näytteen antamista suositellaan 2 5 (jopa 7) päivää. Taulukossa 3 on esitetty Maailman terveysjärjestön julkaiseman, siemennesteen käsittelyä koskevan laboratoriokäsikirjan viitearvot. Ne perustuvat siemennestenäytteisiin, jotka on saatu juuri isäksi tulleilta miehiltä, joiden vaimot ovat tulleet raskaaksi 12 kuukauden kuluessa ehkäisyn lopettamisesta. Siemenneste vaihtelee hyvin paljon eri ajankohtina samallakin miehellä ja eri miesten välillä. Sen vuoksi yhden heikon analyysituloksen perusteella ei pidä tehdä hoitopäätöksiä, vaan pyydetään ainakin yksi vertailunäyte. Vaikka siemennesteen ominaisuudet ovat viitearvojen sisällä, se ei takaa hedelmällisyyttä. Toisaalta vaikka miehen siemennesteen ominaisuudet jäävät viitearvojen alapuolelle, se ei tarkoita, että hän välttämättä olisi hedelmätön. Miehen siemennesteanalyysin tulosta pitää aina tulkita yhdessä kliinisen tiedon kanssa. Myös naisen hedelmällisyys vaikuttaa miehen hedelmöittämiskykyyn (18). Miten kertoa siemennesteanalyysin tuloksesta Monilla miehillä on korkea kynnys tutkituttaa siemennestenäyte ja vastauksen odottaminen voi olla vielä vaikeampaa. On tärkeää, että vastauksen antaja pyrkii asettamaan sanansa niin, että hän ei lisää miehen lapsettomuuden aiheuttamaa stressiä. Siemennestenäytteen pe- 2067

4 katsaus Lämpimän tietokoneen pitäminen pitkiä aikoja kivesten päällä voi heikentää kivesten toimintaa. 15 Martini AC, Molina RI, Estofan D, Senestrari D, Fiol de Cunco M, Ruiz RD. Effects of alcohol and cigarette consumption on human seminal quality. Fertil Steril 2004;82: Muthusami K, Chinnaswamy P. Effects of chronic alcoholism on male fertility hormones and semen quality. Fertil Steril 2005;84: Sharpe R. Environmental/lifestyle effects on spermatogenesis. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2010;365: WHO, Department of reproductive health and research. WHO laboratory manual for the examination and processing of human semen, 5. painos. WHO Bonde J, Ernst E, Jensen T. Relation between semen quality and fertility: a population-based study of 430 first-pregnancy planners. Lancet 1998;352: Koskimies A, Savander M, Nordström AM. Siittiöiden DNA:n vauriot ja miehen hedelmättömyys. Duodecim 2011;127: Oates R. Evaluation of the azoospermic male. Asian J Androl 2012;14: von Eckardstein S, Cooper TG, Rutscha K, Meschede D, Horst J, Nieschlag E. Seminal plasma characteristics as indicators of cystic fibrosis transmembrane conductance regulator (CFTR) gene mutations in men with obstructive azoospermia. Fertil Steril 2000;73: Seo JT, Park YS, Lee JS. Succesfull testicular sperm extraction in Korean Klinefelter syndrome. Urology 2004;64: Foresta C, Betella A,Garolla A, Ambrosini G, Ferlin A. Treatment of male idiopathic infertility with recombinant human folliclestimulating hormone. Fertil Steril 2005;84: Ramasamy R, Stahl P, Schlegel P. Medical therapy for spermatogenic failure. Asian J Androl 2012;14: Vandekerckhove P, Lilford P, Vail A, Hughes E. Clomiphene or tamoxifen for idiopathic oligo/astenospermia. Cochrane Database syst. rev. 2000;2:CD Selice R, Garolla A, Pengo M, Caretta N, Ferlin A, Foresta C. The response to FSH treatment in oligozoospermic men depends on FSH receptor gene polymorphisms. Int J Androl 2011;34: rusteella voidaan vain arvioida hedelmöittämiskyvyn todennäköisyyttä. Niissäkin tapauksissa, joissa todennäköisyys spontaanin raskauden alkamiseen on heikko, voidaan nykyisillä hedelmöityshoidoilla usein saada raskaus alkamaan, jos edes muutama siittiö löytyy. Maailman terveysjärjestö otti vuonna 2010 käyttöön uudet viitearvot siemennestenäytteiden tulkintaan. Tämän vuoksi nykyään suurempi osa siemennesteanalyyseistä on normaalirajojen sisällä kuin ennen. Eniten huolta miehille on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleenkin normaalin muotoisten siittiöiden määrä. Kaikkien miesten siittiöistä suurin osa on epänormaalin muotoisia. Pelkän siittiöiden rakenteen perusteella ei voi juuri tehdä yksilötasolla päätelmiä hedelmöittämiskyvystä. Yleensä se on heikompi, jos normaalin muotoisia siittiöitä on vähemmän, mutta raskauksia alkaa myös spontaanisti, vaikka normaalin muotoisia siittiöitä olisi 0 1 %. Tätä voi selittää parille esim. laskemalla, montako normaalin muotoista siittiötä miehen näytteessä on: jos siittiöiden kokonaismäärä on esim. 30 miljoonaa, mikä on viitealueen alapuolella ja normaalin muotoisia siittiöitä 1 %, normaaleja on laskennallisesti , ja vain yksi siittiö hedelmöittää munasolun. On hyvä myös kertoa, että laboratoriossa katsotaan vain 200 siittiön rakenne, mikä on pieni otos koko siittiömäärästä. Siittiötiheyden ja kokonaismäärän kasvaessa hedelmöittymisen todennäköisyys kasvaa 40 milj./ml:aan asti, mutta tätä suuremmilla tiheyksillä raskauden todennäköisyys ei enää kasva (19). Vain hyvin liikkuvat siittiöt pystyvät kulkemaan kohdunkaulan liman läpi ja kohdun kautta munanjohtimeen, jossa hedelmöityminen tapahtuu. Siittiön hyvä liike on edellytys hedelmöitymiselle. Muut tutkimukset Kun siemennesteanalyysin tulos on normaali, ei muita tutkimuksia tarvita, elleivät esitiedot ja status anna niihin aihetta. Jos siittiöitä on vähän tai ne liikkuvat heikosti, tutkitaan toinen näyte mielellään vasta 2 3 kuukauden kuluttua, koska siittiöiden kehittyminen esiasteista kypsiksi kestää noin kolme kuukautta. Pelkän siit tiöiden heikon rakenteen vuoksi ei tarvita uuden spermanäytteen tutkimusta. Jos siemennesteessä on paljon valkosoluja, tehdään klamydiatesti ja sperman bakteeriviljely infektion poissulkemiseksi. Syy siemennesteen suurentuneeseen valkosolumäärään jää usein epäselväksi. Jos siittiöiden määrä on pieni, määritetään seerumin FSH- ja testosteronitasot. Ihanteellisinta olisi tutkia nämä aina, kun siittiötiheys on pienempi kuin 15 milj./ml. Kustannus-hyötysuhde huomioon ottaen rajana voi olla myös 5 milj./ml. Prolaktiinitason määritys tehdään, jos miehellä on haluttomuutta tai gynekomastiaa. Suurentunut FSH-arvo viittaa kiveksistä johtuvaan ongelmaan. Jos FSH-taso on matala, on aiheellista tutkia muiden aivolisäkehormonien pitoisuudet (LH, TSH, PRL) ja tarvittaessa tehdä kitaluun syvennyksen magneettikuvaus. Sekundaarinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi on hyvin harvinainen. On hyvä muistaa, että anabolisten steroidien ja testosteronin käyttö tukahduttaa aivolisäkkeen toiminnan. Miehen kromosomit tutkitaan, jos siittiötiheys on toistuvasti alle viiterajan tai ainakin, jos tiheys on alle 5 milj./ml. Jos siittiötiheys on hyvin pieni, alle 1 milj./ml, tehdään lisäksi Y- kromosomin deleetiotutkimus. Rajana voidaan käyttää myös viittä miljoonaa millilitrassa, mutta Y-deleetioita löytyy hyvin harvoin, jos siittiöitä on yli 1 milj./ml (10). Kustannusten vähentämiseksi voidaan ensin tehdä toinen tutkimus ja toinen vasta, jos ensimmäisen tulos on normaali. Jos esitietojen ja statuksen perusteella on syytä epäillä Klinefelterin oireyhtymää, aloitetaan kromosomianalyysistä. Nämä miehet ovat usein pidempiä kuin sukunsa muut miehet, ja kivekset ovat erittäin pienet. Miehen lapsettomuustutkimuksiin kuuluu myös kivesten kaikututkimus, sillä niillä miehillä, joilla on heikko sperma, on suurentunut kivessyöpäriski (4,5). Kaikututkimus pitäisi tehdä, jos miehellä on ollut laskeutumattomat tai pienet kivekset tai hänellä on todettu spermamuutoksia (siittiötiheys alle 5 milj./ml), kipuja tai tunnettavia muutoksia kivespussin alueella. Kaikututkimus kannattaa tehdä kasvaimien poissulkemiseksi myös, jos sperman laatu muuttuu aiempaa huonommaksi. Siittiöiden DNA-vauriotestejä voidaan käyttää apuna diagnostiikassa ja hoitovalintoja tehtäessä. Näiden testien käyttö on vielä kokeiluluontoista eikä niitä voida käyttää rutiinimaisesti kliinisessä työssä (1). Aiheesta on ollut katsaus Duodecim-lehdessä viime vuonna (20). 2068

5 tieteessä kuvio 1. Atsoospermian tutkiminen. Hormonitasot normaalit, kivesten koko normaali: tukos? Kivesbiopsia ja pakastus, jos siittiöitä löytyy Biopsiassa siittiötuotanto normaali: tukos Epäily kystisen fibroosin kantajuudesta: siemenjohtimet eivät tunnu ja/tai siemennesteen tilavuus pieni ja ph alle 7 CFTRgeenimutaatiotutkimus: jos löytyy, myös puolisolta Hormonimääritykset: FSH, testosteroni, prolaktiini FSH-taso matala: hypogonadotrooppinen hypogonadismi Muiden aivolisäkehormonien määritys (LH, TSH) Aivojen / aivolisäkkeen kuvantamistutkimukset Hoito HCG- ja FSH-pistoksin Biopsiassa löytyy vain vähän siittiöitä Hedelmöityshoito FSH-taso korkea: kivesperäinen syy Kromosomitutkimus ja/tai Y-kromosomin deleetiotutkimus Y-kromosomin deleetio AZFc-alueella tai deleetiota ei löydy Kivesbiopsia ja pakastus jos siittiöitä löytyy Muu Y-kromosomin deleetio: ei biopsiaa, luovuttajan sperman käyttö Atsoospermian tutkimus ja hoito Tukoksesta johtuva atsoospermia Jos miehellä on todettu atsoospermia vähintään kahdessa siemennestenäytteessä, arvioidaan esitietojen ja statuksen perusteella, johtuuko se todennäköisemmin tukoksesta vai ei (21). Jos kivekset ovat normaalikokoiset ja FSH- sekä testosteronipitoisuudet ovat normaalit, on syytä epäillä tukosta. Tällöin tutkimuksissa edetään ottamalla kivesbiopsia. Nykyisin Suomessa lapsettomuusklinikoilla ja sairaaloissakin näyte otetaan yleensä paksulla automaattineulalla johto puudutuksessa. Osa näytteestä lähetetään patologin tutkittavaksi ja osa voidaan pakastaa mahdollista koeputkihedelmöityshoitoa varten. Jos kiveksen siittiötuotanto on normaalia, kyseessä on tukoksesta johtuva atsoospermia. Siittiöitä löytyy tällöin yleensä myös lisäkiveksestä, josta niitä on mahdollista kerätä hoitoa varten. Kun siemennestenäytteen tilavuus on pieni ( alle 1 ml) ja ph matala (alle 7) ja/tai siemenjohtimet eivät ole tunnusteltavissa, on syytä epäillä siemenjohdinten puuttumista (21,22). Tällöin ennen hedelmöityshoitoa selvitetään mahdollinen kystisen fibroosin kantajuus. Jos todetaan, että miehellä on tukoksesta johtuva atsoospermia, häneltä ei tarvitse tutkia kromosomeja eikä Y-deleetiota. Muusta syystä johtuva atsoospermia Jos kliinisen tutkimuksen ja hormonimääritysten perusteella kyseessä ei ole tukoksesta joutuva atsoospermia tai hypogonadotrooppinen hypogonadismi, tehdään kromosomianalyysi ja Y- deleetiotutkimus. Jos statuksen perusteella epäillään Klinefelterin oireyhtymää ja todetaan sukukromosomit XXY, ei Y-deleetiota tarvitse tutkia. Y-kromosomin pitkässä käsivarressa on alue, joka on välttämätön siittiöiden tuotannolle. On todettu, että tämä azoospermia factor -alue (AZF) koostuu kolmesta eri osasta: AZFa, AZFb ja AZFc. Näiden alueiden mikrodeleetio ei näy tavallisessa kromosomianalyysissä. Suurin osa Y-deleetioista löytyy alueelta AZFc. Näissä tapauksissa on mahdollista, että kiveksestä löytyy siittiöitä, joten kivesbiopsia kannattaa ottaa, jos pari toivoo hoitoa omilla siittiöillä (10,21). Jos deleetio todetaan muilla alueilla, siittiöitä ei tutkimuksissa ole löytynyt. Jos Y-deleetiota ei löydy, kivesbiopsia voidaan myös ottaa. Jos on mahdollista käyttää mikrodissektiotekniikkaa, jossa tubuluksista etsitään siittiöitä mikroskoopin avulla, siittiöitä löytyy useammin kuin neula- tai tavallisissa avobiopsioissa. Suomessa mikrodissektiomenetelmä on käytössä vain Turun yliopistollisessa sairaalassa. Klinefelterin oireyhtymää sairastavilta potilailta on löytynyt siittiöitä tämän menetelmän avulla, ja muutamia lapsiakin on maailmalla syntynyt (23). Käytettävissä olevilla menetelmillä siittiöitä ei kuitenkaan usein löydy muusta syystä kuin tukoksesta johtuvassa siittiökadossa. Siittiökadon tutkimisen vaiheet on esitetty kuviossa 1. Hoito Miehestä johtuvaan lapsettomuuteen voidaan vain harvoin käyttää suoraan syyhyn kohdistuvaa hoitoa. 2069

6 katsaus Kaikki testosteronivalmisteet huonontavat sperman laatua ja ovat vasta-aiheisia lasta toivoville. Hormonihoidot Hypogonadotrooppisessa hypogonadismissa siittiötuotanto voidaan käynnistää HCG- ja FSH-pistoksilla. Selittämättömissä spermavioissa FSH- tai antiestrogeenihoito ei ole osoittautunut tehokkaaksi (24,25,26). Tulevaisuudessa voidaan kuitenkin löytää potilasryhmiä, joille hormonihoidosta on hyötyä (27). Klomifeenisitraatti- tai muuta antiestrogeenihoitoa voidaan harkita, jos gonadotropiinitasot ovat matalat tai normaalit. Tällä hoidolla voidaan parantaa nuorten miesten matalia testosteronitasoja, kun heillä on sen puutoksesta johtuvia oireita ja kuitenkin toive saada lapsi (28). Hormonihoitojen määrääminen kuuluu niihin perehtyneelle erikoislääkärille. Jos seerumin testosteronitaso on selvästi matala, miehen yleisterveyden vuoksi on syytä aloittaa korvaushoito myöhemmin. Hoitoa harkitaan myös, jos miehellä on testosteronin puutteeseen viittaavia oireita, kuten väsymystä, haluttomuutta ja lihasheikkoutta ja raja-arvoinen testosteronitaso. Testosteronihoitoa ei saa aloittaa ennen kuin hedelmöityshoidot on tehty. Muut hoidot Erilaisia antioksidanttihoitoja on tutkittu paljon spermavikojen hoitona. Näiden teho on edelleenkin epäselvää. Mielenkiintoista on, että tuore Cochrane meta-analyysi osoitti raskaustulosten parantuneen, kun miehet käyttivät hoitojen aikana antioksidantteja. Kuitenkaan tässä analyysissä ei pystytty osoittamaan, mitä antioksidantteja pitäisi käyttää ja millä annoksilla. Eniten näyttöä on E- ja C-vitamiinin sekä karnitiinin käytöstä (29). Terveelliset elämäntavat ovat hyödyllisiä myös hedelmällisyyden parantamiseksi. Monipuolinen ruokavalio auttaa saamaan ravinnosta tarvittavat antioksidantit sopivassa suhteessa. Tupakointi on syytä lopettaa ja alkoholin käyttö pitää kohtuullisena. Kivesten altistumista liialliselle lämmölle pitää välttää, vaikka joissakin ammateissa tämä on vaikeaa, kuten autonkuljettajilla ja kokeilla. Jos miehellä on käytössä lääkkeitä, joilla on vaikutusta sperman laatuun, ne pyritään vaihtamaan sopivampiin, mikäli mahdollista. Kirurginen hoito Kiveskohjujen hoidosta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Cochrane meta-analyysin mukaan niiden hoito ei parantanut raskauden todennäköisyyttä, vaikka siemennesteen ominaisuudet paranivat. Jos pariskunta neuvonnan jälkeen toivoo kiveskohjujen hoitoa ja on valmis odottamaan sen tulosta, näin voidaan tehdä. Euroopan urologiyhdistyksen ohjeissa suositellaan kiveskohjujen hoitoa vain oireista kärsiville miehille tai murrosikäisille pojille, joiden kivekset eivät kehity normaalisti (30,3). Hoidon valinta Miehestä johtuvassa lapsettomuudessa puolison hedelmällisyydellä on merkittävä vaikutus hoidon onnistumiselle. Hoitomuodosta päätettäessä otetaan huomioon naisen ikä ja sairaudet, lapsettomuuden kesto ja parin omat toiveet. Hoidon riskeistä ja onnistumisen todennäköisyydestä keskustellaan. Parille kerrotaan myös syntyvän lapsen mahdolliset riskit. Mikroinjektiolla alkunsa saaneilla lapsilla on todettu enemmän sukukromosomihäiriöitä ja pojilla sukuelinten epämuodostumia kuin verrokeilla (31). Y-deleetio periytyy poikalapselle. Kun miehellä on todettu lievä spermavika, hoidot aloitetaan ruiskuttamalla pestyjä siittiöitä kohtuun ovulaation aikaan (inseminaatio). Tätä hoitoa käytetään myös, kun siemennesteessä todetaan siittiövasta-aineita. Hoito voidaan toistaa 3 4 kertaa ennen kuin harkitaan siirtymistä koeputkihedelmöityshoitoihin (IVF/ ICSI). Inseminaatiota ei tutkimusten mukaan kannata tehdä, jos liikkuvia siittiöitä on pesukäsittelyn jälkeen alle 1 miljoona. Jokaisella lapsettomuusklinikalla on omiin tuloksiin perustuvat viitearvot eri hoitomuodoille. Inseminaatioon yhdistetään usein naisen hormonihoito, mutta jos naisella on säännöllinen kuukautiskierto, hoito voidaan tehdä yksinkertaisesti ajoittamalla siemennesteen ruiskutus ovulaatioaikaan (32). Hoidoksi valitaan suoraan koeputkihedelmöitys (IVF/ICSI), jos siittiöitä on vähän. Joskus voi olla vaikea päättää, pitääkö mikroinjektio tehdä. Tällöin osa munasoluista voidaan hedelmöittää maljassa (IVF) ja osa mikroinjektion (ICSI) avulla. Mikroinjektiohoito voidaan tehdä myös lisäkiveksestä tai kiveksestä kerätyillä siittiöillä. Jos atsoospermia johtuu tukoksesta, hoito tulokset ovat lähes yhtä hyviä kuin ejakuloiduilla siittiöillä. Jos se johtuu muusta syystä, hoitotulokset ovat huonommat. Tällöin siittiöitä ei aina löydy, hedelmöittymistulokset ovat huo- 2070

7 tieteessä 28 Katz DJ, Nabulsi O, Tai R, Mulhall JP. Outcomes of chlomiphene citrate treatment in young hypogonadal men. BJU Int Julkaistu verkossa Showell MG, Brown J, Yazdani A, Stankiewicz MT Harr RJ. Antioxidants for male subfertility. Cochrane Database Syst Rev 2011;1:CD Dohle GR, Diemer T, Giwercman A, Jungwirth A, Kopa Z, Krausz C. Guidelines on male infertility. European Association of Urology, päivitetty gls/pdf/14_male_infertility% pdf 31 Fortunato A, Tosti E. The impact of in vitro fertilization on health of the children. An update. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2011;154: Tournaye H. Male factor infertility and ART. Asian J Androl 2012;14: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Seija Kaukoranta, Anne-Maria Suikkari: Ei sidonnaisuuksia. nompia, samoin kiinnittymis- ja raskaustulokset (32). Tukoksesta joutuvan atsoospermian hoidoksi voidaan valita myös korjausleikkaus. Suomessa näitä leikkauksia tehdään lähinnä sterilisaatioiden jälkeen. Korjausleikkausten jälkeen siittiöitä tulee useimmiten siemennesteeseen, mutta niiden määrä voi olla vähäinen ja liike hidastunut. Leikkausten jälkeen siemennesteessä on usein siittiövasta-aineita, jotka heikentävät hedelmöittämiskykyä. Sterilisaation purku on kuitenkin hyvä vaihtoehto hedelmöityshoidoille, jos pari on valmis odottamaan sen tulosta. Lopuksi Vajaat 20 vuotta sitten miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito muuttui täysin, kun siittiön mikroinjektio munasolun sisään keksittiin. Tällä tekniikalla miehen on mahdollista saada lapsi omilla sukusoluillaan, vaikka siittiöitä olisi hyvin vähän. Aina omia siittiöitä ei löydy tai hoito niillä ei onnistu. Tällöin vaihtoehtona on luovutettujen siittiöiden käyttö. On tärkeää, että ennen luovutettujen solujen käyttöä pari saa riittävästi neuvontaa sekä hoitavalta lääkäriltä että psykologilta. Päätöstä ei koskaan pidä tehdä liian nopeasti. Tieto miehestä johtuvan lapsettomuuden etio logiasta on lisääntynyt, kun uudet tutkimustekniikat ovat mahdollistaneet geneettisten syiden löytämisen. Kuitenkin edelleen lähes puolessa tapauksista siemennestevian syy jää selvittämättä. Todennäköisesti suuressa osassa näistä taustalla on geneettinen syy, jota ei vielä tunneta. Miehestä johtuvaan lapsettomuuteen on harvoin tarjolla syyhyn kohdistuvaa hoitoa. Jos mahdollista, tähän pitää kuitenkin pyrkiä. Miehelle itselleen on psyykkisesti helpompaa, jos hän on itse hoidettavana, eikä puolison tarvitse käydä läpi koeputkihedelmöityshoitoa. Miehen huomioon ottaminen hoitojen yhteydessä on tärkeää. Myös miehet tarvitsevat psyykkistä tukea. Sekä naisen että miehen ikä vaikuttaa parin hedelmällisyyteen. Nuori, hedelmällinen nainen tulee helpommin raskaaksi heikommallakin siemennesteellä. On tärkeää, että lääkäri antaa oikeaa ja asiallista tietoa iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen. n English summary > in english Involuntary male factor infertility 2071

8 english summary Seija Kaukoranta M.D., Specialist in Obstetrics and Gynaecology and in Reproductive Endocrinology Väestöliitto Fertility Clinics LTD Anne-Maria Suikkari Associate Professor Specialist in Obstetrics and Gynaecology and in Reproductive Endocrinology Involuntary male factor infertility Infertility affects 7% of all men. Sperm abnormalities either isolated or combined with female factor disorders, account for up to 50% of all infertility cases. The etiology of impaired sperm production and function can be related to pre-testicular, post-testicular or directly to the testicular level factors such as genetic and endocrine disorders, infections and obstructive lesions in the male reproductive tract, varicoceles and immunoinfertility. A significant number (30 50%) of male infertility cases remain idiopathic. A complete evaluation of the male partner should be included in the management of the infertile couple. Identification and treatment of correctable male factor abnormalities could allow natural conception. The diagnostic workup is important for selection of patients for assisted reproductive techniques. Appropriate genetic counselling is necessary to safeguard the health of future offspring. Environment and lifestyle factors have an impact on spermatogenesis. Smoking, alcohol, obesity and excessive exposure to heat have a negative effect on sperm quality. The sperm count of men whose mothers were heavy smokers during pregnancy has been shown to be reduced. Medicinal treatment of men with primary spermatogenic failure remain largely ineffective. Anti-oestrogen therapy was used before the introduction of intracytoplasmic sperm injection (ICSI). A meta-analysis showed that there is not enough evidence to support the treatment of oligoastenoteratozoospermia with anti-oestrogens. A recent study has shown that treatment with clomiphene citrate is a safe and effective alternative to testosterone for men with hypogonadism when maintenance of fertility is desired. In hypogonadotropic hypogonadism spermatogenesis can be restored by human chorionic gonadotrophin (HCG) and follicle-stimulating hormone (FSH) therapy. Intrauterine insemination (IUI) is considered as first-line treatment in mild male factor infertility when the female partner has a normal fertility status. If pregnancy is not achieved after 3-4 cycles of IUI or the sperm disorder is more serious, in vitro fertilization (IVF) is recommended. In severe male factor cases ICSI should be performed. Absolute indications for ICSI include the use of surgically retrieved testicular or epididymal sperm. Even with the use of ICSI, the breakthrough in the management of male infertility, there are still men, who are unable to have children using their own gametes. In these cases donated sperm can be considered. Careful counselling before the treatment is mandatory. 2071a

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016

Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 Rauni Klami, Tyks Naistenklinikka Reproendon päivät, Helsinki 11.2.2016 30-50%:lla lapsettomuustutkimuksiin tulevista miehistä on poikkeava siemenneste Siittiön rakenne Mikrotubulukset hännän liike; vaatii

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Miehen hedelmättömyys. Aarne I. Koskimies

Miehen hedelmättömyys. Aarne I. Koskimies Katsaus Aarne I. Koskimies Vaikeissa spermahäiriöissä löytyy lähes neljasosalta miehistä geneettinen syy hedelmättömyyteen. Näissä tapauksissa on tärkeätä antaa geneettistä tietoa ennen hoitoja. Mikrokirurgiset

Lisätiedot

Hedelmättömyyden hoidot osa II

Hedelmättömyyden hoidot osa II NÄIN HOIDAN Laure Morin-Papunen ja Riitta Koivunen 1568 Oligotsoospermian tai atsoospermian syyn selvittäminen on tärkeää hedelmättömyyden oikean hoitomuodon valitsemiseksi. Jos siemennesteen laatu on

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot tänään

Hedelmöityshoidot tänään Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen

Lisätiedot

Lapsettomuuden perustutkimukset. Maritta Hippeläinen ja Marita Räsänen

Lapsettomuuden perustutkimukset. Maritta Hippeläinen ja Marita Räsänen Lapsettomuus Lapsettomuuden perustutkimukset Maritta Hippeläinen ja Marita Räsänen Lapsettomuustutkimukset voidaan aloittaa, ellei raskaus ole alkanut vuoden kuluessa ehkäisyn lopettamisesta, tai jo aiemminkin,

Lisätiedot

MIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA

MIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA MIESTEN KOKEMUKSIA LAPSETTOMUUDESTA Emmi Bunda Ninja Penttinen Anni Rissanen Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2 Tekijä(t) Bunda, Emmi Penttinen,

Lisätiedot

Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten?

Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten? Voiko miehen hedelmällisyyttä parantaa? koska? miten? Antti Perheentupa, dos, oyl Naistenklinikka Tyks Biolääketieteenlaitos, TY 12.2.2016 Helsinki sisältö kiveksen toiminnan säätely lyhyesti yleistä hedelmällisyyden

Lisätiedot

MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT?

MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? Annakaisa Tammiaho Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Naistentaudit Marraskuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11 HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on Lapsettomuus Lapsettomuuden hoidon valinta Aila Tiitinen Lapsettomuuden hoito suunnitellaan ongelman syyn ja parin toiveiden mukaan. Osalle pareista paras vaihtoehto voi olla adoptio tai hoidoista pidättäytyminen.

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO

ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO LK Heidi Koskinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KOSKINEN

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA. Justiina Anttila. Jenny Hahmo

KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA. Justiina Anttila. Jenny Hahmo KASVAVA HEDELMÄTTÖMYYS KÄTILÖTYÖN HAASTEENA Justiina Anttila Jenny Hahmo Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 3 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Keskenmeno (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) keskenmenohetkellä Sikiöiden lukumäärä Keskenmenoon mahdollisesti vaikuttaneet tekijät

Lisätiedot

NAISEN ESITIETOLOMAKE

NAISEN ESITIETOLOMAKE Felicitas-klinikka Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A 00100 Helsinki puh. 09-6122 750, fax 09-6122 7510 www.felicitas.fi felicitas@felicitas.fi NAISEN ESITIETOLOMAKE Pyydämme sinua täyttämään oheisen esitietolomakkeen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ

Lisätiedot

LAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA

LAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA Emma Onkamo & Veera Huovinen LAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA Itseopiskelumateriaali kätilöopiskelijoille LAPSETTOMUUS JA SEN HOITO LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA Itseopiskelumateriaali

Lisätiedot

PARISKUNNAN KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDON (IVF) OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Audiovisuaalinen ohjausmateriaali koeputkihedelmöityksestä

PARISKUNNAN KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDON (IVF) OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Audiovisuaalinen ohjausmateriaali koeputkihedelmöityksestä POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Henna-Riikka Hiltunen PARISKUNNAN KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDON (IVF) OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Audiovisuaalinen ohjausmateriaali koeputkihedelmöityksestä

Lisätiedot

Seppo Kaskinen. Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun

Seppo Kaskinen. Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun Seppo Kaskinen Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2015 Seppo Kaskinen Miehen tupakoinnin vaikutus alkionlaatuun Kliininen laitos Kevätlukukausi

Lisätiedot

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen. Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY

Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen. Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY Miehen iän vaikutus fertiliteettiin ja lapsen terveyteen Jarna Moilanen, LT Väestöliiton Klinikat OY Esitelmän sisältö Isät Suomessa Iän merkitys yleisterveys ja kivesten toiminta spermanäytteen tulokset

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

LAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ.

LAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ. Noora-Maria Niilekselä LAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ. Kokemuksia lapsettomuuden merkityksestä ihmiselle seksuaalisena olentona LAPSEN TEKEMINEN OLI JUURI SITÄ LAPSEN TEKEMISTÄ. Kokemuksia

Lisätiedot

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry.

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Mitä tehdä jos tahtoo lapsen Tärkeintä olla iloinen ja opfmisfnen: elokuvat, naurujooga, usko Arkiliikuntaa,

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Andropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008

Andropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Andropaussi Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Omakuva vanhenevasta miehestä 22 v 42 v 53 v 63 v Rembrandt Ikääntymisen seuraukset Oireet ja tuntemukset Libido laimenee ja erektiokyky

Lisätiedot

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen

Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen KATSAUS Leena Anttila Elämäntavoilla, jotka tähtäävät normaalipainoisuuteen ja tupakoimattomuuteen, on osoitettu olevan hedelmällisyyttä suojaavia vaikutuksia. Nuorille tai hedelmättömyydestä kärsiville

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE

POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Emmi Perintö Ulla-Maria Talvitie Lahden

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 2 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Neonataalikuolema (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LAPSI VASTASYNTYNEEN

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Uusin steriloimislaki tuli voimaan vuonna

Uusin steriloimislaki tuli voimaan vuonna RASKAUDEN EHKÄISY Risto Erkkola Nykyisin arvioidaan, että noin 153 miljoonaa naista heistä noin 138 miljoonaa kehitysmaissa on valinnut ehkäisymenetelmäkseen sterilisaation. Naisen sterilisaatio onkin

Lisätiedot

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008 16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Miehen matala testosteronitaso miten diagnosoin ja hoidan?

Miehen matala testosteronitaso miten diagnosoin ja hoidan? kättä pidempää tieteessä Satu Vehkavaara dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, Vatsakeskus, endokrinologia ja parenkyymisairaudet, endokrinologian poliklinikka,

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia

Lisätiedot

Poikien viivästynyt murrosiän kehitys

Poikien viivästynyt murrosiän kehitys Tieteessä kättä pidempää Tero Varimo LL, erikoistuva lääkäri HYKS, Lastenklinikka Matti Hero LT, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka Taneli Raivio professori, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka

Lisätiedot

KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ?

KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ? KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ? Heidi Varis Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Naistentautien klinikka Huhtikuu 2013 2 ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Ensimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus

Ensimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus Katsaus RITA ISAKSSON JA AILA TIITINEN Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys Koeputkihedelmöitys (IVF) on mullistanut lapsettomien parien hoidon viime vuosikymmenien aikana. Toistettujen

Lisätiedot

Istukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Istukkanäytetutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Istukkanäytetutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians

Lisätiedot

Elina Pihlaja & Minna Vesa. Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa? Lapsettomuus kokemuksena

Elina Pihlaja & Minna Vesa. Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa? Lapsettomuus kokemuksena Elina Pihlaja & Minna Vesa Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa? Lapsettomuus kokemuksena Opinnäytetyö Syksy 2012 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot