Lausunto valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmälle"

Transkriptio

1 Lausunto valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmälle 1. Vastuullinen omistajanäkökulma Suomella on oltava kilpailukykyinen yrittäjyyteen ja työn antamiseen kannustava verotus. Sen rakennetta tulee muuttaa suuntaan, jossa veropohja on selkeästi ennustettavissa ja riippuvainen verovelvollisen omista toimista ja valinnoista. Työn tulee olla motivoivaa, yrittäjän riskinottokyky palkitsevaa ja kuluttamisen "kallista". Valtiontalouden rooli tulee olla kustannustehokkuuden kehityksessä. Perheyritysten veronäkemyksen kulmakivenä on vastuullinen omistajuus. Perheyritysten liiton näkökulmana on perheyritys ja sen muodostamien sidosryhmien yhteiset edut, ei pelkästään yrittäjäomistajan oma etu, vaikka silläkin on vaikutusta kokonaisuuteen. Yrityksen näkökulmasta omistajuus voidaan määritellä usean tuotannontekijän muodostamana kokonaisuutena. Klassiset tuotannontekijät ovat työvoima ja pääoma, joka jaetaan omaan ja vieraaseen pääomaan. Näiden lisäksi keskeisiä tuotannontekijöitä ovat muun muassa inhimillinen pääoma, immateriaalinen pääoma, organisatorinen pääoma, omistajaohjaus sekä yrittäjyys. Omistajuus on kokonaisuus, joka kattaa näistä tuotannontekijöistä kolme: oman pääoman, omistajaohjauksen sekä yrittäjyyden. 1 Perheyritykset ovat olleet rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa vuosikymmeniä, vanhimmat jo ennen autonomian aikaa. Perheyritykset korostavat yhteiskunta-vastuullisuutta. Perheyritykset ovat yhteiskunnalle rahasampoja, jotka tuottavat pitkäaikaista ja säännönmukaista verotuloa. Perheyrityksissä laajasti tulkittuna työskentelee yli puolet yksityisen sektorin työvoimasta. Verojen maksun lisäksi perheyritykset ovat osallistuneet kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoiseen kehittämiseen mm. elinkeinoja, tiedettä, taidetta ja sosiaalisia suhteita tukemalla. Verotuksen kehittämisen rinnalla perheyritykset muistuttavat yhteiskunnallisista arvoista, mm. suomalaisen omistajuuden tulevaisuudesta. Yritysten huomioon ottaminen verotuksessa on myös julkisen vallan kannalta olennaista, koska yritysten avulla kerätään pääosa verotuloista. Siksi yrittämisen verotukseen liittyvät lait kannattaa säätää niin, että suomalaiset omistajat eivät ole verotuksellisesti huonommassa asemassa kuin ulkomaalaiset omistajat. Silloin yritysvarallisuutta ei ainakaan turhaan valu ulkomaille puhtaasti verotuksellisista syistä. 1 Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan (SONK) ohjelma 2006 Hyvinvointi tarvitsee vastuullisia omistajia.

2 2 2. Veropolitiikan toimintaympäristön suurimmat haasteet Suomen veroaste on yksi Euroopan korkeimpia noin 43 prosentin tasolla. Yksi keskeisimmistä haasteista on siinä, että veroaste ei enää nouse, vaan että se voidaan saada hieman alemmalle tasolle bruttokansantuotteesta. Taloudellinen lama ja finanssikriisi lisäävät Suomen julkista velkaantumista lähivuosina ainakin 30 miljardilla eurolla. Tämä vaikeuttaa veroasteen keventämistä. Pitemmällä aikavälillä merkittävä muutoksille altis ja mahdollisuuksia sisältävä kehityslinja on kulutuksen verotus, mihin erityisesti liittyvät pyrkimykset hallita maapallon lämpenemistä ja ilmakehän saastumista. Uusien, vähän saastuttavien energiaratkaisujen kannustaminen verotuksella ja vanhojen, saastuttavien energiamuotojen yhä ankarammaksi muuttuva verotus ovat myös energiakeskustelun globaali teema. Globalisaatiokehityksessä Suomi on poliittisesti osa Euroopan sisämarkkinaa. Seuraavan kymmenen vuoden jaksolla on mahdollista nähdä Euroopan ja Venäjän talousalueen lähentymistä, jolloin kulutuksen verotuksen läpinäkyvyys on säätelykeino ja mahdollisuus hallita integroitumista. Kulutuksen ohella pääomien ja työn verotuksen periaatteet ovat Suomessa mukautuneet markkinan avautumiseen. Välillistä verotusta ovat ohjanneet EY-direktiivit ja tuloverotus on viime kädessä muokkautunut EY-tuomioistuimen päätösten kautta. Kapean veropohjan järjestelmää lähdettiin Suomessa purkamaan 1980-luvun lopulla, yhteisökantoja madallettiin ja pääomatuloverouudistus tehtiin 1993 (avoir fiscal), jolloin yhteisöverokanta oli 25 prosenttia ja osinkoverotus (yksityisissä yhtiöissä tiettyyn rajaan saakka) yhdenkertaista. Kannustavaan pääomaverotukseen sekä verottaja että verotettavat olivat pitkään tyytyväisiä, kunnes osinkoverotusta ryhdyttiin kiristämään samassa yhteydessä, jossa yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä EY-tuomioistuimen päätöksen johdosta luovuttiin Veropolitiikan linja oli Euroopan talousalueen sisään pääsyn edellyttämien muutosten tekeminen, Suomen avaaminen ulkomaiselle omistukselle ja markkinalainsäädännön kehittäminen, millä on ollut heijastusvaikutusta myös verotukseen. Vain ansiotulojen verotuksessa ei ole syntynyt toivottua kehitystä. Se on pysynyt kireänä ja sen taso ylimmissä marginaaleissa poikkeaa lähes kaikista EUmaista Suomelle haitallisesti. Hyvinvointi-yhteiskunnan palvelut ovat kehittyneet merkittävästi jaksolla Vuosina noin miljoonaa kansalaista siirtyy eläkkeelle, mutta työelämään tulee vain runsaat työntekijää. Hyvinvointiyhteiskunnan suurin ongelma on väestön ikääntyminen ja sen aiheuttamat kustannuspaineet. Elinkeino- ja työelämässä on tapahtumassa valtaisa sukupolvenvaihdos, missä perheyritykset edustavat kokemusta ja osaamista eri sukupolvien välisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Perheyritykset ovat halukkaita jakamaan tämän kokemuksen yhteiskunnan eri päättäjien ja sidosryhmien, erikoisesti palkansaajia edustavien järjestöjen kanssa. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluista eivät kaikki palkansaajat pääse nauttimaan täysimääräisesti. Julkisten palvelujen tuottamisessa tulee pyrkiä aidosti siihen, että suuruuden ekonomiaa voidaan hyödyntää verrokkina yksityisten vastaavantasoiseen palveluun suhteutettuna. Julkisen vallan tulisi voida arvioida toimintojaan vuosittain myös nollabudjetointiperiaatteella. Useiden toimintojen ulkoistamista tulee jatkaa etenkin silloin, kun palvelut eivät ole viranomaistoimintaa, vaan julkisten yhteisöjen nimissä tapahtuvaa liiketoimintaa.

3 3 Finanssikriisin tuhoisa vaikutus realitalouteen on johdannainen yritysten rahoituksesta velkarahan kautta. Nykyinen verotus suosii velkarahoitteista rahoittamista, joka on verotuksellisesti tehokkaampaa kun oman pääoman ehtoinen rahoitus. Lainakorot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, pääoman tuotosta maksetaan taas aina täysimääräinen yhteisövero. Etenkin kvartaalitalouden mittarit suosivat näin velkarahoitusta, ja välttävät liiallista oman pääoman käyttöä rahoituslähteenä. Yritystä ei ole nyt verotuksellisesti kannustavaa rahoittaa omien voittovarojen kautta ja näin omavaraisuusasteet ovat alhaisia. Yritykset ovat finanssilaitoksista riippuvaisia ja siten myös finanssikriisi vaikutus reaalitalouteen merkittävä. Kun heikko talouskehitys jatkuu on suuri riski, että epätoivoisina eri valtiot alkavat suosia protektionismia ja siinä ohessa osin epätervettäkin verokilpailua. Jos näin käy, on Suomen valppaasti harkittava, missä määrin maamme on syytä suhteuttaa verojärjestel-mänsä kulloinkin vallitsevaan toimintaympäristöön ja todellisuuteen. Suomi ei selviä julkisen talouden palveluvelvoitteista, eikä pysty lyhentämään riittävästi julkista velkaa, ellei verojärjestelmämme ole kansalaisille ja yrityksille kannustava. 3. Omistamiseen kohdistuvasta verotuksesta 3.1. Periaatteellisia näkökohtia Suomen verojärjestelmässä omistamisen verotus on sisällytetty tuloverotuksen kokonaisuuteen, mikä sekä hämärtää omistajuuden verotuksesta saatavaa kokonaiskuvaa että vaikeuttaa verotuksen taloudellisten vaikutusten arviointia. Tuloverotuksen lisäksi omistajuutta verotetaan muillakin tavoilla. Suomalaisen omistajuuden verottaminen on usein monenkertaista ja eri omaisuuden sekä omaisuudesta saatavan tulon muotoja kohdellaan eriarvoisesti. Lisäksi verotuksen tasoon vaikuttavat vähennyksiin, poistoihin ja arvostukseen liittyvät säädökset ja käytännöt. Omistajuuden verotuksen kokonaisuus voidaan kaavamaisesti jakaa kolmeen kokonaisuuteen: 1. Omistamisen tuottoon kohdistuvat verot Yhteisövero Pääomatulovero Ansiotulovero (yrittäjillä) 2. Omistamiseen sinänsä kohdistuvat verot Kiinteistövero 3. Omistajuuden siirtoihin kohdistuvat verot Perintö- ja lahjavero (sekä osin myös luovutusvoittovero) Varainsiirtovero Hyvän omistajuuden verotuksen suuri haaste on, ettei luonnollista henkilöä omistajana aseteta huonompaan asemaan kuin muita omistajatahoja. Omistajuuden verotuksen suositeltavat pääperiaatteet voidaan listata seuraavasti: 1. Verotetaan pääoman tuottoa, ei pääomaa sinänsä. 2. Veroa kannetaan tuotosta kertaalleen, ei monta kertaa. 3. Verotus on rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertaista ja ennustettavaa. 4. Järjestelmä on riittävän laadukas, jotta sen vakauteen voidaan luottaa. 5. Omistajuuden verotus ei muodosta yritysten elinkaarelle keinotekoisia portaita, vaan kannustaa yrityksiä kehittymään kullekin yritykselle ja sen omistajille tarkoituksenmukaisella tavalla.

4 Omistajan ja toimivan johdon erilaiset intressit Finanssimaailman kriisi tuo esille omistajan ja toimivan johdon erilaisen aseman. Finanssimaailman kriisi vaikuttaa reaalitalouteen niin voimakkaasti, koska niin moni yritys on riippuvainen velkarahasta. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että velkaraha on verotuksellisesti tehokkaampaa kuin oman pääomanehtoinen rahoitus. Näin on, koska lainakorot ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia, kun taas oman pääoman tuotosta maksetaan aina täysi yhteisövero. Ammattijohtaja, joka luonnollisista syistä pyrkii maksimoimaan yrityksen ulkoista nettotulosta (eli tulosta verojen jälkeen) suhteessa omaan pääomaan ja jonka työpanoksen arvoa useimmiten mitataan prosenteissa, esimerkiksi nettotulos/liikevaihto tai nettotulos/oma pääoma, pyrkii syystä välttämään oman pääoman liiallista käyttöä rahoituslähteenä. Tämän seurauksena kertyvät voittovarat maksetaan usein pois yhtiöstä osinkoina, ehkä erityisesti pörssiyhtiöissä. Tämä on oleellista, koska verotusjärjestelmä, jossa oman pääoman tuottoon kohdistuu aina vain yhdenkertainen verotus, johtaisi siihen, että verojärjestelmä ei enää automaattisesti nosta oman pääoman bruttotuottovaadetta yli kaikkien muiden rahoitusmuotojen. Vastaavasti velkaantuminen ei enää olisi tehokasta. Yrityksen tunnusluvut eivät enää automaattisesti huononisi vain, koska yritystä rahoitetaan kertynein voittovaroin. Kun oman pääoman hinta laskee ja velan tehokkuus poistetaan, voidaan olettaa, että yritysten omavaraisuusasteet nousevat. Tämän seurauksena yrityskannan riippuvuus finanssilaitoksista pienenisi, jolloin finanssimarkkinoiden kriisit vaikuttaisivat yritysten toimintaan nykyistä vähemmän Yritysten merkitys verojen kerääjänä ratkaiseva Pääosa kaikista verotuloista kerätään yritysten kautta ja niiden toiminnan seurauksena. Siksi valtiovallan intressissä on ylläpitää yritysten lukumäärä korkeana ja yrittäjyys korkealla sekä pitää kiinni olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuvuudesta, koska yrityksen jatkaminen on helpompaa kuin uuden perustaminen. Tämä korostaa erityisesti perheyritysten merkitystä pitkäaikaisina veronmaksajina ja lisäarvon tuottajina yhteisölle. Tätä taustoittaa laaja Euroopan komission julkistama tuore selvitys perheyritysten merkityksestä 33 maassa. 2 Perheyritysten osuutta kansantuotteesta on pienentänyt ehkä se, että 1990-luvun alun lama vei paljon myös perheyritysten aineellisia ja henkisiä panoksia, joita ripeänä jatkunut kasvu ei ole sittemmin täysin kompensoinut. Kaikkiaan taloudestamme poistui tuolloin yritystä ja yritysten työllistämää kansalaista. 3 Merkittävä osa verotuloista syntyy suurimpien ja keskisuurten yritysten tuottamana - yritysten työllistämistä henkilöistä, yritysten tuottamasta liikevaihdosta ja tuloksesta. Näiden yritysten lukumäärä on kuitenkin verrattain pieni; alle yritystä työllistää 50 henkilöä tai enemmän eli kysymys on alle yhdestä prosentista koko yrityskannasta. 4 Hallitus onkin kiinnittänyt erityistä huomiota kasvu- ja omistajayrittäjyyden ongelmiin yleisesti, mutta asia on kriittinen myös verotulokertymän kautta Kalevi Tourunen, Perheyritykset kansantalouden resurssina. Keskisuurten ja suurten yritysten omistajuus, toiminnan laajuus ja kannattavuus Suomessa , Jyväskylän yliopisto Kalevi Tourunen 2009.

5 5 Valtiovallan on verotuksella kannustettava yritystoimintaa ainakin seuraavissa kolmessa vaiheessa: 1. Omistajayrittäjien verotuksen pitää olla yksiselitteisesti yritystoiminnan luomista, kasvua ja kehittämistä kannustavaa. 2. Kehittyvien yritysten listautumisten ja sukupolvenvaihdosten pitää olla verotuksellisesti kitkattomia ja jatkuvuutta tukevia. Ne eivät saa muodostaa omistajille kynnyksiä, joiden ylittäminen laukaisee lisää veroja. 3. Yritystoimintaan sijoittamisen pitää olla kaikille toimijoille mahdollisimman houkuttelevaa ja helppoa. Lähde: Verohallinto ja Tilastokeskus, vuoden 2007 verotus. Omistajuuden verotusta voidaan kehittää paremmaksi lukuisin toimenpitein. Keskeistä on verokantojen kannustavammalle tasolle alentamisen ohella verojärjestelmän rakenteen muuttaminen läpinäkyvämmäksi, neutraalimmaksi ja nykyistä vähemmän talouden signaaleja hämärtäväksi. 4. Veropolitiikan päälinjat kannustavuus ja ennustettavuus Jotta Suomella olisi kilpailukykyinen yrittäjyyteen ja työn antamiseen kannustava verotus, tulee verotuksen rakennetta muuttaa suuntaan, jossa veropohja on selkeästi ennustettavissa ja riippuvainen omista toimista ja valinnoista. Työn tulee olla motivoivaa, yrittäjän riskinottokyky palkitsevaa ja kuluttamisen "kallista". Valtiontalouden rooli tulee olla kustannustehokkuuden kehityksessä.

6 6 Työkaluja tähän ovat: 1. ansioverotulon alentaminen 2. yhteisöveron alentaminen lähemmäs alimpia EU:n verotasoja 3. perintö- ja lahjaveron poistaminen asteittain kaikilta 4. pääomatuloverotuksen yhtenäistäminen samanlaiseksi tasolle eri pääomatulotyyppien kesken, kuten myös yrittäjyyteen kannustaminen sopimalla siitä, miten yhteiskunta palkitsee yrittäjäriskin ottajia ja miten työn antamisesta palkitaan 5. arvonlisäveron muokkaus erilaisiin verokantoihin 6. Ympäristömaksujen ja -verojen alueella globaali keskustelu aiheuttaa myös kotimaisia paineita nostaa joitakin veroja, missä on löydettävä kestäviä periaatteita Ansiotuloverotus Työnteon tai veronmaksun välttämiseen kannustaa nykyisellään liian ankara marginaalivero. Tämä asia on kuitenkin helposti korjattavissa ylimpiä marginaaliveroasteita poistamalla, ja tämä on vain poliittinen kysymys. Matalammilla tulotasoilla ei ole mitään tarvetta toimille, koska ansiotuloverotus on meillä siellä aika lievää. On kuitenkin poliittinen kysymys, mikä on ansiotulon alin veroton taso ja sekin on Suomessa EU:n sisällä korkea. 5 Ansiotuloverotuksen alentaminen kautta linjan on tärkeä kysymys; sen kautta myös muun verotuksen uudistukset ymmärretään aikaisempaa paremmin. Myös veronkierron ja harmaan talouden estämiseksi ansiotuloverotuksen alentaminen on keskeinen strategia. Verohallinnon selvitysten mukaan harmaan talouden osuus Suomessa on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli yli 5 miljardia euroa, mikä on lähes 10 prosenttia kaikista verotuloista. Kannustava verotus luo kansalaisille luottamusta siihen, että kannattaa olla verotuksen piirissä. Kun se toimii ansiotuloverotuksessa, se vaikuttaa verotuksen legitimiteettiin. Toinen näkökulma työtulojen verotukseen löytyy verokiilasta, jolla on yhtymäkohtansa kansainväliseen verokilpailuun. Työn verotuksen kehittämisessä olisi efektiivinen marginaaliveroprosentti rajattava sellaiseksi, että toteutuisi edes vähimmäisperiaate palkansaajan on saatava palkastaan vähintään puolet käteen Yhteisöverotus Yritysverotuksen tulee olla yhtäläisin tavoin kilpailukykyistä yhtiömuodosta riippumatta. Yhteisöveroprosentin alentamista ei saa eliminoida poistosääntöjä tiukentamalla. Veropoistoprosentteja tulisi sen sijaan pyrkiä kasvattamaan. Elinkeinotoimintaa harjoittavien yhtiöiden osalta tulee tulolähdejaosta luopua. Yrittäjyyshalukkuuteen vaikuttanee eniten kokonaistuloverorasitus (yhteisövero + eritoten osinkoverotus). Yhteisöverolla on myös merkitystä sen kannalta, etabloituvatko ulkomaiset yritykset tänne. Tähän ja työllistyvyyteen vaikuttaa myös työnantajavelvoitteiden taso, joihin yhteiskunnassa on perinteisesti ollut korotuspaineita. Osinkoverotuksella on myös vaikutusta rahoitusmuotoneutraliteettiin; jos yritysten velkaantumista halutaan estää, niin lainarahoitus ei saisi olla verotuksellisesti parempi rahoitusmuoto kuin oma pääoma Pääomatuloverotus Osinkotulojen verotusta tulee uudistaa siten, että yritysvarallisuuden tuottoa ei veroteta muun pääoman tuottoa ankarammin. Tämä toteutuu silloin, kun yhteisöveron ja osinkoveron 5 Lähdeviite:

7 7 yhteisvaikutus vastaa pääomatulon yleistä verokantaa. Tilanteessa, jossa korot, osingot ja vuokratuotot kaikki ovat yhtäläisen yhdenkertaisen verotuksen kohteena, eikä omaan pääomaan enää kohdistu kahdenkertaista verotusta, oman pääoman houkuttelevuus rahoitusmuotona paranee, mikä parantaisi yrityskantamme taserakenteita. Osinkotulojen verotusta on kehitettävä yllä mainitun periaatteen hengessä ja on tavoiteltava sitä, että hyvinvoiva yritys tuo tuottoa, turvallisuutta ja hyvinvointia henkilökunnalle, yhteiskunnalle ja myös omistajille. Siksi Suomeen tarvitaan osinkotuloverotuksen järjestelmän rakenteen uudistus, joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kansallisesti oikeudenmukainen osana verotuksen kokonaisuutta. Euroopan sisämarkkinanverokilpailusta on helmikuussa 2008 valmistunut laaja selvitys yritysten oman pääoman verotuksesta ja sen yhteyksistä yrittäjän ja omistajan verotukseen. Yritysten oman pääoman useampi- tai ainakin kahdenkertainen verotus on keskeinen eurooppalainen ongelma. Yleiseen mielipiteeseen on ankkuroitunut, että pääomatulojen saajat, erityisesti osinkotulon saajat ovat verotuksellisesti edullisemmin kohdeltuja kuin työtulojen saajat. Käsitys on osittain harhainen 6 : osinkotulon saajan tuloa on verotettu jo kertaalleen yrityksessä, jolloin efektiivinen veroprosentti onkin yleisestä 28 %:n pääomatuloverokannasta poiketen yli 40 %. Uuden osinkoverojärjestelmän periaate voisi olla, että veroa peritään vain, kun osinkoa nostetaan yrityksestä. Vero olisi kertaluonteinen. Esimerkkinä uuden osinkoverojärjestelmän kehittelyn suunnasta voisi olla malli (Notional Interest tai Laskennallinen korko malli), jota voisi pitää yhteisöoikeudellisesti toimivana osinkojen hyvitysjärjestelmänä eli avoir fiscal - mallin käänteisenä sovellutuksena (ks. liite). Pääomien kerryttäminen yrityksiin luo kasvua ja kilpailukykyä. EU:n komission asiantuntijaraportti 7 vuodelta 2008 osoittaa, että verotuksella voidaan melko tehokkaasti ohjata pääomien kertymistä yrityksiin Arvonlisäverotus Globaalit elintasoerot heijastuvat myös kehittyneisiin yhteiskuntiin, joissa tuloerot ovat kasvaneet ja omaisuudet keskittyneet keskiluokalle ja hyvin varakkaalle eliitille. Vaikka hyvinvointiyhteiskunnissa on hyvä sosiaaliturva ja globaalissa mittakaavassa korkea vähimmäistoimentulo, kuluttajien ostovoimaerojen säätely on vielä vähäistä. Kulutuksen verottaminen tulevaisuudessa liittyy moniin yhteiskunnan säätelymekanismeihin, kuten vähävaraisten suosimiseen alhaisella ruuan arvonlisäverolla, maapallon luonnonvarojen suojeluun 6 Verorasitus on 26 % yhteisöverona sikäli kuin osinkoa jakavalla yhtiöllä on riittävästi nettovarallisuutta, jolloin sen jakama osinko, joka vastaa enintään 9 %:n tuottoa pääomalle, on saajalleen yhdenkertaisesti verotettua verovelvolliskohtaiseen enimmäismäärään saakka. Mikäli euron määrä ylittyy taikka kyseessä on julkisesti noteerattu yhtiö, on kokonaisverorasitus 40,504 % käsittäen 26 % yhteisöveroa ja 14,504 prosenttiyksikköä osinkoveroa [0,26 x ,28 x 0,7 x 74). Jos puolestaan 9 % vuotuinen tuotto nettovarallisuudelle ylittyy, siirrytään listaamattomassa yhtiössä ansiotuloverotukseen, jolloin kokonaisverorasitus on selvästi yli 50 %. [0,26 x ,5 x 0,7 x74). Nykyisellään yhdenkertaisesti 26 %:n mukaan verotetun osingon verorasitus on lähellä keskituloisen luonnollisen henkilön tuloveroastetta, mutta kaiken muun osingon verotus on tätä selvästi korkeampaa. Pieniäkin pörssiyhtiöosinkoja verotetaan runsaan 40 %:n tason mukaan, joka tuloverotaso ansiotuloverotuksessa edellyttää sangen korkeaa tulotasoa. 7 Euroopan komission asiantuntijaraportti: Effects of tax systems on the retention of earnings and the increase of own equity (CONTRACT SI2.ICNPROCE ).

8 8 korkeilla energia- ja liikenneveroilla sekä terveyttä vaarantavien nautintoaineiden ankarammalla verotuksella. Saastumisen ja luonnonvarojen kuluttamisen perussyy on kuluttamisen jatkuva kasvu. Globaali kehitys tulee seuraavan neljännesvuosisadan aikana tuomaan kaksi, kenties kolme miljardia ihmistä lähelle länsimaista kulutuskulttuuria. On selvää, ettei maapallo kestä toista autoistumisen ja ilmailun kasvun piikkiä ilman uusia teknologisia ja energiaratkaisuja, jotka hylkäävät vanhat, ilmakehää rasittavat mallit. Teollisuuden energiatarpeen kasvu on neljännesvuosisadan jaksolla koko maailmassa vähintään 50 prosentin, ellei 100 prosentin tasoa. Mikäli valtiovalta katsoo välttämättömäksi kokonaisverokertymän nostamisen, sen tulee tapahtua mieluummin arvonlisäveron, energiamaksujen ja ympäristöpistemaksujen tarkistamisen kautta kuin työtä tai työllistävän pääomaa verottamalla Perintö- ja lahjaverotus Valtaosa kansalaisista haluaa luopua perintöverosta. Se kohdistuu yleensä omaisuuteen, josta on jo maksettu verot. Toisaalta merkittävä osa kansalaisista haluaa ei kuitenkaan läheskään enemmistö että perinnöistä ja lahjoista pitää maksaa veroa ainakin jossakin laajuudessa. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistamisessa olisikin löydettävä yhteisymmärrys suuresta linjasta, jolla verosta voitaisiin luopua asteittain tai ainakin pääosiltaan. Tällöin olisi kiinnitettävä huomio seuraaviin periaatteisiin: - Ensimmäinen veroluokka poistetaan kaikilta esimerkiksi seuraavalla vaalikaudella ja - koko perintövero poistetaan viimeistään vaalikaudella Liite: esimerkki osinkoveromallista

9 9 NOTIONAL INTEREST Esimerkki Tuloslaskelma nykymalli nykymalli n.i.-malli listaamaton listattu < Liikevaihto 10,00 10,00 10,00 EBIT 1,00 1,00 1,00 ulkoiset korot 0,05 0,05 0,05 laskennallinen korko 9% 0,00 0,00 0,09 EBT 0,95 0,95 0,86 Vero 26% 0,25 0,25 0,22 Tulos verojen jälkeen 0,70 0,70 0,64 Oma pääoma 1,00 1,00 1,00 Maks. osinko (9%) 0,09 0,09 0,09 Vero 0,00 0,02 0,03 Verot yhteensä 0,25 0,26 0,25 Jaettuun osinkoon kohdistuva vero yht. 26,0% 40,5% 28,0% - josta yhtiö 26,0% 26,0% 0,0% - josta vastaanottaja 0,0% 14,5% 28,0%

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

HE 237/2016 vp Ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto

HE 237/2016 vp Ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 237/2016 vp Ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistaminen Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 15.11.2016 Esityksen tavoitteet Hallitusohjelman kirjaus: Verohallinnon toiminnan tehostamiseksi,

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Oppositiopuolueiden varjobudjetit Niku Määttänen, Etla

Oppositiopuolueiden varjobudjetit Niku Määttänen, Etla Oppositiopuolueiden varjobudjetit 2017 Niku Määttänen, Etla 1. Johdanto Kaikki oppositiopuolueet ovat esittäneet omat vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2017 talousarvioesitykselle. Nämä niin kutsutut varjobudjetit

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2007 2 SISÄLLYS JOHDANTO 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 6

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen

Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kauppatieteen kandidaatintutkielma Laskentatoimi Osinkoverojärjestelmien kehitys ja niiden vaikutus osingonsaajan verotukseen Development of Finnish

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Pääomatuloverotuksen perusteet, sijoittamisen verotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä Kansainvälisesti tunnetaan Dual Income Tax (DIT) järjestelmänä, jossa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot