Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka

Transkriptio

1 Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme. Teollisuuden pääomakanta jatkaa kutistumistaan ja pääoman kuluminen on tänäkin vuonna selvästi suurempaa kuin uudet investoinnit. Suomen teollisuuden suurin huoli juuri nyt on sen kyky uudistua. Kun kysyntä päävientimarkkinoillamme elpyy, emme ole riittävän kilpailukykyisiä säilyttääksemme edes jo laskeneita markkinaosuuksiamme. Monella kehittyvällä maallakin on uudempi, tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi tuotantokoneisto. Kysymys on tulevaisuuden hyvinvoinnin mahdollistamisesta. Siksi tarvitsemme kansallisen strategian, jossa nostamme keskiöön yksinkertaisen tavoitteen - lisää investointeja Suomeen. Näin varmistamme teollisen tuotannon jatkumisen, kansalaisten työllisyyden ja hyvinvointivaltion olemassaolon perustan. Työmarkkinoita on uudistettava Verotuksen kannustavuutta on lisättävä Logistiikan kilpailukykyisyys on varmistettava

2 TYÖMARKKINOIDEN UUDISTAMINEN JOUSTAVA YRITYSKOHTAINEN TYÖEHDOISTA SOPIMINEN Valtakunnallinen sopimusmalli ja kolmikanta ovat kankeita ja estävät työpaikkojen säilyttämiselle tarpeellisen yrityskohtaisen taloudellisen tilanteen huomioonottamisen. Yritysten mahdollisuudet pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta vaihtelevat eri suhdanneja ympäristön muutostilanteissa. Yrityksille enemmän mahdollisuuksia neuvotella työajan ja palkan joustoista henkilökuntansa kanssa. Tämä vähentäisi irtosanomisia ja rohkaisisi pieniäkin yrityksiä henkilökunnan palkkaamiseen. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET KILPAILUKYKYISIKSI PALKKOJEN JÄÄDYTYS MÄÄRÄAJAKSI Suomen reaaliset yksikkötyökustannukset alkoivat kohota ja kilpailukyky heiketä luvun alussa. Samaan aikaan Suomi alkoi menettää viennin markkinaosuuksiaan. Tällä hetkellä reaaliset yksikkötyökustannuksemme ovat korkeammat kuin kilpailijamaillamme (lähde: EU:n AMECO-tietokanta). Sitoudutaan palkkojen jäädyttämiseen useiksi vuosiksi yksikkötyökustannusten alentamiseksi ja parannetaan siten vientiteollisuuden kilpailukykyä. Kotimaisen kysynnän turvaamiseksi alennetaan työn verottamista ja turvataan kuluttajien ostovoiman kehitys.

3 VEROTUKSEN KANNUSTAVUUS ENNUSTETTAVA VEROTUS Yritysjohdon mielestä iso toimintaympäristöön liittyvä riski on maan poliittisen johdon toiminnan suunta ja ennustamattomuus. Ennustamattomuus liittyy ennen kaikkea yritysja osinkoverotukseen. Epävarmuus vähentää luottamusta ja investointeja Suomeen. Sitoudutaan verotuspolitiikkaan, joka kannustaa investointeihin ja pysytään siinä myös hallituskauden yli. INVESTOINTEJA TUKEVA YHTEISÖVERO Hallitus alensi yhteisöverokantaa 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Ratkaisu oli hyvä, mutta samalla se kannustaa nostamaan tuloksen osinkoina. Osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa vain jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta; yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta. Malli tukisi erityisesti pk-yritysten mahdollisuutta sijoittaa voitot yrityksen toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Näin luodaan lisää työpaikkoja ja verotuloja.

4 LOGISTIIKAN KILPAILUKYKYISYYS TIESTÖN KORJAUSVELAN PIENENTÄMINEN Suomesta puuttuu väylästrategia, tiepolitiikka on lyhytjänteistä. Korjausvelka on yli 2 mrd ja kasvaa edelleen. Korjausvelka aiheuttaa yritysten kuljetuksiin häiriöitä ja kasvattaa kustannuksia. Yli hallituskauden ulottuva pitkän tähtäimen väyläsuunnitelma, jossa painopisteet ohjaavat investointeja. Rahoitusmalleina esimerkiksi: Infra Oy Tasokorotus tai liikenteen veroista isompi osuus liikenteelle Elinkaarimallit MERILIIKENTEELLE EI LISÄKULUJA Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 70 % kuljetetaan meritse. Suomessa toimivilla yrityksillä tulee olla tasapuoliset kilpailuasetelmat. Varmistetaan meriliikenteen kilpailukyky: Luovutaan väylämaksusta Ei säädetä uusia lisäkuluja meriliikenteelle

5 Tekninen kauppa mahdollistaa teollisuuden menestyksen. Teknisen kaupan yritykset tuovat maahan ja myyvät teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemia raaka-aineita, komponentteja, laitteita ja järjestelmiä. Yritykset tarjoavat tuotteisiin liittyviä palveluja ja ratkaisuja ja ovat mukana kehittämässä asiakkaidensa tuotteita ja tuotantoa. Ei vientiä ilman tuontia. Vuonna 2013 Suomeen tuotiin raaka-aineita, investointitavaroita ja tuotantohyödykkeitä 30,3 mrd EUR:n ja vietiin 43,5 mrd EUR:n arvosta. Teknisen kaupan liikevaihto oli samana vuonna 8,3 mrd EUR. Olemme teknisen kaupan keskeisin edunvalvoja ja kilpailukyvyn kehittäjä. Edistämme teknistä kauppaa ja palveluliiketoimintaa tekevien jäsenyritystemme menestymistä. Yhdistyksessä toimii 30 toimialaryhmää ja edustamme lähes 400 alan johtavaa yritystä, jotka työllistävät yli henkilöä. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Toimitusjohtaja Markku Uitto