Henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista voi olla jopa 50 % palveluliiketoiminnassa ja teollisuudessakin
|
|
- Elli Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marko Kesti Marko Kestillä on pitkä kokemus kansainvälisestä teollisuudesta ja organisaatioiden kehittämisestä huipputuottavuusvalmentajana Mcompetencessa. Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsenenä Kesti on kirjoittanut kolme kirjaa henkilöstöpääoman kehittämisestä. Viimeisin kirja Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen julkaistiin tänä syksynä. Henkilöstötuottavuuden kehittämiseen erikoistuneena tutkijana Kesti sai parhaan tutkimuksen palkinnon vuonna 2009 kansainvälisessä TIIM Konferenssissa (Technology, Innovation and Industrial Management). Työelämän laadulla tuottavuutta On aika uudelle johtajuudelle, jossa henkilöstövoimavaroja analysoidaan ja kehitetään tehokkaasti. Jatkossa ei ole enää varaa jättää henkilöstöpääomaa johtamisen sivuraiteelle. Tutkimukset osoittavat, että tehokkaasti toteutettu henkilöstökehittäminen tuottaa merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Hyödyt voidaan arvioida myös laskennalla, jolloin kehittämisestä tulee suunnitelmallista ja tavoitteellista. Henkilöstötuottavuuden kannalta kolme tärkeintä asiaa ovat sairauspoissaolot, vaihtuvuus ja työelämän laatu. Artikkelissa osoitetaan miksi henkilöstöpääoma on kiistatta yrityksen tärkein voimavara. Tuottavuuden kehittäminen kansantaloudessa Henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista voi olla jopa 50 % palveluliiketoiminnassa ja teollisuudessakin 15 % luokkaa (StatFin). Henkilöstöä ei kuitenkaan pidä nähdä kulueränä, vaan sijoituksena, jonka tuottoa pitää vaalia ja kehittää. Liiketoiminnan pyörittämiseen vaadittujen materiaalien ja ostopalvelujen tuottavuus on pitkälti henkilöstön käsissä. Myös koneisiin ja laitteisiin sijoitetun pääoman tuotto saadaan aikaan henkilöstön osaamisen, kokemuksen ja työpanoksen avulla. Tutkimusten mukaan teollisuudessa tunnistetut laatukustannukset ovat 6 % liikevaihdosta ja suurin syy laatukustannuksiin on organisaatiossa esiintyvä sählääminen 1. Hyväkään tuottavuus ei auta, jos tehdään tuotteita tai palveluja, joille ei markkinoilla ole kysyntää. Johtaminen vaikuttaa eniten kannattavuuteen, sillä liiketoimintavalinnat ja strategia ovat johdon käsissä. Toiminnan tuottavuus on kiinni esimiestyöstä ja työntekijöiden työpanoksesta. Henkilöstön tuntemukset ja mielipiteet korreloivat kaikkein eniten tuottavuuden tunnuslukujen kanssa2. Kun henkilöstö kokee turhan työn ja sähläämisen heikentävän työelämän laatua, on vaikutus usein näh- 74
2 tävissä myös tuottavuuden tunnusluvuissa. Turha työ heikentää kapasiteettia tehdä liikevaihtoa ja sählääminen lisää muuttuvia kuluja, joiden seurauksena on huonompi käyttökate ja henkilöstökuluilla jaettu myyntikate (HCROI) 3. Henkilöstö on kiistatta tärkein tuottavuustekijä kaikissa organisaatioissa, joissa liiketoimintaa pyöritetään henkilöstön avulla. Päättäjät tietävät tämän asian, mutta henkilöstöpääoman kehittäminen on haastavaa. Raha on edelleen tärkein ohjaava tekijä organisaatioiden päätöksissä. Johto on vastuussa liiketoiminnan menestyksestä ja haluaa suunnata investointeja ja työpanosta asioihin, jotka tuottavat organisaatiolle taloudellisia hyötyjä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Henkilöstön kehittämisen vaikuttavuutta ei useinkaan osoiteta käytännössä, jolloin toteutusta puoltavien päätösten tekeminen on johdolle vaikeaa 4. Toisaalta ymmärretään, että kehittämiseen pitää panostaa, mutta mitkä olisivat niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat hyötyä? Riskinä on, että kehittämisen työpanos menee hukkaan ja aiheutetaan lisää turhaa työtä ja sähläämistä. Organisaation toiminnan kehittäminen on aina optimointikysymys, sillä aika ja raha ovat rajallisia ja panostus on aina pois jostain muusta. Kansantalouden tuottavuuden tutkimustietojen 5 mukaan yritykset panostavat keskimäärin 1.25 % kokonaistyöajasta (eli 23.2 h/henkilö) aineettomaan henkilöstöpääoman kehittämiseen vuodessa. Se käsittää suunnitelmallisen työntekijöiden koulutuksen, työn opastuksen ja oman toiminnan kehittämisen sekä johdon käyttämän ajan organisaation rakenteelliseen uudistamiseen. Työaikaseurannan mukaan koulutukseen panostetaan noin 0.5 % vuosittaisesta kokonaistyöajasta (EK 2008). Tutkimusteni mukaan uusien työntekijöiden työn opastukseen menee 4-5 % kokonaistyöajasta silloin, kun henkilöstön määrää kasvatetaan 5 % ja lisäksi henkilöstön vaihtuvuus on 5 % luokkaa 6. Mikäli kunnollista työhön opastusta ei tehdä, lisääntyy sähläyksen ja hukkatyön osuus. Tämä puolestaan aiheuttaa laatukustannusten kasvamista, mikä osaltaan heikentää tuottavuutta. Koulutuksen ja työhön opastuksen lisäksi pitäisi panostaa työn sujuvuuden ja laadun parantamiseen. Arvioni mukaan 0.5 % panostus oman toiminnan kehittämiseen riittää ehkä pitämään tehokkuuden nykyisellä tasolla, mutta ei mahdollista sen parantamista. Kehittämäni henkilöstötuottavuuden skenaariolaskennan 7 mukaan voidaan arvioida yritysten henkilöstöpääoman tuottavuuspotentiaalin kehittämisen merkitystä. Jos yritykset panostaisivat 20 % nykyistä enemmän henkilöstön kehittämiseen, saavutettaisiin sillä 14 % parempi tuottavuuskasvu neljässä vuodessa. Työvoiman ikääntymisen takia työvoima vähenee noin 7 %, mutta silti yritykset pystyvät lisäämään liikevaihtoa noin 8 % henkilöstötuottavuuden kehittämisen ansiosta. Ero yritysten välillä tulee olemaan suuri, sillä henkilöstön kehittämiseen panostavat kykenevät lisäämään kapasiteettia, vaikka henkilöstömäärä vähenee. Kokemukset ja tutkimukset puoltavat näkemystä, että yrityksissä ei panosteta riittävän suunnitelmallisesti organisaation toiminnan kehittämiseen. Näkemykseni mukaan kuntaorganisaatioissa 75
3 kehittämisen painopiste on rakenteellisissa uudistuksissa, jotka eivät useinkaan johda käytännön toimenpiteisiin työn sujuvuuden parantamiseksi työntekijätasolla. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden todentaminen Mikäli johdolla ei ole käytettävissä menetelmiä henkilöstön merkityksen analysointiin, eikä tehokkaita toimintamalleja sen kehittämiseen, ei johtoa voine syyllistää henkilöstövoimavarojen puutteellisesta hoitamisesta. Henkilöstön kehittämisinterventioiden vaikuttavuuden mittaus on lapsenkengissä johtuen kahdesta perustavaa laatua olevasta seikasta. Ensinnäkin vaikuttavuuden todentaminen on ollut vaikea toteuttaa, koska selkeitä laskentamalleja ei ole käytettävissä. Toiseksi erilaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttajat eivät useinkaan halua mitata vaikuttavuutta, koska se koetaan vaikeaksi ja liian suureksi riskiksi 8. Yleensä mitataankin vain osallistujien tyytyväisyyttä eli reaktiota 9. Kuitenkin tutkimusten mukaan osallistujien reaktiot eivät korreloi oppimisen, muutoksen eivätkä organisaation saamien hyötyjen kanssa 10. Usein oppiminen vaatii oman mukavuusalueen laajentamista, mikä ei aina ole niin mukavaa. Oppiminen ei vielä takaa muutosta, mutta luo edellytykset sille. Mikäli muutos osuu oikeaan ja tarpeelliseen asiaan, on sillä myönteinen vaikutus organisaatioon. Myönteinen vaikutus ei vielä kerro kehittämisinvestoinnin kannattavuutta (ROI), joka saadaan jakamalla saatu tuotos investoinnin kokonaiskustannuksilla. Esimerkiksi jos kehittämishankkeen tuloksena poissaolot vähenivät 2 % yksiköllä, mutta hankkeeseen käytettiin hankintojen lisäksi 2 % kokonaistyöajasta, ei hanke ollut ROI-laskelman mukaan kannattava. Sen sijaan hanke saattoi olla inhimillisestä näkökulmasta ja organisaation maineen kannalta hyödyllinen investointi. Organisaation oman työajan käyttö on usein kehittämisinvestoinneista kaikkein merkittävin. Organisaation kehittämisessä määrä ei korvaa laatua, vaan on saavutettava optimaalinen tasapaino määrän ja laadun suhteen. Talouskirjanpidossa oman työpanoksen määrä jää huomioimatta, sillä henkilöstökulut nähdään yleensä kiinteinä kuluina. Kyse on kuitenkin henkilöstöpääoman käyttöasteesta. Koneiden osalta pyritään maksimoimaan käyttöaste ja siksi huollot suunnitellaan huolella ja ne toteutetaan tehokkaasti. Vastaavasti pitäisi henkilöstön kehittämishankkeet suunnitella huolella ja toteuttaa tehokkaasti. Vaikuttavuuden mittaaminen on hyvää johtamista, sillä henkilöstöä ei pitäisi rasittaa turhilla kehittämishankkeilla, jotka lisäksi syövät tehollista kapasiteettia liiketoiminnasta. Kokemukseni mukaan henkilöstö ei vastusta kehittämishankkeen vaikuttavuuden mittaamista, vaan se enemminkin haluaa juuri sitä. Tehollisen työajan määrittäminen ja merkitys liiketoiminnalle Työajan käyttöön perustuvan tehokkuuden seurannan ongelmana on se, että työpaikalla vietetty aika ei välttämättä ole tehokasta työaikaa. Työn ääressä vietetty työaika voidaan kohtuullisen luotettavasti määrittää työaikaseurannan avulla, koska lomat ja poissaolot ovat yleensä hyvin tiedossa. Lisäksi voidaan arvioida kuinka paljon pitää käyttää aikaa uusien työntekijöiden opastamiseen sekä henkilöstön koulutukseen. Sen sijaan työssä vietetyn ajankäytön seuranta on laajemmassa mittapuussa vaikea toteuttaa luotettavasti. Tehollinen työaika pitää siis tunnistaa muulla tavalla kuin työajan käytön tarkalla seurannalla. Henkilöstön mielipiteet ja tuntemukset korreloivat hyvin tuottavuuden tunnuslukujen kanssa 11. Kun työntekijät kokevat työelämän laadussa paljon kehittämistarpeita, on myös tuottavuuden parantamisessa paljon kehittämismahdollisuuksia. Tuottavuutta parannetaan parhaiten työn sujuvuutta, yhteistyötä ja tiedon kulkua kehittämällä. Jokaisesta työyhteisöstä on mahdollista tunnistaa optimaaliset parannustoimenpiteet, joiden avulla lisätään sekä työelämän laatua että tuottavuutta. Henkilöstön kokema työelämän laatu näyttää siis korreloivan tuottavuuden kanssa. Voidaan olettaa, että työn ääressä vietetty aika jakaantuu teholliseen työaikaan ja muuhun työaikaan, sen mu- 76
4 kaan, miten henkilöstö kokee työelämän laadun omalla työpaikalla. Tämä oletus puoltaa standardin BS mukaista laatuluokitusta, jossa muu työaika jaetaan ennakoiviin toimenpiteisiin, tarkastamiseen, sisäisiin virheisiin sekä ulkoisiin virheisiin. Tyypillisesti sisäiset virheet vaativat eniten aikaa, sillä sitä kuluu odotteluun, etsimiseen, hakemiseen ja korjaamiseen sekä monenlaiseen hukkatyöhön. Esimerkiksi jos aika työhön on 77 % ja työntekijät kokevat työelämän laadun olevan 70 % tasolla, on tehollinen työaika 0.7 x 77 % = 54 % kokonaistyöajasta. Muu työaika on siis 30 % työn ääressä vietetystä ajasta eli 23 % kokonaistyöajasta. Työelämän laatu voidaan määritellä työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden yhteiskokemuksena. Työyhteisöissä työelämän laatu koostuu ensisijaisesti esimiestoiminnasta, toimintakulttuurista sekä työprosesseista 12. Nämä kyvykkyydet käsittävät ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä henkilöstön hyvinvointiin että työn sujuvuuteen ja laatuun. Työelämän laatu vaihtelee organisaation sisällä työyhteisöjen välillä enemmän kuin eri organisaatioiden välillä. Paikallinen ryhmässä vallitseva toimintakulttuuri on yksilölle tärkeämpi asia kuin organisaatiossa vallitseva yleinen kulttuuri. Myös optimaalinen kehittäminen vaatii työyhteisökohtaisia parannuksia, jolloin saavutetaan paras vaikuttavuus. Kun heikoimmin suoriutuvat työyhteisöt parantavat toimintaansa, näkyvät tulokset koko organisaation tuottavuuden nousuna13. Nousu tulee sekä kustannuksien pienentymisen että kapasiteetin nousun avulla. Markkinoiden vetäessä on tehollisen työkapasiteetin lisääntymisen vaikutus kustannussäästöjä huomattavasti merkittävämpi asia. Tätä asiaa havainnollistaa seuraava kuvio, jossa työelämän laadun parantumisen myötä lisääntyy organisaation tehollinen työaika, mikä vastaavasti mahdollistaa liikevaihdon lisäämisen. 77
5 Kuvassa on noin 400 hengen teollisuusyritys, joka tekee 100 M liikevaihdon. Systemaattisen työelämän laadun kehittämisen ansiosta yritys lisää tehollista henkilöstökapasiteettia 5.5 %. Markkinoiden vetäessä kapasiteetin kasvaminen lisää yrityksen liikevaihtoa. Työmenetelmien kehittämisen ansiosta materiaalien ja ostopalvelujen käyttö tehostuu hieman, jolloin muuttuvien kulujen prosentuaalinen osuus paranee hieman. Esimiestoiminnan ja yhteistyön kehittymisen myötä sairauspoissaolot ja vaihtuvuus vähenevät, mikä tuo noin euron säästöt henkilöstökuluista. Kiinteisiin kuluihin ei kehittämisellä ole vaikutusta, ne pysyvät 15 M tasolla. Kehittämisen ansiosta yritys tekee 2.8 M enemmän käyttökatetta eli voittoa ennen veroja, poistoja ja korkoja. Edellä kuvattu liiketoiminnan kehitys on karkeasti osoitettu pitkittäistutkimuksessa suuressa yrityksessä Suomessa. Kolmen vuoden seurannassa on case-yritys parantanut liikevaihtoa per henkilö keskimäärin 5.4 % vuosittain. Samanaikaisesti yritys kasvatti henkilömäärää keskimäärin 5.3 % vuosittain. Usein henkilöstömäärän kasvu huonontaa liikevaihto per työntekijä -suhdetta, sillä uudet työntekijät eivät ensimmäisenä vuonna tee niin paljon liikevaihtoa kuin kokeneet työntekijät. Työelämän laadun kehittämisen liiketoimintavaikutukset voidaan osoittaa myös laskennallisesti. Poissaolojen liiketoimintavaikutuksen laskenta Oletetaan, että yritys vähentää sairauspoissaoloja kymmenellä prosentilla, jolloin poissaolot vähenevät 8.63 %:sta 7.77 %:iin. Poissaolojen vähentäminen lisää työpanosta työpaikalla, mutta osa tuosta ajasta menee muuhun kuin teholliseen työhön, jolla tehdään liikevaihto. Oletetaan, että teholliseen työhön käytetään 80 % työn ääressä vietetystä ajasta. Tällöin poissaolojen vähentäminen tuo liikevaihtoa euroa ja käyttökatetta euroa. Toinen laskentatapa on arvioida kokonais- 78
6 kustannuksia, jotka syntyvät poissaolojen palkkamenetyksestä ja kapasiteetin korvaamisesta. Lyhyet poissaolot voidaan korvata vuorokautisina ylitöinä ja pitkät poissaolot sijaistyövoimalla tai ulkoisilla palveluilla. Näin laskien voidaan poissaolojen vähentämisellä välttää kustannuksia yhteensä euroa. Laskennan mukaan yhden poissaolopäivän välttäminen aikaansaa euron hyödyn. Vaihtuvuuden liiketoimintavaikutusten laskenta Vaihtuvuudesta syntyy sekä kuluja että kapasiteetin menetystä. Kuluja aiheutuu henkilöstön rekrytoinneista ja opastamisesta sekä työsuhteiden päättämisestä. Kuluissa tulee ottaa huomioon myös organisaation oman työajan käyttö. Uusi työntekijä on perehdytettävä työhön, eikä hän kykene kokeneiden työntekijöiden työtehoon ensimmäisenä vuonna. Henkilöstömäärän vähentäminen tai suuri vaihtuvuus aiheuttavat myös henkilöstön kokeman työelämän laadun heikkenemistä organisaatiossa. Saneeraustilanteessa henkilöstö kokee empatiaa lähteneitä kohtaan ja toisaalta jokainen uusi työntekijä vaatii järjestelyjä ja sopeuttamisen työyhteisöön. Se tarkoittaa, että henkilöstömäärän muutokset vähentävät tilapäisesti tai pysyvästi koko työyhteisön työtehoa. Oheisessa laskelmassa ei ole tätä työtehoa laskevaa vaikutusta otettu huomioon. Täysi työhön opastusaika vaihtelee suuresti tehtävänkuvan sekä työntekijän ja työyhteisön valmiuksien mukaan kuukaudesta useaan vuoteen. Tutkimusten mukaan ylemmän tutkinnon vaativiin tehtäviin valittu uusi työntekijä parantaa organisaation tuottavuutta vasta noin kahden vuoden kuluttua14. 79
7 Työelämän laadun vaikutukset liiketoimintaan Työelämän laadun liiketoimintavaikutusten laskenta voidaan tehdä, kun tiedetään miten työntekijät käyttävät työaikansa keskimäärin. Osa tiedoista saadaan poissaolojen, lomien ja palkanmaksujärjestelmään kirjattujen muiden tietojen perusteella. Näin saadaan laskettua aika työhön ja edelleen tehollinen työaika, kun oletetaan, että henkilöstön kokema työelämän laatu korreloi tehollisen työajan kanssa. Alla olevassa laskelmassa on oletettu työaikajakauma 2 silloin kun työelämän laatua on parannettu 5 % lähtötilanteesta 75.6 %. Viiden prosentin parannus työelämän laadussa on realistinen ja se vaatii tehokasta organisaation kehittämistä noin 0.9 % henkilöstön kokonaistyöajasta (17 h/vuosi). Tämä panostus syö liikevaihtokapasiteettia, mutta tuottaa hyötyjä sitä enemmän. Kehittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta, mistä tulee lisää tehollista työaikaa. Suurimmat hyödyt saadaan kun muun työajan osuus kokonaistyöajasta vähenee, jolloin tehollinen työaika kasvaa vastaavasti. Laskennassa on oletettu, että syntyneellä lisäkapasiteetilla on mahdollista tehdä liikevaihtoa 80 % hyötysuhteella. 80
8 Laskennan mukaan yritys tekee 4.37 M enemmän liikevaihtoa. Nyt pitää muistaa, että panostaminen oman toiminnan kehittämiseen ei sinällään aiheuta kustannusrakenteen muuttumista. Näin ollen kiinteät kulut, sisältäen henkilöstökulut, pidetään vakiona. Muuttuvat kulut lisääntyvät suhteessa liikevaihdon kasvuun. Oman toiminnan tehostaminen on erittäin tuottoisaa juuri siksi, että se parantaa huomattavasti käyttökatetta. Käyttökate paranee noin 1,6 M työelämän laadun kehittämisen ansiosta. Kun tähän huomioidaan kehittämisen tuomat kustannussäästöt poissaolojen ja vaihtuvuuden vähentymisestä, saadaan käyttökatteeseen noin 2 M parannus. Lopuksi Henkilöstön vaikutus organisaation tuottavuuteen on moniulotteinen asia, minkä ymmärtäminen vaatii johdon erityishuomiota. Se, onko työntekijä sairaana vai työpaikalla, on osaltaan merkittävä tekijä. Tuottavuuden kannalta on myös ratkaisevaa se, mitä hän työpaikalla tekee. Hyvin toimivassa työpaikassa työssäoloaika käytetään tehokkaasti työn tekemiseen. Vaikuttaa siltä, että henkilöstön kokema työelämän laatu korreloi tehollisen työajan käytön kanssa. Mitä huonompi on koettu työelämän laatu, sitä enemmän aikaa kuluu turhaan sähläämiseen ja hukkatyöhön. Ilmiö ei kuitenkaan ole ihan näin mustavalkoinen, sillä henkilöstö peilaa työelämän laatua työyhteisön haasteisiin ja tavoitteisiin. Mitä enemmän on haasteita, sitä suurempi merkitys hukkatyöllä ja sähläämisellä on henkilöstön kokemaan työelämän laatuun. Myös liiketoimintanäkökulmasta hukkatyön merkitys nousee sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän on työlle kysyntää. Keskeiset henkilöstötuottavuuden mittarit ovat sairauspoissaolot, vaihtuvuus sekä työelämän laatu. Ne ovat toisiinsa yhteydessä, sillä työelämän laadun parantaminen vähentää yleensä sairaus- 81
9 poissaoloja sekä vaihtuvuutta. Näistä aiheutuu sekä kustannuksia että kapasiteetin menetystä. Työelämän laatu kertoo työajalla käytettävän kapasiteetin käyttöasteen. Kun johto pystyy laskemaan liiketoimintavaikutukset, se voi seurata kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta rahassa. Tuottavuuden parantaminen kulkee käsi kädessä työelämän laadun kehittämisen kanssa. On tärkeää nähdä kokonaisuus. Henkilöstölähtöinen tuottavuuden parantaminen on aina monen asian yhteisvaikutuksen optimointikysymys. Liian suuri työajan käyttö kehittämiseen voi syödä tuottavuushyödyt tai yksipuolinen työsuorituksen tehostaminen voi lisätä vaihtuvuutta ja poissaoloja, jolloin hyödyt valuvat hukkaan. Nyt onkin otollinen aika uudelle johtamiselle, jossa hyödynnetään henkilöstöpääomaa optimaalisella tavalla. Se on sekä johdon että henkilöstön edun mukaista pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä. Lähdeluettelo Elinkeinoelämän keskusliitto (2008). Työaikakatsaus; Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä, Helsinki. Mankin D. (2010). Human Resource Development, Oxford University Press. Jalava J., Aulin-Ahmavaara P. and Alanen A. (2007). Intangible Capital in the Finnish Business Sector, PPT, Working Papers, No 100. Maliranta M. and Asplund R. (2007). Training and hiring strategies to improve firm performance, ETLA, Discussion Paper no. 1105, Helsinki. Fitz-Ens J. (2000). The ROI of Human Capital: measuring the economic value of employee performance, Amacom. United States of America. Kim H. and Cervero R. M. (2007). How power relations structure the evaluation process for HRD programs, Human Resource Development International, 10(1): BS (1990). Guide to the Economics of Quality Part 2: Prevention, Appraisal and Failure Model. London: British Standards Institution. Hamblin A. C. (1974). Evaluation and Control of Training. Maidenhead: McGraw-Hill. Swansson R. A. and Holton E. F. (2001). Foundations of Human Resource Development. San Francisco, CA: Berrett-Koehler. Laird D. (2003). Approaches to Training and Development. Cambridge, MA: Perseus. Andersson, P. H., Hiltunen, K., & Villannen, H. (2004). Promoting quality in Finnish companies. Ministry of Trade and Industry. Edita Publishing. Ramstad, E. (2009). Promoting performance and the quality of working life simultaneously, International Journal of Productivity and performance Management, Vol. 58, no. 5, 2009, Emerald Group Publishing Limited. Daveri F. and Maliranta M. (2007). Age, seniority and labour costs: lessons from Finnish IT revolution. Economic Policy, 22(49), Rantala O. (2008). T&K pääoma, teknologian diffuusio ja talouskasvu. Julkaisussa Huovari J. (toim.), Aineeton pääoma ja talouskasvu TEKES 230/2008. Kesti M. (2010). Strateginen Henkilöstötuottavuuden Johtaminen, Talentum, Helsinki. Wang G. G. and Wilcox D. (2006). Training evaluation: knowing more than is practiced. Advances in Developing Human Resources, 8(4): Andersson et al Kesti 2010; Fitz-Enz 2000; Ramstad Kesti Mankin Jalava et al. 2007; Daveri & Maliranta Kesti Kesti Wang & Wilcox Mankin Swanson & Holton 2006; Laird Fitz-Enz Kesti Kesti Maliranta & Asplund
Työhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
Lisätiedotpalveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo?
Miten rakentaa johtoa palveleva henkilöstöjohtamisen mittaristo? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com R&D Director, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat
LisätiedotMARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen
MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino
LisätiedotTyöelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle
Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010
Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja
LisätiedotTyöelämän laatu tuotantotekijänä. Turvallinen Suomi -seminaari Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja
Työelämän laatu tuotantotekijänä Turvallinen Suomi -seminaari 25.4.2018 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja Menestys piilee ihmisissä Olemme kumppanisi, kun haluat saada henkilöstössä piilevät
LisätiedotMiten työhyvinvointi muutetaan euroiksi?
Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy HTT, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotTyöelämän laadulla kilpailuetua, jota on vaikea kopioida kuinka henkilöstötuottavuusteoria toimii käytännössä?
Työelämän laadulla kilpailuetua, jota on vaikea kopioida kuinka henkilöstötuottavuusteoria toimii käytännössä? Ruka 9.11.2017 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja HUIPPUTULOKSET
LisätiedotMittarit kertovat ja eurot puhuvat
Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden laskentatyökalu OHJE
Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 1 Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu OHJE Marko Kesti 040 717 8006 marko.kesti@mcompetence.com Marko Kesti Henkilöstötuottavuuden laskenta 2 Sisältö Henkilöstötuottavuuden
LisätiedotJohtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting
Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership
LisätiedotTuottava esimies - simulaatiopeli
Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys
LisätiedotTyöhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä
Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä Titi Heikkilä Työhyvinvointipäällikkö Helsinki Suomi 100 johtamisseminaari 24.11.2017 Esityksen sisältö Lyhyt esittely Helsinki Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
LisätiedotTuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan
Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta
LisätiedotMinna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät
Minna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät 28.-29.11.2018 TTS Työtehoseura johtava suomalaisen työn kehittäjä Koulutusta ja tutkimusta Perustettu
LisätiedotTUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?
1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus
LisätiedotTyöelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle
Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717
LisätiedotTiedosta turvaa Muuttaako tieto toimintaa?
M A R K O K E S T I 2 8. 0 4. 2 0 1 7 Tiedosta turvaa Muuttaako tieto toimintaa? Työelämän laatu tuotantotekijänä Mitä työsuojelutoiminta on kokonaisuudessaan? Jatkuva seuranta ja parantaminen Turvallisuusjohtamisen
LisätiedotTyöhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde
Työhyvinvointi tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P, University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) 040 717 8006 marko.kesti@ulapland.fi
LisätiedotMiten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi
Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi Ossi Aura Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 26.9.2007 Esityksen sisältöä Liikuntainvestoinnit yleinen taso Investointien
LisätiedotMiksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
Lisätiedot1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)
Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotTYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA
TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotTyösuojelun taloudelliset vaikutukset
Työsuojelun taloudelliset vaikutukset Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Teollisuusryhmä Teksti: Marko Kesti Työryhmä: Marko Kesti, Riitta Koskinen, Markku Tolvanen, Marjo Uusi-Pantti Taitto: Pulkka
LisätiedotKUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT
KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT Taloustorstai, Helsinki, Kuntatalo, 22.11.2018 Jarmo Vakkuri Professori, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, jarmo.vakkuri@uta.fi ESITELMÄN
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotMikä on paras hinta? Hinnoittele oikein. Tommi Tervanen, Kotipizza Group
Mikä on paras hinta? Hinnoittele oikein Tommi Tervanen, Kotipizza Group v VAIN 54 % YRITTÄJISTÄ OSAA HINNOITELLA TUOTTEEN TAI PALVELUN OIKEIN. LÄHDE: Y-STUDION HALLITSE TALOUTTASI -TESTI Hinnoittelun perusteet
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotLisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotYritykset tässä vertailussa:
5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Gigantti Oy Ab Ikea Oy Kokkolan Halpa-Halli Oy (Konserni) Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö (Konserni) Isojoen Konehalli
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi
Tuottavuuden johtaminen yhteistyössä innovatiivisia tapoja esimiestyön tueksi Sari Suono Henkilöstöjohtaja A-Katsastus Group Oy 600 Minutes Human Resources 30.1.2013, Finlandia-talo, Helsinki 24.1.2013
LisätiedotValtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari
Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotAineeton pääoma avain menestykseen
TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA
LisätiedotMonimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?
Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen
LisätiedotTutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta
Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotSTRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen
STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4
LisätiedotPerhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille
Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä
LisätiedotVoiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?
Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotTyökykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta
Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä
LisätiedotTyöhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde
Mistä virtaa työelämään? Työhyvinvointi - tuottavuuden kestävä virtalähde Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotHenkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä
Henkilöstötunnusluvut FinFami järjestössä 1 Sisällys 1. Mitä henkilöstötunnusluvut kertovat?... 3 2. Mistä henkilöstötunnuslukuja saa?... 3 3. Miksi henkilöstötunnuslukuja kannattaa seurata?... 3 4. Mitä
LisätiedotOppiminen aluekehittämisen moottorina
Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen
LisätiedotSitä saadaan, mitä mitataan!
Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotHyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin
Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin 13.9.2017 Ossi Aura Tieteellinen johtaja, FT HPM Dashboard Oy johtajuus johtajuus johtajuus johtajuus Alustuksen sisältöä 2019... 202x... Henkilöstötuottavuus
LisätiedotTuottavuuden kasvu ja ICT
Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista
LisätiedotKannattavuus / Tuottavuus
Kannattavuus / Tuottavuus Toiminnan kannattavuus / tuottavuus mistä on kysymys? Tuottavuuden perusteet Toimittaja Asiakas Koulutusta 35 vuotta. KANNATTAVUUS TUOTTAVUUS Raaka-aine, Palvelu Yritys Oy Tuote,
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotKohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa
Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto
LisätiedotKaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY
12.9.2018 Kaupungistuminen ja talous -seminaari Kuntamarkkinoilla 12.9.2018, Kuntatalo Helsinki Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY 1. Tuottavuus eli arvonlisä
LisätiedotHenkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari
Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotSTRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT
STRATEGINEN HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN LASKENTA JA OHJAUS, HILJAISET SIGNAALIT LOPPURAPORTTI Jaana Turunen, Teija Hartikka, Riikka Tarkiainen ja Eeva Kuusela SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLTÖ Tiivistelmä 3 Kehittämishankkeen
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotMillainen on perheystävällinen työpaikka?
Millainen on perheystävällinen työpaikka? Lapsifoorumi 2019 Eija Koivuranta Väestöliitto 10.1.2019 1 Miten perheystävällisyys hyödyttää työpaikoilla ja yhteiskunnassa? 1. Konkreettiset teot vaikuttavat
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotHR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy
HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden
LisätiedotViljatilan johtaminen. Timo Jaakkola
Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista
LisätiedotICT:n johtamisella tuloksia
Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotEviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.
Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot
LisätiedotOpiskelu- ja työhyvinvoinnin talousmekanismit
Opiskelu- ja työhyvinvoinnin talousmekanismit Ossi Aura, FT, tutkija, konsultti, tietokirjailija Ossi Aura Consulting Oy Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin Kehittämispäivät 16-17.11.2016 Opiskelu-
LisätiedotOsaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa
Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me
LisätiedotTutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta
Tutkittua tietoa henkilöstötuottavuudesta mitä se on ja miten sitä johdetaan? Marko Kesti Dosentti, HTT, DI Apulaisprofessori, Henkilöstötuottavuus, Lapin Yliopisto Tietokirjailija (http://markokesti.wordpress.com/)
LisätiedotHallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia
Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotMUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander
MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Heta-Warto-Tillander 5.4.19 1 TYÖ ON AINA MUUTTUNUT TYÖELÄMÄN TRENDIT HAASTAVAT TOIMINTAMALLEJA JOHTAMINEN Vuorovaikutus Valmentava esimies Suunnan näyttäminen Itsensä johtaminen TYÖPAIKKA
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotPalvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto
Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotPALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa
PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN
LisätiedotTuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori
Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
Lisätiedot