Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon"

Transkriptio

1 Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys

2 } Larsen s Human Embryology, kappaleet } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet 1. ja 8., 9 s (+kuva 9.8), kappale 7. s.127 kromosomipoikkeavuudet } Alberts ym. Molecular Biology of the Cell, kappale 17, Meiosis s } Lisälukemisto: Kehitysbiologian kurssimoniste (Moodle ja DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology, Opetusvideoita:

3

4 1. Gametogeneesi

5 Primordiaaliset sukusolut Peräisin varhaisen alkion sisäsolumassan soluista (Embryonic Stem Cells, ES-solut) Diploideja kaikki kykyisiä soluja, jotka vaeltavat alkiosta kehittyvään ruskuaispussiin Kiinnittyvät ruskuaispussin seinämään, jossa pysyvät erilaistumattomina aina sukurauhasten kehitykseen asti (alkion kehityksen viikko laskettuna hedelmöityksestä) Sukurauhasten kehittyessä vaeltavat takaisin alkioon ja sukurauhasiin, jossa aloittavat erilaistumisen

6 Primordiaaliset sukusolut vesikalvo alkion etupää alkion takapää kehittyvä napanuora rakkokalvo ruskuaispussi Ihmisalkio n. 26. päivänä hedelmöityksestä

7 SOX17 is indispensable and sufficient for hpgclc gene induction from competent hescs, and it acts in human upstream of BLIMP1 and other genes to initiate the human germ cell transcriptional network. Interestingly, loss of SOX17 in TCam-2 also causes a repression of germ-cell- and pluripotency-associated genes. This suggests that SOX17 might also be important for the maintenance of the germ cell state because it is also highly expressed in embryonic hpgcs. Irie ym., , DOI: ( /j.cell )

8 Ongelmia?

9 Primordiaaliset sukusolut: pojat Poikasikiöillä erilaistuvat gonosyyteiksi Vastasyntyneillä poikavauvoilla gonosyyteistä tulee erilaistumattomia spermatogonioita Näiden erilaistuminen käynnistyy puberteetin aikaan

10 Primordiaaliset sukusolut: tytöt Tyttösikiöillä erilaistuvat ensin oogonioiksi, jotka jakautuvat mitoottisesti Oogonioita on enimmillään kehittyvässä munasarjassa noin 7 miljoonaa Suurin osa näistä soluista poistetaan apoptoottisesti ja jäljelle jääneet solut aloittavat ensimmäisen meioottisen jakautumisen

11 Primordiaaliset sukusolut: tytöt Meioottiset solut jäävät jäljelle ja erilaistuvat primaareiksi oosyyteiksi n primaaria oosyyttiä jäävät meioosin 1. profaasiin puberteettiin asti ja näistä vain noin 500 jatkaa meioosin 1. jakautumisen loppuun meioosin 2. jakautuminen alkaa ovulaatiossa ja päättyy hedelmöitykseen

12 Miksi aikataulu on erilainen?

13 Sukusolujen jakautuminen: meioosi G2 M G1 S

14 Meioosi vs. mitoosi Jos kypsissä sukusoluissa olisi somaattisten solujen tapaan diploidi (2n) kromosomisto, näiden solujen yhtyessä yhdeksi soluksi alkio sisältäisi kaksinkertaisen genomin ja tetraploidin kromosomiston (kr4n) Polyploidia ei ole luonnossa harvinaista, mutta sitä ei esiinny normaalisti nisäkkäillä

15 Haploidi-diploidi-polyploidi

16 Meioosi vs. mitoosi Polyploidian välttämiseksi sukusoluissa tapahtuu ns. vähennys-jakautuminen Diploidi kromosomisto (kr2n) jakautuu kahdelle solulle haploidiksi eli yksinkertaiseksi kromosomistoksi (kr1n) kromosomien lukumäärä on lajikohtainen, ihmisellä haploidi kromosomiluku on 23 (22+X/Y) homologiset vastinkromosomit asettuvat jakotasoon sattumanvaraisesti (ihmisellä vaihtoehtoa) Tämän ja tekijäinvaihdon seurauksena kaikki syntyvät gameetit ovat erilaisia

17 Tekijäinvaihto l. crossing over Tekijäinvaihto on normaaliin meisoosiin kuuluva ilmiö, joka mahdollistaa perintöaineksen vaihdon vastinkromosomien välillä

18 Meioosi vs. mitoosi Meioosiin valmistautuvat solut kahdentavat perimänsä (DNA replikaatio) kuten ennen mitoosia, mutta sen jälkeen tapahtuu kaksi solunjakautumista, jonka tuloksena muodostuu neljä haploidin genomin (kr1n) sisältävää solua Jakojen välissä on lyhyt interfaasi, mutta DNA:ta ei enää kahdenneta

19 mitoosi meioosi

20 Meioosi miehellä ja naisella Miehellä jokaisesta sukusolujen kantasolusta voi muodostua spermatogeneesin ja spermiogeneesin jälkeen neljä hedelmöittämiskykyistä siittiötä Naisella jokaisesta meioosin profaasiin edenneestä oosyytistä voi muodostua oogenesissä vain yksi hedelmöittymiskykyinen munasolu (sekundaarinen oosyytti) ja kolme poistosolua (polar body)

21 Gametogeneesi ja meioosi miehet naiset

22

23

24 Ja jotain menee pieleen Kromosomaalinen nondisjunktio Verraten yleinen häiriö, yleisempi ikääntyneissä munasoluissa Voi tapahtua myös siittiöissä Yleisimmät sukukromosomin ja kromosomin 21 nondisjunktio, jolloin syntyy trisomia/monosomia

25 Downin oireyhtymä

26 Rypäleraskaus ja tuulimunat Arviolta 20 % kaikista raskauksista keskeytyy hedelmöitysvaiheessa % keskeytyneistä raskauksista todetaan ns. tuulimunaraskaus (ovum abortivum) Tuulimunaraskaudessa munasolu on hedelmöittynyt normaalisti, mutta alkio ei kehity, istukkakudos ja sikiökalvot kehittyvät n. 1/1000 raskautta todetaan rypäleraskaus (rakkulamoola, mola hydatidosa) (n /vuosi Suomessa) Rypäleraskaudessa hedelmöitys on tapahtunut, mutta alkiota ei kehity, istukkakudoksen nukkalisäkkeet turpoavat rakkulamaisiksi, sikiökalvoja ei yleensä muodostu lainkaan

27 Sukurauhaset valmistautuvat hedelmöitykseen

28 Munasarjan rakenne

29

30 Munasolu ennen ovulaatiota sisäkotelo munarakkulan neste ulkokotelo granuloosasolut Munakumpu Munasolu

31 Granuloosasolut, kumulussolut ja teekasolut Granuloosasolut ovat munasoluja eri kehitysvaiheessa ympäröiviä epiteelimäisiä soluja, jotka tuottavat estrogeenia Teekasolut ovat Graafin follikkelin sisäkotelosta (theca internasta) peräisin olevia soluja, jotka tuottavat andogeeneja Kumulussolut ovat munakummusta ovulaatiossa munasolun mukana irtoavien granuloosasolujen kerros

32 Munasolun meioosi Vain yksi meioosin 1. jakautumisessa syntynyt munasolu kypsyy kerrallaan = ovulaatio

33 Munasolun meioosi Meioosin 1. jakautumisen päättyessä syntyneet solut ovat hyvin erilaisia Kummassakin on 23 replikoitunutta kromosomia, mutta toisessa ei juuri lainkaan sytoplasmaa = 1. polaarinen kappale (polar body) Suurempi solu on sekundaarinen oosyytti

34 Munasolu ennen hedelmöitystä Polaarinen kappale

35 Munasolun meioosi Sekundaarisen oosyytin jakautuessa meioosin 2. jakautumisessa (joka tapahtuu hedelmöityksessä) syntyy jälleen uusi polaarinen kappale Yleensä myös ensimmäinen polaarinen kappale jakaantuu

36 Munasolun meioosi Meioosin 2. jakautuminen päättyy hedelmöitykseen Polaarisia kappaleita voidaan käyttää IVFhoidoissa: meioosi menee loppuun ja syntyy 2. polaarinen kappale hedelmöitys on tapahtunut analysoidaan munasolun kromosomistatus ennen hedelmöitystä

37 Siittiöiden meioosi

38 Spermatogeneesi HQbxtU

39 Spermatidistä siittiöksi (spermiogeneesi)

40 Meioosin hormonaalinen säätely kummallakin sukupuolella Hypothalamus erittää luliberiiniä (LRH) Aivolisäke erittää gonadotropiineja (LH ja FSH) follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ohjaa sukusolujen kehitystä Naisilla lutenisoiva hormoni ohjaa munarakkulan myöhäisikehitystä, aiheuttaa ovulaation ja säätele keltarauhasen toimintaa ja kehitystä

41 Hormonaalinen säätely:nainen Keltarauhanen erittää steroideja (estrogeeneja ja gestageeneja) jos raskaus alkaa, istukkaa muodostavista trofoblastisoluista erittyy keltarauhasta ylläpitävää istukkahormonia eli koriongonadotropiinia (CG) raskauden alkuvaiheessa steroidit estävät uuden kuukautiskierron alkamisen

42 Hormonaalinen säätely: nainen Myöhemmin istukka erittää progesteronia (keltarauhashormonia) ja estrogeenia, jotka säätelevät raskautta ja valmistavat naisen elimistöä synnytykseen ja maidontuotantoon

43 Hormonaalinen säätely: nainen

44 Endometrium raskauden alussa

45 Hormonaalinen säätely: mies LS stimuloi Leydigin solujen tetosteronituotantoa Testosteroni säätelee Sertolin soluja, kivesten kehitystä ja siittiöiden tuotantoa Myös FSH stimuloi Sertolin soluja, jotka ylläpitävät siittiöiden kantasoluja ja ruokkivat kehittyviä siittiöitä

46 2. Hedelmöitys

47 Hedelmöitys Tapahtuu ovulaation jälkeen munanjohtimen ampullassa tai ampullan vieressä munanjohtimen alkuosassa Itse asiassa kerran kuussa ovuloituva munasolu on ainoa todellinen intraperitoneaalinen solu joten joskus hedelmöitys voi myös tapahtua munajohtimen ulkopuolella

48

49 Kapasitaatio Kapasitaatio: kohdun seinämän epiteelisolujen ja siittiön vuorovaikutuksen seurauksena tapahtuva siittiön solukalvon glykoproteiinivaipan hajotus Siittiö liikkuu vaginasta kohdun kaulaan, siitä kohtuun, kohdun sarviin ja eteenpäin munanjohtimeen Kapasitaatioreaktio tapahtuu kohdun sarvissa ja kestää n. 7 tuntia

50 Kapasitaatio Edellytys akrosomireaktiolle ja ylipäätään sille, että siittiö kykenee hedelmöittämään munasolun Vain kapasitoituneet siittiöt voivat tunkeutua kumulussolukerroksen eli corona radiatan läpi Kapasitaation ja siittiön liikkumisen vaatiman ajan takia hedelmöitys tapahtuu yleensä aikaisintaan n. 10 tunnin kuluttua yhdynnästä

51 Hedelmöitys vaiheittain

52 Siittiön ja munasolun fuusio Akrosomireaktio Polyspermian esto Munasolun aktivaatio

53 Akrosomireaktio Siittiön päässä on proteolyyttisten entsyymien vaippa, joka vapautuu kun siittiö tunkeutuu corona radiataan Proteiineja mm. akrosiini ja trypsiinin kaltainen proteolyyttinen entsyymi Akrosomireaktio on välttämätön hedelmöitystä seuraavalle ns. zonareaktiolle

54

55 Munasolun ja siittiön fuusio Zona pellucidan pinnalla glykoproteiineja, jotka ovat lajille ominaisia, esim. ihmisellä ZP3 Siittiö tunnistaa zonan glykoproteiinivaipan reseptorit (ihmisellä SED1 proteiini)

56 Siittiön ja munasolun fuusio Fuusio siis tapahtuu solukalvojen molekyylien välisen interaktion seurauksena Spesifisten proteiinien ansiosta lajien välinen siittiön ja munasolun fuusio on luonnossa harvinaista

57

58 Nopea polyspermian esto Munasolun ja siittiön fuusioituessa munasolun kortikaaliset rakkulat vapauttavat lysosomaalisia entsyymejä perivitelliinitilaan Kortikaalirakkuloiden hajoaminen entsyymien vaikutuksesta aiheuttaa ns. nopean polyspermian eston, kun zonan koostumus muuttuu = zona reaktio x8

59 Munasolu aktivoituu Kalsiumtason nousu ph:n nousu 2. meioottinen jakautuminen menee loppuun ja muodostuu viimeinen poistosolu DNA:n replikaatio aktivoituu Calsium

60 Tsygootin muodostuminen Esitumat ensin erillään Tumakotelot häviävät Maternaalisen ja paternaalisen DNA:n replikaatio Kromosomit asettuvat jakotasoon kuten metafaasissa

61 Esitumat Esitumat ensin erillään Tumakotelot häviävät Maternaalisen ja paternaalisen DNA:n replikaatio Kromosomit asettuvat jakotasoon kuten metafaasissa

62 Lääketieteelliset sovellukset

63 In vitro fertilisaatio IVF Yksittäisen siittiön injektio ehkä pisimmälle viety tekniikka Ovulaation jälkeen kerätyt munasolut hedelmöitetään viljelymaljalla

64 ivf-sci o/tk.koti?p_artikkeli=dlk QW6FG4

65 Munanjohtimesta kohtuun

66 Alkion jakaantuminen Alkiossa alkavat mitoottiset solujakautumiset Varhaisten alkion solujen jakautuessa MASSA ei kasva, vaikka solujen määrä lisääntyy Alkio on edelleen zona pellucidan ympäröimä Varhainen ihmisen alkio halkijakautuu (engl. cleavage)

67 Halkijakautuminen

68 Ensimmäiset jakautumiset

69 Ensimmäiset jakautumiset

70 Ensimmäiset jakautumiset

71 Ensimmäiset solulinjat Tsygootti jakautuu useiksi blastomeereiksi, jolloin muodostuu morula Tämän jälkeen blastomeerit polarisoituvat ja tiivistyvät kompaktiossa

72 Kompaktio Alkion ensimmäinen erilaistumistapahtuma Solujen välille epiteelisoluille tyypilliset liitokset Kompaktiossa alkusysäys kahdelle uudelle solupopulaatiolle: ulkosoluille ja sisäsoluille

73 Kompaktio Solut sitovat nestettä E-kadheriini välttämätön kompaktiolle Alkio etenee munanjohtimessa kohti kohtua ja on edelleen zona pellucidan ympäröimä = sen koko ei kasva Seuraavassa vaiheessa muodostuu blastokysta, kun alkio tulee kohtuun

74 Blastokystan muodostuminen Ulkosoluissa ioninvaihtopumppu Na/K-ATPaasi Natriumia pumpataan sisälle, jolloin syntyy nesteen täyttämä ontelo Alkiota kutsutaan nyt blastokystaksi (blastokysti) ja onteloa blastokeelomiksi (blastoseeleontelo) Sisä- ja ulkosolut jakautuvat eri lailla ja muodostavat blastokystaan kaksi erillistä solukkoa Sisäsolut muodostavat sisäsolumassan, ulkosoluista tulee trofoblasteja

75 Sisä- ja ulkosolulinjat blastokystassa

76 Sisälle vai ulos? Mikä määrää tuleeko solusta sisä- vai ulkosolu? Transkriptiotekijät OCT ja NANOG ilmentyvät sisäsoluissa Ulkosoluissa nämä hiljennetään (transkriptiotekijät Eomes ja Cdx2) Sisäsoluissa tuotetaan FGF4, jota tarvitaan ulkosolujen erilaistumiseen trofoblasteiksi Ensimmäisiä erilaistumisessa tapahtuvia solujen välisiä induktiivisia interaktioita

77

78 Häiriöt varhaisessa kehityksessä Hedelmöityksestä on kulunut 2-72 h Jakautumisen ja kompaktion häiriöt johtavat alkion varhaiseen apoptoosiin Häiriöt tässä vaiheessa jäävät usein havaitsematta Poikkeuksena kohdun ulkoiset raskaudet

79 Kohdunulkoinen raskaus

80

81 3. Implantaatio

82 Kiinnittyminen kohdun limakalvoon Ihmisellä kehityspäivänä hedelmöityksestä Alkio kuoriutuu zona pellucidasta tuottamiensa proteolyyttisten entsyymien avulla, solujen pinnan tarttumisominaisuudet muuttuvat

83

84 Kavitaatio Prosessi, jossa sisäsolumassassa tapahtuu myös solulinjojen uusi eriytyminen Muodostuu kaksilevyinen alkio, jossa on epiblastija hypoblastikerros Hypoblastikerrosta kutsutaan myös primitiiviseksi endodermiksi

85 Implantaatio Trofoblasteissa tuotetaan perlekaani nimistä heparansulfaattiproteoglykaania Kohdun limakalvossa hepariinia sitovaan EGF:n kaltaista tekijää (Hb-EGF)

86

87 Implantaatio Ulkosoluissa on tapahtunut kahden uuden solulinjan eriytyminen, trofoblasteista tulee ensin sytotrofoblasteja ja sen jälkeen synsytiotrofoblasteja Nämä solut pystyvät tarttumaan kohdun limakalvoon ja kiinnittyvät ensimmäisinä Muodostavat myöhemmin istukan

88 Implantaatio Sytotrofoblastit ovat yksittäisiä soluja, jotka muodostavat alkiota lähimmäksi jäävän ulkosolujen kerroksen Ulommat solut, synsytiotrofoblastit, eivät enää jakaudu Synsytiotrofoblastit muodostavat monitumaisen massan = synsytiumin

89 Implantaatio

90 Implantaatio Samalla trofoblastisolut alkavat tuottamaan istukkahormonia (human chorionic gonadotrophin, hcg) Alkiossa kaksikerroksinen alkiolevy laajenee ja hypoblastisolukko muodostaa primitiivistä ruskuaispussia blastokeelomin (blastokystan ontelo) sisäpuolelle, epiblastista alkaa irtaantumaan vesikalvon (amnion) muodostavia soluja

91

92 Hedelmöityksestä on kulunut alle 10 päivää

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ

ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ 3. KUVA implantaatiosta ja trofoblasteista tarttumassa kohdun limakalvolle. Zona pellucida on hajonnut. Kuva on SEM-kuva. 4. Trofoblastien

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa)

KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) Kirsi Sainio, Hannu Sariola Kuvat (osaksi) Mikko Jalanko Moniste helpottaa Solusta yksilöksi jakson opiskelua. Monisteessa

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

Munasarja alati muuttuva elin

Munasarja alati muuttuva elin Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 50 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 50 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Sukusolut SUKURAUHASTEN KEHITYS JA SUKUPUOLEN MÄÄRÄYTYMINEN. Miten iturata määräytyy? Sukurauhasten erilaistuminen. Sukurauhasten alkuperä

Sukusolut SUKURAUHASTEN KEHITYS JA SUKUPUOLEN MÄÄRÄYTYMINEN. Miten iturata määräytyy? Sukurauhasten erilaistuminen. Sukurauhasten alkuperä Sukusolut Kirsi Sainio 2013 SUKURAUHASTEN KEHITYS JA SUKUPUOLEN MÄÄRÄYTYMINEN Sikiössä gastrulaation alussa erilaistuvat primordiaaliset sukusolut muodostavat ns. ituradan Ituradan solut kehittyvät puberteetin

Lisätiedot

Follikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista. Pro gradu Pia Väyrynen

Follikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista. Pro gradu Pia Väyrynen Follikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista Pro gradu Pia Väyrynen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Perinnöllisyystieteen

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2 Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:

Lisätiedot

Miehet: Puutteellinen spermatogeneesi hypogonadotrooppisen hypogonadismin vuoksi.

Miehet: Puutteellinen spermatogeneesi hypogonadotrooppisen hypogonadismin vuoksi. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 150 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 150 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) 0,5 ml:ssa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?

Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014

Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 ruotsinnokset Henri Puttonen Naisen sukuelimet Naisen sukurauhanen on munasarja, ovario (äggstock). Se tuottaa (oogenesis) naispuolisia sukusoluja

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Hormonit. Elina Itkonen

Hormonit. Elina Itkonen Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien

Lisätiedot

Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä.

Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä. Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä Maria Vitie Pro gradu -tutkielma Jyväskylän Yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

BLASTOMEERIEN MÄÄRÄN JA JAKAUTUMISNOPEUDEN MERKITYS ALKION IMPLANTAATIOON PAKASTETUN ALKION SIIRROISSA

BLASTOMEERIEN MÄÄRÄN JA JAKAUTUMISNOPEUDEN MERKITYS ALKION IMPLANTAATIOON PAKASTETUN ALKION SIIRROISSA Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka Solu- ja molekyylibiologia 2012 Riina Tiikasalo BLASTOMEERIEN MÄÄRÄN JA JAKAUTUMISNOPEUDEN MERKITYS ALKION IMPLANTAATIOON PAKASTETUN ALKION SIIRROISSA OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Neitsyiden lapset. Duodecim 2011;127:2460 4

Neitsyiden lapset. Duodecim 2011;127:2460 4 Neitsyiden lapset Aseksuaalinen eli neitseellinen lisääntyminen on tavallista hyönteisten ja muiden alkeellisten lajien keskuudessa. Viime vuosina on kuitenkin geenitekniikan menetelmin osoitettu, että

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä

Kiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e

Lisätiedot

The Plant Cell / Sytoskeleton

The Plant Cell / Sytoskeleton The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Kehitysbiologia ja histologia

Kehitysbiologia ja histologia Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja

Lisätiedot

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS

Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

GONAL-F 37,5 IU. Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen.

GONAL-F 37,5 IU. Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. B. PAKKAUSSELOSTE 4 1.1 PAKKAUSSELOSTE GONAL-F 37,5 IU Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen

Lisätiedot

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11 HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Hedelmöityksen ihme. uvat tai piirrokset h-hetkestä, hedelmöittymistapahtumasta,

Hedelmöityksen ihme. uvat tai piirrokset h-hetkestä, hedelmöittymistapahtumasta, Juha Kere KATSAUS Hedelmöityksen ihme Joulun ihme, Jeesuksen syntymä Pyhästä Hengestä sikiämisen jälkeen, on tapahtumana ainutkertainen, ja sitä on hyvin vaikea lähestyä biolääketieteen keinoin. Paljon

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 5 EI JOO 1. Seksi Tavoite: Seksi ja yhdyntä käsitteiden ymmärtäminen. 1. Missä kuvassa

Lisätiedot

Hedelmättömyyden hoidot osa II

Hedelmättömyyden hoidot osa II NÄIN HOIDAN Laure Morin-Papunen ja Riitta Koivunen 1568 Oligotsoospermian tai atsoospermian syyn selvittäminen on tärkeää hedelmättömyyden oikean hoitomuodon valitsemiseksi. Jos siemennesteen laatu on

Lisätiedot

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat

Lisätiedot

SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA

SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys Enni Loven Päivi Suorsa Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Ihmisen kantasolut, kloonaus ja tutkimus

Ihmisen kantasolut, kloonaus ja tutkimus e Ihmisen kantasolut, kloonaus ja tutkimus e Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto TUKIJA

Lisätiedot

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI / Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2

Lisätiedot

1. Piilokiveksisyys (R1)

1. Piilokiveksisyys (R1) 1. Piilokiveksisyys (R1) - Piilokiveisyys eli kryptorkia tarkoitttaa kiveksen tai molempien kivesten sijaitsemista muualla kuin kivespussissa - Tämä voi tapahtua silloin, kun kivesten laskeutuminen kivespussiin

Lisätiedot

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile 9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot