Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon
|
|
- Tuomas Lehtinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys
2 } Larsen s Human Embryology, kappaleet } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet 1. ja 8., 9 s (+kuva 9.8), kappale 7. s.127 kromosomipoikkeavuudet } Alberts ym. Molecular Biology of the Cell, kappale 17, Meiosis s } Lisälukemisto: Kehitysbiologian kurssimoniste (Moodle ja DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology, Opetusvideoita:
3
4 1. Gametogeneesi
5 Primordiaaliset sukusolut Peräisin varhaisen alkion sisäsolumassan soluista (Embryonic Stem Cells, ES-solut) Diploideja kaikki kykyisiä soluja, jotka vaeltavat alkiosta kehittyvään ruskuaispussiin Kiinnittyvät ruskuaispussin seinämään, jossa pysyvät erilaistumattomina aina sukurauhasten kehitykseen asti (alkion kehityksen viikko laskettuna hedelmöityksestä) Sukurauhasten kehittyessä vaeltavat takaisin alkioon ja sukurauhasiin, jossa aloittavat erilaistumisen
6 Primordiaaliset sukusolut vesikalvo alkion etupää alkion takapää kehittyvä napanuora rakkokalvo ruskuaispussi Ihmisalkio n. 26. päivänä hedelmöityksestä
7 SOX17 is indispensable and sufficient for hpgclc gene induction from competent hescs, and it acts in human upstream of BLIMP1 and other genes to initiate the human germ cell transcriptional network. Interestingly, loss of SOX17 in TCam-2 also causes a repression of germ-cell- and pluripotency-associated genes. This suggests that SOX17 might also be important for the maintenance of the germ cell state because it is also highly expressed in embryonic hpgcs. Irie ym., , DOI: ( /j.cell )
8 Ongelmia?
9 Primordiaaliset sukusolut: pojat Poikasikiöillä erilaistuvat gonosyyteiksi Vastasyntyneillä poikavauvoilla gonosyyteistä tulee erilaistumattomia spermatogonioita Näiden erilaistuminen käynnistyy puberteetin aikaan
10 Primordiaaliset sukusolut: tytöt Tyttösikiöillä erilaistuvat ensin oogonioiksi, jotka jakautuvat mitoottisesti Oogonioita on enimmillään kehittyvässä munasarjassa noin 7 miljoonaa Suurin osa näistä soluista poistetaan apoptoottisesti ja jäljelle jääneet solut aloittavat ensimmäisen meioottisen jakautumisen
11 Primordiaaliset sukusolut: tytöt Meioottiset solut jäävät jäljelle ja erilaistuvat primaareiksi oosyyteiksi n primaaria oosyyttiä jäävät meioosin 1. profaasiin puberteettiin asti ja näistä vain noin 500 jatkaa meioosin 1. jakautumisen loppuun meioosin 2. jakautuminen alkaa ovulaatiossa ja päättyy hedelmöitykseen
12 Miksi aikataulu on erilainen?
13 Sukusolujen jakautuminen: meioosi G2 M G1 S
14 Meioosi vs. mitoosi Jos kypsissä sukusoluissa olisi somaattisten solujen tapaan diploidi (2n) kromosomisto, näiden solujen yhtyessä yhdeksi soluksi alkio sisältäisi kaksinkertaisen genomin ja tetraploidin kromosomiston (kr4n) Polyploidia ei ole luonnossa harvinaista, mutta sitä ei esiinny normaalisti nisäkkäillä
15 Haploidi-diploidi-polyploidi
16 Meioosi vs. mitoosi Polyploidian välttämiseksi sukusoluissa tapahtuu ns. vähennys-jakautuminen Diploidi kromosomisto (kr2n) jakautuu kahdelle solulle haploidiksi eli yksinkertaiseksi kromosomistoksi (kr1n) kromosomien lukumäärä on lajikohtainen, ihmisellä haploidi kromosomiluku on 23 (22+X/Y) homologiset vastinkromosomit asettuvat jakotasoon sattumanvaraisesti (ihmisellä vaihtoehtoa) Tämän ja tekijäinvaihdon seurauksena kaikki syntyvät gameetit ovat erilaisia
17 Tekijäinvaihto l. crossing over Tekijäinvaihto on normaaliin meisoosiin kuuluva ilmiö, joka mahdollistaa perintöaineksen vaihdon vastinkromosomien välillä
18 Meioosi vs. mitoosi Meioosiin valmistautuvat solut kahdentavat perimänsä (DNA replikaatio) kuten ennen mitoosia, mutta sen jälkeen tapahtuu kaksi solunjakautumista, jonka tuloksena muodostuu neljä haploidin genomin (kr1n) sisältävää solua Jakojen välissä on lyhyt interfaasi, mutta DNA:ta ei enää kahdenneta
19 mitoosi meioosi
20 Meioosi miehellä ja naisella Miehellä jokaisesta sukusolujen kantasolusta voi muodostua spermatogeneesin ja spermiogeneesin jälkeen neljä hedelmöittämiskykyistä siittiötä Naisella jokaisesta meioosin profaasiin edenneestä oosyytistä voi muodostua oogenesissä vain yksi hedelmöittymiskykyinen munasolu (sekundaarinen oosyytti) ja kolme poistosolua (polar body)
21 Gametogeneesi ja meioosi miehet naiset
22
23
24 Ja jotain menee pieleen Kromosomaalinen nondisjunktio Verraten yleinen häiriö, yleisempi ikääntyneissä munasoluissa Voi tapahtua myös siittiöissä Yleisimmät sukukromosomin ja kromosomin 21 nondisjunktio, jolloin syntyy trisomia/monosomia
25 Downin oireyhtymä
26 Rypäleraskaus ja tuulimunat Arviolta 20 % kaikista raskauksista keskeytyy hedelmöitysvaiheessa % keskeytyneistä raskauksista todetaan ns. tuulimunaraskaus (ovum abortivum) Tuulimunaraskaudessa munasolu on hedelmöittynyt normaalisti, mutta alkio ei kehity, istukkakudos ja sikiökalvot kehittyvät n. 1/1000 raskautta todetaan rypäleraskaus (rakkulamoola, mola hydatidosa) (n /vuosi Suomessa) Rypäleraskaudessa hedelmöitys on tapahtunut, mutta alkiota ei kehity, istukkakudoksen nukkalisäkkeet turpoavat rakkulamaisiksi, sikiökalvoja ei yleensä muodostu lainkaan
27 Sukurauhaset valmistautuvat hedelmöitykseen
28 Munasarjan rakenne
29
30 Munasolu ennen ovulaatiota sisäkotelo munarakkulan neste ulkokotelo granuloosasolut Munakumpu Munasolu
31 Granuloosasolut, kumulussolut ja teekasolut Granuloosasolut ovat munasoluja eri kehitysvaiheessa ympäröiviä epiteelimäisiä soluja, jotka tuottavat estrogeenia Teekasolut ovat Graafin follikkelin sisäkotelosta (theca internasta) peräisin olevia soluja, jotka tuottavat andogeeneja Kumulussolut ovat munakummusta ovulaatiossa munasolun mukana irtoavien granuloosasolujen kerros
32 Munasolun meioosi Vain yksi meioosin 1. jakautumisessa syntynyt munasolu kypsyy kerrallaan = ovulaatio
33 Munasolun meioosi Meioosin 1. jakautumisen päättyessä syntyneet solut ovat hyvin erilaisia Kummassakin on 23 replikoitunutta kromosomia, mutta toisessa ei juuri lainkaan sytoplasmaa = 1. polaarinen kappale (polar body) Suurempi solu on sekundaarinen oosyytti
34 Munasolu ennen hedelmöitystä Polaarinen kappale
35 Munasolun meioosi Sekundaarisen oosyytin jakautuessa meioosin 2. jakautumisessa (joka tapahtuu hedelmöityksessä) syntyy jälleen uusi polaarinen kappale Yleensä myös ensimmäinen polaarinen kappale jakaantuu
36 Munasolun meioosi Meioosin 2. jakautuminen päättyy hedelmöitykseen Polaarisia kappaleita voidaan käyttää IVFhoidoissa: meioosi menee loppuun ja syntyy 2. polaarinen kappale hedelmöitys on tapahtunut analysoidaan munasolun kromosomistatus ennen hedelmöitystä
37 Siittiöiden meioosi
38 Spermatogeneesi HQbxtU
39 Spermatidistä siittiöksi (spermiogeneesi)
40 Meioosin hormonaalinen säätely kummallakin sukupuolella Hypothalamus erittää luliberiiniä (LRH) Aivolisäke erittää gonadotropiineja (LH ja FSH) follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ohjaa sukusolujen kehitystä Naisilla lutenisoiva hormoni ohjaa munarakkulan myöhäisikehitystä, aiheuttaa ovulaation ja säätele keltarauhasen toimintaa ja kehitystä
41 Hormonaalinen säätely:nainen Keltarauhanen erittää steroideja (estrogeeneja ja gestageeneja) jos raskaus alkaa, istukkaa muodostavista trofoblastisoluista erittyy keltarauhasta ylläpitävää istukkahormonia eli koriongonadotropiinia (CG) raskauden alkuvaiheessa steroidit estävät uuden kuukautiskierron alkamisen
42 Hormonaalinen säätely: nainen Myöhemmin istukka erittää progesteronia (keltarauhashormonia) ja estrogeenia, jotka säätelevät raskautta ja valmistavat naisen elimistöä synnytykseen ja maidontuotantoon
43 Hormonaalinen säätely: nainen
44 Endometrium raskauden alussa
45 Hormonaalinen säätely: mies LS stimuloi Leydigin solujen tetosteronituotantoa Testosteroni säätelee Sertolin soluja, kivesten kehitystä ja siittiöiden tuotantoa Myös FSH stimuloi Sertolin soluja, jotka ylläpitävät siittiöiden kantasoluja ja ruokkivat kehittyviä siittiöitä
46 2. Hedelmöitys
47 Hedelmöitys Tapahtuu ovulaation jälkeen munanjohtimen ampullassa tai ampullan vieressä munanjohtimen alkuosassa Itse asiassa kerran kuussa ovuloituva munasolu on ainoa todellinen intraperitoneaalinen solu joten joskus hedelmöitys voi myös tapahtua munajohtimen ulkopuolella
48
49 Kapasitaatio Kapasitaatio: kohdun seinämän epiteelisolujen ja siittiön vuorovaikutuksen seurauksena tapahtuva siittiön solukalvon glykoproteiinivaipan hajotus Siittiö liikkuu vaginasta kohdun kaulaan, siitä kohtuun, kohdun sarviin ja eteenpäin munanjohtimeen Kapasitaatioreaktio tapahtuu kohdun sarvissa ja kestää n. 7 tuntia
50 Kapasitaatio Edellytys akrosomireaktiolle ja ylipäätään sille, että siittiö kykenee hedelmöittämään munasolun Vain kapasitoituneet siittiöt voivat tunkeutua kumulussolukerroksen eli corona radiatan läpi Kapasitaation ja siittiön liikkumisen vaatiman ajan takia hedelmöitys tapahtuu yleensä aikaisintaan n. 10 tunnin kuluttua yhdynnästä
51 Hedelmöitys vaiheittain
52 Siittiön ja munasolun fuusio Akrosomireaktio Polyspermian esto Munasolun aktivaatio
53 Akrosomireaktio Siittiön päässä on proteolyyttisten entsyymien vaippa, joka vapautuu kun siittiö tunkeutuu corona radiataan Proteiineja mm. akrosiini ja trypsiinin kaltainen proteolyyttinen entsyymi Akrosomireaktio on välttämätön hedelmöitystä seuraavalle ns. zonareaktiolle
54
55 Munasolun ja siittiön fuusio Zona pellucidan pinnalla glykoproteiineja, jotka ovat lajille ominaisia, esim. ihmisellä ZP3 Siittiö tunnistaa zonan glykoproteiinivaipan reseptorit (ihmisellä SED1 proteiini)
56 Siittiön ja munasolun fuusio Fuusio siis tapahtuu solukalvojen molekyylien välisen interaktion seurauksena Spesifisten proteiinien ansiosta lajien välinen siittiön ja munasolun fuusio on luonnossa harvinaista
57
58 Nopea polyspermian esto Munasolun ja siittiön fuusioituessa munasolun kortikaaliset rakkulat vapauttavat lysosomaalisia entsyymejä perivitelliinitilaan Kortikaalirakkuloiden hajoaminen entsyymien vaikutuksesta aiheuttaa ns. nopean polyspermian eston, kun zonan koostumus muuttuu = zona reaktio x8
59 Munasolu aktivoituu Kalsiumtason nousu ph:n nousu 2. meioottinen jakautuminen menee loppuun ja muodostuu viimeinen poistosolu DNA:n replikaatio aktivoituu Calsium
60 Tsygootin muodostuminen Esitumat ensin erillään Tumakotelot häviävät Maternaalisen ja paternaalisen DNA:n replikaatio Kromosomit asettuvat jakotasoon kuten metafaasissa
61 Esitumat Esitumat ensin erillään Tumakotelot häviävät Maternaalisen ja paternaalisen DNA:n replikaatio Kromosomit asettuvat jakotasoon kuten metafaasissa
62 Lääketieteelliset sovellukset
63 In vitro fertilisaatio IVF Yksittäisen siittiön injektio ehkä pisimmälle viety tekniikka Ovulaation jälkeen kerätyt munasolut hedelmöitetään viljelymaljalla
64 ivf-sci o/tk.koti?p_artikkeli=dlk QW6FG4
65 Munanjohtimesta kohtuun
66 Alkion jakaantuminen Alkiossa alkavat mitoottiset solujakautumiset Varhaisten alkion solujen jakautuessa MASSA ei kasva, vaikka solujen määrä lisääntyy Alkio on edelleen zona pellucidan ympäröimä Varhainen ihmisen alkio halkijakautuu (engl. cleavage)
67 Halkijakautuminen
68 Ensimmäiset jakautumiset
69 Ensimmäiset jakautumiset
70 Ensimmäiset jakautumiset
71 Ensimmäiset solulinjat Tsygootti jakautuu useiksi blastomeereiksi, jolloin muodostuu morula Tämän jälkeen blastomeerit polarisoituvat ja tiivistyvät kompaktiossa
72 Kompaktio Alkion ensimmäinen erilaistumistapahtuma Solujen välille epiteelisoluille tyypilliset liitokset Kompaktiossa alkusysäys kahdelle uudelle solupopulaatiolle: ulkosoluille ja sisäsoluille
73 Kompaktio Solut sitovat nestettä E-kadheriini välttämätön kompaktiolle Alkio etenee munanjohtimessa kohti kohtua ja on edelleen zona pellucidan ympäröimä = sen koko ei kasva Seuraavassa vaiheessa muodostuu blastokysta, kun alkio tulee kohtuun
74 Blastokystan muodostuminen Ulkosoluissa ioninvaihtopumppu Na/K-ATPaasi Natriumia pumpataan sisälle, jolloin syntyy nesteen täyttämä ontelo Alkiota kutsutaan nyt blastokystaksi (blastokysti) ja onteloa blastokeelomiksi (blastoseeleontelo) Sisä- ja ulkosolut jakautuvat eri lailla ja muodostavat blastokystaan kaksi erillistä solukkoa Sisäsolut muodostavat sisäsolumassan, ulkosoluista tulee trofoblasteja
75 Sisä- ja ulkosolulinjat blastokystassa
76 Sisälle vai ulos? Mikä määrää tuleeko solusta sisä- vai ulkosolu? Transkriptiotekijät OCT ja NANOG ilmentyvät sisäsoluissa Ulkosoluissa nämä hiljennetään (transkriptiotekijät Eomes ja Cdx2) Sisäsoluissa tuotetaan FGF4, jota tarvitaan ulkosolujen erilaistumiseen trofoblasteiksi Ensimmäisiä erilaistumisessa tapahtuvia solujen välisiä induktiivisia interaktioita
77
78 Häiriöt varhaisessa kehityksessä Hedelmöityksestä on kulunut 2-72 h Jakautumisen ja kompaktion häiriöt johtavat alkion varhaiseen apoptoosiin Häiriöt tässä vaiheessa jäävät usein havaitsematta Poikkeuksena kohdun ulkoiset raskaudet
79 Kohdunulkoinen raskaus
80
81 3. Implantaatio
82 Kiinnittyminen kohdun limakalvoon Ihmisellä kehityspäivänä hedelmöityksestä Alkio kuoriutuu zona pellucidasta tuottamiensa proteolyyttisten entsyymien avulla, solujen pinnan tarttumisominaisuudet muuttuvat
83
84 Kavitaatio Prosessi, jossa sisäsolumassassa tapahtuu myös solulinjojen uusi eriytyminen Muodostuu kaksilevyinen alkio, jossa on epiblastija hypoblastikerros Hypoblastikerrosta kutsutaan myös primitiiviseksi endodermiksi
85 Implantaatio Trofoblasteissa tuotetaan perlekaani nimistä heparansulfaattiproteoglykaania Kohdun limakalvossa hepariinia sitovaan EGF:n kaltaista tekijää (Hb-EGF)
86
87 Implantaatio Ulkosoluissa on tapahtunut kahden uuden solulinjan eriytyminen, trofoblasteista tulee ensin sytotrofoblasteja ja sen jälkeen synsytiotrofoblasteja Nämä solut pystyvät tarttumaan kohdun limakalvoon ja kiinnittyvät ensimmäisinä Muodostavat myöhemmin istukan
88 Implantaatio Sytotrofoblastit ovat yksittäisiä soluja, jotka muodostavat alkiota lähimmäksi jäävän ulkosolujen kerroksen Ulommat solut, synsytiotrofoblastit, eivät enää jakaudu Synsytiotrofoblastit muodostavat monitumaisen massan = synsytiumin
89 Implantaatio
90 Implantaatio Samalla trofoblastisolut alkavat tuottamaan istukkahormonia (human chorionic gonadotrophin, hcg) Alkiossa kaksikerroksinen alkiolevy laajenee ja hypoblastisolukko muodostaa primitiivistä ruskuaispussia blastokeelomin (blastokystan ontelo) sisäpuolelle, epiblastista alkaa irtaantumaan vesikalvon (amnion) muodostavia soluja
91
92 Hedelmöityksestä on kulunut alle 10 päivää
Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.
Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta
LisätiedotYksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään
Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus
LisätiedotRaskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset
12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotIhmisen kaksikerroksinen alkiolevy
Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ
ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ 3. KUVA implantaatiosta ja trofoblasteista tarttumassa kohdun limakalvolle. Zona pellucida on hajonnut. Kuva on SEM-kuva. 4. Trofoblastien
LisätiedotGametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus
LisätiedotNaisen genitaalien histologiaa
Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu
LisätiedotKEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa)
KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) Kirsi Sainio, Hannu Sariola Kuvat (osaksi) Mikko Jalanko Moniste helpottaa Solusta yksilöksi jakson opiskelua. Monisteessa
LisätiedotBlastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala
LisätiedotSolun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens
Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotVoiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7
HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotKiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007
Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto
LisätiedotLAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen
LisätiedotMunasarja alati muuttuva elin
Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotNaishormonit, Kuukautiskierron säätely
Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden
LisätiedotYLEINEN KEHITYSBIOLOGIA
649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 50 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 50 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotVoiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7
HEDELMÄLLISYYS SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotSukusolut SUKURAUHASTEN KEHITYS JA SUKUPUOLEN MÄÄRÄYTYMINEN. Miten iturata määräytyy? Sukurauhasten erilaistuminen. Sukurauhasten alkuperä
Sukusolut Kirsi Sainio 2013 SUKURAUHASTEN KEHITYS JA SUKUPUOLEN MÄÄRÄYTYMINEN Sikiössä gastrulaation alussa erilaistuvat primordiaaliset sukusolut muodostavat ns. ituradan Ituradan solut kehittyvät puberteetin
LisätiedotFollikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista. Pro gradu Pia Väyrynen
Follikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista Pro gradu Pia Väyrynen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Perinnöllisyystieteen
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta
PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotVäärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.
1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotAdrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.
Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla
LisätiedotAnimal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2
Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:
LisätiedotMiehet: Puutteellinen spermatogeneesi hypogonadotrooppisen hypogonadismin vuoksi.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 150 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 150 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) 0,5 ml:ssa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotKOSKETTAVA LAPSETTOMUUS
Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotHedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa?
Hedelmällisyysneuvola - tarvitaanko sitä? - mitä se voisi tarkoittaa? Aila Tiitinen Prof, linjajohtaja HY ja HYKS Naistenklinikka 9.3.2018 1 Hedelmällisyys Suomessa 9.3.2018 2 Suomalaiset perheet 9.3.2018
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotGenitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014
Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 ruotsinnokset Henri Puttonen Naisen sukuelimet Naisen sukurauhanen on munasarja, ovario (äggstock). Se tuottaa (oogenesis) naispuolisia sukusoluja
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotHormonit. Elina Itkonen
Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien
LisätiedotViljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä.
Viljelyliuoksen ja -menetelmän vaikutukset alkioiden laatuun, raskauksiin ja oksidatiiviseen stressiin koeputkihedelmöityksessä Maria Vitie Pro gradu -tutkielma Jyväskylän Yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotBLASTOMEERIEN MÄÄRÄN JA JAKAUTUMISNOPEUDEN MERKITYS ALKION IMPLANTAATIOON PAKASTETUN ALKION SIIRROISSA
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka Solu- ja molekyylibiologia 2012 Riina Tiikasalo BLASTOMEERIEN MÄÄRÄN JA JAKAUTUMISNOPEUDEN MERKITYS ALKION IMPLANTAATIOON PAKASTETUN ALKION SIIRROISSA OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
Lisätiedot? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.
Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common
LisätiedotDrosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotRaskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.
Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,
LisätiedotNeitsyiden lapset. Duodecim 2011;127:2460 4
Neitsyiden lapset Aseksuaalinen eli neitseellinen lisääntyminen on tavallista hyönteisten ja muiden alkeellisten lajien keskuudessa. Viime vuosina on kuitenkin geenitekniikan menetelmin osoitettu, että
LisätiedotNuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751
Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia
LisätiedotKiveksellä on kaksi tehtävää, tuottaa siittiöitä
Kuvat kertovat Jorma Toppari ja Ilpo Huhtaniemi Kiveksen tehtävänä on tuottaa siittiöitä ja miessukupuolihormonia eli testosteronia. iittiöitten tuotanto eli spermatogeneesi tapahtuu siementiehyissä. e
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat
Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta
LisätiedotHoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin
Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotKehitysbiologia ja histologia
Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotOngelmatamman tiineyttäminen
Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys
LisätiedotKeskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS
Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotGONAL-F 37,5 IU. Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen.
B. PAKKAUSSELOSTE 4 1.1 PAKKAUSSELOSTE GONAL-F 37,5 IU Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotMistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11
HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli
LisätiedotVALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY
VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.
LisätiedotHedelmöityksen ihme. uvat tai piirrokset h-hetkestä, hedelmöittymistapahtumasta,
Juha Kere KATSAUS Hedelmöityksen ihme Joulun ihme, Jeesuksen syntymä Pyhästä Hengestä sikiämisen jälkeen, on tapahtumana ainutkertainen, ja sitä on hyvin vaikea lähestyä biolääketieteen keinoin. Paljon
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 5 EI JOO 1. Seksi Tavoite: Seksi ja yhdyntä käsitteiden ymmärtäminen. 1. Missä kuvassa
LisätiedotHedelmättömyyden hoidot osa II
NÄIN HOIDAN Laure Morin-Papunen ja Riitta Koivunen 1568 Oligotsoospermian tai atsoospermian syyn selvittäminen on tärkeää hedelmättömyyden oikean hoitomuodon valitsemiseksi. Jos siemennesteen laatu on
LisätiedotGlykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä
Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotAvuksi ehkäisyn valintaan
Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotPLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat
LisätiedotSIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA
SIKIÖDIAGNOSTIIKKA SUOMESSA Geneettisten tutkimusmenetelmien kehitys Enni Loven Päivi Suorsa Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Bioanalytiikan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotIhmisen kantasolut, kloonaus ja tutkimus
e Ihmisen kantasolut, kloonaus ja tutkimus e Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto TUKIJA
LisätiedotEhkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /
Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotOsu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta
Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2
Lisätiedot1. Piilokiveksisyys (R1)
1. Piilokiveksisyys (R1) - Piilokiveisyys eli kryptorkia tarkoitttaa kiveksen tai molempien kivesten sijaitsemista muualla kuin kivespussissa - Tämä voi tapahtua silloin, kun kivesten laskeutuminen kivespussiin
LisätiedotSÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile
9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
Lisätiedot