Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta"

Transkriptio

1 Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

2 Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2 kk) seurattavien lista mahdollisimman lyhyeksi - tyhjät tehotarkkailuun heti - häiriöepäilyt hoitoon Kiimakiertofysiologian tunteminen Kiimanoireiden tunnistaminen ja tulkitseminen Kiimantarkkailun säännöllisyys ja riittävä tiheys Muistiinmerkintä ja tiedonkulku tarkkailijoiden välillä Eläinryhmien tunteminen Navetan ympäristö suotuisaksi kiimakäyttäytymiselle Seuranta-apuvälineiden hyödyntäminen

3 Tarkkailtavien ryhmäjako SIEMENNETTYJEN SEURANTA (3 viikossa -> 6 viikossa) ->lehmillä progesteronitesti apuna POIKINEIDEN KIIMAKIERRON KÄYNNISTYMINEN -> jos 6 viikossa ei kiertoa, progesteroniseuranta -> häiriöitä poikimisen yhteydessä erityishuomiotarve SIEMENNYSIKÄÄN TULEVAT HIEHOT -> kuntoluokan huomiointi ajoissa

4 Varaa riittävästi aikaa kiimantarkkailuun kiimantarkkailu ajankohtana jolloin eläimillä mahdollisuus kiimankäyttäytymiseen JA tarkkailijalla mahdollisuus seurata eläinten käyttäytymistä 4

5 Kiimantarkkailukäytäntö suurin osa kiimakäyttäytymisestä esiintyy iltaja yöaikaan kiiman kesto 4-38 tuntia, joskus vain 2 tuntia - mitä korkeatuottoisempi eläin, sitä lyhyempi kiima tärkeimmät kiimatarkkailun ajankohdat iltatarkastus aamulla ennen navetta-askareita 1-2 tuntia varsinaisen navetta-ajan jälkeen, jolloin eläimet rauhoittuvat makuulle, mutta kiimaiset jäävät seurustelemaan keskity kiimantarkkailuun omana työvaiheena, ei pelkästään muiden töiden lomassa

6 Kiimantarkkailukäytäntö, kuinka usein päivässä? 2 x vrk 50 % kiimoista havaitaan 4 x vrk 80 % kiimoista havaitaan

7 Kiimantarkkailuun vaikuttavia tekijöitä Lehmään liittyvät tekijät Energiatasapaino Kuntoluokka Yleinen terveydentila Poikimavaikeudet Kiinnijääneet jälkeiset Kohdun tulehdukset Munasarjahäiriöt Ympäristötekijät Lämpötila Ilmastointi Valaistus Lattioiden pinnat Eläinten ryhmittely Kiimantarkkailija Kiimaoireiden tuntemus Kiimojen seurannan lukumäärä/pv Tarkkailuun käytetty aika Tarkkailun tehokkuus Havaintojen kirjaaminen

8 Kiimakierron vaiheet kiimakierto voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen: esikiima vrk kiima- ½ vrk jälkikiima vrk keltarauhasvaihe - 14 vrk Muistathan! Vaikka normaali kiimakierron pituus on 21 vrk, yksilöiden välillä voi olla vaihtelua -> 18 vrk 24vrk

9 Kiimakierron hormonit GnRH= vapauttajahormoni, aivojen hypotalamuksesta, viestinviejä, säätelee FSH: n ja LH: n erittymistä aivolisäkkeestä FSH = aivojen aivolisäkkeestä, saa aikaan munasolujen kasvuun lähdön ja kypsymisen LH= aivolisäkkeestä, saa aikaan munasolujen loppukypsymisen ja ovulaation - keltarauhanen lähtee kasvuun Estrogeeni eli kiimahormoni, erittyy munasarjassa follikkelista Progesteroni, tiineyshormoni ja progesteronia erittyy kiimakiertojen välillä, erittyy munasarjan keltarauhasesta Prostaglandiini, erittyy kohdun limakalvolta normaalin kiimakierron päivinä 16-17(ei alkiota kasvamassa), saa aikaan keltarauhasen surkastumisen ja munasolun kasvamisen

10 Esikiima 1-3 vrk keltarauhasen surkastuttua suurin follikkeli kehittyy kiimafollikkeliksi kehittyessään se erittää estrogeenihormonia Kiimakäyttäytyminen; Levoton, huutelee hyppii muita eläimiä Muutoksia sukuelimissä kohdussa ja muissa sukuelimissä verenkierto lisääntyy aiheuttaen sukuelinten turpoamista ja liman eritystä lima on esikiiman alkuvaiheessa savunharmaata ja paksua (kuva) muuttuu kirkkaammaksi ja venyvämmäksi mitä lähemmäs seisova kiima tulee

11 Paritteluhalukkuus esikiimassa lehmä hyppää innokkaasti itse, mutta väistää jos toinen lehmä pyrkii sen selkään toisen lehmän alla seisominen on paras kiiman merkki voi hyödyntää laitumella, pihatoissa ja jaloittelutarhoissa

12 Kiima n. ½ vrk verenkierto sukuelimissä vilkastuu sukuelimistä valuva lima muuttuu kristallinkirkkaaksi ja venyväksi tunnin kuluttua kiima alkaa heiketä kiimaoireet voivat helposti jäädä huomaamatta ilman tarkkaa seurantaa

13 Seisovan kiiman kesto

14 Jälkikiima 1-3 vrk ovulaatio tapahtuu jälkikiiman aikana noin 30 tuntia seisovan kiiman alusta ovulaatiokohtaan alkaa kehittyä keltarauhanen samaan aikaan kun munasolu (hedelmöittynyt tai ei) viipyy vielä munanjohtimessa kehittyvä keltarauhanen aloittaa progesteronituotannon keltarauhanen kehittyy ja tuottaa progesteronia riippumatta siitä tapahtuuko hedelmöitystä tai ei progesteronipitoisuus pitää nousta jyrkästi kiiman jälkeisinä päivinä Ovuloitunut munasolu pysyy hedelmöittymiskykyisenä vain n tuntia, siksi siemennyksen ajoitus on tärkeä!!! Ovulaatioarpi, johon keltarauhanen alkaa kehittyä

15 Verennäyttö Munasolun irtoamisen jälkeen kohdun limakalvoilta tulee veri, ei välttämättä näy kaikilla selvästi Ei välttämättä joka kiimakierrolla verennäyttöä Hiehoista noin 80 % näyttää veren Lehmistä noin 50 % näyttää veren Verenvuoto osoittaa että nauta on suurella todennäköisyydellä ollut kiimassa mutta EI kerro kiiman tarkasta ajankohdasta eikä siemennyksen onnistumisesta!! Erään tilaston mukaan verennäyttöön siemennettyjen uusimattomuusprosentti oli noin 33 % Toki jo valmiiksi sulatettu annos tiineyttää paremmin eläimessä kuin annoksen tyhjääminen lietekuiluun Joskus verenlasku myös tiineillä eläimillä

16 Kiiman oireita Kiiman vaihe Hyppäämin en Käyttäytymi nen Ulkoiset sukuelimet Limavuoto Verivuoto Karvapeite pään, hännän ja lautasten alueella esikiima hyppii muita eläimiä huutelee, levoton, puskee muita vulva punoittaa, turvonnut vähän, vetistä, hypätessä valuu ulos ei puhtaat kiima hyppii muita, mutta jää myös itse seisomaan ystävällinen muille, nuoleskelee muita, yhä levoton vulva punoittaa, turvonnut, emättimen seinämä märkä ja liukas kristallinkirka sta, venyvää harvoin hyppyjälkiä mutaa, irronnutta karvaa jälkikiima hyppii muita, mutta pakenee itse alta rauhoittuu vähitellen turvotus vähenee määrä vähenee, muuttuu tahmeaksi 1-3 pv oireiden hävittyä runsaasti hyppyjälkiä

17 Siemennyksen ajoittaminen tiineys% aika ennen kiimaa nuuskii toisten lehmien sukuelimiä siemennyksen paras ajankohta häpy punoittaa, kostea ja turpea pyrkii hyppäämään muiden selkään tuntia kiiman jälkeen eläin on kiinnostunut muista eläimistä yrittää hypätä valutusta esikiima 1 3 päivää ks:n ajoitus Seminologikoulutuksen kehittämishanke eläin jää alle seisomaan toisten sitä hypätessä seisontarefleksi kristallinkirkasta, seisova venyvää limaa, kiima seisova kiima 18 tuntia ( 4 38 t ) antaa toisen hypätä eläin rauhoittuu limaa hyvä paras hyvä valuttelu loppuu, verenlasku mahdollisesti jälkikiima 1 3 päivää Seija Vahtiala, erikoiseläinlääkäri

18 Oikea siemennysajankohta Siemennyksen jälkeen siittiöt tarvitsevat ns. kapasitaatioajan eli jälkikypsymisen Tämä vaihe kestää n.3-6 tuntia ja vasta tämän vaiheen jälkeen siittiöt ovat hedelmöittämiskykyisiä Pakastesiemen pysyy hedelmöittämiskykyisenä n. 24 tuntia (vaihtelua on jonkin verran,+/-) Munasolun irtoamisen jälkeen munasolu säilyy hedelmöittymiskykyisenä n tuntia Siemennyksen ajoitus on juuri tämän vuoksi tärkeää Muista myös ne lehmät/hiehot jotka pitää kuitenkin siemennyttää jo esikiimavaiheessa

19 Oksitosiinin vaikutus siemenen kuljetusmekanismissa Siemennystekniikka -Eläimen rauhallinen käsittely tärkeää -Jos eläin pelkää tai on vihainen siemennettäessä adrenaliini syrjäyttää estrogeenin ja oksitosiinin vaikutuksen -> kohtu ei kuljeta siementä eteenpäin

20 Valekiimat Kiimojen välissä kasvavat follikkeliaallot saattavat saada aikaan näkyviä kiiman oireita Keltarauhasen olemassaolo (progesteronitaso korkealla) estää ovulaation ja follikkelit surkastuvat myös valekiimaoireet laantuvat Follikkeliaaltoja ehtii olla kahden varsinaisen kiiman välillä 2-3 eläimestä riippuen Progesteronitestillä voi selvittää, onko kyseessä valekiima, jos kiimaoireiden ajankohta ei täsmää kiimakiertoon Jos monta eläintä on yhtä aikaa kiimassa, myös valekiimassa olevat aktiivisempia

21 Follikkeliaallot kiimakierron aikana

22 Hiljainen kiima Ovatko hiljaiset kiimat yleistyneet karjoissa? Hiljainen kiima EI ole mikään hormonikierron häiriö Naudalla on tällöinkin aivan normaali kierto, vain ulkoiset kiimanmerkit puuttuvat löytyykö progesteronitestillä? EI välttämättä tarvitse hormonihoitoa, jos kuitenkin poikimisesta jo runsaasti aikaa, järkevää hoitaa Lehmän tai hiehon hiljainen kiima voi joillekin ihmisille olla näkymättömämpi kuin toisille, joillekin jopa täysin näkyvä > kiimantarkkailun vaikutus asiaan Erityinen huomio ensikoihin: todella monta muutosta poikimisen jälkeen, poikiminen-maidontuotanto-kasvuensikkovuotena hampaiden vaihtuminen yms.

23 Keltarauhasvaihe, 14 vrk keltarauhasvaihe on kiimakierron vaiheista pisin progesteronipitoisuus noustessaan muuttaa kohdun olosuhteet alkiolle suotuisaksi mikäli hedelmöittyminen tapahtuu ja eläin jää kantavaksi, keltarauhanen jatkaa progesteronin tuotantoa aina poikimiseen saakka korkea progesteronipitoisuus on välttämätön tiineyden etenemiselle mikäli hedelmöitystä ei tapahdu tai hedelmöittynyt munasolu ei syystä tai toisesta pysty kehittymään, keltarauhanen toimii vain kiimakierron päivään saakka sen tuhoutuessa progesteronipitoisuus laskee nopeasti ja lehmä tulee uudestaan kiimaan

24 Kiimantarkkailun apuvälineet Kynä ja paperia + tehokas taskulamppu Kiimakalenteri Aktiivisuusmittarit, maitomäärän muutokset Progesteronitestit Jäljet hypityksi tulemisesta, värit Lukitusaidat

25 Progesteroni

26 Miksi progesteronitestejä?? progesteronitutkimukset auttavat lehmien hedelmällisyyden seurannassa ja selvittelyssä käytön tulee olla suunniteltua ja järjestelmällistä yksittäisellä tai satunnaisella näytteenotolla saadaan epävarmoja, vaikeasti tulkittavia, harhaanjohtavia tuloksia

27 Progesteronitestin käyttö Kiiman varmistaminen näyte kiimapäivänä Munasarjatoiminnan varmistaminen kiiman jälkeen näyte 9-10 vrk kiiman jälkeen Kiiman uusimisen seuranta 1. näyte 19 vrk ja 2. näyte 22 vrk kiiman jälkeen Tiineystesti - 22 vrk kiiman jälkeen Hoidon seuranta eläinlääkärin ohjeen mukaan

28 Eri progesteronitestien raja-arvoja Tiineystesti 1-9 nmol/l ei tiine nmol/l ei tiine, raja-arvo nmol/l mahdollisesti tiine nmol/l mahdollisesti tiine, 85% varmuus Kiimatesti 1-6 nmol/l mahdollisesti kiimassa 6-10 nmol/l mahdollisesti kiimassa, raja-arvo nmol/l ei kiimassa Munasarjojen toimintatesti 1-10 nmol/l mahdollisesti munasarjahäiriö nmol/l munasarjat toimivat heikosti tai lähellä kiimaa 16- nmol/l munasarjat toimivat

29

30 P4 Rapid - Pikaprogesteronitesti Tulos 5 minuutissa Maitonäyte ei tarvitse olla jälkimaidosta Tehdyn testiliuskan voi säilyttää vertailupohjaksi seurantanäytettä varten, tulos ei muutu säilytyksessä Säilytys C, ei siis jääkaappisäilytystarvetta Testauspaketissa pitkä säilytysaika Hinta n. 4 / testi eli samaa luokkaa kuin meijeriin lähetettävän progesteroninäytteen Hyvä, kun tarvitaan pian tietoa esim. siemennyspäätöstä tehtäessä

31 Seurantalaitteet Keräävät tietoa kiimakäyttäytymisestä vuorokauden ympäri lähes reaaliajassa Helpottavat hallitsemaan suuren eläinmäärän kiimantarkkailua ja nykyään samalla myös terveydenseurantaa On mahdollista asentaa myös ulos, seurantaalue jopa 500 m Ovat apuvälineitä, varmista seurantatietojen paikkansapitävyys myös silmämääräisesti

32 Hedelmällisyysasiantuntijaseminologin käynnillä Tiineystarkastukset 6 viikon tiineydestä alkaen Lepokaudella olevien eläinten tarkistukset Tarvittaessa ohjaaminen eläinlääkärin hoitoon Alkionluovuttajien ja vastaanottajien seuranta Kiimantarkkailun opastus Tarvittaessa muiden asiantuntijoiden puoleen ohjaaminen Navettaolosuhteiden arviointi Ruokinnan oikeellisuuden arviointi Sorkkaterveyden arviointi 32

33 Kiitos!

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON Tiina Reilas ja Susanna Särkijärvi Jalostuspäivät 13.-14.13 Kuopio Laihat/laihtuvat/ rajoitetulla ruokinnalla olevat Alhaisempia hormonipitoisuuksia Vähemmän

Lisätiedot

Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä

Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä Tiineystesti helposti tuotosseurannan maitonäytteestä Kuva: Kirsi Leppikorpi ProAgria Maito valmennus 4.9.2015 Seija Perasto, ELL, MMM ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen kaupunki Esityksen sisältö Naudan

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus.

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 12,5 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: dinoprosti 12,5 mg/ml (dinoprostitrometamolina). Apuaineet: bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 ProAgriassa ovat mukana ProAgria keskukset 20 kpl Faba ProAgria Maatalouden Laskentakeskus

Lisätiedot

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras).

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras). VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Receptal vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje

Lisätiedot

Alkiohuuhtelun järjestäminen tilalla. Mikä alkio on? järjestäminen tilalla. Miten alkiota saadaan? Huuhdeltava eläin 20.3.2015. Vasikoita alkioista

Alkiohuuhtelun järjestäminen tilalla. Mikä alkio on? järjestäminen tilalla. Miten alkiota saadaan? Huuhdeltava eläin 20.3.2015. Vasikoita alkioista Alkiohuuhtelun järjestäminen lalla järjestäminen lalla Mikä alkio on? Viikon ikäinen, munasolu + siitö Koko noin 1/10 mm Pyöreä pallo, jossa kuori eli zona sisällä soluja Solut vielä kaikki sanlaisia voidaan

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

NAUTOJEN TOIMILUPASIEMENNYS

NAUTOJEN TOIMILUPASIEMENNYS NAUTOJEN TOIMILUPASIEMENNYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 20.4.2012 Sini Ranta Paikka TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Maatilatalouden

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dinolytic vet. 5 mg/ml injektioneste, liuos lehmälle, hevoselle ja sialle

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Dinolytic vet. 5 mg/ml injektioneste, liuos lehmälle, hevoselle ja sialle VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 5 mg/ml injektioneste, liuos lehmälle, hevoselle ja sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: dinoprostitrometamoli

Lisätiedot

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Kloprostenolin vaikutus tamman follikkelin kehitykseen, ovulaatioon ja tiinehtymiseen Juan Cuervo-Arango

Lisätiedot

Maria Laakso. Siemennystoiminnan aloittaminen keinosiemennystoimiluvan hankkineilla tiloilla

Maria Laakso. Siemennystoiminnan aloittaminen keinosiemennystoimiluvan hankkineilla tiloilla Maria Laakso Siemennystoiminnan aloittaminen keinosiemennystoimiluvan hankkineilla tiloilla Opinnäytetyö Kevät 2012 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN ELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE.

HELSINGIN YLIOPISTO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN ELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE. HELSINGIN YLIOPISTO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN ELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE Anna Lehtonen NAUDAN MUNASARJARAKKULAN HOIDOT JA TIINEHTYMINEN HOITOJEN JÄLKEEN Eläinlääketieteen

Lisätiedot

DeLaval aktiivisuusmittauksen toiminta

DeLaval aktiivisuusmittauksen toiminta www.delaval.fi DeLaval aktiivisuusmittauksen toiminta Aktiivisuusmittari raportoi tiedot joka tunti 24h/vrk Tähän se käyttää radioyhteyttä. Antenni ottaa vastaan tietoa mittarista ja välittää sen Alprolle.

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Lypsykarjan hedelmällisyys

Lypsykarjan hedelmällisyys Lypsykarjan hedelmällisyys Anu Auhtola Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Auhtola, Anu Työn nimi Lypsykarjan hedelmällisyys

Lisätiedot

UUSINTASIEMENNETTYJEN LEHMIEN SIEMENNYSPÄIVÄN PROGESTERONIPI- TOISUUS JA KIIMANOIREET

UUSINTASIEMENNETTYJEN LEHMIEN SIEMENNYSPÄIVÄN PROGESTERONIPI- TOISUUS JA KIIMANOIREET OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA UUSINTASIEMENNETTYJEN LEHMIEN SIEMENNYSPÄIVÄN PROGESTERONIPI- TOISUUS JA KIIMANOIREET T E K I J Ä T: Jarmo Nissinen Sini Ryymin SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014

MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Estrumat vet. 0,25 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS.

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Estrumat vet. 0,25 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Estrumat vet. 0,25 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Kloprostenoli (natriumsuolana) Apuaineet:

Lisätiedot

- tuotantoedellytysten ja kannattavuustekijöiden tunteminen. - jälkeläisarvostelun ja jalostusvalinnan tuntemus sekä jalostussuunnitelman teko

- tuotantoedellytysten ja kannattavuustekijöiden tunteminen. - jälkeläisarvostelun ja jalostusvalinnan tuntemus sekä jalostussuunnitelman teko Ohjeistus tutkintosuorituksen arviointiin, Faba Palvelu TUTKINTOSUORITUKSET Seminologin tutkinto koostuu useasta osatutkinnosta. Teurastamolla suoritetaan ensimmäinen arviointitilaisuus, jossa polttokapillaarisiemennyksillä

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ryhmätyö kappaleesta 14 Jakaudutaan 6 ryhmään ja tehdään esitelmä seuraavista aiheista: 1. Sukupuolielimet ja miehen kivekset (s. 152-153) 2. Naisen munasarjat ja kuukautiskierto

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Koiran keinosiemennys Ell. Lena Lindh S

Koiran keinosiemennys Ell. Lena Lindh S Koiran keinosiemennys Ell. Lena Lindh Yleistä koiran keinosiemennyksestä Koiran keinosiemennyksestä on viime vuosien aikana tullut tärkeä apuväline koirankasvattajille ympäri maailman suunnitelmallisessa

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto

Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat. Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Koiran lisääntyminen ja sen ongelmat Tuire Tamminen Mevet, Helsingin yliopisto Kiimakontrollista Ensikertalaiset, astuminen ei onnistu Iäkäs uros, uroksen saatavuus Astutusten määrä Keinosiemennys Tyhjäksi

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

11 vrk pp regressoituneet karunkkelit lochiometra

11 vrk pp regressoituneet karunkkelit lochiometra Naudan kohdun ultraäänitutkimus Juhani Taponen Sovellutukset fysiologiset tilat syklin aiheuttamat muutokset varhaiset tiineystarkastukset kaksosdiagnostiikka tiineyden keston arviointi sikiön sukupuolenmääritys

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

HEVOSTEN KEINOSIEMENNYSTOIMINNAN RAPORTOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KATSAUS VUODEN 2007 ASTUTUKSIIN

HEVOSTEN KEINOSIEMENNYSTOIMINNAN RAPORTOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KATSAUS VUODEN 2007 ASTUTUKSIIN HEVOSTEN KEINOSIEMENNYSTOIMINNAN RAPORTOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KATSAUS VUODEN 2007 ASTUTUKSIIN Kirsi Lustig Opinnäytetyö Ylempi ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala

Lisätiedot

Märehtimistä mittaavat laitteet

Märehtimistä mittaavat laitteet Märehtimistä mittaavat laitteet Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Joensuu/Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

AKTIIVISUUSMITTAUS KIIMANTARKKAILUSSA

AKTIIVISUUSMITTAUS KIIMANTARKKAILUSSA AKTIIVISUUSMITTAUS KIIMANTARKKAILUSSA Opinnäytetyö Merja Tukiainen Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Iisalmen yksikkö Koulutusala: Luonnonvara-ala Koulutusohjelma:

Lisätiedot

määrittää siemennysajankohdan oikea-aikaisesti suhteessa määrittäminen

määrittää siemennysajankohdan oikea-aikaisesti suhteessa määrittäminen 3.15 Tuotantoeläinten tilasiemennys Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa kehittää eläinainesta jalostuksen avulla määrittää siemennysajankohdan siementää tuotantoeläimiä huolehtia

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle Mikä on KPI? KPI = key performance indicator Suorituskyvyn mittari tai avaintunnusluku KPI on yrityksen määrittämä tunnusluku, joka kertoo yrityksen toiminnasta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Busol vet 0,004 mg/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, kanille (FI)

VALMISTEYHTEENVETO. Busol vet 0,004 mg/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, kanille (FI) 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Busol vet 0,004 mg/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, kanille (FI) 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää Vaikuttava aine:

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus

Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Jenni Marttila Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kotieläinten lisääntymistiede Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Historiaa Maailman ensimmäiset alkionsiirtovarsat syntyivät 1970 luvun alussa Kaupalliset alkionsiirrot

Lisätiedot

Reaaliaikaisen ultraäänitutkimuksen käyttö sikojen munasarjafollikkeleiden mittauksessa ja lisääntymisdiagnostiikassa

Reaaliaikaisen ultraäänitutkimuksen käyttö sikojen munasarjafollikkeleiden mittauksessa ja lisääntymisdiagnostiikassa Reaaliaikaisen ultraäänitutkimuksen käyttö sikojen munasarjafollikkeleiden mittauksessa ja lisääntymisdiagnostiikassa Lisensiaatin tutkielma Tuomas Penttilä Helsingin Yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Porceptal Vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 ml injektionestettä sisältää:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Porceptal Vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 ml injektionestettä sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Porceptal Vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Busereliiniasetaatti 4,2 mikrog (vastaten

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

AKTIIVISUUSMITTAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KIIMANTARKKAILUSSA JA SIEMENNYSAJANKOHDAN VALINNASSA

AKTIIVISUUSMITTAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KIIMANTARKKAILUSSA JA SIEMENNYSAJANKOHDAN VALINNASSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA AKTIIVISUUSMITTAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KIIMANTARKKAILUSSA JA SIEMENNYSAJANKOHDAN VALINNASSA Lely Qwes H -Aktiivisuusmittausjärjestelmä

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Astutuksesta varsaksi

Astutuksesta varsaksi Astutuksesta varsaksi Yhteenveto HevosAgron järjestämän tiedotustilaisuuden (4.3.2011 Kempeleessä) eläinlääkäri Tanja Tenhosen luennosta. KIIMA JA SIEMENNYS Lisääntymisen terminologiaa Follikkeli: tamman

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Naudan follikkelidynamiikka. tutkimus proestruksen follikkelidynamiikasta. ELK Henri Simonen

Naudan follikkelidynamiikka. tutkimus proestruksen follikkelidynamiikasta. ELK Henri Simonen Naudan follikkelidynamiikka tutkimus proestruksen follikkelidynamiikasta ELK Henri Simonen Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,

Lisätiedot

Alkionsiirrot tammoilla

Alkionsiirrot tammoilla Paula Ritakari Alkionsiirrot tammoilla Lisensiaatin tutkielma 2014 Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistieteen oppiaine

Lisätiedot

Tiineyden haasteet lehmillä

Tiineyden haasteet lehmillä Raila Lakso ja Tarja Oja-Nisula Tiineyden haasteet lehmillä Uusimattomuusprosentti Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK maatalous Agrologi (AMK) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät kirjallisuuskatsaus

Hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät kirjallisuuskatsaus Hevosen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät kirjallisuuskatsaus Maija Hagman Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Kotieläinten

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2.2 Tutkinnon osat muodostuu yhdestä pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

NAUDAN ENSIAPU POIKIMINEN JA VASIKAN ELVYTYS. NAUDAN ENSIAPU: POIKIMINEN JA VASIKAN ELVYTYS, Ann-Janette Ukkonen 31.3.2011 1

NAUDAN ENSIAPU POIKIMINEN JA VASIKAN ELVYTYS. NAUDAN ENSIAPU: POIKIMINEN JA VASIKAN ELVYTYS, Ann-Janette Ukkonen 31.3.2011 1 NAUDAN ENSIAPU POIKIMINEN JA VASIKAN ELVYTYS 31.3.2011 1 SISÄLLYS POIKIMISEN AIKA 3 EPÄNORMAALI POIKIMINEN 4 SYNNYTYSTEIDEN KOKEILEMINEN 5 VASIKKAKUOLLEISUUDEN SYYT 6 LIIAN SUURI VASIKKA 7 VASIKAN VIRHEASENNOT

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II Jeanne Wormuth Terveys Vasikoiden saapuminen Sisääntulokäytännöt Sorkkakylpy Mittaukset ja yksilön identifiointi Fyysiset mittaukset ruumiinlämpö, keuhkojen

Lisätiedot

Uusi vasikka syntyy. Poikimakauden hallinta ja synnytysapu emolehmäkarjoissa

Uusi vasikka syntyy. Poikimakauden hallinta ja synnytysapu emolehmäkarjoissa Uusi vasikka syntyy Poikimakauden hallinta ja synnytysapu emolehmäkarjoissa POIKIMISEN TUNNUSLUKUJA POIKIMAKAUTEEN VALMISTAUTUMINEN NORMAALI SYNNYTYS SYNNYTYSAPU SYNNYTYSVAIKEUDET POIKIMISEN JÄLKIHOITO

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot