Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014"

Transkriptio

1 Genitaalien histologiaa I nainen Heikki Hervonen 2014 ruotsinnokset Henri Puttonen Naisen sukuelimet Naisen sukurauhanen on munasarja, ovario (äggstock). Se tuottaa (oogenesis) naispuolisia sukusoluja (gameetteja) = naisella munasolu (äggcell, ovulum) ja sukupuolihormoneja (estrogeeni, progesteroni). Sisäisiä sukuelimiä ovat myös munatorvet (äggladare, tuba uterina), kohtu (livmoder, uterus) ja emätin (slida, vagina). Nämä avautuvat perineumissa vulvaan (ulkosynnyttimet), joka koostuu edessä häpykukkulasta (mons pubis) ja häpykielestä (clitoris) sekä sivuilla pienistä ja isoista häpyhuulista (små och stura blygdläppar, labium minor et major). Keskiviivassa olevaa tilaa nimetään emättimen eteiseksi (vestibulum vaginae), koska emätin aukeaa siihen (ostium vaginae). Hymen, immenkalvo (mödomshinna) sijaitsee tässä kohdassa. Myös virtsaputki (urinrör) ja glandula paraurethralet aukeavat vestibulumiin, samoin glandula vestibularis major. (Katso tarkemmin makroanatomian luentomoniste.) Lisäksi maitorauhanen (mjölkkörtel) kuuluu toissijaisiin sukupuolielimiin (sekundära könskarakteristika). Munasarjat ja kohtu käyvät läpi mittavia muutoksia jokaisen kuukautiskierron (menstruationscykel) aikana ja tietysti raskaudessa (graviditet). Hormoneista lyhyesti Estrogeenit saavat aikaan sisäisten ja ulkoisten sukuelinten kasvun ja kypsymisen sekä vastaavat puberteetissa kehittyvistä naisen toissijaisista sukupuoliominaisuuksista, myös maitorauhasen kehittymisestä. Progestogeenit vaikuttavat kohdun limakalvoon valmistaen sitä raskauteen sekä vaikuttaa myös maitorauhasen rakenteeseen ja toimintaan. Munasarjat Munasolujen kantasolut, alkuitusolut (primordiala könsceller), kehittyvät ruskuaispussin (gulesäcken) seinämässä neljännellä alkioviikolla ja vaeltavat sieltä tulevan munasarjan aiheeseen. Siellä solujuosteet (secundary sex chords) ympäröivät kunkin itusolun rakkulaan. Nyt soluja kutsutaan alkumunasoluiksi (oogoniot). Munasolun kypsyessä ympäröivillä rakkulasoluilla ja näitä ympäröivillä strooman soluilla on ratkaiseva merkitys (ks. alla). Munasarjan rakenteessa voidaan nähdä kaksi aluetta: sisäosa, medulla, joka on verisuonikasta löyhää sidekudosta sekä kuorikerros, jossa munarakkulat (äggblåsa) sijaitsevat. Munasarjan pinnalla on sidekudoskerros (tunica albuginea) ja sen päällä yksinkertainen epiteeli (enkelt epitel), joka on mesoteelin suora jatke. Sitä kutsutaan germinatiiviseksi epiteeliksi, kun luultiin sukusolujen olevan siitä peräisin nimitys elää edelleen. Munasarjan rakenteita 1. Primordiaalifollikkelit 2. Primaarifollikkeli 4. Corpus luteum Mesoteeli 3. Graafin follikkeli Medulla Tunica Cortex albuginea Valtaosa munasarjasta peräisin olevista syövistä on juuri näistä mesoteliaalisista soluista lähtöisin. Hilus

2 Ovariosykli (ovariecykel), munarakkulan ja munasolun kypsyminen Munasarjan kuorikerroksessa siis sijaitsevat sikiökaudelta saakka lepotilassa olevia munarakkulat ovat tuma esiasteita (folliculus ovaricus primordialus). Niissä rakkulaepiteelin solut ovat levymäisiä. Niiden keskellä sijaitseva oosyytti on noin µm:n kokoinen. Ovariosyklissä useat (5-12) primordiaalirakkulat aloittavat kehityksen, mutta normaalisti vain yksi munasolu kerrallaan kypsyy ovulaatioon asti. Folliculus ovaricus primordialus, munarakkulan esiaste Follikulaari- eli granulosa solut Primaari oosyytti Follikulaarisolut ovat levymäiset ja tuskin erottuvat Folliculus ovaricus primarius, munarakkulan alkuaste (varhainen) Follikulaari- eli granulosa solut tuma ovat kuutiomaisia Primaari oosyytti Zona pellucida alkaa muodostua Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Muiden kehitys pysähtyy (atresia) eri vaiheissa ja ne degeneroituvat. Kaikkiaan vain noin 400 kehittyy kypsäksi ovuloituvaksi munasoluksi. Primordiaali follikkeli alkaa kasvaa, siitä kertoo osuva nimitys: kasvava follikkeli (myös: munarakkulan alkuaste, primär follikel, primaari follikkeli). Myös munasolu kasvaa, rakkulasolut (follikkelisolut) lisääntyvät ja kasvavat korkeutta sekä ympäröivät stroomasolut reagoivat muodostamaan kotelon. Munasolu erittää kasvaessaan erityisiä proteiineja, jotka muodostavat läpikuultavan zona pellucidakerroksen (ZP) itsensä ja rakkulasolujen väliin. ZP1, ZP2 ja ZP3 ovat tämän vyöhykkeen runsaimmat rakenneproteiinit. Niistä ZP3 toimii siittiötä sitovana reseptorina hedelmöityksessä. Folliculus ovaricus primarius, munarakkulan alkuaste (myöhäinen) Zona pellucida Follikulaari- eli granulosa soluja on monta kerrosta Primaari oosyytti Strooman solut kerääntyvät follikkelin ympärille theca internaksi Folliculus ovaricus secundarius, munarakkula Theca externa Antrum Theca interna Antrum Granulosasolut Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Kun primaari follikkelin rakkulasolut lisääntyvät edelleen niistä muodostuu monikerroksinen rakenne munasolun ja ZP:n ympärille. Soluja kutsutaan nyt granulosa soluiksi. Samaan aikaan ympäröivän sidekudoksen (bindväv) solut (strooman solut) muodostavat tiiviin kerroksen rakkulan ympärille (theca folliculi, munarakkulan kotelo), jossa lopulta erotetaan kaksi osaa, theca interna ja theca externa. Jälkimmäinen on sidekudosta. Theca internan solut taas kehittyvät steroideja syntetisoiviksi soluiksi. Follikkelin hormonisynteesi 1 FSH LH 1 Estradioli Androstendioni Follikkelisolut Theca interna-solut LH Kolesteroli/LDL Munasolu Follikkelisolut Theca interna-solut 1. FSH stimuloi follikkelisolua, jonka hormonituote on estradioli (E). 2. LH taas stimuloi theca interna soluja, jotka erittävät androstendionia E:n synteesiin. 3. LH-reseptori ilmaantuu myös follikkelisoluihin, mikä on luteinisaation edellytys. Niihin ilmestyy LH-reseptoreita (luteinisoiva hormoni). Stimulaatio johtaa andogeenin (!) synteesiin ja eritykseen. Androgeeni (andorstendioni) vuorostaan toimii esiasteena granulosasolujen estrogeenisynteesissä.

3 Munasolun soluliman (cytoplasma) soluorganellit lisääntyvät ja monipuolistuvat. Solukalvon alle ilmaantuu kalvon ympäröimiä eritejyväsiä (cortical granules). Näiden on määrä erittyä kun ensimmäinen siittiö tunkeutuu munasoluun hedelmöityksessä. Niiden vaikutuksesta ZP muuttuu läpäisemättömäksi (ogenomtränglig). Munasolun kehittyessä sen pinnalla on runsaasti lyhyitä mikrovilluksia, jotka ovat läheisessä kontaktissa munarakkulasolujen eli nyt granulosasolujen ulokkeiden kanssa (ZP:n läpi), mikä kertoo solujen läheisestä yhteydenpidosta. Ulokkeet kiinnittyvät munan pintaan aukkoliitosten ja vyöliitosten avulla (med gap junctions och bältdesmosomer). On arveltu, että follikkelisolut säätelevät näin munan soluliman ja tuman kypsymistä sekä inhiboivat meioosia. Munarakkula jatkaa kehitystään FSH:n (follikkelia stimuloiva hormoni) ja kasvutekijöiden (tillstimuloimana. Erityisesti granulosasolut lisääntyvät kunnes solukko on 6-12-kerroksinen. Solujen väleihin alkaa ilmaantua nestetiloja, jotka yhtyvät yhdeksi kaarevaksi tilaksi (antrum). Nyt rakkulaa kutsutaan sekundaarifollikkeliksi (antraalinen follikkeli). Munasolu ei enää kasva. Se on nyt läpimitaltaan noin 125 µm. Kypsässä Graafin follikkelissa (Ø µm = 10 mm) nähdään munasolu parin granulosasolukerroksen ympäröimänä ja kannaksella (cumulus oophorus) rakkulan laidan granulosa soluihin kiinnittyneenä. Nestetila kasvaa kooltaan, mutta granulosasolukko ei enää lisäänny. Sen sijaan theca internan soluihin ilmestyy rasvapisaroita ja ne kypsyvät steroideja syntetisoiviksi soluiksi. LH stimuloi niitä erittämään androgeeneja ja FSH stimuloi granulosasoluja muuttamaan androgeenit estrogeeneiksi. Nopeasti kohoava estrogeenipitoisuus aiheuttaa aivolisäkkeen gonadotrooppisolujen herkistymisen gonadotropiinien vapauttajahormonille. Tästä seuraa äkillinen FSH- ja LH-erityksen nousu. LH:n ryöppy aiheuttaa granulosasolujen LH reseptorien alasajon ja estrogeenituotanto loppuu. Nyt munasolu menee ensimmäiseen vähennysjakautumiseen (reduktionsdelning). Granulosa ja theca solut menevät luteinisaatioon ja alkavat tuottaa progesteronia. Folliculus ovaricus vesicularis, Graafin follikkeli, kypsän vaiheen munarakkula Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas. LWW 2011 Antrum Ovulaatio Theca interna Granulosasolut Munasolu Cumulus oophorus Zona pellucida Corona radiata Sekundaari oosyytti Tunica albuginea Pintaepiteeli Stigma Hormoni- ja kuukautiskierto Follikulaarinen vaihe Estrogeenisynteesivaihe Aivolisäkkeen hormonieritys Progesteroni FSH LH Ovulaatio Luteaalivaihe Progesteroni ja estrogeeni synteesi Luteolyysi tapahtuu 7 pv ovulaation jälkeen jollei alkio implantoidu Ovulaatio Ovulaatiossa munasolu vapautuu rakkulasta vatsakalvon onteloon (bukhinnehålan), josta sen munatorven suuaukon ulokkeet kaappaavat munatorveen. Ovulaatiota edeltää paineen kasvu kypsän munarakkulan sisällä, rakkulan seinämän entsymaattinen hajoitus, granulosasolukannaksen löystyminen ja katkeaminen, corona radiatasolujen jääminen munasolun ympärille ja theca externan sileälihaksen supistuminen (prostaglandiinit). Munasarjan pinnalla kehittyvä Graafin follikkeli aiheuttaa kohouman, jonka keskelle ilmaantuva stigma enteilee munarakkulan puhkeamista.

4 Kuukautiskierron päivänä aivolisäkkeestä purkautuva LH:n erityshuippu käynnistää kypsyvän munasolun pysähtyneen meioosin, näin muodostuu sekundäärinen oosyytti. Sekundäärinen oosyytti aloittaa välittämästi toisen meioottisen jaon, mutta se keskeytyy vähän ennen ovulaatiota ja jatkuu vain, jos muna hedelmöittyy. Keltarauhasen (gulkropp, corpus luteum) syntyminen Keltarauhanen (KR) muodostuu jäljelle jääneistä Graafin follikkelin rakenteista: granulosasoluista ja theca internan soluista. Solukot romahtavat kasaan poimuille ja entisen follikkelin keskelle jää verihyytymä, jota makrofagit rupeavat poistamaan. Luteinisaatioksi kutsutaan prosessia, jossa granulosa ja theca solut muuttuvat rasvapisaroita sisältäviksi (tuorepreparaatin keltaisuus!) steroideja erittäviksi soluiksi. Thecaluteiinisolut jäävät kooltaan puolta pienemmiksi kuin suurehkot granulosaluteiinisolut (Ø 30 µm). Tämä menstruaation keltarauhanen säilyy toiminnassa vain noin 14 päivän ajan, jollei hedelmöitystä ja sitä seuravia muutoksia hormonierityksessä tapahdu. Se degeneroituu ja jäljelle jää corpus albicans, valkea arpikudos. 2. Follikulaariset luteiinisolut tuottavat FSH:n stimuloimana progesteronia (P) ja estradiolia (E) (jälkimmäistä androsendionista). Keltarauhasen kehitys ja toiminta (1) Ovulaation jälkeen rakkula painuu kasaan ja granulosasolukko (nyt granulosa-luteiinisolut) käpristyy poimuille. Poimujen väleihin jää thecaluteiinisoluja. (3) hajoaa ja keskelle työntyy sidekudosta ja verisuonia(2). P E LH:n stimuloimana theca-luteiinisolut tuottavat adrostendionia (kuten ennenkin) ja lisäksi progesteronia Jos hedelmöittyminen (befruktning) ja implantaatio tapahtuvat kehittyy keltarauhanen raskauden ajan keltarauhaseksi. Se suurenee jopa 2-3 cm mittaiseksi. Luteotropiinit ovat paikallisesti ja hormonaalisesti vaikuttavia viestiaineita, jotka ylläpitävät keltarauhasta. Tärkeitä hormoneja ovat trofoblastin/istukan erittämä hcg (human corion gonadotropiini) sekä aivolisäkkeen LH ja prolaktiini. Raskauden ajan keltarauhasen erittämä progesteroni estää uusien follikkelien kypsymistä. Munanjohdin Munanjohtimen suppilon (infundibulum) aukon ympärillä olevat sormimaiset ulokkeet (fimbriae) ympäröivät puhkeavaa Graafin follikkelia tiiviisti ja kaappaavat vapautuvan munasolun munatorveen. Munatorven epiteelin värekarvatoiminta ja seinämän sileän lihaksen peristalttiset supistukset liikuttavat munasolua kohtuun päin. Hedelmöittyminen tapahtuu useimmiten munatorven ampullaosassa. Epiteelissä on värekarvasolujen (cilieraden celler) lisäksi puikko-soluja (peg cells), jotka ovat estrogeeniherkkiä erittäviä soluja. Erite kannattelee ja ravitsee munasolua. Kohtu Alkio päätyy morulavaiheessa (morulastadiet) kohdun onteloon, jossa se kiinnittyy ja implantoituu vastaanottamiseen hyvin valmistautuneeseen limakalvoon. Kohdun seinämässä on vahva lihaskerros, myometrium ja limakalvo, endometrium. Myometrium koostuu sileästä lihaksesta ja muodostaa kolme toisistaan huonosti erottuvaa kerroksesta. Normaalisti kohdussa sileälihassyyt ovat n. 50 µm pitkiä, mutta raskauden aikana ne venyvät jopa kymmenkertaiseksi pituudeltaan.

5 Endometrium Endometrium-nimityksellä siis kutsutaan kohdun limakalvoa (livmoderslemhinna). Sitä peittää yksinkertainen lieriö/kuutioepiteeli, jossa osa soluista on värekarvasoluja, osa erittäviä soluja (sekretoriska celler). Epiteeli kääntyy seinämään päin putkimaisiksi rauhasrakenteiksi (körtelstrukturer), joita ympäröi limakalvon sidekudosta muistuttava lamina propria (endometriumin strooma). Endometriumin sisempi osa on toiminnallinen kerros (stratum functionale), joka kasvaa, kypsyy ja lopulta tuhoutuu kuukautiskierron hormonvaihteluiden säätelemänä. Ulompi, myometriumiin rajoittuva kerros on tyvikerros (stratum basale), josta stratum functionale rakentuu uudelleen menstruaation jälkeen. Endometriumia ruokkivat valtimot tulevat myometriumin puolelta säteittäisvaltimot (radial) stratum basaleen. Näistä kierteiset valtimot (spiral artär) suuntaavat stratum functionaleen asti sitä suonittamaan. Lähelle pintaa muodostuu laajempia veritiloja, sinuksia. Kuukautisten aikaan myös distaaliset verisuonet menetetään kierteisvaltimoiden puoliväliin asti. Spiraalivaltimot Endometriumin muutokset kuukautiskierron vaiheissa: Kuukautiset (mentruaalinen faasi 4-5 pv) 1. Proliferatiivinen vaihe (proliferationsfasen) (kesto noin 9 pv) Liittyy follikkelin kypsymisen alkuun. Alkuun endometrium on alle tiivis Lamina propria kahden mm:n paksuinen. Estrogeenin vaikutuksesta sekä strooman solut ja verisuonet että Suoria rauhasia epiteelisolut reagoivat lisääntymällä. Strooman solut lisääntyvät sekä erittävät kollageeniä ja perusainetta soluväleihin. Endometriumin Stratum basalen rauhastynkien epiteelisolut rauhanen lisääntyvät ja muodostavat uudelleen pintaepiteelin sekä alkuun kapeat, putkimaiset rauhasrakenteet. Kierteisvaltimot kasvavat paksuuntuvaan limakalvoon. Endometriumin vaihtelu kierron aikana Proliferaatiovaihe Lamina Mitooseja propria Lamina propriassa turvotusta Rauhaset kiemuraisia Lamina proprian desiduaalirektio Sekretorinen vaihe Glykogeenia 2. Sekretorinen vaihe (sekretionsfasen, noin 13 pv) alkaa, kun keltarauhanen ryhtyy erittämään progesteronia kierron 14. päivän jälkeen. Rauhasrakenteet paksunevat, pidetessään käyvät kierteisiksi, solut suurenevat ja lumeniin ilmaantuu glykogeenipitoista rauhasesitettä. Myös verisuonet kasvavat ja stroomaan kertyy nestettä. Lopulta endometrium on 5-6 mm paksuinen. Peräkkäinen estrogeeni-progesteroni vaikutus valmistelee strooman solujen muuttumista desiduaalisoluiksi, jos implantaatio tapahtuu. Desiduaalisolut ovat isoja, vaaleita ja glykogeenipitoisia soluja, jotka muodostavat suotuisan ympäristön alkiolle. Iskemia 3. Kuukautisvaihe (deskvamationsfasen): Keltarauhanen jatkaa hormonieritystä noin 10 päivän ajan vaikkei munasolu hedelmöittyisi (!eikä hcg:n eritys alkaisi). Tämän jälkeen kuitenkin hormonieritys nopeasti loppuu. Tästä seuraa, että kierteisvaltimot alkavat supistella, mikä aiheuttaa hapen puutteen stratum functionaleen. Rauhaseritys loppuu, verisuonet ja epiteeli rikkoutuvat, endometrium rapautuu pois stratum basalea myöten ja kuukautisvuoto (35-50 ml) poistuu kohdun kaulan ja emättimen kautta. 1. Spiraalivaltimot supistelevat (progesteronin puute) ja endometrium à iskemia. 2. Spiraalivaltimo rikkoutuu à verta lamina propriaan 3. Toiminnallinen kerros irtoaa ja kuoriutuu kohdun onteloon. 4. Tyvikerros jää jäljelle koska sillä on erillinen verenkierto suorista valtimoista Juuri ennen kuukautisia Toiminnallinen osa menetetään Tyvikerros säilyy

6 Kohdunkaula (livmoderhalsen, cervix uteri) Kohdun kaula on kohdun kapea alaosa, joka sijaitsee emättimen yläosan sisään painuneena. Kohdunkaulan limakalvossa on runsaasti putkimaisia limarauhasia. Ne erittävät kuukautis- kierron puolivälin tietämillä runsaasti siittiöiden liikkumiselle suotuisaa limaeritettä. Muulloin erite on sitkaisempaa ja hapanta, eivätkä siittiöt kykene sitä lävistämään. Kohdun kaulan kanavan ulkopuolella epiteeli on kerrostunutta levyepiteeliä. Muutos lieriöepiteelistä kerrostuneeksi levyepiteeliksi tapahtuu kohdun kaulan kanavassa muutosvyöhykkeellä (transitional zone) epiteelistä toiseen vaihtelevina saarekkeina Kohdun kaulan epiteeli on limaa erittävää lieriöepiteeliä Kohdunkaula ja emätin Rauhasrakenne Endocervix-kanava Limaa erittävä lieriöepiteeli Ektocervixin kerrostunut levyepiteeli Emättimen ja ektocervixin epiteeli on kerrostunutta levyepiteeliä; ei keratiinia Emätin, vagina (slida) Emättimen limakalvon epiteeli on kerrostunutta ei-keratinisoitunutta levyepiteeliä (flerskiktat okeratiniserat skivepitel). Siinä ei ole rauhasia vaan kosteus on peräisin kohdun kaulasta ja toisaalta glandula vestibulariksista. Lamina propria on löyhää sidekudosta, syvemmällä sijaitsevat laskimopunokset, jotka käyttäytyvät paisuvaiskudoksen (svällkroppsvävnad) tapaan seksuaalisen kiihottumisen (sexuell upphetsning) aikana. Maitorauhanen, glandula mammaria Maitorauhasen kehitys alkaa jo sikiökaudella. Nisäksi (kvinnabröst) kehittyvällä alueella epidermiksen epiteelisolut kasvavat ja tunkeutuvat alla olevaan mesenkyymiin.: epiteeli-mesenkyymi interaktio. Ennen puberteettia poikien ja tyttöjen rintarauhasen rakenne on samanlainen. Testosteronin on havaittu estävän maitorauhaskudoksen muodostumista apoptoosilla (androgeenireseptorin puute miehellä taas feminisoi). Plasmasolu Myoepiteliaalisolu Maitorauhanen Rauhasjuosteiden kehittyminen alkaa tytöillä puberteetin lähestyessä estrogeenin vaikutuksesta. Kehittyvät rauhasrakenteet pitenevät ja haaroittuvat. Rauhasasinukset koostuvat rauhassoluista ja myoepiteelisoluista. Ne ovat modifioituja apokriiniisia hikirauhasia (apokrina svettkörtlar). Inaktiivissa rauhasessa rauhaskudosta on vähän, kudos koostuu lähinnä tiehyistä. Raskauden loppuvaiheessa rauhassolukon nopea proliferaatio, sidekudos ja rasva vähenevät. Rauhassoluihin syntyy sekretorisen solun piirteet. Rauhaseritys tapahtuu sekä merokriinisesti (proteiinit) että apokriinisesti (lipidit, ympärille jää osa solusta ja solukalvo). Imetyksen (amning)loputtua rauhaskudos häviää lähes täysin, tiehyistä suuri osa säilyy. Rinta-syövistä ylivoimainen valtaosa on lähtöisin tiehyistä. Iän myötä involuutio menopaussin jälkeen eli sidekudoksen määrä lisääntyy ja rauhasrakenteet häviävät. Osa tiehyistä jää edelleen jäljelle. Sasva (triglyseridit ja kolesteroli) vapautuvat maitoon solulimakelmu ympärillä (apokriininen eritystapa). Plasmasolujen tuottama dimeerinen IgA kuljetetaan transsytoosilla. Reseptori Eritysosa AgA-dimeeri Maitorauhassolu Proteiinit ja laktoosi eritetän merokriinisesti (eksosytoosi) Prolaktiini stimuloi maidon tuottoa Myoepiteliaalisolu

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

Munasarja alati muuttuva elin

Munasarja alati muuttuva elin Kuvat kertovat Eeva-Marja Rutanen Munasarjojen tehtävänä on tuottaa hedelmöityskelpoisia munasoluja ja steroidihormoneja, jotka valmistavat kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun vastaanottoon. Ellei

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu

Lisätiedot

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta

Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet. Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Osu oikeaan Kiimantarkkailun rutiinit ja apuvälineet Satu Kilponen Hedelmällisyysasiantuntija Faba Osuuskunta Kiimantarkkailurutiinien pohjaksi tarvitaan Säännölliset tiineystarkastukset (6 vkoa, viim.2

Lisätiedot

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2

Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen. Lisääntymissyklit. Eläinten elämänkierto Gametogenesis. Sukupuolen määräytyminen 1/2 Eläinten elämänkierto Gametogenesis Pätee useimmille eläimille Gameetit: siittiö (spermatozoa), munasolu (ovum) Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen 1/2 Lisääntymissyklit Usein vuodenaikoihin sidottu:

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA

YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 649 G YLEINEN KEHITYSBIOLOGIA 650 G1 Meioosi vähemmän on enemmän Koistinen, Netta & Jääskeläinen, Jenny Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 4.9.2009

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa

Lisätiedot

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Marika Anni Maarit Hassinen, Sari Annika Kauppinen MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU Sosiaali- ja terveysala 2009 1 ALKUSANAT Toteutimme tämän opinnäytetyön Vaasan

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN

KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN KOHDUNPOISTON VAIKUTUS NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Ada Anttonen Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus

Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Verenvirtauksen vaikutus tamman kohdun ja munasarjojen toimintaan Kirjallisuuskatsaus Jenni Marttila Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kotieläinten lisääntymistiede Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 50 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 50 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Korhonen Veera Minkkinen Reeta OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Opinnäytetyö Hoitotyö Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Veera Korhonen

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, Kumitehtaankatu 5, Kerava. 2004

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, Kumitehtaankatu 5, Kerava. 2004 Opintojakso 7 Sukupuolielimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ihmisen sukupuolielinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa sinua ymmärtämään sukupuolielinten

Lisätiedot

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi AMK 2011 Alkusanat Tämä opinnäytetyö on tehty Turun yliopistolla Biolääketieteen

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS

KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Marjo Tuulikki Sivonen KOSKETTAVA LAPSETTOMUUS Kirjallisuuskatsaus lapsettomuudesta ja sen hoidosta Sosiaali- ja terveysala 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta.

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Nuorille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Hyvä tietää Tämä tietopaketti on suunnattu nuorille, jotka saattavat

Lisätiedot

Miehet: Puutteellinen spermatogeneesi hypogonadotrooppisen hypogonadismin vuoksi.

Miehet: Puutteellinen spermatogeneesi hypogonadotrooppisen hypogonadismin vuoksi. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fertavid 150 IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 150 IU rekombinantti follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) 0,5 ml:ssa

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. korifollitropiini alfa

PAKKAUSSELOSTE. korifollitropiini alfa PAKKAUSSELOSTE Elonva 150 mikrogrammaa injektioneste, liuos korifollitropiini alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole kehdannut kysyä! Ota selvää kaikesta, mitä olet aina halunnut tietää oli sitten kyseessä sinä itse, kaverit, murrosikä tai kuukautiset! Tietoa murrosiästä

Lisätiedot

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Ihmisen endokriiniset rauhaset Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.

Lisätiedot

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla

Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Bemfola 75 IU / 0,125 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä Bemfola 150 IU / 0,25 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä Bemfola 225 IU / 0,375 ml injektioneste,

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e. Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,

Lisätiedot

Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 2 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta

Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta Naispotilaan androgeenimääritykset kliinikon kannalta L Morin-Papunen Synnytys- ja naistentautien klinikka, OYS Labquality-päivät Helsinki 4.- 6.2.2009 Androgeenien eritys ja säätely naisella Androgeenituotanto

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat 43. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Ihmisen lisääntymistoimintojen endokrinologinen säätely tapahtuu kolmella

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras).

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras). VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Receptal vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä

Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 5 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Luveris 75 IU, injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 75 IU lutropiini alfaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Menopur-valmisteen vaikuttava aine saadaan postmenopausaalisten naisten virtsasta.

VALMISTEYHTEENVETO. Menopur-valmisteen vaikuttava aine saadaan postmenopausaalisten naisten virtsasta. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MENOPUR 1200 IU injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Menopur 1200 IU: Yksi pullo injektiokuiva-ainetta sisältää:

Lisätiedot

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen Ruoansulatuskanava (matsmältningskanal)(rp6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu

Lisätiedot

HEVOSTEN KEINOSIEMENNYSTOIMINNAN RAPORTOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KATSAUS VUODEN 2007 ASTUTUKSIIN

HEVOSTEN KEINOSIEMENNYSTOIMINNAN RAPORTOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KATSAUS VUODEN 2007 ASTUTUKSIIN HEVOSTEN KEINOSIEMENNYSTOIMINNAN RAPORTOINTI- JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA KATSAUS VUODEN 2007 ASTUTUKSIIN Kirsi Lustig Opinnäytetyö Ylempi ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN ELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE.

HELSINGIN YLIOPISTO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN ELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE. HELSINGIN YLIOPISTO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN ELÄINLÄÄKETIETEEN LAITOS KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE Anna Lehtonen NAUDAN MUNASARJARAKKULAN HOIDOT JA TIINEHTYMINEN HOITOJEN JÄLKEEN Eläinlääketieteen

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA

FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA Eläinlääketieteen lisensiaattitutkielma Anne Koponen FREEMARTIN SUKUPUOLEN KEHITTYMISEN TUTKIMUSMALLINA Anti-Müllerin hormonin ja testosteronin erityksen tutkiminen immunohistokemiallisin menetelmin ELK

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Luveris 75 IU, injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 75 IU lutropiinialfaa

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Orgalutran 0,25 mg/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Orgalutran sisältää synteettistä dekapeptidiä ganireliksiä (INN),

Lisätiedot