Miten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten allerginen immuunivaste syntyy? Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio"

Transkriptio

1 Lasten allergologia Johannes Savolainen, Mika Mäkelä ja Hanna Raitio Ihmisen immuunijärjestelmän säätelyn teoreettisen mallin tarjoaa auttaja-t-solujen jako Th1- ja -soluiksi. Infektiopuolustuksessa ovat tärkeitä Th1-solut ja allergisessa immuunivasteessa -solut. Perimällä on selvä yhteys allergisen immuunivasteen syntyyn, mutta on ilmeistä, että kypsyvän immuunijärjestelmän ja ympäristön vuorovaikus ratkaisee lopullisesti Th-solutasapainon ja atooppisen allergian puhkeamisen. Sekä terveiden että atoopikkojen allergeenispesifiset sytokiinivasteet ovat syntymän aikaan heikkoja ja -polarisoituneita. Atoopikon vaste jää -vasteeksi, mutta terveen lapsen immuunivaste muuttuu varhaislapsuudessa Th1-tyyppiseksi. Muutoksen edellytyksenä on ulkopuolinen stimulaatio, jollainen voi olla esimerkiksi sopiva ja riittävä mikrobialtistus, joka sammuttaa -vastetta. -vasteen luonnollisia sammutusmekanismeja terveillä lapsilla voi olla rintamaito, joka sisältää Th1-vastetta tehostavia valkosoluja ja sytokiineja. Atooppisesta allergiasta on tullut keskeinen kansantauti. Sen esiintyvyys on lisääntymässä, ei yksin Suomessa vaan koko läntisessä maailmassa. Perheen suuri lapsimäärä (Strachan 1989), maatila lapsuuden asuinpaikkana (Kilpeläinen ym. 2000), huono sosioekonominen asema (Williams ym. 1994) ja antroposofinen elämäntapa (Alm ym. 1999) on voitu liittää allergioiden vähäiseen esiintyvyyteen. Väestötutkimuksissa saatujen tulosten mukaan esimerkiksi tuhkarokon, hepatiitti A:n ja tuberkuloosin sairastaneilla esiintyy vähemmän allergisia sairauksia kuin näitä tauteja vastaan rokotetuilla tai rokottamattomilla henkilöillä, jotka eivät ole sairastaneet kyseisiä tauteja (Shaheen ym. 1996, Matricardi ym. 1997, Shirakawa ym. 1997, von Hertzen ym. 1999, von Mutius ym. 2000). Kokeellisissa tutkimuksissa puolestaan mikrobit ja mikrobiperäiset komponentit, kuten tuberkuliini ja lipopolysakkaridi, ovat vaimentaneet allergista imuunivastetta (Savolainen ym. 2000, Wale ym. 2000). Tutkimustulokset viittaavat siihen, että syntymän jälkeiset kuukaudet ja varhaislapsuus ovat allergisen immuunivasteen kypsymiselle ratkaisevia, ja vaikka perimällä on tärkeä rooli sairastumisherkkyyden kannalta, on ympäristön vaikutuksella imeväisiässä ilmeisen ratkaiseva osuus allergisen fenotyypin synnyssä. Erityisesti ympäristön Th1-vastetta tehostavat tekijät, kuten mikrobialtistus, saattavat olla merkittäviä allergioiden synnyn estämisessä. Th-solut immuunivasteen säätelijöinä Ihmisen immuunijärjestelmän säätelyn teoreettisen mallin tarjoaa auttaja-t-solujen jako Th1- ja -soluiksi (kuva 1). Th1-solut tuottavat tyypillisesti gammainterferonia (), interleukiini (IL) 15:tä ja IL-18:aa kun taas -vasteelle tyypillisiä sytokiineja ovat, IL-9, IL- 13 ja IL-16. CD4-positiivisten eli auttaja-tsolujen lisäksi myös CD8-positiiviset solut voivat erilaistua Th1- ja -solujen tapaan (Kon ja Kay 1999). Soluvälitteisen immuniteetin kannalta ovat tärkeitä Th1-solut, jotka säätelevät Duodecim 2001;117:

2 APC IL-12 ALLERGINEN IMMUUNIVASTE Th IMMUUNIPUOLUSTUS Th1 IL-18 NK Eos B Tk IgE M B IgG Mikrobit Kuva 1. Immuunivasteen erilaistumisen allergiseksi immuunivasteeksi tai mikrobispesifiseksi immuunipuolustukseksi määräävät auttaja-t-solut eli Th-solut. -solut erilaistuvat interleukiini (IL) 4:n vaikutuksesta ja voimistavat sytokiinintuotannollaan (,, ) allergiseen reaktioon osallistuvien eosinofiilisten solujen (Eos) ja syöttösolujen (M) kypsymistä sekä B-solujen (B) IgEvasta-aineiden tuotantoa. Th1-solut erilaistuvat IL-12:n vaikutuksesta ja voimistavat sytokiinintuotannollaan ( ja IL-18) mikrobispesifiseen immuunipuolustukseen osallistuvien sytotoksisten T-solujen (Tk) ja luonnollisten tappajasolujen (NK) kypsymistä. APC = antigeenia esittelevä solu. infektiopuolustuksessa keskeisten luonnollisten tappajasolujen (NK) ja sytotoksisten T-solujen kehitystä. Allergisessa immuunivasteessa taas oleellisia ovat -solut, jotka edistävät B-solujen IgE-vasta-ainesynteesiä ( ja ), eosinofiilisten solujen ja syöttösolujen kypsymistä, erilaistumista ja aktivaatiota (IL-3,, ) sekä limaa tuottavien solujen aktivaatiota (IL- 9) (Louahed ym. 2000). Th1- ja -solujen kesken vallitsee vastavaikutus. Th1-solujen erittämä vaimentaa -vastetta, ja -solujen erittämät ja IL-10 vaimentavat Th1-vastetta. Th1-solujen erilaistumisessa ovat keskeisessä asemassa antigeenia esittelevät solut (APC), joita on useita eri tyyppejä eri kudoksissa. Esimerkiksi keuhkokudoksessa dendriittisolu on keskeinen APC, joka voi ohjata vastetta joko Th1- tai -suuntaan. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että dendriittisolut itsessään voivat erilaistua joko DC1- tai DC2-tyyppisiksi ympäröivän välittäjäaineympäristön mukaan ja siten voimistaa joko Th1- tai -vastetta (Kapsenberg ym. 1999). Äskettäin on esitetty, että dendriittisolujen määrä suhteessa T-soluihin paikallisessa tulehdusvasteessa olisi tärkeä tekijä Th-solujen erilaistumisessa (Tanaka ym. 2000). Myös APC-solujen sytokiinintuotanto säätelee immuunivasteen polarisoitumista: esimerkiksi monosyyttien ja makrofagien erittämistä sytokiineista IL-12 ohjaa vastetta Th1- suuntaan ja IL-10 taas -tyyppiseksi. B-solu APC:nä ohjaa Th-solujen erilaistumista - suuntaan. Tärkeä merkitys on myös muiden immuunivasteeseen liittyvien osasten kuten syöttösolujen ja eosinofiilien sytokiinintuotannolla, joka vahvistaa edelleen paikallista -vastetta. 312 J. Savolainen ym.

3 Perimä ja allerginen immuunivaste Perimällä on ilmeinen yhteys allergisen immuunivasteen syntyyn. Mikäli lapsen molemmat vanhemmat ovat allergisia, on atopian kehittymisen todennäköisyys % ja jos toinen vanhemmista on atoopikko, on riski edelleen %. Suurin osa atoopikoista kuitenkin syntyy vanhemmille, joista kumpikaan ei ole fenotyypiltään atoopikko, ja lapsen riski on tällöin 15 %. Astmaan ja atooppiseen allergiaan liittyviä geenejä on kytkentäanalyyseissa paikannettu erityisesti kromosomin 5 alueelle q23 31, missä sijaitsee useita allergiassa tärkeitä sytokiineja (mm. ja 13) koodaavat geenit, ja kromosomin 12 alueelle q, jolla on :aa koodaava geeni (Cookson 1999, Laitinen ym. 2000). Useissa tutkimuksissa ovat tulleet tässä mielessä esiin myös kromosomit 2, 6, 12 ja 13. Geneettisissä tutkimuksisissa on löydetty populaation mukaan huomattavia keskinäisiä eroja ja yhteyksiä monien kromosomien suhteen. On ilmeistä, että atooppinen allergia on geneettisesti heterogeeninen sairaus ja että perimä ei sinänsä johda sairauteen vaan aiheuttaa sairastumisalttiuden (Cookson 1999). Kypsyvän immuunijärjestelmän ja ympäristön vuorovaikus ratkaisee lopullisesti atooppisen allergian puhkeamisen. Th1- ja -vasteiden kypsyminen varhaislapsuudessa Kohdun raskaudenaikainen immuunivaste on -painotteinen (Prescott ym ja 1999). Tämä lienee tärkeätä raskauden jatkumisen kannalta, sillä Th1-vasteet ja erityisesti ovat toksisia istukalle ja aiheuttavat herkästi raskauden keskeytymisen (Wegmann ym. 1993). Istukka erittääkin useita Th1-vastetta vaimentavia ja -vastetta tehostavia välittäjäaineita, kuten IL-10:tä (Roth ym. 1996). Ilmeisesti tämän seurauksena lapsen Th-soluaktiivisuus ja sytokiinintuotanto raskauden ja syntymän aikaan onkin vaimeaa ja -tyyppistä (Prescott ym. 1998). Primaarialtistusta allergeeneille saattaa tapahtua jo raskauden aikana, mihin viittaavat napaverestä mitattavissa olevat proliferaatiovasteet allergeeneihin, kuten maitoon ja huonepölypunkkiin (Prescott ym. 1998, Platts-Mills ja Woodfolk 2000). Toisaalta napaverestä eristettyjen solujen stimulaatioon liittyy runsaasti teknisiä ongelmia, minkä vuoksi tuloksiin pitää suhtautua varovasti (Platts-Mills ja Woodfolk 2000). Immuunivasteen kypsymisessä ovat kuitenkin ratkaisevia ensimmäiset elinkuukaudet, joiden aikana altistus mikrobeille ja allergeeneille lisääntyy huomattavasti. Vastasyntyneen ja imeväisen spesifisistä ja epäspesifisistä sytokiinivasteista on saatu tietoa muutamissa tutkimuksissa (Miyawaki ym. 1985, abuhara ym. 1997, Prescott ym ja 1999, Macaubas ym. 1999, Marchant ym. 1999, Rowe ym. 2000). Tiivistelmä niistä on esitetty kuvassa 2. Mitogeenistimulaatio kuvaa koko sytokiineja tuottavan valkosolupopulaation valmiutta tuottaa erilaisia sytokiineja. Jo napaverestä lähtien on IL-2:n tuotto käytännössä pysyvästi suunnilleen sama kuin aikuisiässä, kun taas :n tuotto lisääntyy vasta vähitellen 3 5 vuoden iässä aikuisten tuoton veroiseksi (Miyawaki ym. 1985). -tyyppisten sytokiinien ( ja ) tuotto on mahdollista jo alle kuuden kuukauden iässä, ja se lisääntyy yhden vuoden ikään asti (Rowe ym. 2000). Tämä -painotteisuus ilmenee myös rokotusten aiheuttamassa immuunivasteessa. PDT-rokotuksen saaneilla lapsilla - ja -vasteet tetanustoksoidiin kehittyvät -vasteen ohessa alle yhden vuoden iässä (Rowe ym. 2000). PDTrokotuksessa immunologinen ärsyke synnyttää etupäässä humoraalisen vasteen, kun taas BCGrokotuksessa rajoitetun infektion myötä syntyvä immunologinen muisti on vahva ja Th1-tyyppinen (Macaubas ym. 1999). Vaikka - ja -vasteita syntyy tetanusimmunisaatiossa jää tetanus-spesifinen -vaste kuitenkin heikoksi (Rowe ym. 2000). On merkillepantavaa, että voimistuva -vaste kehittyy ainoastaan allergeeneilla stimuloitaessa ja ainoastaan niille imeväisille, joille kehittyy atooppinen immuunivaste (abuhara ym. 1997, Prescott ym. 1999). Sekä terveiden että atoopikkojen allergeenispesifiset sytokiinivasteet ovat syntymän aikaan heikkoja ja -polarisoituneita (Prescott ym. 1998). Atoopikkolapsilla :n tuotto pysyy vähäisenä ja -tyyppisten sytokiinien (, 313

4 Mitogeeni 0 6 kk 1v 2v 5v Aikuisikä IL-2 Mikrobi BCG/ tuberkuliini Jäykkäkouristus Allergeeni Atoopikot Terveet Kuva 2. Mitogeeni-, mikrobi- ja allergeenispesifisten sytokiinivasteiden kehittyminen syntymästä varhaislapsuuden kautta aikuisikään. Th-1-tyyppiset sytokiinivasteet on kuvattu vihreällä ja -tyyppiset sytokiinivasteet punaisella. Perifeerisen veren eristettyjä valkosoluja on stimuloitu mitogeeneilla, mikrobiantigeeneilla tai allergeeneilla, ja elatusaineeseen erittyneet sytokiinit on mitattu ELISA-tekniikalla. IL = interleukiini, = gammainterferoni ja ) tuotto kasvaa. Terveen lapsen immuunivaste puolestaan muuttuu puolentoista vuoden ikään mennessä Th1-tyyppiseksi ja IL- 4:n, :n ja :n tuotot tyrehtyvät ja IFNγ:n tuotto lisääntyy (abuhara ym. 1997, Prescott ym. 1999). Immuunivasteen muutoksen edellytyksenä on ulkopuolinen stimulaatio, jollainen voi olla esimerkiksi sopiva ja riittävä mikrobialtistus (Stumbles ym. 1998). Kaikki tämä viittaa siihen, että ympäristön ratkaiseva vaikutus allergisen immuunivasteen kehittymiseen ajoittuu ensimmäisiin elinkuukausiin ja -vuosiin. Th1-vasteen kypsymiseen vaikuttavia tekijöitä Mikrobialtistus. Korkeammat biologiset organismit, ihminen mukaan luettuna, tunnistavat bakteerit tietyistä CpG-oligonukleotidisekvensseistä (CpG-ODN), joita on myös eukaryoottisissa soluissa, mutta jotka ovat omassa perimässämme metyloituneita. Metylaation puuttumisen vuoksi elimistön DNAasit pystyvät pilkkomaan vierasta DNA:ta osana mikrobintunnistus- ja mikrobinhävitysprosessia. Tämä mekanismi on kautta aikojen suojannut ihmisiä bakteeri-infektioilta ja aivan ilmeisesti myös allergioilta (Van Uden ja Raz 1999). CpG-ODN:t stimuloivat voimakkaasti makrofageja ja saavat aikaan IL- 12:n runsaan tuoton tehostaen mikrobispesifistä immuunipuolustusta. Kokeellisesti nämä oligonukleotidit toimivat erittäin voimakkaina allergian vastavaikuttajina ja pystyvät sammuttamaan sekä koe-eläimillä että ihmisen soluviljelmissä -tyyppisen immuunivasteen (Bohle ym. 1999, Jahn-Schmid ym. 1999). CpG-oligonukleotidisekvenssejä on löydetty runsaasti mykobakteereista, joita on runsaasti luontaisessa ympäristössämme, mutta myös muista bakteereista. Tällainen CpG-oligonukleotidien kautta 314 J. Savolainen ym.

5 SIKIÖAIKA SNTMÄ IMEVÄISIKÄ LEIKKI-IKÄ Istukka Progesteroni IL-10 Prostaglandiini E2 Allergeenit OIREINEN ALLERGIA FasL IL-12 Th1 Mikrobit CpG-ODN LPS Mikrobit TNF-α Rintamaito Th1 OIREETON Kuva 3. Th1- ja -solujen tasapainoon vaikuttavia tekijöitä raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Sikiöaikana istukan erittämät progesteroni, prostaglandiini E 2, ja IL-10 ylläpitävät -vastetta kohdussa. Sikiön solut ekspressoivat Fas-ligandia (FasL), joka aiheuttaa aktivoituneiden Th1-solujen tuhoutumisen. Syntymän jälkeen allergeenialtistus tehostaa -erilaistumista ja oireisen allergian kehittymistä, kun taas mikrobiperäinen DNA (CpG-ODN) ja endotoksiini (LPS) sekä rintamaidon tuumorinekroositekijä α (TNF-α) tehostavat Th1-vastetta ja ehkäisevät oireisen allergian kehittymistä. välittyvä mikrobivaikutus imeväisiässä saattaa olla ratkaiseva tekijä -tyyppisen immuunivasteen asianmukaisessa sammumisessa. Gramnegatiivisten bakteereiden endotoksiini lipopolysakkaridi (LPS) on in vitro -kokeissa voimakas Th1-vasteen tehostaja ja -vasteen vaimentaja (Wale ym. 2000). Imeväisiässä todettu kodin huonepölyn LPS-pitoisuus korreloi käänteisesti ihotesteillä osoitettavaan atopiaan myöhemmällä iällä (Gereda ym. 2000). LPS-reseptorin CD14:n mutaatioiden on osoitettu olevan yhteydessä seerumin kokonais-ige-pitoisuuksien kanssa, mikä tukee ajatusta LPS:n roolista Th-vasteen muokkautumisessa varhaislapsuudessa (Baldini ym. 1999) (kuva 3). Mikrobispesifisellä immuniteetilla on epäilemättä yleensä -vastetta sammuttavaa vaikutusta, kuten kokeelliset työt mm. tuberkuliinilla ja vesirokkoviruksella tehdyt tutkimukset osoittavat (Fujimura ym. 1997, Savolainen ym. 2000). Mikrobien vaikutus Th-vasteisiin varhaislapsuudessa välittyneekin useilla eri mekanismeilla, ainakin immunostimulatoristen oligonukleotidien, LPS:n ja antigeenispesifisen immuunivasteen kautta. Suoliston kolonisaatio mikrobeilla on tärkeä luonnollinen Th1-vastetta suosiva tapahtuma (Björkstén ym. 1999). Lisäksi tuore väestötason tutkimus viittaa siihen, että suolistoinfektioilla on selvemmin kuin hengitystieinfektioilla käänteinen yhteys myöhemmin ilmaantuviin allergioihin (Matricardi ym. 2000). Suhteessamme mikrobeihin tapahtui viime vuosisadan aikana suuri muutos. Vakavat tartuntataudit isorokko, tuberkuloosi, kurkkumätä ja hinkuyskä kyettiin torjumaan rokotuksin. Samalla yleinen hygienia on parantunut ja vähentänyt imeväisikäisten kontakteja ainakin edellä mainittuihin bakteereihin. Pienten lasten infektioiden määrä sinänsä ei välttämättä ole vähentynyt, vaan päiväkodeissa jylläävät hengitystie- 315

6 infektioita aiheuttavat rinovirukset, adenovirukset, parainfluenssavirukset ja monet muut entiseen ellei peräti pahempaan tapaan. Näiden virusten aiheuttamien tautien komplikaatioita kuten välikorvatulehduksia hoidetaan kuitenkin antibiooteilla, joilla taas sinänsä voi olla suolistokanavan mikrobialtistusta moduloiva vaikutus. Kaiken kaikkiaan ei pitäisikään puhua infektioteoriasta eikä vain infektioista vaan yleensä mikrobialtistuksesta. Niissä olosuhteissa, joissa allergian esiintyminen on nykyään vähäistä, voidaan kuitenkin ajatella ilmenevän enemmän mikrobialtistusta. Tilanne on tällainen monilapsisissa perheissä, heikommissa sosioekonomisissa olosuhteissa ja maatilaympäristössä onhan esimerkiksi navetassa erinomaiset kasvuolosuhteet valtavalle määrälle bakteereita ja sieniä. Ravinnon hygienian ja laadun takia on myös oma mikrobikolonisaatiomme muuttunut. Ei ole edes orastavaa tietoa siitä, miten länsimaisen ravinnon komponentit voivat toimia allergioita edistävänä adjuvanttina. Joka tapauksessa varhaislapsuuden mikrobikuormituksen ja Th1-tehosteen vähenemisellä on voinut olla oma osuutensa atooppisen allergian lisääntymiseen länsimaissa. Rintamaito. mpäristön mikrobivaikutuksen lisäksi eräs varhainen immuunivasteiden kehittymiseen vaikuttava tekijä on rintamaito. Se sisältää runsaasti valkosoluja, sytokiineja sekä muita immunologisesti aktiivisia välittäjäaineita (Järvinen ja Raitio 1999). Maitoallergian seurannan aikana sairastuvien imeväisten äideillä on osoitettu olevan vähemmän aktivoituneita makrofageja maidossaan kuin terveiden imeväisten äideillä (Järvinen ym. 1999). Näiden lasten saaman rintamaidon valkosolut tuottivat myös vähän tuumorinekroositekijä alfaa, Th1-vastetta tehostavaa ja Th-2-vastetta vaimentavaa sytokiinia, mikä on sopusoinnussa edellisen havainnon kanssa (Järvinen ym. 2000). On myös havittu, että atoopikkoäitien rintamaidossa on enemmän -tyypin sytokiineja :ää ja :ta kuin terveiden äitien maidossa (Böttcher ym. 2000). On mahdollista, että syntymän aikaan vallitsevan -painotteisen immuunivasteen luonnollisiin sammutusmekanismeihin kuuluu terveillä lapsilla Th1-vastetta tehostavia valkoso- luja ja sytokiineja sisältävä rintamaito. Rintamaidon sytokiinikoostumus ja solujakauma on erilainen niillä äideillä, joiden imeväiselle kehittyy seurannassa atooppinen ekseema tai ruokaaineallergioita, verrattuna äiteihin, joiden imeväisellä ei havaita viitteitä atopiasta tai ylipäätään allergisista sairauksista (Järvinen ym. 2000). Makrofagivaltaisen normaalin rintamaidon sijaan atooppiset tai ruoka-aineallergiset imeväiset saavat äidinmaitoa, jossa esiintyy vähemmän makrofageja ja enemmän eosinofiilisia tai neutrofiilisia granulosyyttejä sekä lymfosyyttejä (Järvinen ym. 2000). Oma osuutensa allergisen immuunivasteen voimistumisessa voi olla myös polymorfonukleaaristen granulosyyttien tuottamilla sytotoksisilla entsyymeillä, jotka voivat imeväisen ruoansulatuskanavassa aiheuttaa paikallista kudostuhoa ja lisätä suolen limakalvon läpäisevyyttä. Rintamaidon sisältämien tai vauvan muualta saamien proteiiniantigeenien lisääntynyt absorptio saattaa lisätä imeväisen riskiä herkistyä eri ruoka-aineille tai saada atooppinen ihoreaktio. hteenveto On ilmeistä, että allergisen immuunivasteen muovautumisessa tärkein vaihe on imeväisikä, elämän ensimmäiset viikot ja kuukaudet. Oman äidin rintamaidon koostumuksen merkitys imeväisen terveiden tai allergisten immuunivasteiden kehittymisessä on vielä pitkälti tuntematon, ja se on tärkeä tutkimuskohde tulevaisuudessakin. Mikrobien interaktio kypsyvän immuunijärjestelmän kanssa (ns. hygieniahypoteesi) selittää parhaiten allergian yhteyden sosiaalisen aseman, antibioottien runsaan käytön, imeväisiän ruokavalion sekä itä länsi- ja maaseutu kaupunki-gradientin kanssa (Holgate 1999). Onkin oletettavaa, että ratkaisu allergioiden lisääntymisen torjumiseksi löytyy ennemmin kansanterveydellisistä kuin lääkinnällisistä toimenpiteistä (Holgate 1999). Tällaisia voisivat olla esimerkiksi imeväisiän hygieniaa koskevat suositukset, laktobasilleja tai CpG-oligonukleotideja sisältävät muokatut elintarvikkeet tai allergiaa torjuvat rokotteet imeväisiän rokotusohjelman osana. 316 J. Savolainen ym.

7 Kirjallisuutta Alm JS, Swartz J, Lilja G, Scheynius A, Pershagen G. Atopy in children of families with an anthroposophic lifestyle. Lancet 1999;353: Björkstèn B, Naaber P, Sepp E, Mikelsaar M. The intestinal microflora in allergic Estonian and Swedish 2-year-old children. Clin Exp Allergy 1999;29: Baldini M, Lohman IC, Halonen M, Erickson RP, Holt PG, Martinez FD. A Polymorphism in the 5' flanking region of the CD14 gene is associated with circulating soluble CD14 levels and with total serum immunoglobulin E. Am J Respir Cell Mol Biol 1999;20: Bohle B, Jahn-Schmid B, Maurer D, Kraft D, Ebner C. Oligodeoxynucleotides containing CpG motifs induce IL-12, IL-18 and IFN-gamma production in cells from allergic individuals and inhibit IgE synthesis in vitro. Eur J Immunol 1999;29: Böttcher MF, Jenmalm MC, Garofalo RP, Björksten B. Cytokines in breast milk from allergic and nonallergic mothers. Pediatr Res 2000;47: Cookson W. The alliance of genes and environment in asthma and allergy. Nature 1999;402 Suppl:B5 11. Fujimura T, amanashi R, Masuzawa M, ym. Conversion of the CD4+ T cell profile from T(H2)-dominant type to T(H1)-dominant type after varicella-zoster virus infection in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Gereda JE, Leung D, Thatayatikom A, ym. Relation between housedust endotoxin exposure, type 1 T-cell development, and allergen sensitisation in infants at high risk of asthma. Lancet. 2000; 355: von Hertzen L, Klaukka T, Mattila H, Haahtela T. Mycobacterium tuberculosis infection and the subsequent development of asthma and allergic conditions. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Holgate ST. The epidemic of allergy and asthma. Nature 1999;402 Suppl:B2 4. Jahn-Schmid B, Wiedermann U, Bohle B, Repa A, Kraft D, Ebner C. Oligodeoxynucleotides containing CpG motifs modulate the allergic TH2 response of BALB/c mice to Bet v 1, the major birch pollen allergen. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Järvinen KM, Juntunen-Backman K, Suomalainen H. Relation between weak HLA-DR expression on human breast milk macrophages and cow milk allergy (CMA) in suckling infants. Pediatr Res 1999; 45: Järvinen KM, Raitio H. Äidinmaito ja allergiat. Duodecim 1999;115: Järvinen KM, Laine S, Suomalainen H. Defective tumour necrosis factoralpha production in mother s milk is related to cow s milk allergy in suckling infants. Clin Exp Allergy 2000;30: Kapsenberg ML, Hilkens CM, Wierenga EA, Kalinski P.The paradigm of type 1 and type 2 antigen-presenting cells. Implications for atopic allergy. Clin Exp Allergy 1999;29 Suppl 2:33 6. Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H, Koskenvuo M. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30: Kon OM, Kay AB. T cells and chronic asthma. Int Arch Allergy Immunol 1999;118: Laitinen T, Laitinen LA, Kere J. Astman ja atopian genetiikka miten ehdokasgeenitutkimuksien tuloksia tulkitaan? Duodecim 2000; 116: Louahed J, Toda M, Jen J, ym. Interleukin-9 upregulates mucus expression in the airways. Am J Respir Cell Mol Biol 2000;22: Macaubas C, Sly PD, Burton P, Tiller K, ym. Regulation of T-helper cell responses to inhalant allergen during early childhood. Clin Exp Allergy 1999;29: Marchant A, Goetghebuer T, Ota MO, ym. Newborns develop a Th1- type immune response to Mycobacterium bovis bacillus Calmette- Guerin vaccination. J Immunol 1999;163: Matricardi PM, Rosmini F, Ferrigno L, ym. Cross sectional retrospective study of prevalence of atopy among Italian military students with antibodies against hepatitis A virus. BMJ 1997;314: Matricardi PM, Rosmini F, Riondino S, ym. Exposure to foodborne and orofecal microbes versus airborne viruses in relation to atopy and allergic asthma: epidemiological study. BMJ 2000;320: Miyawaki T, Seki H, Taga K, Sato H, Taniguchi N. Dissociated production of interleukin-2 and immune (gamma) interferon by phytohaemagglutinin stimulated lymphocytes in healthy infants. Clin Exp Immunol 1985;59: von Mutius E, Pearce N, Beasley R, ym. International patterns of tuberculosis and the prevalence of symptoms of asthma, rhinitis, and eczema. Thorax 2000;55: Platts-Mills TA, Woodfolk JA. Cord blood proliferative responses to inhaled allergens: is there a phenomenon? J Allergy Clin Immunol 2000;106: Prescott SL, Macaubas C, Holt BJ, ym. Transplacental priming of the human immune system to environmental allergens: universal skewing of initial T cell responses toward the cytokine profile. J Immunol 1998;160: Prescott SL, Macaubas C, Smallacombe T, Holt BJ, Sly PD, Holt PG. Development of allergen-specific T-cell memory in atopic and normal children. Lancet 1999;353: Roth I, Corry DB, Locksley RM, Abrams JS, Litton MJ, Fisher SJ. Human placental cytotrophoblasts produce the immunosuppressive cytokine interleukin 10. J Exp Med 1996;184: Rowe J, Macaubas C, Monger TM, ym. Antigen-specific responses to diphtheria-tetanus-acellular pertussis vaccine in human infants are initially polarized. Infect Immun 2000;68: Savolainen J, Nieminen K, Waris M, Mäkelä MJ, Terho EO. Tuberculin primed PBMC fail to produce TH2 type cytokines in allergen stimulation. Allergy 2000;55: Shaheen SO, Aaby P, Hall AJ, ym. Measles and atopy in Guinea-Bissau. Lancet 1996;347: Shirakawa, T, Enomoto T, Shimazu S, Hopkin J. The inverse association between tuberculin response and atopic disorder. Science 1997; 275:77 9. Strachan DP. Hay fever, hygiene, and household size. BMJ 1989;299: Stumbles PA, Thomas JA, Pimm CL, ym. Resting respiratory tract dendritic cells preferentially stimulate T helper cell type 2 () responses and require obligatory cytokine signals for induction of Th1 immunity. J Exp Med 1998; 188: Tanaka H, Demeure CE, Rubio M, Delespesse G, Sarfati M. Human monocyte-derived dendritic cells induce naive T cell differentiation into T helper cell type 2 () or Th1/ effectors. Role of stimulator/responder ratio. J Exp Med 2000;192: Van Uden J, Raz E. Immunostimulatory DNA and applications to allergic disease. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Wale MK, Holt PG, Sly PD. Modification of the inflammatory response to allergen challenge after exposure to bacterial lipopolysaccharide. Am J Respir Cell Mol Biol : Wegmann TG, Lin H, Guilbert L, Mosmann TR. Bidirectional cytokine interactions in the maternal-fetal relationship: is successful pregnancy a TH2 phenomenon? Immunol Today 1993;14: Williams HC, Strachan DP, Hay RJ. Childhood eczema: disease of the advantaged? BMJ 1994;308: abuhara A, Macaubas C, Prescott SL, ym. TH2-polarized immunological memory to inhalant allergens in atopics is established during infancy and early childhood. Clin Exp Allergy 1997;27: JOHANNES SAVOLAINEN, LT, dosentti Turun yliopisto, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia MediCity, Tykistökatu Turku MIKA MÄKELÄ, LT, dosentti HANNA RAITIO, LT, dosentti HKS Iho- ja allergiasairaala Meilahdentie Helsinki 317

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen@thl.fi

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

LUKAS-tutkimus Suomessa

LUKAS-tutkimus Suomessa LUKAS-tutkimus Suomessa Yhteystiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Tutkimuskeskus Neulanen) PL 95 70701 Kuopio p. 020 610 6300 (vaihde) Tutkimushoitaja (30.6.2011 asti) Raija Juntunen e-mail: raija.juntunen(at)thl.fi

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Atooppisen allergian lisääntymisestä on vahvistuvaa

Atooppisen allergian lisääntymisestä on vahvistuvaa Ympäristö Atooppiset allergiat puuttuuko mikrobeja? Tari Haahtela ja Juha Pekkanen Allergisten sairauksien kansanterveydellinen merkitys on suurentunut. Euroopan unionin uusi puheenjohtajamaa Irlanti on

Lisätiedot

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010

Kansallinen allergiaohjelma. Kari KK Venho 25.11.2010 Kansallinen allergiaohjelma Kari KK Venho 25.11.2010 Altistuminen, ärtyminen, reaktiot, sairastuminen ärsytys, altisteet ärsytysoireita ärtymä, ärtymisreaktio allergiset reaktiot perinnölliset tekijät

Lisätiedot

VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN

VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN 1 VARHAISEN ANTIBIOOTTIHOIDON VAIKUTUS LAPSUUSIÄN AL- LERGISEN HERKISTYMISEN KEHITTYMISEEN Elina Mäkinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliinisen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.

Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12. Tutkimuksesta Kansalliseen allergiaohjelmaan Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 9.12.2013 1 Astmapotilaat, lääkekustannukset, kuolleisuus ja astman aiheuttamat

Lisätiedot

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan

Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Bakteerialtistuminen maatiloilla ja ei-maatiloilla asuvilla lapsilla - yhteys atopiaan ja astmaan Maria Valkonen, Inge Wouters, Martin Täubel, Helena Rintala, Ritva Vasara, Dick Heederik, Jon Genuneit,

Lisätiedot

Allergiaohjelma Mikä muuttui?

Allergiaohjelma Mikä muuttui? Allergiaohjelma Mikä muuttui? SLL 2015 Goals of the Finnish Allergy Programme Goals defined in a multidisciplinary Allergy Programme Councelling Group acc. the goals of WHO concerning chronic diseases

Lisätiedot

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri

Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Ruoka Voidaanko allergiaa ehkäistä ravitsemuksen keinoin? Ulla Hoppu, Marko Kalliomäki ja Erika Isolauri Atooppiset sairaudet eli atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja astma ovat kroonisia, ja niiden

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu

Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Lasten allergologia Atooppinen ihottuma allergiaa vai ei? Kirsti Kalimo, Kristiina Turjanmaa ja Leena Koulu Atooppista ihottumaa ylläpitävänä tai pahentavana tekijänä saattaa olla allergia. Alle kaksivuotiailla

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN TEHOSTAMISEEN Kalle Jutila Opinnäytetutkielma Lääketieteen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa

LOPPURAPORTTI. NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa LOPPURAPORTTI NK-solujen merkitys työperäisessä astmassa Minna Anthoni Karolinska Institutet, Stockholm Elokuu 2010 Abstract Asthma is a common occupational disease caused by exposure to sensitizing agents

Lisätiedot

SIEDÄTYSHOITO TÄNÄÄN. Rüdiger Schultz, LT Lasten allergologi. Pirkanmaan Allergiakeskus Pihlajalinna OY

SIEDÄTYSHOITO TÄNÄÄN. Rüdiger Schultz, LT Lasten allergologi. Pirkanmaan Allergiakeskus Pihlajalinna OY SIEDÄTYSHOITO TÄNÄÄN Rüdiger Schultz, LT Lasten allergologi Pirkanmaan Allergiakeskus Pihlajalinna OY Development of allergen specific immunotherapy The Lancet June 10, 1911; 1572-1573 Siedätyshoidon kehitys

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2 Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä 1/2 Tulehdusreaktio Septinen shokki Tiettyjen bakteeri-infektioiden aikaansaama suunnaton immuunijärjestelmän tulehdusvaste

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä IMMUUNIJÄRJESTELMÄ Autoimmuunitaudeissa immuunijärjestelmä sekoaa, mutta kuinka immuunijärjestelmä toimii normaalisti. Olen kiinnostunut autoimmuunitautien toimintamekanismeista, mutta monien aihetta käsittelevien

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

Mycobacterium tuberculosis

Mycobacterium tuberculosis Mycobacterium tuberculosis Osoitus immuunireaktioiden perusteella Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto M. tuberculosis immuniteetti Tyypillisesti Th1-immuniteettia -CD4-T-solut dominantissa asemassa

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Atooppisesta allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus

Atooppisesta allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus Osmo Kari, K. Matti Saari ja Tari Haahtela KATSAUS Atooppisesta allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus Atooppisesta allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus on melko yleinen

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Alanne Mervi 9000 Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän tulehdusreaktion genetiikka Helsinki

Alanne Mervi 9000 Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän tulehdusreaktion genetiikka Helsinki Vuoden 2007 apurahat Maud Kuistilan Muistosäätiö on jakanut vuoden 2007 apurahat lääketieteelliseen tutkimukseen 44 tutkijalle. Apurahojen yhteissumma on 317 500 euroa. Maud Kuistilan Muistosäätiö jakaa

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila

KATSAUS. Kun ruoka ei sovi. Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila KATSAUS Kun ruoka ei sovi Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa ja Minna Kaila Ruoka-allergia on atooppisen perimän ensimmäinen ilmenemismuoto. Oireilu alkaa tyypillisesti alle vuoden iässä ihottumalla ja

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Kansanterveys. Terveyden edistämisen maakuntakierros s. 3 6. Maatilaympäristö suojaa allergialta s. 11. Lintuinfluenssaohjeita internetissä s.

Kansanterveys. Terveyden edistämisen maakuntakierros s. 3 6. Maatilaympäristö suojaa allergialta s. 11. Lintuinfluenssaohjeita internetissä s. Kansanterveys KANSANTERVEYSLAITOS WWW. KTL. FI 4 / 2 0 0 6 Terveyden edistämisen maakuntakierros s. 3 6 Maatilaympäristö suojaa allergialta s. 11 Lintuinfluenssaohjeita internetissä s. 20 Kannen kuva:

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta

Lisätiedot

Dendriittisolu immuunivasteen kapellimestari. Arno Hänninen ja Jukka Vakkila

Dendriittisolu immuunivasteen kapellimestari. Arno Hänninen ja Jukka Vakkila Immunologia Dendriittisolu immuunivasteen kapellimestari Arno Hänninen ja Jukka Vakkila Dendriittisoluilla on tärkeä tehtävä immuunijärjestelmässämme, sillä ne ohjaavat varsinkin T-lymfosyyttien ja osittain

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää vaikuttavana aineena: Escherichia coli kanta Nissle 1917 vastaten 10

Lisätiedot

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto

Maitoallergian diagnostiikka. Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lasten allergologia Minna Kaila, Erika Isolauri, Erkki Savilahti ja Timo Vanto Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2 3 %:lla imeväisikäisistä. Herkistyminen voi tapahtua jo imetyksen aikana ennen korvikemaidon

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Elinympäristö ja allergiariski Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 18.8.2015 1

Elinympäristö ja allergiariski Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 18.8.2015 1 Elinympäristö ja allergiariski Tiina Laatikainen Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto 18.8.2015 1 Astmapotilaat, lääkekustannukset, kuolleisuus ja astman aiheuttamat vuodeosastopäivät

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS

THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS Katariina Panula THE IMPACT OF NEONATAL ANTIBIOTIC EXPOSURE ON ATOPIC SENSITISATION BY THE AGE OF 12 MONTHS (VARHAISLAPSUUDEN ANTIBIOOTTIALTISTUKSEN VAIKUTUS ATOOPPISEEN HERKISTYMISEEN 12 KUUKAUDEN IKÄÄN

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa. Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007

Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa. Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007 Sietokyky ja sen parantaminen allergiassa Kansallisen allergiatyöryhmän raportti 2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2007 Helsinki 2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B05 / 2007 Publications

Lisätiedot

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia OULUN YLIOPISTO, GENETIIKAN JA FYSIOLOGIAN YKSIKKÖ Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia LuK -tutkielma Matilda Riskumäki 9.12.2016 1. Johdanto... 2 2. Immuunipuolustusjärjestelmä... 3 2.1. Luontainen

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Lapsiperheen allergiaopas

Lapsiperheen allergiaopas Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA WSOY Lapsiperheen allergiaopas PÉTER CSONKA & PÄIVI JUNTTILA Lapsiperheen allergiaopas WSOY Péter Csonka, Päivi Junttila ja WSOY 2013 Graafinen

Lisätiedot

Allergia monilla, kesä kaikilla

Allergia monilla, kesä kaikilla Anna Pelkonen TEEMA: KESÄNUMERO 20 Allergia monilla, kesä kaikilla Lumisen talven jälkeen tulee valoisa ja lämmin kesä. Kaikille kesä ei kuitenkaan ole pelkkää riemua. Aivastuttaa, vesi valuu nenästä tai

Lisätiedot

Mikrobien merkityksen ymmärtäminen

Mikrobien merkityksen ymmärtäminen JUHLANUMERO Samuli Rautava Lapsen varhaisen mikrobikontaktin terveysvaikutukset Vuorovaikutus ympäristön ja suolistoon muodostuvan mikrobiston kanssa varhaislapsuudessa on välttämätöntä immuunijärjestelmän

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Allergian juurilla Karjalassa

Allergian juurilla Karjalassa Allergian juurilla Karjalassa J a a k k o P a k a r i n e n L e e n a v o n H e r t z e n P e k k a J o u s i l a h t i T i m o U. K o s u n e n T i i n a L a a t i k a i n e n M i k a n M ä k e l ä M

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Vastutuskykyistä Genetiikkaa. Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa

Vastutuskykyistä Genetiikkaa. Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa Vastutuskykyistä Genetiikkaa Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa 1 Dr. Bonnie Mallard Yli 100 tieteellistä julkaisua Department of Pathobiology, University of Guelph

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa

Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Katsaus ERKKI SAVILAHTI Rintamaidon terveydellinen merkitys kehittyneissä maissa Jotta kehittyvien maiden suuri vauvakuolleisuus saataisiin laskuun, WHO suositteli vuonna 2003 yksinomaisen rintaruokinnan

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot