Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ PÄIVI PIIRILÄ KEUHKOSAIRAUKSIEN JA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HUSLAB, MEILAHDEN SAIRAALA, KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIO WITOLD MAZUR LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, KEUHKOSAIRAUKSIEN KLINIKKA ANSSI SOVIJÄRVI PROFESSORI HUSLAB, MEILAHDEN SAIRAALA, KLIINISEN FYSIOLOGIAN JA ISOTOOPPILÄÄKETIETEEN VASTUUALUE Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laboratoriossamme tehdyt keuhkopotilaiden hypoksia-altistuskokeet ja tarkastella niiden perusteella heidän lentokelpoisuuttaan. Menetelmät 35 potilaalle oli tehty kansainvälisten suositusten mukainen 20 minuutin hypoksia-altistuskoe, joka vastaa lentokoneolosuhteita. Potilaiden hengittämä ilma sisälsi 15-prosenttista happea. Tulokset koottiin yhteen jälkikäteen asiakirjatutkimuksena. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin lentomatka - suunnitelmat olivat toteutuneet. Tulokset Potilaista 25 katsottiin lentokelpoisiksi, mutta heistä 21:lle ei suositeltu lentoa ilman lisähappea. Kahdeksan arvioitiin rajatapauksiksi ja kahden katsottiin voivan matkustaa paineventilaattorituen avulla. Hypoksia-altistuksen aikana valtaosa potilaista sai hyperventilaatio-oireita. Puolella niistä, joilla oli levossa normaali happikyllästeisyys ( 96 %), valtimoveren happiosapaine laski niin matalaksi, että lennonaikainen happilisä katsottiin tarpeelliseksi. Päätelmät Normaali valtimoveren happikyllästeisyys merenpinnan tasolla ei välttämättä takaa keuhkopotilaan riittävää hapetusta lennon aikana. Keuhkopotilaiden lentokelpoisuuden arviointia tulisi tehostaa lentoturvallisuuden varmistamiseksi. KUVA 1. Hypoksia-altistuskokeen suoritus kliinisen fysiologian laboratoriossa. 15-prosenttista happea sisältävää ilmaa johdetaan tutkittavan hengitysilmaan happipullosta spiroergometrialaitteiston kautta, jolloin samalla voidaan mitata hengityksen toiminnan parametreja. Pulssioksimetrisignaalia rekisteröidään korvalehdestä, lisäksi seurataan EKG:ta ja verenpainetta. Liikennelentokoneiden lentokorkeus on pitkillä lennoilla metrin välillä, jolloin ympäröivän ilmakehän happipitoisuus on niin pieni, ettei ihminen pysyisi hengissä ilman paineistusta. Liikennelentokoneen sisätilat paineistetaan vastaamaan m:n korkeutta merenpinnasta (1), jolloin ilman happipitoisuus on noin 15 % (happipitoisuus merenpinnan tasolla on 21 %). Tällöin ilmanpaine koneen sisällä laskee merenpinnan noin 100 kpa:n tasolta 75 kpa:iin. Lentokoneessa myös terveen henkilön valtimoveren happiosapaine laskee normaalista, noin 13 kpa:sta, lievän hypoksemian tasolle, noin 7,7 8,5 kpa:iin (happikyllästeisyys noin 90 %) (1). Terve henkilö pystyy kompensoimaan äkillistä hypoksemiaa lisäämällä hengitystaajuutta, syketaajuutta ja sydämen iskutilavuutta (2), jolloin hän kykenee ongelmitta sietämään valtimoveren happikyllästeisyyden pienentymisen (3). Lentokoneen ilman kuivuus, matkaan liittyvät lämpötilaerot, matkatavaroiden kanniskelu lentokentillä ja ilman epäpuhtaudet voi- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Aerospace Medical Association, Air transport medicine committee, Alexandria, VA. Medical guidelines for air travel. Aviat Space Environ Med 1996;67:B1 B16. 2 Lenfant C, Sullivan K. Adaptation to high altitude. N Engl J Med 1971;284: Cottrell JJ. Altitude exposures during aircraft flight. Flying higher. Chest 1988;92: AMA commission on emergency medical services. Medical aspects of transportation aboard commercial aircraft. JAMA 1982;247: Gong H, Tashkin DP, Lee EY, Simmons MS. Hypoxia-altitude simulation test. Am Rev Respir Dis 1984;130: Vohra KP, Klocke RA. Detection and correction of hypoxemia associated with air travel. Am Rev Respir Dis 1993;148: TAULUKKO 1. vat pahentaa keuhko-, erityisesti astmapotilaiden hengitystieoireita. Jos potilaalla on keuhkosairaus, joka pienentää valtimoveren happipitoisuutta jo merenpinnan tasolla, on lennon aikana odotettavissa tavanomaista voimakkaamman hypoksemian kehittyminen. Keuhkosairaus heikentää hypoksemian kompensaatiomekanismeja. Lennon aikana käytävällä kävely voi pahentaa hypoksemiaa. Ilmakehän paineen aleneminen lentokoneessa suurentaa jossakin määrin keuhkotilavuutta, mikä voi johtaa ilmarinnan syntyyn (4). Tutkimusolosuhteissa voidaan simuloida lennonaikaista hypoksemiaa hengittämällä lentokoneen paineolosuhteita vastaavaa ilmaa, jonka happipitoisuus on pienentynyt Potilaiden (n = 35) antropometriset tiedot, tupakointi ja perusfunktiotulokset. Antropometrinen tieto Keskiarvo ± SD Vaihteluväli Ikä, v 62,6 ± 11, Paino, kg 76,5 ± 20, Pituus, cm 169,6 ± 12, Painoindeksi, kg/m 2 26,6 ± 6,8 55,4 18,2 Tupakointi, v 35,5 ± 9, FEV 1, % viitearvosta 58,8 ± 15, FVC, % viitearvosta 74,9 ± 19, DLCO, % viitearvosta 55,5 ± 20, DLCO/VA, % viitearvosta 71,3 ± 23, FEV1 = uloshengityksen sekuntikapasiteetti, FVC = nopea vitaalikapasiteetti, DLCO = kokonaisdiffuusiokapasiteetti, DLCO/VA = spesifinen diffuusiokapasiteetti. TAULUKKO minuutin hypoksia-altistuksen tulkinta Britannian keuhkolääkäriyhdistyksen (BTS) suosituksen (7) mukaisesti. Happikyllästeisyysarvot lisätty jälkikäteen suuntaa-antavasti. Valtimoveren Valtimoveren Suositus happiosapaine happikyllästeisyys PaO 2 > 7,4 kpa (SaO 2 > 90 %) Potilas voi lentää ilman happilisää PaO 2 6,6 7,4 kpa (SaO %) Rajatapaus, rasituskoe voisi olla hyödyllinen 1 PaO 2 <6,6 kpa (SaO 2 84 %) Lennonaikainen happi (2 l/min) suositeltava 1 Rasituskokeena voidaan käyttää esim. polkupyöräergometria oksimetriseurannassa (esim. 20 W/2 min, ad 50 60W). Tällöin lisähappitarve toteutuu, jos oksimetriseurannassa kehittyy lähtötasoa voimakkaampi hypoksemia. Myös kävelytestiä voidaan käyttää vastaavasti (7). (5,6,7). Tällaisia normobaarisia menetelmiä voidaan käyttää ennustamaan lento-olosuhteissa syntyvää hypobaarista hypoksemiaa (8), ja useita erilaisia tapoja tämän toteuttamiseksi on julkaistu (5,6,9). Tässä tutkimuksessa tarkastelemme HYKS:n Meilahden sairaalassa vuodesta 2003 lähtien tehtyjä normobaarisia hypoksia-altistuskokeita, joiden tuloksista karttuneen kokemuksen pohjalta käsittelemme erilaisista keuhkosairauksista kärsivien potilaiden lentokelpoisuutta. Aineisto ja menetelmät Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian laboratoriossa tehtiin vuosina yhteensä 36 hypoksia-altistuskoetta, joista kaksi tehtiin käyttämällä potilaan omaa paineventilaattoria. Toiselle näistä potilaista tehtiin hypoksia-altistuskoe ensin ilman omaa ventilaattoria ja uudelleen omalla ventilaattorilla. Potilaista miehiä oli 19 ja naisia 16. Heidän sairautensa olivat: keuhkosyöpä tai mesoteliooma (15 henkilöä), keuhkoahtaumatauti/astma (12 henkilöä), keuhkoembolian jälkitila (1), kyfoskolioosi (1), neuromuskulaarinen sairaus (2), lihavuus ja hypoventilaatio (1) ja idiopaattinen keuhkofibroosi (2). Tarkemmat tiedot potilaista ilmenevät taulukosta 1. Tutkimuksen aikana potilas käytti normaalisti keuhko- ja sydänlääkkeitään. Tutkittava hengitti kaasuseosta, jossa oli 15 % happea ja 85 % typpeä (AGA, Espoo, Suomi), ja tutkimuskäytäntö perustui Britannian keuhkolääkäriyhdistyksen (BTS) suositukseen (7). Hengitystoimintaa seurattiin spiroergometrian (Vmax Encore, Viasys Healthcare, Yorba Linda, CA, USA) ja kahden pulssioksimetrin avulla, joista toisen anturi oli korvalehdessä, toisen sormessa (Datex-Ohmeda ja 3 800; Instrumentarium, Suomi) (kuva 1). Lisäksi seurattiin EKG:ta (Cardiosoft, GE Marquette, Cardiosoft, Milwaukee, Wisconsin, USA) sekä mitattiin verenpainetta 2 4 minuutin välein manuaalisin mittauksin. Valtimoverinäyte otettiin kertanäytteenä ennen hypoksia-altistusta ja 20 minuutin kohdalla hypoksia-altistuksen lopussa, mikäli valtimopistolle ei ollut vasta-aiheita. Tällä menetelmällä tehdyssä altistuskokeessa lentokelpoisuuden rajana on pidetty happiosapainetasoa PaO 2 > 6,6 7,4 kpa tai happikyllästeisyyttä 85 % (7) (taulukko 2) Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

3 TIETEESSÄ 7 British Thoracic Society. BTS statement. Managing passengers with respiratory diseases planning air travel: British Thoracic Society recommendations. Thorax 2002;57: Naughton MT, Rochford PD, Pretto JJ, Pierce RJ, Cain NF, Irving LB. Is normobaric simulation of hypobaric hypoxia accurate in chronic airflow limitation. Am J Respir Crit Care Med 1995;152: Cramer D, Ward S, Geddes D. Assessment of oxygen supplementation during air travel. Thorax 1996;51: American Thoracic Society. ATS statement: standards for the diagnosis and care of patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 1995;152:S Johnson AOC. Chronic obstructive pulmonary disease. 11: Fitness to fly with COPD. Thorax 2003;58: Siafakas NM, Vermeire P, Pride NB ym. Optimal assessment and management of chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Eur Respir J 1995;8: Robson AG, Hartung TK, Innes JA. Laboratory assessment of fitness to fly in patients with lung disease: a practical approach. Eur Respir J 2000;16: Dillard TA, Berg BW, Rajagopal KR, Dooley JW, Mehm WJ. Hypoxemia during air travel in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Ann Intern Med 1989;111: Coker RK, Shiner RJ, Partridge MR. Is air travel safe for those with lung disease? Eur Respir J 2007;30: Akero A, Christensen CC, Edvardsen A, Skjonsberg OH. Hypoxaemia in chronic obstructive pulmonary disease patients during a commercial flight. Eur Respir J 2005;25: Christensen CC, Ryg M, Refvem OK, Skjonsberg OH. Development of severe hypoxaemia in chronic obstructive pulmonary disesase patients at 2438 m (8000 ft) altitude. Eur Respir J 2000;15: Matkasuunnitelman toteutuminen selvitettiin jälkikäteen joko tutkittavan sairauskertomuksista tai soittamalla potilaalle tai hänen omaisilleen helmikuussa Tutkimustulokset on kerätty jälkikäteen asiakirjatutkimuksena. Tutkimusluvan on myöntänyt HYKS:n sisätautien tulosyksikkö. Tilastomenetelmät Hypoksia-altistuskokeessa mitattujen spiroergometriamuuttujien ja valtimoverinäytteiden arvoja ennen altistusta ja hypoksia-altistuksen aikana verrattiin toisiinsa pareittaisella t- testillä. Tulokset Potilaiden valtimoveren happiosapaine levossa ennen hypoksia-altistuskoetta oli keskimäärin 9,5 kpa ja happikyllästeisyys pulssioksimetriassa 95,9 % (taulukko 3). 14 potilaalla oli happikyllästeisyyden perusteella levossa lievä hypoksemia (SaO %), muilla 22 potilaalla happikyllästeisyys oli normaali ( 96 %). Happiosapaine oli normaali tai korkeintaan lievästi alentunut ( 10 kpa) 13 potilaalla. 14 potilaalla (40 %) oli yli 9,3 kpa:n happiosapaine ennen altistuskoetta. Matalin happiosapaine ennen altistusta oli 6,9 kpa (kuvio 1). Hypoksia-altistuskoe kesti yleensä vähintään 20 minuuttia. Yksi altistuskoe keskeytettiin 12 minuutin kohdalla vaikean hypoksemian ja hiilidioksidiretention vuoksi. Potilaiden hengitystaajuus (taulukko 3), systolinen verenpaine ( mmhg; p = 0,01) ja minuuttiventilaatio (10,7 12,8 l/min; p < 0,001) kasvoivat merkitsevästi. Valtimoveren happiosapaine (kuvio 1) ja -kyllästeisyys pienenivät merkitsevästi (taulukko 3), ja hyperventilaatiovasteen merkkinä valtimoveren hiilidioksidiosapaine ja uloshengityksen lopun hiilidioksiditaso (PaCO 2 ja FetCO 2 ) (taulukko 3) (kuvio 2) pienenivät ja ph suureni merkitsevästi (taulukko 3). Neljä potilasta oli Britannian keuhkolääkäriyhdistyksen suosituksen (7) mukaisesti (taulukko 2) selvästi lentokelpoisia ilman lisähappea ja 21 lisähapen kera. Kahdeksan potilasta oli rajatapauksia hypoksia-altistuskokeen perusteella. Heistä neljän katsottiin voivan lentää ilman lisähappea, koska heillä ei ollut oireita hypoksia-altistuskokeen aikana. Lisäksi yksi rajatapauksista katsottiin lisätutkimuksena tehdyn rasituskokeen perusteella lentokelpoiseksi ilman lisähappea. Kahden neuromuskulaarista tautia sairastavan potilaan todettiin voivan matkustaa normaaleissa lentokoneolosuhteissa, jos he käyttäisivät omaa paineventilaattoriaan tavanomaisin säädöin. Niistä potilaista, joilla oli levossa normaali happikyllästeisyys ( 96 %), 12:n happiosapaine tai happikyllästeisyystaso laski hypoksia-altistustkokeen aikana niin matalaksi, että lennonaikainen lisähappi katsottiin tarpeelliseksi. Heistä neljä sairasti etäpesäkkeistä keuhkosyöpää, yksi oli sairastanut keuhkoveritulpan, yhdellä oli vaikea keuhkolaajentuma, kaksi sairasti fibrotisoivaa keuhkosairautta ja yksi neuromuskulaarista sairautta, kahdelle potilaalle oli tehty keuhkon poisto ja yhdelle oikean ylälohkon poistoleikkaus. Tästä ryhmästä vain yhden potilaan lentomatka oli toteutunut. TAULUKKO 3. Hengitystaajuuden, valtimoveren happiosapaineen (PaO 2 ), hiilidioksidiosapaineen (PaCO 2 ), ph:n, pulssioksimetrilla mitatun valtimoveren happikyllästeisyyden (SaO 2 ) ja uloshengityskaasusta mitatun hiilidioksidiosuuden (FetCO 2 ) muutos 20 minuutin hypoksia-altistuskokeen aikana keuhkopotilailla (n = 35). Muutos Hengitystaajuus PaO 2 PaCO 2 ph SaCO 2 FetCO 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 l/min l/min kpa kpa kpa kpa % % % % Keskiarvo 17,58 19,36 9,54 6,25 5,18 4,79 7,43 7,46 95,86 86,94 4,47 4,21 Keskihajonta 5,56 6,20 1,46 0,94 0,56 0,77 0,03 0,05 1,81 4,91 0,72 0,84 p = 0,04 p < 0,001 p < 0,001 p < 0,001 p < 0,001 p < 0,001 Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

4 18 Seccombe LM, Kelly PT, Wong CK, Rogers PG, LIm S, Peters MJ. Effect of simulated commercial flight on oxygenation in patients with interstitial lung disease and chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2004;59: Dowdall N, Is there a doctor on the aircraft? Top 10 in-flight medical emergencies. BMJ 2000;321: Aerospace Medical Association. Medical guidelines for airline travel. 2. painos. Aviat Space Environ Med 2003;74:A1 A Astman diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito - suositus päivitetty. Duodecim 2006;122: International Air Transport Association (IATA) Resolution 700. Ohjeessa: Attachment Comparison of Relevant Rules, Recommended Practices and Airline Service Commitments. Government and Industry Affairs International Relations. Geneve: IATA Sidonnaisuudet: Päivi Piirilä: Toiminut lääkeyritysten GlaxoSmithKline ja MSD tilaisuuksissa esiintyjänä. Witold Mazur: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Anssi Sovijärvi: Toiminut lääkeyrityksen Suomen MSD tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut sen kustannuksella ulkomaiseen kongressiin, toiminut yrityksen Helsingin Funktiotest Oy johdossa. KUVIO 1. Valtimoveren happiosapainemittauksen tulokset hypoksia-altistuskokeen yhteydessä. Valtaosa potilaista oli hypoksia-altistuskokeen tulosten perusteella BTS-suosituksen mukaisia rajatapauksia tai lennonaikaisen happilisän tarpeessa. Happiosapaine laski merkitsevästi arvioituna pareittaisella t-testillä, p < 0,001. Valtimoveren happiosapaine hypoksiaaltistuskokeessa (kpa) Ei lentokelpoinen ilman happilisää 21 % O 2 15 % O 2 Normaalialue Lentokelpoinen Rajatapaus KUVIO 2. Spiroergometrialaitteella mitattu uloshengityksen lopun hiilidioksidiosuus hypoksia-altistuskokeen yhteydessä. Hiilidioksiditaso laski keskimäärin merkitsevästi (p < 0,001). Yhdellä neuromuskulaarista tautia sairastavalla potilaalla hiilidioksiditaso nousi altistuksen aikana. Muuten hiilidioksiditaso pyrki laskemaan altistuksen aikana sekundaarisesta hyperventilaatiosta johtuen. FetCO 2 hypoksia-altistuskokeessa, % CO 2 -retentio Hypokapnia 21 % O 2 15 % O 2 95 % (happiosapaine yli 9,7 kpa) tai potilas pystyy kävelemään 50 m matkan ongelmitta (1,7). Rajatapauksissa, ts. valtimoveren happikyllästeisyyden ollessa % ja jos potilaalla on kardiorespiratorisia riskitekijöitä (7), on suositeltu hypoksia-altistuskoetta. Aineistossamme 22 potilaan happiosapaine huoneilmaa hengitettäessä oli normaali ( 96 %). Heistä 12:llä (55 %) happiosapaine tai happikyllästeisyystaso hypoksia-altistuskokeessa laski niin matalalle, että lennonaikainen lisähappi oli suosituksen mukaan tarpeen. Myös muissa maissa on saatu vastaavanalaisia tuloksia (15,16,17,18). Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tarkempaa analyysia siitä, mitkä tekijät voisivat vaikuttaa tähän löydökseen. Oman aineistomme perusteella näyttää siltä, että vaikeat keuhkokudoksen sairaudet ja keuhkokudoksen poisto vaikuttavat selvimmin hypoksemian kehittymiseen hypobaarisessa ympäristössä. Aineistossamme vain kolmella potilaalla valtimoveren hiilidioksidipitoisuus oli lievästi suurentunut, ja hypoksia-altistuskokeen ai- Niistä 21 potilaasta, joille oli lennon ajaksi suositeltu lisähapen käyttöä, vain viisi oli matkustanut lentämällä. Kaksi heistä oli lentänyt ilman lisähappea suosituksesta huolimatta. Toinen lensi Espanjaan ongelmitta, toisella ilmeni mannertenvälisellä lennolla hengitysongelmia, ja lentomatkan jälkeen hän joutui sairaalahoitoon. Lisähappisuosituksen kuultuaan 16 oli luopunut lentomatkustamisesta. Pohdinta Lennonaikaisen happiosapaineen vähimmäisvaatimukseksi on eri suosituksissa ilmoitettu 6,7 7,3 kpa (1,4,7,10,11). Jos henkilöllä jo merenpinnan tasolla on tätä matalampi happiosapaine, on sitä pidetty suhteellisena (12) tai ehdottomana vasta-aiheena lentämiselle (13). Merenpinnan tason happiosapainetta (5,14) on eräissä tutkimuksissa pidetty hyvänä osoittimena ennustamaan lennonaikaista happiosapainetta. Eri suositusten mukaan potilas on lentokelpoinen ilman lisäselvityksiä, jos valtimoveren happiosapaine on yli 9,3 kpa (SaO 2 94%) (1) tai happikyllästeisyys on yli 4196 Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

5 TIETEESSÄ Ilmarinta voi laajeta lennon - aikaisissa matalissa paine - olosuhteissa ja aiheuttaa keuhkon kasaan - painumisen. kana hiilidioksidiretentio poistui. Tämä selittyy hypoksiastimuluksen aiheuttamalla ventilaation kasvulla. Aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa on keskivaikeaa hiilidioksidiretentiota (PaCO 2 6,7 kpa) pidetty vasta-aiheena lentämiselle (12). Lievä hiilidioksidiretentio siis sallittaisiin suositusten mukaan, jos hapensaanti pysyisi samanaikaisesti riittävänä. Tutkimuksemme vahvistaa tätä kannanottoa. Kuitenkaan asiaa ei ole tutkittu tarkemmin. Voi olla, että pitkillä lentomatkoilla lievästäkin hengitysinsuffisienssista voi tulla ongelmia, koska hengityselinsairaus vaatii potilaalta enemmän ponnisteluja hengityksen ylläpitämiseksi. Vain yhdelle potilaistamme, joka sairasti polion jälkitilaa, kehittyi hypoksia-altistuksen aikana hiilidioksidiretentio, ja altistus jouduttiin keskeyttämään (kuvio 2). Kun tutkimus uusittiin potilaan käyttäessä omaa paineventilaattoriaan tavanomaisin säädöin, hiilidioksidiretentiota ei tullut. Periaatteessa neuromuskulaaristen sairauksien vuoksi paineventilaattoria ajoittain käyttävä henkilö voi olla lentokelpoinen normaaleissa lentoolosuhteissa paineventilaattorituen avulla. Kuitenkin asia on syytä varmistaa hypoksiaaltistuskokeen avulla. Potilaat voivat tarvita myös lisähappea ja saattavaa lääkintähenkilökuntaa. Tutkimuksemme tulosten perusteella voitiin lähes kaikilla potilailla todeta hyperventilaatiota hypoksia-altistuksen aikana. Hypoksiset lento-olosuhteet aiheuttavatkin tyypillisesti hyperventilaatiota myös terveille. Osa lennonaikaisista hengitysoireista saattaakin johtua hyperventilaatiosta, jolloin oirekuvaan voi kuulua esim. palpitaation tunne, käsien ja jalkojen puutuminen sekä ilman loppumisen tunne ja sisäänhengityksen vaikeus. Koska hyperventilaatio on tällöin yleensä sekundaarista, hypoksisten olosuhteiden laukaisemaa, lisähapen antaminen hyperventiloivalle henkilölle lentokoneessa voi olla hyödyllistä. Hengitysteiden ongelmat ovat brittiläisen selvityksen mukaan viidenneksi yleisimpiä lennonaikaisia sairaustapahtumia (19). Astma on yleisin lentokoneessa ongelmia aiheuttava krooninen keuhkosairaus (19). Labiili astma on suosituksissa mainittu lentomatkustamisen vasta-aiheeksi (20). Omassa tut- kimuksessamme neljällä potilaalla oli astmadiagnoosi keuhkoahtaumataudin lisäksi, mutta yhtään pelkästään astmaa sairastavaa ei tutkittavien joukossa ollut. Puhtaassa astmassa hypoksemiaongelmat ovat harvinaisia lentämisen aikana. Astman paheneminen lennon aikana voi liittyä esimerkiksi lämpötilaeroihin, ilman kuivuuteen ja epäpuhtauksiin. Astmapotilaan tuleekin käyttää lennolla lääkitystään säännöllisesti, ja astma- ja allergialääkkeet tulee pakata käsimatkatavaroihin. Astma tulee tasapainottaa ennen lentomatkaa, tasapainotukseen voidaan käyttää apuna PEF-seurantoja ja spirometriatutkimuksia (21). Normobaarinen hypoksia-altistuskoe ei anna lisätietoa ilmarintapotilaan lentokelpoisuudesta. Jos potilaalla on ilmarinta, ei lentomatkustaminen ole turvallista (20,7), koska ilmarinta voi laajeta lennonaikaisissa matalissa paineolosuhteissa ja aiheuttaa keuhkon kasaanpainumisen. Potilaan, jolla on hiljattain operatiivisesti hoidettu ilmarinta, tulisi välttää lentomatkustamista kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen. Ennen lentomatkaa ilmarinnan paranemisen tulee olla radiologisesti varmistettu (7). Konservatiivisesti hoidetun ilmarinnan yhteydessä suosituksissa kehotetaan harkitsemaan muita matkustustapoja vuoden verran ilmarinnan ilmenemisestä, erityisesti jos potilaalla on myös muita samanaikaisia keuhkosairauksia (7). Mahdollinen samanaikainen keuhkoputkia ahtauttava keuhkosairaus pitää hoitaa mahdollisimman hyvin. Lievän uniapnean yhteydessä CPAP-hoidon käyttö lentokoneessa ei suosituksen mukaan ole tarpeen, mutta sen käyttöä tulisi harkita silloin, jos potilaalla on todettu merkittäviä unenaikaisia happikyllästeisyystason laskuja. Tällöin tulee harkinnan mukaan tehdä lentokelpoisuusarviointi (7). Mikäli potilas käyttää öisin CPAP-hoitoa, suosituksissa kehotetaan ottamaan CPAP-laite mukaan ylimääräisenä käsimatkatavarana lennolle. Mikäli uniapneaa poteva matkustaja joutuu nukkumaan pitkän lennon aikana, hänen tulisi käyttää CPAP-laitetta (7) tai uniapnean hoitoon tarkoitettua hammaskiskoa. Keuhkosairautta sairastavan on tärkeää lennon aikana noudattaa asianmukaista lääkitystä ja jos mahdollista, tulisi lääkitys opti- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

6 Tästä asiasta tiedettiin Keuhkopotilas on usein katsottu lentokelpoiseksi ilman lisäselvityksiä, jos valtimoveren happiosa - paine on vähintään 9,3 kpa tai happi - kyllästeisyys yli 95 %. Hypoksiaaltistuskokeella voidaan simuloida lennonaikaisia olosuhteita hapetuksen osalta ja arvioida tarkemmin keuhko - potilaiden lentokelpoisuutta epäselvissä tilanteissa. Tämä tutkimus opetti Vaikeiden hengitys - elinten sairauksien yhteydessä tai keuhkoleikkauksen jälkitilassa normaali happikyllästeisyys ei välttämättä takaa riittävää hapensaantia lennonaikaisissa olosuhteissa. Lentoolosuhteissa hyper - ventilaatio on mahdollinen hengen - ahdistusta aiheuttava tekijä. Väestön vanhetessa sairaiden henkilöiden lentomatkat yleistyvät. Krooniset keuhkoongelmat, kuten keuhkoahtaumatauti (COPD), keuhkosyöpä ja keuhkoleikkausten jälkitilat voivat aiheuttaa lennonaikaisia ongelmatilanteita. moida ennen matkaa. Keuhkosairautta mahdollisesti pahentava hengitysteiden infektio tulee hoitaa ennen matkaa. Keuhkopotilaan on syytä välttää tupakointia ja alkoholin käyttöä lennon aikana. Suuri osa omista potilaistamme sai lausunnon, jonka mukaan heidän tulisi käyttää lisähappea lennon aikana. Nämä potilaat edustavat pientä joukkoa vaikeasti sairaita ihmisiä, jotka olivat valikoituneet tähän tutkimukseen. Todennäköistä on, että lievää tai keskivaikeaa keuhkokudoksen sairautta sairastava henkilö ei tarvitse lisähappea lennon aikana. Valitettavaa oli, että suuri osa potilaistamme oli luopunut lentomatkustamisesta lausunnon perusteella. Taustalla voi olla se, että kotimainen lentoyhtiö ei helposti järjestä lisähappea. Kun kolmeen suureen lentoyhtiöliittoutumaan (Star Alliance, One World ja Sky Team) kuuluvilta 17 lentoyhtiöltä kysyttiin lennonaikaisen lisähapen saamisen mahdollisuudesta, lähes kaikki lentoyhtiöt ilmoittivat toimittavansa tarvittaessa lisähappea keuhkopotilaille joko maksutta tai lisämaksulla, jonka suuruus vaihteli euron välillä. Mikäli lentokelpoisuudesta on epäselvyyttä, keuhkopotilas voi jo matkaa varatessaan kysyä lentoyhtiöltään, tarvitaanko ilmailulääkärin hyväksyntä matkustamiselle. Matkustaja tekee lentolippuvarauksen ja lippua varatessaan hän saa kansainvälisen, IATA:n (22) suositteleman ja vaatiman, luottamuksellisen potilastietolomakkeen (MEDIF-lomakkeen), josta potilaan on täytettävä oma osuutensa ja vahvistettava se nimikirjoituksellaan. Tämän lomakkeen toiseen osaan hoitava lääkäri, useimmiten keuhkosairauksien erikoislääkäri, kirjaa sairauden laadun ja antaa oman suosituksensa lentämisen suhteen. Keuhkopotilaan lentokelpoisuudesta päättää viime kädessä lentoyhtiö. Vasta MEDIF:n hyväksynnän jälkeen voidaan lentolippu vahvistaa. Yleisperiaate on, että keuhkosairaus tulee ennen matkaa hoitaa hyvään tasapainoon. Erityiset lentokelpoisuusarvioinnit ovat tarpeen vaikeaa keuhkoahtaumatautia, neuromuskulaarisia sairauksia ja keuhkosyöpää sairastaville sekä henkilöille, jotka sairastavat keuhkokudoksen sairauksia tai joille on tehty laaja-alainen keuhkokudoksen poistoleikkaus. Myös aikaisemmat lennonaikaiset terveysongelmat voivat olla syy hypoksia-altistuskokeen tekemiselle keuhkosairauden yhteydessä. Hypoksia-altistuskokeen tutkimusjärjestelyt eivät ole monimutkaiset ja ne pystytään toteuttamaan kliinisen fysiologian laboratorioissa. Tutkimuksen parempi saatavuus ja tutkittujen määrän kasvu tulisi todennäköisesti myös parantamaan lennonaikaisen lisähapen saatavuutta ja vähentämään kustannuksia lennon aikana. Ja mikä tärkeintä, se voisi pieneltä osaltaan olla parantamassa lentoturvallisuutta Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

7 TIETEESSÄ PÄIVI PIIRILÄ M.D., DOCENT, HEAD OF DEPARTMENT HUSLAB, LABORATORY OF CLINICAL PHYSIOLOGY WITOLD MAZUR ANSSI SOVIJÄRVI ENGLISH SUMMARY Assessment of fitness to fly in people with respiratory disease planning air travel There is concern that air flight may exacerbate hypoxaemia in patients with lung disease. The hypoxia challenge test is a pre-flight clinical procedure used to assess whether patients are fit to fly. It assumes that breathing hypoxic gas mixtures at sea level (normobaric hypoxia) equates to the hypobaric hypoxia of altitude. The maximum cabin altitude of 2438 m can be simulated at sea level with a gas mixture containing 15% oxygen in nitrogen. A subject is asked to breathe the hypoxic gas mixture for 20 minutes. Saturation is monitored throughout, and blood gas tensions measured before and on completion. In the years we used this method to assess the fitness to fly of 35 patients suffering from lung disease. 9 patients were regarded as fit to fly while 24 patients and 2 ventilator dependent patients were recommended to use in-flight oxygen or their ventilator on board, respectively. From medical records we investigated retrospectively whether patients planned air travel was completed and the given recommendations were followed. We conclude that in patients with lung diseases normal oxygen saturation measured at sea level frequently does not correlate to safe arterial oxygen saturation during air flight as assessed using the hypoxia challenge test. To enhance safety for passengers with pulmonary disorders travelling by air and to reduce the number of in-flight medical incidents due to respiratory disease, we recommend the hypoxia challenge test as a part of routine management of patients with serious lung and neuromuscular diseases planning air travel. Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet Luento 20.1.2014 Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori Hengitystiepaine, -virtaus, ja hengitystilavuus yhden Hengityssyklin aikana, lepohengitys. Virtausvastuksen

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Sydänpotilaan lentokelpoisuus

Sydänpotilaan lentokelpoisuus TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, SISÄTAUTIEN JA TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI, ILMAILULÄÄKÄRI AME 1 FINNAIR TERVEYSPALVELUT katriina.viitasalo@finnair.fi OLAVI HÄMÄLÄINEN LT, DOSENTTI, DAVMED, TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Hengityskoulu Perusoppimäärä Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Hengitystukihoidon laitetyypit

Hengitystukihoidon laitetyypit Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen 14.9.2011 Jämsä Lauri Lammi LT, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011 COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,

Lisätiedot

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2015 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Liikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen

Liikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Liikuntalääketiede Liikunta ja keuhkot Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Jotta keuhkot selviytyisivät kaasujenvaihdosta fyysisen rasituksen aikana, täytyy keuhkojen tuuletuksen lisääntyä suhteessa aineenvaihdunnan

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

KOTIHAPPIHOITO. käypä hoito - suositus 2009. 25.10.2011 Minna Virola 1

KOTIHAPPIHOITO. käypä hoito - suositus 2009. 25.10.2011 Minna Virola 1 KOTIHAPPIHOITO käypä hoito - suositus 2009 25.10.2011 Minna Virola 1 Keuhkoahtaumataudista.. Vaikealle keuhkoahtaumataudille on tyypillistä keuhkojen toiminnan ja hemodynamiikan vähittäinen huononeminen.

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan

Lisätiedot

Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean keuhkoahtaumataudin hoidossa

Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean keuhkoahtaumataudin hoidossa Alkuperäistutkimus Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean keuhkoahtaumataudin hoidossa Jaakko Herrala, Matti Tarkka, Ritva Järvenpää, Liisa Kaukinen, Jukka Laitinen, Päivi Mattila ja Aarne Lahdensuo Keuhkojen

Lisätiedot

Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä

Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä (Toimittajan huomautus: Alla oleva teksti on lyhennelmä. Alkuperäinen artikkeli: Aviation, Space, and Environmental Medicine Vol. 82, No 8, August 2011) Johdanto

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Tom Silfvast Hengitysvaikeus vs. hengenahdistus Löydökset Kohonnut hengitystaajuus Epäspesifi oire Liitännäisoireet Muut syyt? Happeutuminen Tilan alkamisen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Dyspnea - definitions

Dyspnea - definitions Dyspnea - definitions Dyspnea Subjective experience of breathing difficulty Hengenahdistuksen patofysiologiset mekanismit Pathophysiological mechanisms of Awareness of respiratory effort Not a sign! Varying

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Helena Hohtari Pitkäkurssi I 13. Hengitys II Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Keuhkotuuletus l. ventilaatio Ilman siirtyminen keuhkoihin

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi Ilmoittautunut koulutusohjelmaan / /201 Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi Yhteystiedot Tervetuloa erikoistumaan keuhkolääkäriksi!

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu

Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu Anna Sievinen Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.11.2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 Ilmavoimat European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 European Air Group EAG 7 Euroopan maan ilmavoimien yhteinen organisaatio Belgia, Ranska,

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Kustantajan versio

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Kustantajan versio This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere Kustantajan versio 3.049Mb View/Open Author(s): Saaresranta, Tarja; Anttalainen, Ulla; Polo, Olli Title:

Lisätiedot

Tietoisuuden lisääminen

Tietoisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on historiallisesti pidetty miesten sairautena, mutta on esitetty, että miesten ja naisten välinen ero voi johtua siitä, että OSAa ei aina tunnisteta

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

Keuhkojen kokonaistilavuuden yhte- nevyys kehopletysmografian ja diffuu- siokokeen välisessä vertailussa

Keuhkojen kokonaistilavuuden yhte- nevyys kehopletysmografian ja diffuu- siokokeen välisessä vertailussa Keuhkojen kokonaistilavuuden yhte- nevyys kehopletysmografian ja diffuu- siokokeen välisessä vertailussa Aleksi Hietanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Lääketieteen koulutusohjelma Terveystieteiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Helpompaa elämää. Philips Respironics SimplyGo -kannettava happirikastin. muuttaa potilaan elämän

Helpompaa elämää. Philips Respironics SimplyGo -kannettava happirikastin. muuttaa potilaan elämän Helpompaa elämää Philips Respironics SimplyGo -kannettava happirikastin muuttaa potilaan elämän SimplyGo vapautta, jonka potilaasi ansaitsevat Ostosreissu, museokäynti, leppoisa viikonloppu tai hyvin ansaittu

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa SKLY syyskokous 7.11.2014 Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el., Tyks/Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet

Lisätiedot

Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa

Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.-22.5.2015 Uusi-Valamo, Heinävesi Kalle Koskinen Bioanalyytikko AMK KYS Kliininen Fysiologia Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa Tutkimuksen onnistumisen

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksella selvitetään

Spirometriatutkimuksella selvitetään 4599 Alkuperäistutkimus Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset PÄIVI PIIRILÄ ANNE PIETINALHO MINNA LOPONEN HELGA NAUMANEN MARKKU NURMINEN SUVI-PÄIVIKKI

Lisätiedot

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro O 2, CO 2 ja hengityslaitehoito Matti Reinikainen ja Ari Uusaro Hengityslaitehoito ei ole sairauksia parantava hoitomuoto vaan tukihoito, jota käytetään spontaanihengityksen ollessa syystä tai toisesta

Lisätiedot

Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa

Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Ensihoidon koulutusohjelma Pekka Ukkola Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa Opinnäytetyö 2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Kehittynyt teknologia ventilaatiohoidossa

Kehittynyt teknologia ventilaatiohoidossa Kehittynyt teknologia ventilaatiohoidossa Suuri värinäyttö Poikkeuksellinen seuranta mahdollistaa välittömän hoitopalautteen Miellyttävä, kompakti muotoilu, paino alle 5 kg Kattavat hälytykset, joissa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito HENGITYSTUKIYKSIKKÖ Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito 7.11.2014 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Alfa-1-antitrypsiinin puutos

Alfa-1-antitrypsiinin puutos Alfa-1-antitrypsiinin puutos Paula Kauppi, LT, dos. Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri Genetiikka Kodominantti periytyminen Polypeptidi 52 kd Syntetisoidaan hepatosyyteissä

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

Kotihappihoitolaitteilla hoidetaan

Kotihappihoitolaitteilla hoidetaan 5076 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 49 50/2002 VSK 57 Kokemuksia hengitysapuvälinerekisteristä II PÄIVI HÄMÄLÄINEN ANNE PIETINALHO KAISA PUTTONEN RITVA KAUPPINEN TUULA TOLJAMO Hengityshoitolaitteita käyttävien

Lisätiedot

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset 1 of 8 8/22/2013 4:20 PM Alkuperäistutkimus 45/2001 vsk 56 s. 4599-4605 Päivi Piirilä, Anne Pietinalho, Minna Loponen, Helga Naumanen, Markku Nurminen, Suvi-Päivikki Salo, Aino Siukola, Olli Korhonen,

Lisätiedot