Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ PÄIVI PIIRILÄ KEUHKOSAIRAUKSIEN JA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HUSLAB, MEILAHDEN SAIRAALA, KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIO WITOLD MAZUR LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, KEUHKOSAIRAUKSIEN KLINIKKA ANSSI SOVIJÄRVI PROFESSORI HUSLAB, MEILAHDEN SAIRAALA, KLIINISEN FYSIOLOGIAN JA ISOTOOPPILÄÄKETIETEEN VASTUUALUE Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laboratoriossamme tehdyt keuhkopotilaiden hypoksia-altistuskokeet ja tarkastella niiden perusteella heidän lentokelpoisuuttaan. Menetelmät 35 potilaalle oli tehty kansainvälisten suositusten mukainen 20 minuutin hypoksia-altistuskoe, joka vastaa lentokoneolosuhteita. Potilaiden hengittämä ilma sisälsi 15-prosenttista happea. Tulokset koottiin yhteen jälkikäteen asiakirjatutkimuksena. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin lentomatka - suunnitelmat olivat toteutuneet. Tulokset Potilaista 25 katsottiin lentokelpoisiksi, mutta heistä 21:lle ei suositeltu lentoa ilman lisähappea. Kahdeksan arvioitiin rajatapauksiksi ja kahden katsottiin voivan matkustaa paineventilaattorituen avulla. Hypoksia-altistuksen aikana valtaosa potilaista sai hyperventilaatio-oireita. Puolella niistä, joilla oli levossa normaali happikyllästeisyys ( 96 %), valtimoveren happiosapaine laski niin matalaksi, että lennonaikainen happilisä katsottiin tarpeelliseksi. Päätelmät Normaali valtimoveren happikyllästeisyys merenpinnan tasolla ei välttämättä takaa keuhkopotilaan riittävää hapetusta lennon aikana. Keuhkopotilaiden lentokelpoisuuden arviointia tulisi tehostaa lentoturvallisuuden varmistamiseksi. KUVA 1. Hypoksia-altistuskokeen suoritus kliinisen fysiologian laboratoriossa. 15-prosenttista happea sisältävää ilmaa johdetaan tutkittavan hengitysilmaan happipullosta spiroergometrialaitteiston kautta, jolloin samalla voidaan mitata hengityksen toiminnan parametreja. Pulssioksimetrisignaalia rekisteröidään korvalehdestä, lisäksi seurataan EKG:ta ja verenpainetta. Liikennelentokoneiden lentokorkeus on pitkillä lennoilla metrin välillä, jolloin ympäröivän ilmakehän happipitoisuus on niin pieni, ettei ihminen pysyisi hengissä ilman paineistusta. Liikennelentokoneen sisätilat paineistetaan vastaamaan m:n korkeutta merenpinnasta (1), jolloin ilman happipitoisuus on noin 15 % (happipitoisuus merenpinnan tasolla on 21 %). Tällöin ilmanpaine koneen sisällä laskee merenpinnan noin 100 kpa:n tasolta 75 kpa:iin. Lentokoneessa myös terveen henkilön valtimoveren happiosapaine laskee normaalista, noin 13 kpa:sta, lievän hypoksemian tasolle, noin 7,7 8,5 kpa:iin (happikyllästeisyys noin 90 %) (1). Terve henkilö pystyy kompensoimaan äkillistä hypoksemiaa lisäämällä hengitystaajuutta, syketaajuutta ja sydämen iskutilavuutta (2), jolloin hän kykenee ongelmitta sietämään valtimoveren happikyllästeisyyden pienentymisen (3). Lentokoneen ilman kuivuus, matkaan liittyvät lämpötilaerot, matkatavaroiden kanniskelu lentokentillä ja ilman epäpuhtaudet voi- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

2 Kirjallisuutta 1 Aerospace Medical Association, Air transport medicine committee, Alexandria, VA. Medical guidelines for air travel. Aviat Space Environ Med 1996;67:B1 B16. 2 Lenfant C, Sullivan K. Adaptation to high altitude. N Engl J Med 1971;284: Cottrell JJ. Altitude exposures during aircraft flight. Flying higher. Chest 1988;92: AMA commission on emergency medical services. Medical aspects of transportation aboard commercial aircraft. JAMA 1982;247: Gong H, Tashkin DP, Lee EY, Simmons MS. Hypoxia-altitude simulation test. Am Rev Respir Dis 1984;130: Vohra KP, Klocke RA. Detection and correction of hypoxemia associated with air travel. Am Rev Respir Dis 1993;148: TAULUKKO 1. vat pahentaa keuhko-, erityisesti astmapotilaiden hengitystieoireita. Jos potilaalla on keuhkosairaus, joka pienentää valtimoveren happipitoisuutta jo merenpinnan tasolla, on lennon aikana odotettavissa tavanomaista voimakkaamman hypoksemian kehittyminen. Keuhkosairaus heikentää hypoksemian kompensaatiomekanismeja. Lennon aikana käytävällä kävely voi pahentaa hypoksemiaa. Ilmakehän paineen aleneminen lentokoneessa suurentaa jossakin määrin keuhkotilavuutta, mikä voi johtaa ilmarinnan syntyyn (4). Tutkimusolosuhteissa voidaan simuloida lennonaikaista hypoksemiaa hengittämällä lentokoneen paineolosuhteita vastaavaa ilmaa, jonka happipitoisuus on pienentynyt Potilaiden (n = 35) antropometriset tiedot, tupakointi ja perusfunktiotulokset. Antropometrinen tieto Keskiarvo ± SD Vaihteluväli Ikä, v 62,6 ± 11, Paino, kg 76,5 ± 20, Pituus, cm 169,6 ± 12, Painoindeksi, kg/m 2 26,6 ± 6,8 55,4 18,2 Tupakointi, v 35,5 ± 9, FEV 1, % viitearvosta 58,8 ± 15, FVC, % viitearvosta 74,9 ± 19, DLCO, % viitearvosta 55,5 ± 20, DLCO/VA, % viitearvosta 71,3 ± 23, FEV1 = uloshengityksen sekuntikapasiteetti, FVC = nopea vitaalikapasiteetti, DLCO = kokonaisdiffuusiokapasiteetti, DLCO/VA = spesifinen diffuusiokapasiteetti. TAULUKKO minuutin hypoksia-altistuksen tulkinta Britannian keuhkolääkäriyhdistyksen (BTS) suosituksen (7) mukaisesti. Happikyllästeisyysarvot lisätty jälkikäteen suuntaa-antavasti. Valtimoveren Valtimoveren Suositus happiosapaine happikyllästeisyys PaO 2 > 7,4 kpa (SaO 2 > 90 %) Potilas voi lentää ilman happilisää PaO 2 6,6 7,4 kpa (SaO %) Rajatapaus, rasituskoe voisi olla hyödyllinen 1 PaO 2 <6,6 kpa (SaO 2 84 %) Lennonaikainen happi (2 l/min) suositeltava 1 Rasituskokeena voidaan käyttää esim. polkupyöräergometria oksimetriseurannassa (esim. 20 W/2 min, ad 50 60W). Tällöin lisähappitarve toteutuu, jos oksimetriseurannassa kehittyy lähtötasoa voimakkaampi hypoksemia. Myös kävelytestiä voidaan käyttää vastaavasti (7). (5,6,7). Tällaisia normobaarisia menetelmiä voidaan käyttää ennustamaan lento-olosuhteissa syntyvää hypobaarista hypoksemiaa (8), ja useita erilaisia tapoja tämän toteuttamiseksi on julkaistu (5,6,9). Tässä tutkimuksessa tarkastelemme HYKS:n Meilahden sairaalassa vuodesta 2003 lähtien tehtyjä normobaarisia hypoksia-altistuskokeita, joiden tuloksista karttuneen kokemuksen pohjalta käsittelemme erilaisista keuhkosairauksista kärsivien potilaiden lentokelpoisuutta. Aineisto ja menetelmät Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian laboratoriossa tehtiin vuosina yhteensä 36 hypoksia-altistuskoetta, joista kaksi tehtiin käyttämällä potilaan omaa paineventilaattoria. Toiselle näistä potilaista tehtiin hypoksia-altistuskoe ensin ilman omaa ventilaattoria ja uudelleen omalla ventilaattorilla. Potilaista miehiä oli 19 ja naisia 16. Heidän sairautensa olivat: keuhkosyöpä tai mesoteliooma (15 henkilöä), keuhkoahtaumatauti/astma (12 henkilöä), keuhkoembolian jälkitila (1), kyfoskolioosi (1), neuromuskulaarinen sairaus (2), lihavuus ja hypoventilaatio (1) ja idiopaattinen keuhkofibroosi (2). Tarkemmat tiedot potilaista ilmenevät taulukosta 1. Tutkimuksen aikana potilas käytti normaalisti keuhko- ja sydänlääkkeitään. Tutkittava hengitti kaasuseosta, jossa oli 15 % happea ja 85 % typpeä (AGA, Espoo, Suomi), ja tutkimuskäytäntö perustui Britannian keuhkolääkäriyhdistyksen (BTS) suositukseen (7). Hengitystoimintaa seurattiin spiroergometrian (Vmax Encore, Viasys Healthcare, Yorba Linda, CA, USA) ja kahden pulssioksimetrin avulla, joista toisen anturi oli korvalehdessä, toisen sormessa (Datex-Ohmeda ja 3 800; Instrumentarium, Suomi) (kuva 1). Lisäksi seurattiin EKG:ta (Cardiosoft, GE Marquette, Cardiosoft, Milwaukee, Wisconsin, USA) sekä mitattiin verenpainetta 2 4 minuutin välein manuaalisin mittauksin. Valtimoverinäyte otettiin kertanäytteenä ennen hypoksia-altistusta ja 20 minuutin kohdalla hypoksia-altistuksen lopussa, mikäli valtimopistolle ei ollut vasta-aiheita. Tällä menetelmällä tehdyssä altistuskokeessa lentokelpoisuuden rajana on pidetty happiosapainetasoa PaO 2 > 6,6 7,4 kpa tai happikyllästeisyyttä 85 % (7) (taulukko 2) Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

3 TIETEESSÄ 7 British Thoracic Society. BTS statement. Managing passengers with respiratory diseases planning air travel: British Thoracic Society recommendations. Thorax 2002;57: Naughton MT, Rochford PD, Pretto JJ, Pierce RJ, Cain NF, Irving LB. Is normobaric simulation of hypobaric hypoxia accurate in chronic airflow limitation. Am J Respir Crit Care Med 1995;152: Cramer D, Ward S, Geddes D. Assessment of oxygen supplementation during air travel. Thorax 1996;51: American Thoracic Society. ATS statement: standards for the diagnosis and care of patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 1995;152:S Johnson AOC. Chronic obstructive pulmonary disease. 11: Fitness to fly with COPD. Thorax 2003;58: Siafakas NM, Vermeire P, Pride NB ym. Optimal assessment and management of chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Eur Respir J 1995;8: Robson AG, Hartung TK, Innes JA. Laboratory assessment of fitness to fly in patients with lung disease: a practical approach. Eur Respir J 2000;16: Dillard TA, Berg BW, Rajagopal KR, Dooley JW, Mehm WJ. Hypoxemia during air travel in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Ann Intern Med 1989;111: Coker RK, Shiner RJ, Partridge MR. Is air travel safe for those with lung disease? Eur Respir J 2007;30: Akero A, Christensen CC, Edvardsen A, Skjonsberg OH. Hypoxaemia in chronic obstructive pulmonary disease patients during a commercial flight. Eur Respir J 2005;25: Christensen CC, Ryg M, Refvem OK, Skjonsberg OH. Development of severe hypoxaemia in chronic obstructive pulmonary disesase patients at 2438 m (8000 ft) altitude. Eur Respir J 2000;15: Matkasuunnitelman toteutuminen selvitettiin jälkikäteen joko tutkittavan sairauskertomuksista tai soittamalla potilaalle tai hänen omaisilleen helmikuussa Tutkimustulokset on kerätty jälkikäteen asiakirjatutkimuksena. Tutkimusluvan on myöntänyt HYKS:n sisätautien tulosyksikkö. Tilastomenetelmät Hypoksia-altistuskokeessa mitattujen spiroergometriamuuttujien ja valtimoverinäytteiden arvoja ennen altistusta ja hypoksia-altistuksen aikana verrattiin toisiinsa pareittaisella t- testillä. Tulokset Potilaiden valtimoveren happiosapaine levossa ennen hypoksia-altistuskoetta oli keskimäärin 9,5 kpa ja happikyllästeisyys pulssioksimetriassa 95,9 % (taulukko 3). 14 potilaalla oli happikyllästeisyyden perusteella levossa lievä hypoksemia (SaO %), muilla 22 potilaalla happikyllästeisyys oli normaali ( 96 %). Happiosapaine oli normaali tai korkeintaan lievästi alentunut ( 10 kpa) 13 potilaalla. 14 potilaalla (40 %) oli yli 9,3 kpa:n happiosapaine ennen altistuskoetta. Matalin happiosapaine ennen altistusta oli 6,9 kpa (kuvio 1). Hypoksia-altistuskoe kesti yleensä vähintään 20 minuuttia. Yksi altistuskoe keskeytettiin 12 minuutin kohdalla vaikean hypoksemian ja hiilidioksidiretention vuoksi. Potilaiden hengitystaajuus (taulukko 3), systolinen verenpaine ( mmhg; p = 0,01) ja minuuttiventilaatio (10,7 12,8 l/min; p < 0,001) kasvoivat merkitsevästi. Valtimoveren happiosapaine (kuvio 1) ja -kyllästeisyys pienenivät merkitsevästi (taulukko 3), ja hyperventilaatiovasteen merkkinä valtimoveren hiilidioksidiosapaine ja uloshengityksen lopun hiilidioksiditaso (PaCO 2 ja FetCO 2 ) (taulukko 3) (kuvio 2) pienenivät ja ph suureni merkitsevästi (taulukko 3). Neljä potilasta oli Britannian keuhkolääkäriyhdistyksen suosituksen (7) mukaisesti (taulukko 2) selvästi lentokelpoisia ilman lisähappea ja 21 lisähapen kera. Kahdeksan potilasta oli rajatapauksia hypoksia-altistuskokeen perusteella. Heistä neljän katsottiin voivan lentää ilman lisähappea, koska heillä ei ollut oireita hypoksia-altistuskokeen aikana. Lisäksi yksi rajatapauksista katsottiin lisätutkimuksena tehdyn rasituskokeen perusteella lentokelpoiseksi ilman lisähappea. Kahden neuromuskulaarista tautia sairastavan potilaan todettiin voivan matkustaa normaaleissa lentokoneolosuhteissa, jos he käyttäisivät omaa paineventilaattoriaan tavanomaisin säädöin. Niistä potilaista, joilla oli levossa normaali happikyllästeisyys ( 96 %), 12:n happiosapaine tai happikyllästeisyystaso laski hypoksia-altistustkokeen aikana niin matalaksi, että lennonaikainen lisähappi katsottiin tarpeelliseksi. Heistä neljä sairasti etäpesäkkeistä keuhkosyöpää, yksi oli sairastanut keuhkoveritulpan, yhdellä oli vaikea keuhkolaajentuma, kaksi sairasti fibrotisoivaa keuhkosairautta ja yksi neuromuskulaarista sairautta, kahdelle potilaalle oli tehty keuhkon poisto ja yhdelle oikean ylälohkon poistoleikkaus. Tästä ryhmästä vain yhden potilaan lentomatka oli toteutunut. TAULUKKO 3. Hengitystaajuuden, valtimoveren happiosapaineen (PaO 2 ), hiilidioksidiosapaineen (PaCO 2 ), ph:n, pulssioksimetrilla mitatun valtimoveren happikyllästeisyyden (SaO 2 ) ja uloshengityskaasusta mitatun hiilidioksidiosuuden (FetCO 2 ) muutos 20 minuutin hypoksia-altistuskokeen aikana keuhkopotilailla (n = 35). Muutos Hengitystaajuus PaO 2 PaCO 2 ph SaCO 2 FetCO 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 lepo 15 % O 2 l/min l/min kpa kpa kpa kpa % % % % Keskiarvo 17,58 19,36 9,54 6,25 5,18 4,79 7,43 7,46 95,86 86,94 4,47 4,21 Keskihajonta 5,56 6,20 1,46 0,94 0,56 0,77 0,03 0,05 1,81 4,91 0,72 0,84 p = 0,04 p < 0,001 p < 0,001 p < 0,001 p < 0,001 p < 0,001 Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

4 18 Seccombe LM, Kelly PT, Wong CK, Rogers PG, LIm S, Peters MJ. Effect of simulated commercial flight on oxygenation in patients with interstitial lung disease and chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2004;59: Dowdall N, Is there a doctor on the aircraft? Top 10 in-flight medical emergencies. BMJ 2000;321: Aerospace Medical Association. Medical guidelines for airline travel. 2. painos. Aviat Space Environ Med 2003;74:A1 A Astman diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito - suositus päivitetty. Duodecim 2006;122: International Air Transport Association (IATA) Resolution 700. Ohjeessa: Attachment Comparison of Relevant Rules, Recommended Practices and Airline Service Commitments. Government and Industry Affairs International Relations. Geneve: IATA Sidonnaisuudet: Päivi Piirilä: Toiminut lääkeyritysten GlaxoSmithKline ja MSD tilaisuuksissa esiintyjänä. Witold Mazur: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Anssi Sovijärvi: Toiminut lääkeyrityksen Suomen MSD tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut sen kustannuksella ulkomaiseen kongressiin, toiminut yrityksen Helsingin Funktiotest Oy johdossa. KUVIO 1. Valtimoveren happiosapainemittauksen tulokset hypoksia-altistuskokeen yhteydessä. Valtaosa potilaista oli hypoksia-altistuskokeen tulosten perusteella BTS-suosituksen mukaisia rajatapauksia tai lennonaikaisen happilisän tarpeessa. Happiosapaine laski merkitsevästi arvioituna pareittaisella t-testillä, p < 0,001. Valtimoveren happiosapaine hypoksiaaltistuskokeessa (kpa) Ei lentokelpoinen ilman happilisää 21 % O 2 15 % O 2 Normaalialue Lentokelpoinen Rajatapaus KUVIO 2. Spiroergometrialaitteella mitattu uloshengityksen lopun hiilidioksidiosuus hypoksia-altistuskokeen yhteydessä. Hiilidioksiditaso laski keskimäärin merkitsevästi (p < 0,001). Yhdellä neuromuskulaarista tautia sairastavalla potilaalla hiilidioksiditaso nousi altistuksen aikana. Muuten hiilidioksiditaso pyrki laskemaan altistuksen aikana sekundaarisesta hyperventilaatiosta johtuen. FetCO 2 hypoksia-altistuskokeessa, % CO 2 -retentio Hypokapnia 21 % O 2 15 % O 2 95 % (happiosapaine yli 9,7 kpa) tai potilas pystyy kävelemään 50 m matkan ongelmitta (1,7). Rajatapauksissa, ts. valtimoveren happikyllästeisyyden ollessa % ja jos potilaalla on kardiorespiratorisia riskitekijöitä (7), on suositeltu hypoksia-altistuskoetta. Aineistossamme 22 potilaan happiosapaine huoneilmaa hengitettäessä oli normaali ( 96 %). Heistä 12:llä (55 %) happiosapaine tai happikyllästeisyystaso hypoksia-altistuskokeessa laski niin matalalle, että lennonaikainen lisähappi oli suosituksen mukaan tarpeen. Myös muissa maissa on saatu vastaavanalaisia tuloksia (15,16,17,18). Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tarkempaa analyysia siitä, mitkä tekijät voisivat vaikuttaa tähän löydökseen. Oman aineistomme perusteella näyttää siltä, että vaikeat keuhkokudoksen sairaudet ja keuhkokudoksen poisto vaikuttavat selvimmin hypoksemian kehittymiseen hypobaarisessa ympäristössä. Aineistossamme vain kolmella potilaalla valtimoveren hiilidioksidipitoisuus oli lievästi suurentunut, ja hypoksia-altistuskokeen ai- Niistä 21 potilaasta, joille oli lennon ajaksi suositeltu lisähapen käyttöä, vain viisi oli matkustanut lentämällä. Kaksi heistä oli lentänyt ilman lisähappea suosituksesta huolimatta. Toinen lensi Espanjaan ongelmitta, toisella ilmeni mannertenvälisellä lennolla hengitysongelmia, ja lentomatkan jälkeen hän joutui sairaalahoitoon. Lisähappisuosituksen kuultuaan 16 oli luopunut lentomatkustamisesta. Pohdinta Lennonaikaisen happiosapaineen vähimmäisvaatimukseksi on eri suosituksissa ilmoitettu 6,7 7,3 kpa (1,4,7,10,11). Jos henkilöllä jo merenpinnan tasolla on tätä matalampi happiosapaine, on sitä pidetty suhteellisena (12) tai ehdottomana vasta-aiheena lentämiselle (13). Merenpinnan tason happiosapainetta (5,14) on eräissä tutkimuksissa pidetty hyvänä osoittimena ennustamaan lennonaikaista happiosapainetta. Eri suositusten mukaan potilas on lentokelpoinen ilman lisäselvityksiä, jos valtimoveren happiosapaine on yli 9,3 kpa (SaO 2 94%) (1) tai happikyllästeisyys on yli 4196 Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

5 TIETEESSÄ Ilmarinta voi laajeta lennon - aikaisissa matalissa paine - olosuhteissa ja aiheuttaa keuhkon kasaan - painumisen. kana hiilidioksidiretentio poistui. Tämä selittyy hypoksiastimuluksen aiheuttamalla ventilaation kasvulla. Aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa on keskivaikeaa hiilidioksidiretentiota (PaCO 2 6,7 kpa) pidetty vasta-aiheena lentämiselle (12). Lievä hiilidioksidiretentio siis sallittaisiin suositusten mukaan, jos hapensaanti pysyisi samanaikaisesti riittävänä. Tutkimuksemme vahvistaa tätä kannanottoa. Kuitenkaan asiaa ei ole tutkittu tarkemmin. Voi olla, että pitkillä lentomatkoilla lievästäkin hengitysinsuffisienssista voi tulla ongelmia, koska hengityselinsairaus vaatii potilaalta enemmän ponnisteluja hengityksen ylläpitämiseksi. Vain yhdelle potilaistamme, joka sairasti polion jälkitilaa, kehittyi hypoksia-altistuksen aikana hiilidioksidiretentio, ja altistus jouduttiin keskeyttämään (kuvio 2). Kun tutkimus uusittiin potilaan käyttäessä omaa paineventilaattoriaan tavanomaisin säädöin, hiilidioksidiretentiota ei tullut. Periaatteessa neuromuskulaaristen sairauksien vuoksi paineventilaattoria ajoittain käyttävä henkilö voi olla lentokelpoinen normaaleissa lentoolosuhteissa paineventilaattorituen avulla. Kuitenkin asia on syytä varmistaa hypoksiaaltistuskokeen avulla. Potilaat voivat tarvita myös lisähappea ja saattavaa lääkintähenkilökuntaa. Tutkimuksemme tulosten perusteella voitiin lähes kaikilla potilailla todeta hyperventilaatiota hypoksia-altistuksen aikana. Hypoksiset lento-olosuhteet aiheuttavatkin tyypillisesti hyperventilaatiota myös terveille. Osa lennonaikaisista hengitysoireista saattaakin johtua hyperventilaatiosta, jolloin oirekuvaan voi kuulua esim. palpitaation tunne, käsien ja jalkojen puutuminen sekä ilman loppumisen tunne ja sisäänhengityksen vaikeus. Koska hyperventilaatio on tällöin yleensä sekundaarista, hypoksisten olosuhteiden laukaisemaa, lisähapen antaminen hyperventiloivalle henkilölle lentokoneessa voi olla hyödyllistä. Hengitysteiden ongelmat ovat brittiläisen selvityksen mukaan viidenneksi yleisimpiä lennonaikaisia sairaustapahtumia (19). Astma on yleisin lentokoneessa ongelmia aiheuttava krooninen keuhkosairaus (19). Labiili astma on suosituksissa mainittu lentomatkustamisen vasta-aiheeksi (20). Omassa tut- kimuksessamme neljällä potilaalla oli astmadiagnoosi keuhkoahtaumataudin lisäksi, mutta yhtään pelkästään astmaa sairastavaa ei tutkittavien joukossa ollut. Puhtaassa astmassa hypoksemiaongelmat ovat harvinaisia lentämisen aikana. Astman paheneminen lennon aikana voi liittyä esimerkiksi lämpötilaeroihin, ilman kuivuuteen ja epäpuhtauksiin. Astmapotilaan tuleekin käyttää lennolla lääkitystään säännöllisesti, ja astma- ja allergialääkkeet tulee pakata käsimatkatavaroihin. Astma tulee tasapainottaa ennen lentomatkaa, tasapainotukseen voidaan käyttää apuna PEF-seurantoja ja spirometriatutkimuksia (21). Normobaarinen hypoksia-altistuskoe ei anna lisätietoa ilmarintapotilaan lentokelpoisuudesta. Jos potilaalla on ilmarinta, ei lentomatkustaminen ole turvallista (20,7), koska ilmarinta voi laajeta lennonaikaisissa matalissa paineolosuhteissa ja aiheuttaa keuhkon kasaanpainumisen. Potilaan, jolla on hiljattain operatiivisesti hoidettu ilmarinta, tulisi välttää lentomatkustamista kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen. Ennen lentomatkaa ilmarinnan paranemisen tulee olla radiologisesti varmistettu (7). Konservatiivisesti hoidetun ilmarinnan yhteydessä suosituksissa kehotetaan harkitsemaan muita matkustustapoja vuoden verran ilmarinnan ilmenemisestä, erityisesti jos potilaalla on myös muita samanaikaisia keuhkosairauksia (7). Mahdollinen samanaikainen keuhkoputkia ahtauttava keuhkosairaus pitää hoitaa mahdollisimman hyvin. Lievän uniapnean yhteydessä CPAP-hoidon käyttö lentokoneessa ei suosituksen mukaan ole tarpeen, mutta sen käyttöä tulisi harkita silloin, jos potilaalla on todettu merkittäviä unenaikaisia happikyllästeisyystason laskuja. Tällöin tulee harkinnan mukaan tehdä lentokelpoisuusarviointi (7). Mikäli potilas käyttää öisin CPAP-hoitoa, suosituksissa kehotetaan ottamaan CPAP-laite mukaan ylimääräisenä käsimatkatavarana lennolle. Mikäli uniapneaa poteva matkustaja joutuu nukkumaan pitkän lennon aikana, hänen tulisi käyttää CPAP-laitetta (7) tai uniapnean hoitoon tarkoitettua hammaskiskoa. Keuhkosairautta sairastavan on tärkeää lennon aikana noudattaa asianmukaista lääkitystä ja jos mahdollista, tulisi lääkitys opti- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

6 Tästä asiasta tiedettiin Keuhkopotilas on usein katsottu lentokelpoiseksi ilman lisäselvityksiä, jos valtimoveren happiosa - paine on vähintään 9,3 kpa tai happi - kyllästeisyys yli 95 %. Hypoksiaaltistuskokeella voidaan simuloida lennonaikaisia olosuhteita hapetuksen osalta ja arvioida tarkemmin keuhko - potilaiden lentokelpoisuutta epäselvissä tilanteissa. Tämä tutkimus opetti Vaikeiden hengitys - elinten sairauksien yhteydessä tai keuhkoleikkauksen jälkitilassa normaali happikyllästeisyys ei välttämättä takaa riittävää hapensaantia lennonaikaisissa olosuhteissa. Lentoolosuhteissa hyper - ventilaatio on mahdollinen hengen - ahdistusta aiheuttava tekijä. Väestön vanhetessa sairaiden henkilöiden lentomatkat yleistyvät. Krooniset keuhkoongelmat, kuten keuhkoahtaumatauti (COPD), keuhkosyöpä ja keuhkoleikkausten jälkitilat voivat aiheuttaa lennonaikaisia ongelmatilanteita. moida ennen matkaa. Keuhkosairautta mahdollisesti pahentava hengitysteiden infektio tulee hoitaa ennen matkaa. Keuhkopotilaan on syytä välttää tupakointia ja alkoholin käyttöä lennon aikana. Suuri osa omista potilaistamme sai lausunnon, jonka mukaan heidän tulisi käyttää lisähappea lennon aikana. Nämä potilaat edustavat pientä joukkoa vaikeasti sairaita ihmisiä, jotka olivat valikoituneet tähän tutkimukseen. Todennäköistä on, että lievää tai keskivaikeaa keuhkokudoksen sairautta sairastava henkilö ei tarvitse lisähappea lennon aikana. Valitettavaa oli, että suuri osa potilaistamme oli luopunut lentomatkustamisesta lausunnon perusteella. Taustalla voi olla se, että kotimainen lentoyhtiö ei helposti järjestä lisähappea. Kun kolmeen suureen lentoyhtiöliittoutumaan (Star Alliance, One World ja Sky Team) kuuluvilta 17 lentoyhtiöltä kysyttiin lennonaikaisen lisähapen saamisen mahdollisuudesta, lähes kaikki lentoyhtiöt ilmoittivat toimittavansa tarvittaessa lisähappea keuhkopotilaille joko maksutta tai lisämaksulla, jonka suuruus vaihteli euron välillä. Mikäli lentokelpoisuudesta on epäselvyyttä, keuhkopotilas voi jo matkaa varatessaan kysyä lentoyhtiöltään, tarvitaanko ilmailulääkärin hyväksyntä matkustamiselle. Matkustaja tekee lentolippuvarauksen ja lippua varatessaan hän saa kansainvälisen, IATA:n (22) suositteleman ja vaatiman, luottamuksellisen potilastietolomakkeen (MEDIF-lomakkeen), josta potilaan on täytettävä oma osuutensa ja vahvistettava se nimikirjoituksellaan. Tämän lomakkeen toiseen osaan hoitava lääkäri, useimmiten keuhkosairauksien erikoislääkäri, kirjaa sairauden laadun ja antaa oman suosituksensa lentämisen suhteen. Keuhkopotilaan lentokelpoisuudesta päättää viime kädessä lentoyhtiö. Vasta MEDIF:n hyväksynnän jälkeen voidaan lentolippu vahvistaa. Yleisperiaate on, että keuhkosairaus tulee ennen matkaa hoitaa hyvään tasapainoon. Erityiset lentokelpoisuusarvioinnit ovat tarpeen vaikeaa keuhkoahtaumatautia, neuromuskulaarisia sairauksia ja keuhkosyöpää sairastaville sekä henkilöille, jotka sairastavat keuhkokudoksen sairauksia tai joille on tehty laaja-alainen keuhkokudoksen poistoleikkaus. Myös aikaisemmat lennonaikaiset terveysongelmat voivat olla syy hypoksia-altistuskokeen tekemiselle keuhkosairauden yhteydessä. Hypoksia-altistuskokeen tutkimusjärjestelyt eivät ole monimutkaiset ja ne pystytään toteuttamaan kliinisen fysiologian laboratorioissa. Tutkimuksen parempi saatavuus ja tutkittujen määrän kasvu tulisi todennäköisesti myös parantamaan lennonaikaisen lisähapen saatavuutta ja vähentämään kustannuksia lennon aikana. Ja mikä tärkeintä, se voisi pieneltä osaltaan olla parantamassa lentoturvallisuutta Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

7 TIETEESSÄ PÄIVI PIIRILÄ M.D., DOCENT, HEAD OF DEPARTMENT HUSLAB, LABORATORY OF CLINICAL PHYSIOLOGY WITOLD MAZUR ANSSI SOVIJÄRVI ENGLISH SUMMARY Assessment of fitness to fly in people with respiratory disease planning air travel There is concern that air flight may exacerbate hypoxaemia in patients with lung disease. The hypoxia challenge test is a pre-flight clinical procedure used to assess whether patients are fit to fly. It assumes that breathing hypoxic gas mixtures at sea level (normobaric hypoxia) equates to the hypobaric hypoxia of altitude. The maximum cabin altitude of 2438 m can be simulated at sea level with a gas mixture containing 15% oxygen in nitrogen. A subject is asked to breathe the hypoxic gas mixture for 20 minutes. Saturation is monitored throughout, and blood gas tensions measured before and on completion. In the years we used this method to assess the fitness to fly of 35 patients suffering from lung disease. 9 patients were regarded as fit to fly while 24 patients and 2 ventilator dependent patients were recommended to use in-flight oxygen or their ventilator on board, respectively. From medical records we investigated retrospectively whether patients planned air travel was completed and the given recommendations were followed. We conclude that in patients with lung diseases normal oxygen saturation measured at sea level frequently does not correlate to safe arterial oxygen saturation during air flight as assessed using the hypoxia challenge test. To enhance safety for passengers with pulmonary disorders travelling by air and to reduce the number of in-flight medical incidents due to respiratory disease, we recommend the hypoxia challenge test as a part of routine management of patients with serious lung and neuromuscular diseases planning air travel. Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen 14.9.2011 Jämsä Lauri Lammi LT, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1. Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.2017 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Suomen Lääkäriliitto, Suomen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Liikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen

Liikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Liikuntalääketiede Liikunta ja keuhkot Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Jotta keuhkot selviytyisivät kaasujenvaihdosta fyysisen rasituksen aikana, täytyy keuhkojen tuuletuksen lisääntyä suhteessa aineenvaihdunnan

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016

Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Eija Matila ft, TtM 27.4.2016 Lääkkeettömään hoitoon kuuluvat seuraavat asiat: tupakasta vieroitus, liikkumiseen kannustaminen ja liikunnallinen kuntoutus Liikuntaharjoitteluun perustuvaan kuntoutukseen

Lisätiedot

Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä

Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä Sukeltaako vai ei? Bleomysiinin käytöstä (Toimittajan huomautus: Alla oleva teksti on lyhennelmä. Alkuperäinen artikkeli: Aviation, Space, and Environmental Medicine Vol. 82, No 8, August 2011) Johdanto

Lisätiedot

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 Ilmavoimat European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 European Air Group EAG 7 Euroopan maan ilmavoimien yhteinen organisaatio Belgia, Ranska,

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2016 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Dyspnea - definitions

Dyspnea - definitions Dyspnea - definitions Dyspnea Subjective experience of breathing difficulty Hengenahdistuksen patofysiologiset mekanismit Pathophysiological mechanisms of Awareness of respiratory effort Not a sign! Varying

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu

Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu Anna Sievinen Keuhkojen diffuusiokapasiteettilaitteiden menetelmä- ja tulostasovertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.11.2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Ville Ronkainen. Opinnäytetyö. Lääketieteen koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kliinisen lääketieteen yksikkö

Ville Ronkainen. Opinnäytetyö. Lääketieteen koulutusohjelma. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Kliinisen lääketieteen yksikkö 1 VIRTAUS-TILAVUUSSPIROMETRIATUTKIMUSTEN LAATU KYSIN KLIINISEN FYSIOLOGIAN JA ISOTOOPPILÄÄKETIETEEN OSASTOLLA VUOSINA 2006-2013 ATS/ERS-SUOSITUKSIIN PERUSTUVIEN ONNISTUMIS- JA TOISTETTAVUUSKRITEERIEN MUKAAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka Sidonnaisuudet viimeisen 3 v. ajalta Sidonnaisuus Yritys/järjestö Luentopalkkio Koulutustilaisuuden

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot