Sydänpotilaan lentokelpoisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänpotilaan lentokelpoisuus"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, SISÄTAUTIEN JA TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI, ILMAILULÄÄKÄRI AME 1 FINNAIR TERVEYSPALVELUT OLAVI HÄMÄLÄINEN LT, DOSENTTI, DAVMED, TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI, JOHTAVA ILMAILULÄÄKÄRI, AME 1, FINNAIR TERVEYSPALVELUT JUHA HARTIKAINEN LKT, PROFESSORI, SISÄTAUTIEN JA KARDIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, ILMAILULÄÄKÄRI AME 2 KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Sydänpotilaan lentokelpoisuus Sydänpotilaskin voi tehdä lentomatkan, jos sairaus on stabiilissa vaiheessa ja tarvittavista järjestelyistä sovitaan lentoyhtiön kanssa etukäteen. Sydänpotilaan tulee lentomatkaa varatessaan ilmoittaa sairaudestaan. Lennon edellytyksenä on lääkärin tekemä arvio potilaan lentokelpoisuudesta kansainvälisellä MEDIF-lomakkeella. Lentoyhtiö tekee päätöksen lentokelpoisuudesta. Henkilö, joka ei pysty oireettomasti kävelemään 50 m:n matkaa, ei todennäköisesti siedä lentokorkeudessa vallitsevaa matalampaa hapen osapainetta ja sen seurauksena kehittyvää hypoksemiaa. Toimenpiteen, kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen, jälkeen potilas voi seuraavana päivänä matkustaa lentokoneella ja pallolaajennuksen jälkeen viikon kulutta. Sydäninfarktin ja avosydänkirurgian jälkeen saa matkustaa lentäen kolmen viikon kuluttua, jos toipuminen on normaalia. Päivystystyyppistä hoitoa vaativan rytmihäiriön riski on este lentämiselle. Matkavakuutuksen kattavuus on syytä selvittää ennen matkalle lähtöä. Lennonaikaiset vakavat lääketieteelliset ongelmat ja kuolemantapaukset ovat harvinaisia. Kuitenkin niitä sattuu, sillä vuosittain yli kaksi miljardia henkilöä matkustaa lentäen ja heidän joukossaan on yhä enemmän vanhuksia ja pitkäaikaissairaita (1). Lentoyhtiöiden raportteihin perustuvien tutkimusten mukaan miljoonaa lentomatkustajaa kohden sattuu 22,5 100 lennonaikaista sairaustapausta ja 0,1 0,3 kuolemantapausta. Kuolemantapauksista suurin osa johtuu sydänsairaudesta (2,3,4,5). Lennonaikaiseksi sairaustapaukseksi luokitellaan kaikki sairauksista tai oireista johtuvat tilanteet, jolloin matkustaja tarvitsee matkustamohenkilöstön ylimääräistä apua. Vähäisimmillään se on päänsärkylääkkeen antamista ja pahimmillaan sydäninfarktin hoitoa, synnytyksen avustusta tai elvytystä. Yleisimmät lennonaikaiset sairaustapaukset ovat vasovagaalisia pyörtymisiä, vähäisiä vammoja tai ne liittyvät ruoansulatuskanavan, sydän- ja verenkiertoelimistön, keskushermoston ja hengityselinten oireisiin (3,6). Erään ison lentoyhtiön sairaustapausraportteihin perustuen lennonaikaisista sairaustapauksista noin 22 % liittyi sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin (7). Joukkokuljetusmuodoista ainoastaan lentämistä säätelevät kansainväliset turvallisuusmääräykset, joista vastaa kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (ICAO) (8). Lentäminen onkin matkustustavoista turvallisinta, ja lentoonnettomuudessa menehtyminen on selvästi epätodennäköisempää kuin menehtyä sydänkohtaukseen lennon aikana (9). Ilmailuviranomainen määrää, että lentokoneessa on sairaustapausten varalta oltava ensiapuvälineistö ja että lentävä henkilöstö on koulutettu antamaan ensiapua. Useimmat suuret lentoyhtiöt, kuten Finnair, käyttävät lennonaikaista lääketieteellistä konsultaatioapua tarjoavien yritysten palveluja. Tunnetuin tällainen maailmanlaajuinen organisaatio on MedAire, joka Yhdysvalloissa sijaitsevasta tukikohdastaan antaa ympärivuorokautista, kaikki lääketieteen erikoisalat kattavaa apua lentokoneille radiolinkin kautta (MedLink). Lennonaikainen vakava sairauskohtaus pakottaa koneen poikkeamaan suunnitellulta lentoreitiltään noin 10 %:ssa tapauksista (3,5,6). Hyvä lennonaikainen ensiapuvalmius ja lentokelpoisuuden arviointi etukäteen vähentävät tätä tarvetta (10). Lentoyhtiöt edellyttävätkin ennen sairaan matkustajan lennolle hyväksymistä tietoja tämän sairaudesta MEDIF (Medical Information Form) -lomakkeella, joka löytyy suomenkielisenä osoitteesta (Matkustajalle > Matkustusinfo > Ennen lentoa > Ilmailulääkäri > Sairau- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

2 Kirjallisuutta 1. Joy M. Cardiovascular disease and airline travel. Heart 2007;93: Cummins RO, Chapman PJ, Chamberlain DA ym. In-flight deaths during commercial air travel. How big is the problem? JAMA 1988;259: Delaune EF, Lucas RH, Illig P. In-flight medical events and aircraft diversions: one airline s experience. Aviat Space Environ Med 2003;74: Jessen K. In-flight emergencies. Ugeskr Laeger 2005;167: Cocks R, Liew M. Commercial aviation in-flight emergencies and the physician. Emerg Med Australas 2007;19: Gendreau MA, DeJohn C. Responding to medical events during commercial airline flights. N Engl J Med 2002;346: Bagshaw M. Commercial passenger fitness to fly. Kirjassa: Rainford DJ, Gradwell DP, toim. Ernsting s aviation medicine. 4.painos. Lontoo: Edward Arnold Ltd. 2006; Joy M. Introduction and summary of principal conclusions of the Second European Workshop in Aviation Cardiology. Eur Heart J Suppl 1999;1 Suppl D:D O Rourke MF, Donaldson E, Geddes JS. An airline cardiac arrest program. Circulation 1997;96: Hämäläinen O. Turvallista matkaa milloin potilaan ei pitäisi matkustaa lentokoneella. Suom Lääkäril 2005;60: Hämäläinen O. Lentomatkustaminen ja sairaudet. Käytännön Lääkäri 2006;49: Cummin A. The cabin environment. Kirjassa: Cummin ARC, Nicholson AN, toim. Aviation medicine and the airline passenger. Lontoo: Arnold Ltd. 2002; DeHart RL. Health issues of air travel. Ann Rev Public Health 2003;24: Broberg CS, Uebing A, Cuomo L ym. Adult patients with Eisenmenger syndrome report flying safely on commercial airlines. Heart 2007;93: Cummin ARC, Nicholson AN, Bagshaw M. Pre-flight assessment and in-flight assistance. Kirjassa: Cummin ARC, Nicholson AN, toim. Aviation medicine and the airline passenger. Lontoo: Arnold Ltd. 2002; IATA, Medical Manual. 1. painos. Effective 1 June Aerospace Medical Association. Medical Guidelines for Airline Travel. 2. painos. Aviat Space Environ Med 2003;74:A Mohr LC. Hypoxia during air travel in adults with pulmonary disease. Am J Med Sci 2008;335: Possick SE, Barry M. Evaluation and management of the cardiovascular patient embarking on air travel. Ann Intern Med 2004;141: Kolb C, Schmieder S, Lehmann G ym. Do airport metal detectors interfere with implantable pacemakers or cardioverter-defibrillators? J Am Cardiol 2003;41: Tiainen N. Sairastuminen ulkomailla mistä korvaukset. Nuori Lääkäri 2008;45:40 2. det > MEDIF-lomake). Potilas tai hänen edustajansa täyttää lomakkeen yhdessä hoitavan lääkärin kanssa ja toimittaa sen allekirjoituksin varustettuna lentoa varatessaan lipunmyyjän välityksellä lentoyhtiölle viimeistään kolme päivää ennen suunniteltua lentoa. Finnair kuljettaa vuosittain noin 10 miljoonaa matkustajaa. Lennonaikaisia sairaustapauksia sattuu ja kuolemantapauksia 0 2 vuosittain (11). Vuonna 2007 Finnairin koneet tekivät kolme välilaskua lennonaikaisten sairaustapausten vuoksi. Yksi välilaskuista tehtiin vakavaa perussairautta potevan matkustajan äkillisen sairastumisen takia. MEDIF-menettelyllä pyritään ehkäisemään tämänkaltaisia tilanteita. Defibrillaattoria tarvitaan Finnairin lennoilla vain noin kerran vuodessa elvytykseen. Laitteen monitoria käytetään sydämen rytmin tarkistamiseen noin 10 kertaa vuodessa. Lentomatkustuksen rasitus sydänpotilaalle Terve ihminen sietää matkustamon paineenvaihtelusta johtuvaa fysiologista kuormitusta hyvin. Vaikka lentomatkustukseen liittyy muitakin kuormitus- ja stressitekijöitä, kokonaiskuormitus on varsin vähäistä ja suurin osa sydänsairaistakin voi turvallisesti matkustaa lentäen. Sydänpotilas voi usein tehdä lentomatkan, jos tauti on stabiilissa vaiheessa ja se otetaan huomioon matkaa suunniteltaessa sekä tarvittavista järjestelyistä sovitaan lentoyhtiön kanssa etukäteen MEDIFmenettelyllä. Kaikkein vaikeimmin sairaiden sydänpotilaiden ei tule matkustaa lentämällä. Henkilöt, joiden sydäntilanne on epästabiili, jotka ovat vasta toipumassa sairaudesta tai toimenpiteestä, tai joiden hoito on kesken, eivät myöskään ole lentokelpoisia. Lentomatkustamisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta osa liittyy lentämiseen (matala ilmanpaine ja hapen puute). Tämän lisäksi lentomatkustamiseen liittyy fyysisiä ja henkisiä kuormitustekijöitä, jotka eivät suoranaisesti liity lentämiseen (12,13). Hapen puute Tärkein ympäröivän ilmanpaineen laskun seuraus on hapen osapaineen lasku. Matkustajalentokoneiden matkustamo on paineistettu, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että ilman- paine olisi sama kuin merenpinnan tasolla. Matkustamon ilmanpaine vaihtelee lentokorkeuden mukaan ja saa laskea enintään metrin (8 000 jalan) korkeutta vastaavaksi (kuvio 1). Merenpinnan tasolla standardiolosuhteissa vallitseva ilmanpaine on 101 kpa (760 mmhg) ja sitä vastaava hapen osapaine on noin 13 kpa (98 mmhg). Matkustamon ollessa paineistettuna vastaamaan m korkeutta, laskee ilmanpaine noin 75 kpa:iin (565 mmhg) ja hapen osapaine vastaavasti noin 8,6 kpa:iin (65 mmhg). Hapen osapaineen laskiessa myös veren happikyllästeisyys pienenee. Keuhkorakkuloissa vallitsevan hapen osapaineen ja hemoglobiinin happikyllästeisyyden suhde ei kuitenkaan ole lineaarinen. Niinpä metrin matkustamokorkeudessa terveellä ihmisellä hemoglobiinin happikyllästeisyys pienenee vain vähän, noin 90 %:iin (kuvio 2). Jotta kudosten hapentarjonta säilyy normaalina, syke ja hengityksen minuuttiventilaatio kasvavat hieman. Terve henkilö tuskin huomaa tätä. Sykkeen nousu lisää hieman sydänlihaksen hapenkulutusta, mutta ainoastaan vai - keaa sepelvaltimotautia sairastaville se voi aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutteen. KUVIO 1. Matkustamossa vallitseva ilmanpaine eri lentokorkeuksilla (Boeing 767). Matkustamon korkeus (x metriä) 2,4 1,8 1,2 0, Lentokorkeus x metriä 4204 Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

3 TIETEESSÄ 22 Tamminiemi M. Matkavakuutuksen ehdot tutuiksi jo kotimaassa. Suom Lääkäril 2007;62:2068. Sidonnaisuudet: Katriina Viitasalo: ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Olavi Hämäläinen: ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Juha Hartikainen: toiminut lääkeyritysten tilaisuuksissa luennoitsijana ja osallistunut lääkeyritysten tukemana ulkomaisiin kongresseihin. KUVIO 2. Hemoglobiinin happikyllästeisyyskäyrä. Vihreä alue kuvaa lentokoneen matkustamossa vallitsevaa painetta Hemoglobiinin happikyllästeisyys, % 7,6 3 0 x metriä Korkeus merenpinnasta mmhg kpa Hapen osapaine alveoleissa Potilailla, joiden hemoglobiinin happikyllästeisyys on merkittävästi pienentynyt jo merenpinnan tasolla, matkustamon ilmanpaineen lasku voi aiheuttaa hapenpuutteen. Hapen dissosiaatiokäyrästä nähdään, että alveolaarisen hapen osapaineen laskiessa alle noin 8 kpa:n (60 mmhg), hemoglobiinin happikyllästeisyys pienenee jyrkästi (kuvio 2). Hapenpuute ja sykkeen kiihtyminen voivat aiheuttaa ongelmia potilaille, joilla on vaikea sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Erityisesti vaarassa ovat potilaat, joilla on syanoottinen sydänsairaus, keuhkosairaus tai anemia. Potilailla, joilla on kroonisesti matala happikyllästeisyystaso, hapen dissosiaatiokäyrä muuttuu siten, että alveolaarisen hapen osapaineen laskiessa hemoglobiinin happikyllästeisyys ei pienenekään niin paljon kuin terveellä henkilöllä. Hiljattain julkaistiin selvitys, jossa syanoottista sydänvikaa, Eisenmengerin oireyhtymää, sairastavat potilaat, joiden happikyllästeisyys merenpinnan tasolla oli keskimäärin 80 %, selviytyivät lentomatkustamisesta ilmaan mitään ongelmia (14). Hapenpuutteen kehittyminen em. riskipotilaille voidaan yleensä estää käyttämällä lisähappea. Lentokoneiden ns. sairashappi on tarkoitettu vain äkillisiä lennonaikaisia sairaustapauksia varten, eikä sairashapen, sen enempää kuin hätähappijärjestelmänkään varaan voi suunnitella sydänpotilaan lentomatkaa. Myöskään omia happijärjestelmiä ei turvallisuussyistä saa tuoda lentokoneeseen. Jos hapenpuutteen kehittymisen vaara lentomatkan aikana on hoitavan lääkärin arvioimana ilmeinen, potilaan tulee ottaa yhteyttä lentoyhtiöön lisähapen järjestämiseksi MEDIF-käytännön mukaisesti. Finnair edellyttää ammattisaattajan (EMA Group, MedFlight tai SOS International) mukaan tuloa lennolle tällaisessa tilanteessa (11). On myös otettava huomioon, että lisähapen saanti lennon ajaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että happea on saatavilla myös lentoterminaaleissa. Matala ilmanpaine Ympäröivän ilmanpaineen laskiessa suljetut, kaasun täyttämät ontelot laajenevat, sillä kaasun vaatima tilavuus vakiolämpötilassa on kääntäen verrannollinen paineeseen. Tavallisimmin tämä ilmenee harmittomana korvien lukko-oireiluna. Nuha turvottaa limakalvoja, ja se voi aiheuttaa paineentasausvaikeuksia ja sen seurauksena korvakipua sekä kipua nenän sivuonteloissa. Leikkausten jälkeen leikkausalueelle jää usein ilmataskuja, jotka resorboituvat itsekseen ajan myötä. Sydänleikkauksen jälkeen leikkausalueelle, välikarsinaan ja sydänpussiin jää usein hieman ilmaa, joka laajenee paineen laskiessa, jos potilas matkustaa lentokoneella liian varhain leikkauksen jälkeen. Tämän vuoksi lentomatkustaminen on sallittua vasta noin kolmen viikon kuluttua suuren leikkauksen, esim. avosydänleikkauksen jälkeen. Ilman kosteus Matkustajalentokoneessa ilma vaihtuu kertaa tunnissa. Matkustamon ilman kosteuspitoisuus on vain %. Kuiva ilma ei ole terveysriski, mutta se kuivattaa limakalvoja ja voi saada aikaan epämiellyttävän tunteen, jonka sydänsairas potilas voi tulkita hengenahdistukseksi. Pitkän lennon aikana kuiva ilma voi aiheuttaa lievää nestehukkaa (12). Riittävä nesteiden nauttiminen sekä huulten kostutus on tämän vuoksi suositeltavaa, mutta diureettisesti vaikuttavien nesteiden (alkoholi, kahvi) nauttimista on hyvä rajoittaa. Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

4 Pitkänmatkan ja lomalentojen koneissa on lisävarusteena defibrillaattori, jonka käyttöön matkustamo - henkilöstö on koulutettu. TAULUKKO 1. Tilan ahtaus Lentokoneen matkustamot ja istuinpaikat ovat usein varsin ahtaita. Liikkumattomuus ja jalkojen koukkuasento matalan ilmanpaineen lisäksi heikentävät laskimopaluuta ja imusuonten virtausta alaraajoissa. Tämä altistaa syvän laskimotukoksen kehittymiselle erityisesti pitkillä lennoilla. Terveilläkin matkustajilla on jaloissa usein turvotusta pitkän lennon jälkeen. Sydänsairas potilas voi tulkita turvotuksen johtuvan sydämen vajaatoiminnasta. Laskimoverenkierron parantamiseksi suositellaan lento- tai tukisukkien käyttöä, riittävää nesteiden nauttimista ja jalkajumppaa sekä ajoittaista liikkeelle lähtöä (WC:ssä käynti) lennon aikana. Finnairin lentokoneiden ensiapuvarustus ja sydänlääkkeet. Ensiapuvaruste Ea-pakkaus lääkärin käyttöön (Emergency Medical Kit) IV-pakkaus lääkärin käyttöön Lääkityspakkaus (MediBox) Ensiapupakkaus Infektiopakkaus Sairashappi Defibrillaattori 1 1 Vain pitkänmatkan ja lomalentojen koneissa Sisältö Verenpainemittari ja stetoskooppi Lääkkeitä: isosorbididinitraatti, morfiini, adrenaliini, atropiini, furosemidi, metoprololi, digoksiini, diatsepaami, metoklopramidi Välineet suonensisäiseen nesteensiirtoon Sidostarpeita Lääkkeitä: asetyylisalisyylihappo (ASA) Sidostarpeita ja erilaisia lastoja Välineitä matkustajien ja henkilökunnan suojaamiseen infektio- tai infektioepäilytapauksessa Muut lentomatkustuksen kuormitustekijät Matkustamiseen liittyy lähes aina fyysistä kuormitusta, joka lisää sydämen työtä. Tällaisia ovat matkatavaran kantaminen, pitkät kävelymatkat termimaaleissa, etenkin jos siirtymisissä ja koneen vaihdoissa tulee kiire. Oman fyysisen rasituksensa tuovat pitkiin lentomatkoihin liittyvä valvominen, unen puute ja vuorokausirytmin häiriintyminen. Nämä tekijät saattavat huomattavasti lisätä sydänpotilaan kuormitusta, varsinkin jos potilaan suorituskyky on jo ennestään sairauden heikentämä. Lentomatkustamiseen liittyy myös usein henkistä kuormitusta, joka voi pahentaa sydänsairauden oireita. Turvatarkastukset, kommunikaatiovaikeudet (kieli), kiire, jatkolennolta myöhästymisen ja matkatavaroiden katoamisen pelko sekä lentopelko ovat monelle täyttä totta. Vaikka lentokelpoisuudella yleensä tarkoitetaan vain potilaan kykyä matkustaa lentokoneessa, arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös nämä kuormitustekijät, jotka eivät suoranaisesti liity lentämiseen. On hyvin mahdollista, että useassa tapauksessa ne aiheuttavat jopa suuremman haasteen matkan toteutukselle kuin itse lentäminen. Lentokoneiden ensiapuvarustus ja lääkkeet Lentokoneissa on oltava sairaustapausten varalta ensiapuvälineistö, jonka sisältö kuitenkin vaihtelee lentoyhtiöiden ja konetyyppien välillä. Taulukkoon 1 on koottu Finnair-konsernin lentokoneiden ensiapuvarustus pääpiirteissään ja sydänpotilaan ensiavussa tarvittavat lääkkeet. Pitkänmatkan ja lomalentojen koneissa on lisävarusteena defibrillaattori, jonka käyttöön matkustamohenkilöstö on koulutettu. Ensiapuvarustus on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan hätätilanteissa. Koneen ensiapuvälineisiin ja lääkkeisiin turvautuminen lentomatkan suunnitteluvaiheessa ei ole sallittua, vaan kaikki lennolla etukäteen tarpeellisiksi arvioidut lääkkeet ja apuvälineet tulee olla potilaan mukana. Sähkökäyttöisten apuvälineiden mukaan ottamisesta lennolle on aina sovittava lentoyhtiön kanssa. Lentokelpoisuuden arviointi Ilmailufysiologian perusteiden tuntemus auttaa lentokelpoisuusarviossa. Lentokorkeus ja lennon kesto vaikuttavat arvioon sairauden vakavuusasteen lisäksi. Myös matkakohteen korkeus merenpinnasta on hyvä ottaa huomioon. Lentokelpoisuus on suhteellista ja matkan tarkoitus sekä lääketieteellisen saattajan mukaan lähtö vaikuttavat asiaan. Sydänpotilaan rasituksensieto on ratkaiseva tieto. Jos henkilö ei pysty oireettomasti kävelemään 50 m:n matkaa tai nousemaan yhtä kerrosväliä portaita, hän ei todennäköisesti siedä lento Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Sairauksien ja toimenpiteiden vaikutus lentokelpoisuuteen (Finnairin ohjeistus). Sairaus tai toimenpide Este lentämiselle Ei estettä lentämiselle Sepelvaltimotauti Epästabiili rintakipu CCS Stabiili rintakipu CCS 1 2 Sydäninfarkti < 21 vrk 21 vrk infarktista, jos toipuminen ilman komplikaatioita; vrk infarktista lääketieteellisen saattajan kanssa (MEDIF) 2 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus < 24 t toimenpiteestä 24 t toimenpiteestä Sepelvaltimoiden pallolaajennus < 7 vrk toimenpiteestä 7 vrk elektiivisessä toimenpiteessä; 7 21 vrk akuutissa koronaarioireyhtymässä yksilöllisen arvion perusteella (MEDIF) Ohitusleikkaus tai läppäleikkaus < 21 vrk 21 vrk leikkauksesta, jos toipuminen ilman (avosydänkirurgia) komplikaatioita; vrk lääketieteellisen saattajan kanssa (MEDIF) Sydämen vajaatoiminta Hoitamaton tai NYHA Hoidossa oleva, stabiili NYHA 1 2 vajaatoiminta vajaatoiminta 4 Läppäviat Vaikeaoireinen NYHA 3 4 tai Stabiili NYHA 1 2 hengenahdistus 4 oireena synkopee/presynkopee Synnynnäiset sydänviat Vaikeaoireinen NYHA 3 4, Stabiili NYHA 1 2 hengenahdistus 4 valtimoveren happikyllästeisyys < 92 % tai happiosapaine < 9,3 kpa 5 Rytmihäiriöt Hankalat rytmihäiriöt, riski joutua Hyvin siedetyt, itsestään loppuvat rytmihäiriöt päivystystyyppiseen hoitoon Tahdistin, rytmihäiriötahdistin Ei estettä lentämiselle 6 1 CCS = Canadian Cardiovascular Society score, kuvaa rintakipuoireen rajoittamaa suorituskykyä 2 MEDIF = Medical Information Form, lentokelpoisuuslomake 3 NYHA = New York Heart Association score, kuvaa sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta 4 Voi tarvita lisähappea lennon aikana 5 Vaatii yleensä lisähappea lennon aikana 6 Tahdistinkortti oltava mukana, turvatarkastus suoritetaan käsin (ei metallinilmaisimella) korkeudessa vallitsevaa suhteellisesti matalampaa hapen osapainetta ja sen seurauksena matkan aikana kehittyvää hypoksemiaa (7,15). Sydänpotilaat, joiden tilanne on stabiili, voivat matkustaa lentokoneella. Kaikkien sairauksien osalta ei ole olemassa tarkkoja ohjeita matkustuskelpoisuudesta. Yleinen periaate on, että sairaus ei saa aiheuttaa uhkaa matkustajalle itselleen eikä kanssamatkustajille eikä se saa vaarantaa lennon turvallisuutta tai lennon toteutusta suunnitellulla tavalla (16,17). Tästä syystä epästabiilissa tilassa olevan sydänpotilaan, samoin kuin potilaan, jonka lääkehoidossa on tehty suuria muutoksia, tulee pidättäytyä lentomatkustamisesta, kunnes voidaan olla varmoja, että tilanne on stabiloitunut. Taulukkoon 2 on koottu kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) ohjeisiin perustuen yleisimpiä sydänsairauksia ja toimenpiteitä koskevat lentomatkustusrajoitukset, joissa on otettu huomioon myös Finnairin ohjeistus. Sepelvaltimotauti Stabiilia sepelvaltimotautia sairastava potilas, jolla ei ole oireita levossa eikä kevyessä rasituksessa (CCS 1 2), voi yleensä matkustaa lentäen. Sen sijaan vaikeaa sepelvaltimotautia (CCS 3 4) sairastavan potilaan matkustaminen edellyttää MEDIF-käsittelyä. Sydäninfarktista toipuvan potilaan tulee pidättäytyä lentämisestä vähintään kolmen viikon ajan infarktista. Komplisoituneen sydäninfarktin jälkeen tulee odottaa pidempään ja Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

6 sairauden vaikeusaste, toipumisen edistyminen sekä fyysinen suorituskyky tulee arvioida ennen lentomatkaa. Tarvittaessa tehdään kliininen kuormituskoe. Myös huomattavan lääkemuutoksen teho tulee arvioida ennen lentoa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus ovat toimenpiteinä varsin pieniä. Niiden onnistuminen voidaan arvioida luotettavasti jo toimenpiteen aikana. Varjoainekuvauksen jälkeen potilas voi matkustaa lentokoneella toimenpiteen jälkeisenä päivänä ja stabiilin sepelvaltimotaudin hoidoksi suoritetun pallolaajennuksen jälkeen viikon kulutta toimenpiteestä. Sen sijaan, mikäli pallolaajennustoimenpide on tehty epästabiilin rintakivun tai akuutin sydäninfarktin hoidoksi, tulee lentokelpoisuus arvioida perussairauden (epästabiili rintakipu ja sydäninfarkti, ks. edellä), eikä suoritetun toimenpiteen perusteella. Avosydänleikkaus Avosydänleikkauksen yhteydessä leikkausalueelle jää ilmalokeroita, jotka paineen laskiessa laajenevat (ks. edellä). Tämän vuoksi lentomatkustuksesta tulee pidättäytyä kunnes ilma on resorboitunut pois. Yleensä tähän kuluu pari viikkoa. Lisäksi sydänleikkauksen jälkeiseen lentokelpoisuuteen vaikuttaa, kuten sepelvaltimoiden pallolaajennukseenkin, potilaan perussairaus, eli se minkä vuoksi ja missä tilanteessa leikkaus on tehty. Mikäli leikkaus on suoritettu epästabiilin sydäntilanteen vuoksi, siitä toipuminen on määräävä tekijä lentomatkustuskelpoisuutta arvioitaessa. Sydämen vajaatoiminta Stabiilissa vaiheessa oleva sydämen vajaatoiminta ei ole lentomatkustamisen este, jos potilaan suorituskyky on kohtuullisen hyvä (NY- HA 1 2). Vaikean, mutta stabiilin sydämen vajaatoiminnan yhteydessä, erityisesti jos siihen liittyy matala valtimoveren happikyllästeisyystaso, suositellaan käytettäväksi lisähappea lentomatkustuksen ajan. Epästabiili sydämen vajaatoiminta on este lentomatkustukselle. Jos hoitoa on muutettu merkittävästi, tulee matkalle lähteä vasta kun hoidon teho on arvioitu. Läppäviat Oireeton läppävika ei ole este lentämiselle. Samoin potilas, jonka läppävikaan liittyy lievä oire, lähinnä hengästyminen, mutta hän selviää hyvin arkipäivän askareista (NYHA 1 2), voi pääsääntöisesti lentää. Mikäli oire on hankala (NYHA 3 4) tai oireena on huimaus tai pyörtyminen, ei lentomatkustaminen ole sallittua. Synnynnäiset sydänviat Synnynnäiset sydänviat, joihin liittyy syanoosia, ovat tärkeä haaste lentokelpoisuuden arvioinnissa. Jos potilaan suosituskyky on vain vähän heikentynyt ja veren happikyllästeisyys levossa vain hiukan pienentynyt, onnistunee lentomatkustus ilman ongelmia. Sen sijaan, jos suorituskyky on huono (NYHA 3 4), valtimoveren happikyllästeisyys tai happiosapaine ovat matalat (< 92 % tai < 9,3 kpa) tai on kehittynyt merkittävä pulmonaalihypertensio, lentäminen edellyttää yleensä lisähapen varaamista lennolle (18). Lapsipotilas voi sydänleikkauksen jälkeen Finnairin ohjeiden mukaan matkustaa reittilentokoneella, jos sydänleikkauksesta on kulunut vähintään viisi vuorokautta, verenkierron tila on vakaa, lisähappea ei tarvita ja iholta ei ole yhteyttä rintaonteloon eikä rintaontelossa tai välikarsinassa ole thorax-kuvauksella varmistettuna ilmakertymiä. Rytmihäiriöt Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA ei ota kantaa rytmihäiriöpotilaiden lentokelpoisuuteen. Heidän kohdallaan arvioinnissa voidaan soveltaa yleistä periaatetta, että sairaus ei saa aiheuttaa uhkaa matkustajalle itselleen eikä kanssamatkustajille, eikä se saa vaarantaa lennon turvallisuutta tai lennon toteutusta suunnitellulla tavalla. Eteis- tai kammioperäinen rytmihäiriö, joka aiheuttaa niin hankalia oireita, että potilaalla on riski joutua turvautumaan päivystysluonteisesti lääkärin hoitoon, on este lentomatkustamiselle (19). Toisaalta, hyvin siedetty rytmihäiriö (esimerkiksi krooninen eteisvärinä) ei ole este lentämiselle. Sydämen tahdistin ja rytmihäiriötahdistin eivät ole sellaisenaan esteitä lentämiselle. Nii Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

7 TIETEESSÄ Metallin - ilmaisimen synnyttämä magneettikenttä voi asettaa tahdistimen ns. magneettitilaan, joka yleensä nopeuttaa tahdistimen taajuutta siksi aikaa kun se on magneetti - kentässä. den aiheuttamaa mahdollista rajoitusta tulee arvioida taustalla olevaa sydänsairautta vasten. Tahdistin ja rytmihäiriötahdistin sisältävät paljon metallia ja aiheuttavat yleensä hälytyksen turvatarkastuksessa. Tämän takia potilaalla tulee olla mukanaan englanninkielinen lääkärinlausunto, josta käy ilmi että hänelle on asennettu tahdistin. Laitteen merkki, tyyppi, ohjelmointitapa sekä syy miksi se on asennettu on lausunnossa hyvä kuvata muista syistä. Turvatarkastuksessa käytetyt metallinilmaisimet eivät riko eivätkä muuta tahdistimen ohjelmointia (20). Niiden synnyttämä magneettikenttä voi kuitenkin asettaa tahdistimen ns. magneettitilaan, joka yleensä nopeuttaa tahdistimen taajuutta siksi aikaa kun tahdistin on magneettikentässä. Tämän vuoksi todistus tahdistimesta näytetään ennen turvatarkastusta, jolloin tarkastus voidaan suorittaa käsin. Mikäli potilaan lentokelpoisuus jää epäselväksi häntä hoitavalle lääkärille, on suositeltavaa pyytää lentoyhtiötä arvioimaan hyväksyykö se potilaan lentomatkustajakseen (ME- DIF-käytäntö). Tällä on erityistä merkitystä tilanteessa, jossa potilas lentomatkan aikana sairastuu ja sen seurauksena joudutaan tekemään välilasku. MEDIF-käytäntö varmistaa sen, että lentoyhtiö ottaa vastuulleen välilaskusta aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan, jos potilas tietoisesti salaa sairautensa ja sairaus pahenee lennon aikana, lentoyhtiö voi laskuttaa lennon keskeytyksestä ja ylimääräisestä välilaskusta aiheutuneet kustannukset potilaalta. Finnairin kokemuksen mukaan ongelmia ei synny juuri koskaan, kun lentokelpoisuus on arvioitu MEDIF-käytännön mukaisesti etukäteen. Muuta lentomatkustuksessa huomioon otettavaa Lääkitys Sydänpotilaan on suositeltavaa ottaa mukaansa englanninkielinen selvitys sairaudestaan, sen vaikeusasteesta, hoidosta ja lääkityksestä. Potilaan tulee varata käsimatkatavaroihin tarvitsemansa sydänlääkitys koko matkan ajaksi. Tämä varmistaa sen, että vaikka matkatavarat myöhästyisivät tai katoaisivat, lääkitystä voidaan jatkaa keskeytyksettä. Lääkitys kirjataan lääkelistaan, jonka myös tulisi olla englanninkielinen. Suositeltavaa on lisäksi ottaa mukaan alkuperäiset lääkemääräykset (reseptit). Lääkkeet tulee säilyttää alkuperäispakkauksissa. Matkavakuutus Lentoyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden tulkinta matkustuskelpoisuudesta ei ole yhtenevä. Lentomatkustuskelpoisuuden arviointi tarkoittaa ainoastaan potilaan kelpoisuutta matkustaa lentokoneella. Siinä ei oteta kantaa muuhun sairastumiseen matkan aikana. Matkalle lähdettäessä on lentomatkan lisäksi huolehdittava, että koko matka voidaan suorittaa turvallisesti. Tästä syystä on etukäteen syytä selvittää mm. matkavakuutuksen voimassaolo ja kattavuus sekä matkakohteen terveyspalvelut siltä varalta, että sydänpotilas sairastuu matkan aikana. Yleinen matkavakuutusten periaate on, että vakuutus korvaa matkan aikana tapahtuneen yllättävän sairastumisen tai tapaturman. Myös aiemmin todettujen sairauksien pahenemisesta johtuva hoito korvataan, jos sairauden paheneminen on ollut äkillistä ja odottamatonta, eikä se johdu lääkityksen laiminlyönnistä. Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastava potilas, jolle on tehty vuosia sitten pallolaajennus ja jonka terveydentila sen jälkeen on ollut stabiili, on täyden vakuutusturvan piirissä uuden sydäninfarktin osalta. Sen sijaan matkavakuutus ei korvaa lainkaan hoidosta aiheutuvia kustannuksia, jos potilas on sairas matkalle lähtiessään, esimerkiksi jos sairaus on todettu juuri ennen matkan alkua ja tutkimukset tai hoito ovat kesken. Harmaalle alueelle jää kroonista sairautta sairastava potilas, jonka hoito on onnistunut hyvin, mutta jonka toipilasvaihe on vielä kesken. Jos tällainen potilas sairastuu matkan aikana, korvataan yleensä vain sairauden odottamattoman pahentumisen aiheuttama ensiapuluontoinen hoito. Missään ei ole tarkkaan määritelty, kuinka pitkän ajan potilaan katsotaan olevan toipilasvaiheessa. Varsin usein noin 6 12 kuukauden kuluttua onnistuneen sydäntoimenpiteen jälkeen katsotaan, että täysi vakuutusturva astuu voimaan. Vakuutusyhtiöiden tarjoaman vakuutusturvan lisäksi Euroopan Unioniin (EU) kuuluvien maiden välillä on sopimus, jonka mukaan EUkansalaisella on oikeus välittömään sairaan- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

8 hoitoon kaikissa EU-maissa. Tämä kattaa sekä äkillisen odottamattoman sairastumisen että olemassa olevan kroonisen sairauden pahenemisen vuoksi vaadittavan hoidon. Sen sijaan sopimuksen perusteella ei korvata erikoisjärjestelyin suoritetun kuljetuksen kustannuksia. Aiheesta on julkaistu hiljattain kotimaiset katsaukset (21,22). Kiitokset: Kiitämme Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen korvauspalvelupäällikkö Christian Lindgreniä avusta käsikirjoituksen valmistelussa. KATRIINA VIITASALO M.D., AME 1 FINNAIR HEALTH SERVICES JUHA HARTIKAINEN OLAVI HÄMÄLÄINEN ENGLISH SUMMARY Cardiac patients fitness to fly Each year over 2 billion people travel by air. Air travel imposes physiological and other stresses on all passengers. However, healthy travellers can cope with these stresses, as can cardiac patients if their condition is stable and proper advance arrangements have been made with the airline. Most airlines require submission of a Medical Information Form (MEDIF) at least three days before the flight. On commercial flights the highest cabin altitude is 2400 m. This results in reduced barometric pressure and partial pressure of oxygen. Due to the dissociation curve of haemoglobin the saturation of arterial blood will not decrease below 90% and healthy travellers can compensate for this amount of hypoxaemia, but this may not be true for a cardiac patient. Every aircraft is equipped with emergency oxygen and medical kits, the crew is trained in first aid, and a link to a ground-based medical centre often exists. However, these cannot be counted on when planning air travel. Passengers with heart problems should carry all medicines in their hand luggage, and if medical oxygen is needed during flight the airline should be contacted in advance. As a general rule, an individual with an unstable medical condition should not fly. Patients with decompensated cardiac failure, unstable angina pectoris, severe pulmonary arterial hypertension or uncontrolled arrhythmias are not fit to fly. Flight travel is permitted, at the earliest, three weeks after an uncomplicated myocardial infarction, coronary artery bypass grafting or other surgery on the heart Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen TIETEESSÄ PÄIVI PIIRILÄ KEUHKOSAIRAUKSIEN JA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI HUSLAB, MEILAHDEN SAIRAALA, KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIO paivi.piirila@hus.fi WITOLD

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Korvaukset matkavakuutuksesta matkan peruuntuessa

Korvaukset matkavakuutuksesta matkan peruuntuessa 1 Porkkalankatu 1 00180 Helsinki Puh (09) 6850 120 www.fine.fi Korvaukset matkavakuutuksesta matkan Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Hanna Salo 2012 Tässä oppaassa kerrotaan niistä korvauksista, joita matkavakuutuksesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa

Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta Ensihoidon koulutusohjelma Pekka Ukkola Lennon aikana tapahtuvien hätätilanteiden hoito matkustajalentokoneessa Opinnäytetyö 2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

VAKUUTETULLA JO ENNEN MATKAA OLLEIDEN SAIRAUKSIEN KORVAAMINEN MATKUSTAJAVAKUUTUKSESTA Katja Lappi, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta 2011 kuvat K.

VAKUUTETULLA JO ENNEN MATKAA OLLEIDEN SAIRAUKSIEN KORVAAMINEN MATKUSTAJAVAKUUTUKSESTA Katja Lappi, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta 2011 kuvat K. Porkkalankatu 1 00180 Helsinki Puh. 09-6850 120 www.fine.fi VAKUUTETULLA JO ENNEN MATKAA OLLEIDEN SAIRAUKSIEN KORVAAMINEN MATKUSTAJAVAKUUTUKSESTA Katja Lappi, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta 2011 kuvat K.

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus

Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus Esko Annala, Trafi Ilmailulääkärien kertauskoulutus 4.10.2013 Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Asenne ja kulttuuri vs. lentoturvallisuus

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Tervetuloa syksyn 2010 koulutustilaisuuteen.

Tervetuloa syksyn 2010 koulutustilaisuuteen. TraFi Ilmailun Ilmailulääkärit Suomen Ilmailulääketieteen Yhdistys Tervetuloa syksyn 2010 koulutustilaisuuteen. 19.9.2010 3 TraFI & EASA / AJANKOHTAISTA AME / SILY koulutustilaisuus 18-19.9.2010 Pekka

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä Leikopotilas ja preoperatiivinen anestesiapoliklinikka Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä The impact of a consultant anaesthetist

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

19.1.2013. Jukka Terttunen Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

19.1.2013. Jukka Terttunen Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia. Fit to fly? SIL Lentoturvallisuusseminaari 19.1.2013 Jukka Terttunen Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Inhimillinen toiminta ja liikenteen turvallisuus

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt-

Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities. -Erityisryhmien koejärjestelyt- Eurooppalainen tietokoneen ajokortti European Computer Driving Licence (ECDL) People with Disabilities -Erityisryhmien koejärjestelyt- EUROPEAN COMPUTER DRIVING LICENCE People with Disabilities - Erityisryhmien

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot