Sydänpotilaan lentokelpoisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänpotilaan lentokelpoisuus"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ KATRIINA VIITASALO LL, SISÄTAUTIEN JA TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI, ILMAILULÄÄKÄRI AME 1 FINNAIR TERVEYSPALVELUT OLAVI HÄMÄLÄINEN LT, DOSENTTI, DAVMED, TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRI, JOHTAVA ILMAILULÄÄKÄRI, AME 1, FINNAIR TERVEYSPALVELUT JUHA HARTIKAINEN LKT, PROFESSORI, SISÄTAUTIEN JA KARDIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, ILMAILULÄÄKÄRI AME 2 KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Sydänpotilaan lentokelpoisuus Sydänpotilaskin voi tehdä lentomatkan, jos sairaus on stabiilissa vaiheessa ja tarvittavista järjestelyistä sovitaan lentoyhtiön kanssa etukäteen. Sydänpotilaan tulee lentomatkaa varatessaan ilmoittaa sairaudestaan. Lennon edellytyksenä on lääkärin tekemä arvio potilaan lentokelpoisuudesta kansainvälisellä MEDIF-lomakkeella. Lentoyhtiö tekee päätöksen lentokelpoisuudesta. Henkilö, joka ei pysty oireettomasti kävelemään 50 m:n matkaa, ei todennäköisesti siedä lentokorkeudessa vallitsevaa matalampaa hapen osapainetta ja sen seurauksena kehittyvää hypoksemiaa. Toimenpiteen, kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen, jälkeen potilas voi seuraavana päivänä matkustaa lentokoneella ja pallolaajennuksen jälkeen viikon kulutta. Sydäninfarktin ja avosydänkirurgian jälkeen saa matkustaa lentäen kolmen viikon kuluttua, jos toipuminen on normaalia. Päivystystyyppistä hoitoa vaativan rytmihäiriön riski on este lentämiselle. Matkavakuutuksen kattavuus on syytä selvittää ennen matkalle lähtöä. Lennonaikaiset vakavat lääketieteelliset ongelmat ja kuolemantapaukset ovat harvinaisia. Kuitenkin niitä sattuu, sillä vuosittain yli kaksi miljardia henkilöä matkustaa lentäen ja heidän joukossaan on yhä enemmän vanhuksia ja pitkäaikaissairaita (1). Lentoyhtiöiden raportteihin perustuvien tutkimusten mukaan miljoonaa lentomatkustajaa kohden sattuu 22,5 100 lennonaikaista sairaustapausta ja 0,1 0,3 kuolemantapausta. Kuolemantapauksista suurin osa johtuu sydänsairaudesta (2,3,4,5). Lennonaikaiseksi sairaustapaukseksi luokitellaan kaikki sairauksista tai oireista johtuvat tilanteet, jolloin matkustaja tarvitsee matkustamohenkilöstön ylimääräistä apua. Vähäisimmillään se on päänsärkylääkkeen antamista ja pahimmillaan sydäninfarktin hoitoa, synnytyksen avustusta tai elvytystä. Yleisimmät lennonaikaiset sairaustapaukset ovat vasovagaalisia pyörtymisiä, vähäisiä vammoja tai ne liittyvät ruoansulatuskanavan, sydän- ja verenkiertoelimistön, keskushermoston ja hengityselinten oireisiin (3,6). Erään ison lentoyhtiön sairaustapausraportteihin perustuen lennonaikaisista sairaustapauksista noin 22 % liittyi sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin (7). Joukkokuljetusmuodoista ainoastaan lentämistä säätelevät kansainväliset turvallisuusmääräykset, joista vastaa kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (ICAO) (8). Lentäminen onkin matkustustavoista turvallisinta, ja lentoonnettomuudessa menehtyminen on selvästi epätodennäköisempää kuin menehtyä sydänkohtaukseen lennon aikana (9). Ilmailuviranomainen määrää, että lentokoneessa on sairaustapausten varalta oltava ensiapuvälineistö ja että lentävä henkilöstö on koulutettu antamaan ensiapua. Useimmat suuret lentoyhtiöt, kuten Finnair, käyttävät lennonaikaista lääketieteellistä konsultaatioapua tarjoavien yritysten palveluja. Tunnetuin tällainen maailmanlaajuinen organisaatio on MedAire, joka Yhdysvalloissa sijaitsevasta tukikohdastaan antaa ympärivuorokautista, kaikki lääketieteen erikoisalat kattavaa apua lentokoneille radiolinkin kautta (MedLink). Lennonaikainen vakava sairauskohtaus pakottaa koneen poikkeamaan suunnitellulta lentoreitiltään noin 10 %:ssa tapauksista (3,5,6). Hyvä lennonaikainen ensiapuvalmius ja lentokelpoisuuden arviointi etukäteen vähentävät tätä tarvetta (10). Lentoyhtiöt edellyttävätkin ennen sairaan matkustajan lennolle hyväksymistä tietoja tämän sairaudesta MEDIF (Medical Information Form) -lomakkeella, joka löytyy suomenkielisenä osoitteesta (Matkustajalle > Matkustusinfo > Ennen lentoa > Ilmailulääkäri > Sairau- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

2 Kirjallisuutta 1. Joy M. Cardiovascular disease and airline travel. Heart 2007;93: Cummins RO, Chapman PJ, Chamberlain DA ym. In-flight deaths during commercial air travel. How big is the problem? JAMA 1988;259: Delaune EF, Lucas RH, Illig P. In-flight medical events and aircraft diversions: one airline s experience. Aviat Space Environ Med 2003;74: Jessen K. In-flight emergencies. Ugeskr Laeger 2005;167: Cocks R, Liew M. Commercial aviation in-flight emergencies and the physician. Emerg Med Australas 2007;19: Gendreau MA, DeJohn C. Responding to medical events during commercial airline flights. N Engl J Med 2002;346: Bagshaw M. Commercial passenger fitness to fly. Kirjassa: Rainford DJ, Gradwell DP, toim. Ernsting s aviation medicine. 4.painos. Lontoo: Edward Arnold Ltd. 2006; Joy M. Introduction and summary of principal conclusions of the Second European Workshop in Aviation Cardiology. Eur Heart J Suppl 1999;1 Suppl D:D O Rourke MF, Donaldson E, Geddes JS. An airline cardiac arrest program. Circulation 1997;96: Hämäläinen O. Turvallista matkaa milloin potilaan ei pitäisi matkustaa lentokoneella. Suom Lääkäril 2005;60: Hämäläinen O. Lentomatkustaminen ja sairaudet. Käytännön Lääkäri 2006;49: Cummin A. The cabin environment. Kirjassa: Cummin ARC, Nicholson AN, toim. Aviation medicine and the airline passenger. Lontoo: Arnold Ltd. 2002; DeHart RL. Health issues of air travel. Ann Rev Public Health 2003;24: Broberg CS, Uebing A, Cuomo L ym. Adult patients with Eisenmenger syndrome report flying safely on commercial airlines. Heart 2007;93: Cummin ARC, Nicholson AN, Bagshaw M. Pre-flight assessment and in-flight assistance. Kirjassa: Cummin ARC, Nicholson AN, toim. Aviation medicine and the airline passenger. Lontoo: Arnold Ltd. 2002; IATA, Medical Manual. 1. painos. Effective 1 June Aerospace Medical Association. Medical Guidelines for Airline Travel. 2. painos. Aviat Space Environ Med 2003;74:A Mohr LC. Hypoxia during air travel in adults with pulmonary disease. Am J Med Sci 2008;335: Possick SE, Barry M. Evaluation and management of the cardiovascular patient embarking on air travel. Ann Intern Med 2004;141: Kolb C, Schmieder S, Lehmann G ym. Do airport metal detectors interfere with implantable pacemakers or cardioverter-defibrillators? J Am Cardiol 2003;41: Tiainen N. Sairastuminen ulkomailla mistä korvaukset. Nuori Lääkäri 2008;45:40 2. det > MEDIF-lomake). Potilas tai hänen edustajansa täyttää lomakkeen yhdessä hoitavan lääkärin kanssa ja toimittaa sen allekirjoituksin varustettuna lentoa varatessaan lipunmyyjän välityksellä lentoyhtiölle viimeistään kolme päivää ennen suunniteltua lentoa. Finnair kuljettaa vuosittain noin 10 miljoonaa matkustajaa. Lennonaikaisia sairaustapauksia sattuu ja kuolemantapauksia 0 2 vuosittain (11). Vuonna 2007 Finnairin koneet tekivät kolme välilaskua lennonaikaisten sairaustapausten vuoksi. Yksi välilaskuista tehtiin vakavaa perussairautta potevan matkustajan äkillisen sairastumisen takia. MEDIF-menettelyllä pyritään ehkäisemään tämänkaltaisia tilanteita. Defibrillaattoria tarvitaan Finnairin lennoilla vain noin kerran vuodessa elvytykseen. Laitteen monitoria käytetään sydämen rytmin tarkistamiseen noin 10 kertaa vuodessa. Lentomatkustuksen rasitus sydänpotilaalle Terve ihminen sietää matkustamon paineenvaihtelusta johtuvaa fysiologista kuormitusta hyvin. Vaikka lentomatkustukseen liittyy muitakin kuormitus- ja stressitekijöitä, kokonaiskuormitus on varsin vähäistä ja suurin osa sydänsairaistakin voi turvallisesti matkustaa lentäen. Sydänpotilas voi usein tehdä lentomatkan, jos tauti on stabiilissa vaiheessa ja se otetaan huomioon matkaa suunniteltaessa sekä tarvittavista järjestelyistä sovitaan lentoyhtiön kanssa etukäteen MEDIFmenettelyllä. Kaikkein vaikeimmin sairaiden sydänpotilaiden ei tule matkustaa lentämällä. Henkilöt, joiden sydäntilanne on epästabiili, jotka ovat vasta toipumassa sairaudesta tai toimenpiteestä, tai joiden hoito on kesken, eivät myöskään ole lentokelpoisia. Lentomatkustamisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta osa liittyy lentämiseen (matala ilmanpaine ja hapen puute). Tämän lisäksi lentomatkustamiseen liittyy fyysisiä ja henkisiä kuormitustekijöitä, jotka eivät suoranaisesti liity lentämiseen (12,13). Hapen puute Tärkein ympäröivän ilmanpaineen laskun seuraus on hapen osapaineen lasku. Matkustajalentokoneiden matkustamo on paineistettu, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että ilman- paine olisi sama kuin merenpinnan tasolla. Matkustamon ilmanpaine vaihtelee lentokorkeuden mukaan ja saa laskea enintään metrin (8 000 jalan) korkeutta vastaavaksi (kuvio 1). Merenpinnan tasolla standardiolosuhteissa vallitseva ilmanpaine on 101 kpa (760 mmhg) ja sitä vastaava hapen osapaine on noin 13 kpa (98 mmhg). Matkustamon ollessa paineistettuna vastaamaan m korkeutta, laskee ilmanpaine noin 75 kpa:iin (565 mmhg) ja hapen osapaine vastaavasti noin 8,6 kpa:iin (65 mmhg). Hapen osapaineen laskiessa myös veren happikyllästeisyys pienenee. Keuhkorakkuloissa vallitsevan hapen osapaineen ja hemoglobiinin happikyllästeisyyden suhde ei kuitenkaan ole lineaarinen. Niinpä metrin matkustamokorkeudessa terveellä ihmisellä hemoglobiinin happikyllästeisyys pienenee vain vähän, noin 90 %:iin (kuvio 2). Jotta kudosten hapentarjonta säilyy normaalina, syke ja hengityksen minuuttiventilaatio kasvavat hieman. Terve henkilö tuskin huomaa tätä. Sykkeen nousu lisää hieman sydänlihaksen hapenkulutusta, mutta ainoastaan vai - keaa sepelvaltimotautia sairastaville se voi aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutteen. KUVIO 1. Matkustamossa vallitseva ilmanpaine eri lentokorkeuksilla (Boeing 767). Matkustamon korkeus (x metriä) 2,4 1,8 1,2 0, Lentokorkeus x metriä 4204 Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

3 TIETEESSÄ 22 Tamminiemi M. Matkavakuutuksen ehdot tutuiksi jo kotimaassa. Suom Lääkäril 2007;62:2068. Sidonnaisuudet: Katriina Viitasalo: ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Olavi Hämäläinen: ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Juha Hartikainen: toiminut lääkeyritysten tilaisuuksissa luennoitsijana ja osallistunut lääkeyritysten tukemana ulkomaisiin kongresseihin. KUVIO 2. Hemoglobiinin happikyllästeisyyskäyrä. Vihreä alue kuvaa lentokoneen matkustamossa vallitsevaa painetta Hemoglobiinin happikyllästeisyys, % 7,6 3 0 x metriä Korkeus merenpinnasta mmhg kpa Hapen osapaine alveoleissa Potilailla, joiden hemoglobiinin happikyllästeisyys on merkittävästi pienentynyt jo merenpinnan tasolla, matkustamon ilmanpaineen lasku voi aiheuttaa hapenpuutteen. Hapen dissosiaatiokäyrästä nähdään, että alveolaarisen hapen osapaineen laskiessa alle noin 8 kpa:n (60 mmhg), hemoglobiinin happikyllästeisyys pienenee jyrkästi (kuvio 2). Hapenpuute ja sykkeen kiihtyminen voivat aiheuttaa ongelmia potilaille, joilla on vaikea sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Erityisesti vaarassa ovat potilaat, joilla on syanoottinen sydänsairaus, keuhkosairaus tai anemia. Potilailla, joilla on kroonisesti matala happikyllästeisyystaso, hapen dissosiaatiokäyrä muuttuu siten, että alveolaarisen hapen osapaineen laskiessa hemoglobiinin happikyllästeisyys ei pienenekään niin paljon kuin terveellä henkilöllä. Hiljattain julkaistiin selvitys, jossa syanoottista sydänvikaa, Eisenmengerin oireyhtymää, sairastavat potilaat, joiden happikyllästeisyys merenpinnan tasolla oli keskimäärin 80 %, selviytyivät lentomatkustamisesta ilmaan mitään ongelmia (14). Hapenpuutteen kehittyminen em. riskipotilaille voidaan yleensä estää käyttämällä lisähappea. Lentokoneiden ns. sairashappi on tarkoitettu vain äkillisiä lennonaikaisia sairaustapauksia varten, eikä sairashapen, sen enempää kuin hätähappijärjestelmänkään varaan voi suunnitella sydänpotilaan lentomatkaa. Myöskään omia happijärjestelmiä ei turvallisuussyistä saa tuoda lentokoneeseen. Jos hapenpuutteen kehittymisen vaara lentomatkan aikana on hoitavan lääkärin arvioimana ilmeinen, potilaan tulee ottaa yhteyttä lentoyhtiöön lisähapen järjestämiseksi MEDIF-käytännön mukaisesti. Finnair edellyttää ammattisaattajan (EMA Group, MedFlight tai SOS International) mukaan tuloa lennolle tällaisessa tilanteessa (11). On myös otettava huomioon, että lisähapen saanti lennon ajaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että happea on saatavilla myös lentoterminaaleissa. Matala ilmanpaine Ympäröivän ilmanpaineen laskiessa suljetut, kaasun täyttämät ontelot laajenevat, sillä kaasun vaatima tilavuus vakiolämpötilassa on kääntäen verrannollinen paineeseen. Tavallisimmin tämä ilmenee harmittomana korvien lukko-oireiluna. Nuha turvottaa limakalvoja, ja se voi aiheuttaa paineentasausvaikeuksia ja sen seurauksena korvakipua sekä kipua nenän sivuonteloissa. Leikkausten jälkeen leikkausalueelle jää usein ilmataskuja, jotka resorboituvat itsekseen ajan myötä. Sydänleikkauksen jälkeen leikkausalueelle, välikarsinaan ja sydänpussiin jää usein hieman ilmaa, joka laajenee paineen laskiessa, jos potilas matkustaa lentokoneella liian varhain leikkauksen jälkeen. Tämän vuoksi lentomatkustaminen on sallittua vasta noin kolmen viikon kuluttua suuren leikkauksen, esim. avosydänleikkauksen jälkeen. Ilman kosteus Matkustajalentokoneessa ilma vaihtuu kertaa tunnissa. Matkustamon ilman kosteuspitoisuus on vain %. Kuiva ilma ei ole terveysriski, mutta se kuivattaa limakalvoja ja voi saada aikaan epämiellyttävän tunteen, jonka sydänsairas potilas voi tulkita hengenahdistukseksi. Pitkän lennon aikana kuiva ilma voi aiheuttaa lievää nestehukkaa (12). Riittävä nesteiden nauttiminen sekä huulten kostutus on tämän vuoksi suositeltavaa, mutta diureettisesti vaikuttavien nesteiden (alkoholi, kahvi) nauttimista on hyvä rajoittaa. Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

4 Pitkänmatkan ja lomalentojen koneissa on lisävarusteena defibrillaattori, jonka käyttöön matkustamo - henkilöstö on koulutettu. TAULUKKO 1. Tilan ahtaus Lentokoneen matkustamot ja istuinpaikat ovat usein varsin ahtaita. Liikkumattomuus ja jalkojen koukkuasento matalan ilmanpaineen lisäksi heikentävät laskimopaluuta ja imusuonten virtausta alaraajoissa. Tämä altistaa syvän laskimotukoksen kehittymiselle erityisesti pitkillä lennoilla. Terveilläkin matkustajilla on jaloissa usein turvotusta pitkän lennon jälkeen. Sydänsairas potilas voi tulkita turvotuksen johtuvan sydämen vajaatoiminnasta. Laskimoverenkierron parantamiseksi suositellaan lento- tai tukisukkien käyttöä, riittävää nesteiden nauttimista ja jalkajumppaa sekä ajoittaista liikkeelle lähtöä (WC:ssä käynti) lennon aikana. Finnairin lentokoneiden ensiapuvarustus ja sydänlääkkeet. Ensiapuvaruste Ea-pakkaus lääkärin käyttöön (Emergency Medical Kit) IV-pakkaus lääkärin käyttöön Lääkityspakkaus (MediBox) Ensiapupakkaus Infektiopakkaus Sairashappi Defibrillaattori 1 1 Vain pitkänmatkan ja lomalentojen koneissa Sisältö Verenpainemittari ja stetoskooppi Lääkkeitä: isosorbididinitraatti, morfiini, adrenaliini, atropiini, furosemidi, metoprololi, digoksiini, diatsepaami, metoklopramidi Välineet suonensisäiseen nesteensiirtoon Sidostarpeita Lääkkeitä: asetyylisalisyylihappo (ASA) Sidostarpeita ja erilaisia lastoja Välineitä matkustajien ja henkilökunnan suojaamiseen infektio- tai infektioepäilytapauksessa Muut lentomatkustuksen kuormitustekijät Matkustamiseen liittyy lähes aina fyysistä kuormitusta, joka lisää sydämen työtä. Tällaisia ovat matkatavaran kantaminen, pitkät kävelymatkat termimaaleissa, etenkin jos siirtymisissä ja koneen vaihdoissa tulee kiire. Oman fyysisen rasituksensa tuovat pitkiin lentomatkoihin liittyvä valvominen, unen puute ja vuorokausirytmin häiriintyminen. Nämä tekijät saattavat huomattavasti lisätä sydänpotilaan kuormitusta, varsinkin jos potilaan suorituskyky on jo ennestään sairauden heikentämä. Lentomatkustamiseen liittyy myös usein henkistä kuormitusta, joka voi pahentaa sydänsairauden oireita. Turvatarkastukset, kommunikaatiovaikeudet (kieli), kiire, jatkolennolta myöhästymisen ja matkatavaroiden katoamisen pelko sekä lentopelko ovat monelle täyttä totta. Vaikka lentokelpoisuudella yleensä tarkoitetaan vain potilaan kykyä matkustaa lentokoneessa, arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös nämä kuormitustekijät, jotka eivät suoranaisesti liity lentämiseen. On hyvin mahdollista, että useassa tapauksessa ne aiheuttavat jopa suuremman haasteen matkan toteutukselle kuin itse lentäminen. Lentokoneiden ensiapuvarustus ja lääkkeet Lentokoneissa on oltava sairaustapausten varalta ensiapuvälineistö, jonka sisältö kuitenkin vaihtelee lentoyhtiöiden ja konetyyppien välillä. Taulukkoon 1 on koottu Finnair-konsernin lentokoneiden ensiapuvarustus pääpiirteissään ja sydänpotilaan ensiavussa tarvittavat lääkkeet. Pitkänmatkan ja lomalentojen koneissa on lisävarusteena defibrillaattori, jonka käyttöön matkustamohenkilöstö on koulutettu. Ensiapuvarustus on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan hätätilanteissa. Koneen ensiapuvälineisiin ja lääkkeisiin turvautuminen lentomatkan suunnitteluvaiheessa ei ole sallittua, vaan kaikki lennolla etukäteen tarpeellisiksi arvioidut lääkkeet ja apuvälineet tulee olla potilaan mukana. Sähkökäyttöisten apuvälineiden mukaan ottamisesta lennolle on aina sovittava lentoyhtiön kanssa. Lentokelpoisuuden arviointi Ilmailufysiologian perusteiden tuntemus auttaa lentokelpoisuusarviossa. Lentokorkeus ja lennon kesto vaikuttavat arvioon sairauden vakavuusasteen lisäksi. Myös matkakohteen korkeus merenpinnasta on hyvä ottaa huomioon. Lentokelpoisuus on suhteellista ja matkan tarkoitus sekä lääketieteellisen saattajan mukaan lähtö vaikuttavat asiaan. Sydänpotilaan rasituksensieto on ratkaiseva tieto. Jos henkilö ei pysty oireettomasti kävelemään 50 m:n matkaa tai nousemaan yhtä kerrosväliä portaita, hän ei todennäköisesti siedä lento Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Sairauksien ja toimenpiteiden vaikutus lentokelpoisuuteen (Finnairin ohjeistus). Sairaus tai toimenpide Este lentämiselle Ei estettä lentämiselle Sepelvaltimotauti Epästabiili rintakipu CCS Stabiili rintakipu CCS 1 2 Sydäninfarkti < 21 vrk 21 vrk infarktista, jos toipuminen ilman komplikaatioita; vrk infarktista lääketieteellisen saattajan kanssa (MEDIF) 2 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus < 24 t toimenpiteestä 24 t toimenpiteestä Sepelvaltimoiden pallolaajennus < 7 vrk toimenpiteestä 7 vrk elektiivisessä toimenpiteessä; 7 21 vrk akuutissa koronaarioireyhtymässä yksilöllisen arvion perusteella (MEDIF) Ohitusleikkaus tai läppäleikkaus < 21 vrk 21 vrk leikkauksesta, jos toipuminen ilman (avosydänkirurgia) komplikaatioita; vrk lääketieteellisen saattajan kanssa (MEDIF) Sydämen vajaatoiminta Hoitamaton tai NYHA Hoidossa oleva, stabiili NYHA 1 2 vajaatoiminta vajaatoiminta 4 Läppäviat Vaikeaoireinen NYHA 3 4 tai Stabiili NYHA 1 2 hengenahdistus 4 oireena synkopee/presynkopee Synnynnäiset sydänviat Vaikeaoireinen NYHA 3 4, Stabiili NYHA 1 2 hengenahdistus 4 valtimoveren happikyllästeisyys < 92 % tai happiosapaine < 9,3 kpa 5 Rytmihäiriöt Hankalat rytmihäiriöt, riski joutua Hyvin siedetyt, itsestään loppuvat rytmihäiriöt päivystystyyppiseen hoitoon Tahdistin, rytmihäiriötahdistin Ei estettä lentämiselle 6 1 CCS = Canadian Cardiovascular Society score, kuvaa rintakipuoireen rajoittamaa suorituskykyä 2 MEDIF = Medical Information Form, lentokelpoisuuslomake 3 NYHA = New York Heart Association score, kuvaa sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta 4 Voi tarvita lisähappea lennon aikana 5 Vaatii yleensä lisähappea lennon aikana 6 Tahdistinkortti oltava mukana, turvatarkastus suoritetaan käsin (ei metallinilmaisimella) korkeudessa vallitsevaa suhteellisesti matalampaa hapen osapainetta ja sen seurauksena matkan aikana kehittyvää hypoksemiaa (7,15). Sydänpotilaat, joiden tilanne on stabiili, voivat matkustaa lentokoneella. Kaikkien sairauksien osalta ei ole olemassa tarkkoja ohjeita matkustuskelpoisuudesta. Yleinen periaate on, että sairaus ei saa aiheuttaa uhkaa matkustajalle itselleen eikä kanssamatkustajille eikä se saa vaarantaa lennon turvallisuutta tai lennon toteutusta suunnitellulla tavalla (16,17). Tästä syystä epästabiilissa tilassa olevan sydänpotilaan, samoin kuin potilaan, jonka lääkehoidossa on tehty suuria muutoksia, tulee pidättäytyä lentomatkustamisesta, kunnes voidaan olla varmoja, että tilanne on stabiloitunut. Taulukkoon 2 on koottu kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) ohjeisiin perustuen yleisimpiä sydänsairauksia ja toimenpiteitä koskevat lentomatkustusrajoitukset, joissa on otettu huomioon myös Finnairin ohjeistus. Sepelvaltimotauti Stabiilia sepelvaltimotautia sairastava potilas, jolla ei ole oireita levossa eikä kevyessä rasituksessa (CCS 1 2), voi yleensä matkustaa lentäen. Sen sijaan vaikeaa sepelvaltimotautia (CCS 3 4) sairastavan potilaan matkustaminen edellyttää MEDIF-käsittelyä. Sydäninfarktista toipuvan potilaan tulee pidättäytyä lentämisestä vähintään kolmen viikon ajan infarktista. Komplisoituneen sydäninfarktin jälkeen tulee odottaa pidempään ja Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

6 sairauden vaikeusaste, toipumisen edistyminen sekä fyysinen suorituskyky tulee arvioida ennen lentomatkaa. Tarvittaessa tehdään kliininen kuormituskoe. Myös huomattavan lääkemuutoksen teho tulee arvioida ennen lentoa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus ovat toimenpiteinä varsin pieniä. Niiden onnistuminen voidaan arvioida luotettavasti jo toimenpiteen aikana. Varjoainekuvauksen jälkeen potilas voi matkustaa lentokoneella toimenpiteen jälkeisenä päivänä ja stabiilin sepelvaltimotaudin hoidoksi suoritetun pallolaajennuksen jälkeen viikon kulutta toimenpiteestä. Sen sijaan, mikäli pallolaajennustoimenpide on tehty epästabiilin rintakivun tai akuutin sydäninfarktin hoidoksi, tulee lentokelpoisuus arvioida perussairauden (epästabiili rintakipu ja sydäninfarkti, ks. edellä), eikä suoritetun toimenpiteen perusteella. Avosydänleikkaus Avosydänleikkauksen yhteydessä leikkausalueelle jää ilmalokeroita, jotka paineen laskiessa laajenevat (ks. edellä). Tämän vuoksi lentomatkustuksesta tulee pidättäytyä kunnes ilma on resorboitunut pois. Yleensä tähän kuluu pari viikkoa. Lisäksi sydänleikkauksen jälkeiseen lentokelpoisuuteen vaikuttaa, kuten sepelvaltimoiden pallolaajennukseenkin, potilaan perussairaus, eli se minkä vuoksi ja missä tilanteessa leikkaus on tehty. Mikäli leikkaus on suoritettu epästabiilin sydäntilanteen vuoksi, siitä toipuminen on määräävä tekijä lentomatkustuskelpoisuutta arvioitaessa. Sydämen vajaatoiminta Stabiilissa vaiheessa oleva sydämen vajaatoiminta ei ole lentomatkustamisen este, jos potilaan suorituskyky on kohtuullisen hyvä (NY- HA 1 2). Vaikean, mutta stabiilin sydämen vajaatoiminnan yhteydessä, erityisesti jos siihen liittyy matala valtimoveren happikyllästeisyystaso, suositellaan käytettäväksi lisähappea lentomatkustuksen ajan. Epästabiili sydämen vajaatoiminta on este lentomatkustukselle. Jos hoitoa on muutettu merkittävästi, tulee matkalle lähteä vasta kun hoidon teho on arvioitu. Läppäviat Oireeton läppävika ei ole este lentämiselle. Samoin potilas, jonka läppävikaan liittyy lievä oire, lähinnä hengästyminen, mutta hän selviää hyvin arkipäivän askareista (NYHA 1 2), voi pääsääntöisesti lentää. Mikäli oire on hankala (NYHA 3 4) tai oireena on huimaus tai pyörtyminen, ei lentomatkustaminen ole sallittua. Synnynnäiset sydänviat Synnynnäiset sydänviat, joihin liittyy syanoosia, ovat tärkeä haaste lentokelpoisuuden arvioinnissa. Jos potilaan suosituskyky on vain vähän heikentynyt ja veren happikyllästeisyys levossa vain hiukan pienentynyt, onnistunee lentomatkustus ilman ongelmia. Sen sijaan, jos suorituskyky on huono (NYHA 3 4), valtimoveren happikyllästeisyys tai happiosapaine ovat matalat (< 92 % tai < 9,3 kpa) tai on kehittynyt merkittävä pulmonaalihypertensio, lentäminen edellyttää yleensä lisähapen varaamista lennolle (18). Lapsipotilas voi sydänleikkauksen jälkeen Finnairin ohjeiden mukaan matkustaa reittilentokoneella, jos sydänleikkauksesta on kulunut vähintään viisi vuorokautta, verenkierron tila on vakaa, lisähappea ei tarvita ja iholta ei ole yhteyttä rintaonteloon eikä rintaontelossa tai välikarsinassa ole thorax-kuvauksella varmistettuna ilmakertymiä. Rytmihäiriöt Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA ei ota kantaa rytmihäiriöpotilaiden lentokelpoisuuteen. Heidän kohdallaan arvioinnissa voidaan soveltaa yleistä periaatetta, että sairaus ei saa aiheuttaa uhkaa matkustajalle itselleen eikä kanssamatkustajille, eikä se saa vaarantaa lennon turvallisuutta tai lennon toteutusta suunnitellulla tavalla. Eteis- tai kammioperäinen rytmihäiriö, joka aiheuttaa niin hankalia oireita, että potilaalla on riski joutua turvautumaan päivystysluonteisesti lääkärin hoitoon, on este lentomatkustamiselle (19). Toisaalta, hyvin siedetty rytmihäiriö (esimerkiksi krooninen eteisvärinä) ei ole este lentämiselle. Sydämen tahdistin ja rytmihäiriötahdistin eivät ole sellaisenaan esteitä lentämiselle. Nii Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

7 TIETEESSÄ Metallin - ilmaisimen synnyttämä magneettikenttä voi asettaa tahdistimen ns. magneettitilaan, joka yleensä nopeuttaa tahdistimen taajuutta siksi aikaa kun se on magneetti - kentässä. den aiheuttamaa mahdollista rajoitusta tulee arvioida taustalla olevaa sydänsairautta vasten. Tahdistin ja rytmihäiriötahdistin sisältävät paljon metallia ja aiheuttavat yleensä hälytyksen turvatarkastuksessa. Tämän takia potilaalla tulee olla mukanaan englanninkielinen lääkärinlausunto, josta käy ilmi että hänelle on asennettu tahdistin. Laitteen merkki, tyyppi, ohjelmointitapa sekä syy miksi se on asennettu on lausunnossa hyvä kuvata muista syistä. Turvatarkastuksessa käytetyt metallinilmaisimet eivät riko eivätkä muuta tahdistimen ohjelmointia (20). Niiden synnyttämä magneettikenttä voi kuitenkin asettaa tahdistimen ns. magneettitilaan, joka yleensä nopeuttaa tahdistimen taajuutta siksi aikaa kun tahdistin on magneettikentässä. Tämän vuoksi todistus tahdistimesta näytetään ennen turvatarkastusta, jolloin tarkastus voidaan suorittaa käsin. Mikäli potilaan lentokelpoisuus jää epäselväksi häntä hoitavalle lääkärille, on suositeltavaa pyytää lentoyhtiötä arvioimaan hyväksyykö se potilaan lentomatkustajakseen (ME- DIF-käytäntö). Tällä on erityistä merkitystä tilanteessa, jossa potilas lentomatkan aikana sairastuu ja sen seurauksena joudutaan tekemään välilasku. MEDIF-käytäntö varmistaa sen, että lentoyhtiö ottaa vastuulleen välilaskusta aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan, jos potilas tietoisesti salaa sairautensa ja sairaus pahenee lennon aikana, lentoyhtiö voi laskuttaa lennon keskeytyksestä ja ylimääräisestä välilaskusta aiheutuneet kustannukset potilaalta. Finnairin kokemuksen mukaan ongelmia ei synny juuri koskaan, kun lentokelpoisuus on arvioitu MEDIF-käytännön mukaisesti etukäteen. Muuta lentomatkustuksessa huomioon otettavaa Lääkitys Sydänpotilaan on suositeltavaa ottaa mukaansa englanninkielinen selvitys sairaudestaan, sen vaikeusasteesta, hoidosta ja lääkityksestä. Potilaan tulee varata käsimatkatavaroihin tarvitsemansa sydänlääkitys koko matkan ajaksi. Tämä varmistaa sen, että vaikka matkatavarat myöhästyisivät tai katoaisivat, lääkitystä voidaan jatkaa keskeytyksettä. Lääkitys kirjataan lääkelistaan, jonka myös tulisi olla englanninkielinen. Suositeltavaa on lisäksi ottaa mukaan alkuperäiset lääkemääräykset (reseptit). Lääkkeet tulee säilyttää alkuperäispakkauksissa. Matkavakuutus Lentoyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden tulkinta matkustuskelpoisuudesta ei ole yhtenevä. Lentomatkustuskelpoisuuden arviointi tarkoittaa ainoastaan potilaan kelpoisuutta matkustaa lentokoneella. Siinä ei oteta kantaa muuhun sairastumiseen matkan aikana. Matkalle lähdettäessä on lentomatkan lisäksi huolehdittava, että koko matka voidaan suorittaa turvallisesti. Tästä syystä on etukäteen syytä selvittää mm. matkavakuutuksen voimassaolo ja kattavuus sekä matkakohteen terveyspalvelut siltä varalta, että sydänpotilas sairastuu matkan aikana. Yleinen matkavakuutusten periaate on, että vakuutus korvaa matkan aikana tapahtuneen yllättävän sairastumisen tai tapaturman. Myös aiemmin todettujen sairauksien pahenemisesta johtuva hoito korvataan, jos sairauden paheneminen on ollut äkillistä ja odottamatonta, eikä se johdu lääkityksen laiminlyönnistä. Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastava potilas, jolle on tehty vuosia sitten pallolaajennus ja jonka terveydentila sen jälkeen on ollut stabiili, on täyden vakuutusturvan piirissä uuden sydäninfarktin osalta. Sen sijaan matkavakuutus ei korvaa lainkaan hoidosta aiheutuvia kustannuksia, jos potilas on sairas matkalle lähtiessään, esimerkiksi jos sairaus on todettu juuri ennen matkan alkua ja tutkimukset tai hoito ovat kesken. Harmaalle alueelle jää kroonista sairautta sairastava potilas, jonka hoito on onnistunut hyvin, mutta jonka toipilasvaihe on vielä kesken. Jos tällainen potilas sairastuu matkan aikana, korvataan yleensä vain sairauden odottamattoman pahentumisen aiheuttama ensiapuluontoinen hoito. Missään ei ole tarkkaan määritelty, kuinka pitkän ajan potilaan katsotaan olevan toipilasvaiheessa. Varsin usein noin 6 12 kuukauden kuluttua onnistuneen sydäntoimenpiteen jälkeen katsotaan, että täysi vakuutusturva astuu voimaan. Vakuutusyhtiöiden tarjoaman vakuutusturvan lisäksi Euroopan Unioniin (EU) kuuluvien maiden välillä on sopimus, jonka mukaan EUkansalaisella on oikeus välittömään sairaan- Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk

8 hoitoon kaikissa EU-maissa. Tämä kattaa sekä äkillisen odottamattoman sairastumisen että olemassa olevan kroonisen sairauden pahenemisen vuoksi vaadittavan hoidon. Sen sijaan sopimuksen perusteella ei korvata erikoisjärjestelyin suoritetun kuljetuksen kustannuksia. Aiheesta on julkaistu hiljattain kotimaiset katsaukset (21,22). Kiitokset: Kiitämme Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen korvauspalvelupäällikkö Christian Lindgreniä avusta käsikirjoituksen valmistelussa. KATRIINA VIITASALO M.D., AME 1 FINNAIR HEALTH SERVICES JUHA HARTIKAINEN OLAVI HÄMÄLÄINEN ENGLISH SUMMARY Cardiac patients fitness to fly Each year over 2 billion people travel by air. Air travel imposes physiological and other stresses on all passengers. However, healthy travellers can cope with these stresses, as can cardiac patients if their condition is stable and proper advance arrangements have been made with the airline. Most airlines require submission of a Medical Information Form (MEDIF) at least three days before the flight. On commercial flights the highest cabin altitude is 2400 m. This results in reduced barometric pressure and partial pressure of oxygen. Due to the dissociation curve of haemoglobin the saturation of arterial blood will not decrease below 90% and healthy travellers can compensate for this amount of hypoxaemia, but this may not be true for a cardiac patient. Every aircraft is equipped with emergency oxygen and medical kits, the crew is trained in first aid, and a link to a ground-based medical centre often exists. However, these cannot be counted on when planning air travel. Passengers with heart problems should carry all medicines in their hand luggage, and if medical oxygen is needed during flight the airline should be contacted in advance. As a general rule, an individual with an unstable medical condition should not fly. Patients with decompensated cardiac failure, unstable angina pectoris, severe pulmonary arterial hypertension or uncontrolled arrhythmias are not fit to fly. Flight travel is permitted, at the earliest, three weeks after an uncomplicated myocardial infarction, coronary artery bypass grafting or other surgery on the heart Suomen Lääkärilehti 48/2008 vsk 63

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu

ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu ELA1 ja Liite II ilma-alusten lentokelpoisuus Savonsolmu 3.-4.3.2012 Onko ilma-alus ELA1 vai Liite II ilma-alus? Huom: ELA1 ilma-alus on aina EASA ilma-alus 2 ELA1-ilma-alus tarkoittaa seuraavia eurooppalaisia

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016

European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 Ilmavoimat European Air Group Advanced Aviation Medicine Course 2015 Taija Lahtinen LL, AME 1 SILY koulutus 18.3.2016 European Air Group EAG 7 Euroopan maan ilmavoimien yhteinen organisaatio Belgia, Ranska,

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot