KLIINISEN RASITUSKOKEEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KLIINISEN RASITUSKOKEEN"

Hilja Halttunen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS

2 TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla tutkitaan fyysistä suorituskykyä ja erityisesti kardiorespiratorista kapasiteettia sekä suorituskykyä rajoittavia tekijöitä. T lli i i k it t Tavallisimmin koe suoritetaan polkupyöräergometrilla.

kapasiteettia sekä suorituskykyä rajoittavia tekijöitä.

3 TAUSTAA Tyypillisimmät diagnostisen rasituskokeen aiheet ovat rasitusrintakipu ja -hengenahdistus. Tutkimuksen avulla voidaan myös Tutkimuksen avulla voidaan myös arvioida kardiorespiratoristen sairauksien vaikeusastetta, hoitovastetta sekä tutkittavan työkykyä ja toimenpideriskiä.

Tutkimuksen avulla voidaan myös Tutkimuksen avulla voidaan myös

4 A) TUTKIMUSINDIKAATIOON, TURVALLISUUTEEN JA LUOTETTAVUUTEEN LIITTYVÄT SEIKAT

5 LÄHETE Potilaan nimi ja henkilötunnus. Oireet: -millaisia i i oireita, it missä tilanteissa, t i kuinka k usein? Ennestään tiedossa olevat sairaudet. audet Käytössä oleva lääkitys. Kysymysasettelu / indikaatio.

6 LÄHETE Kuvailu viimeisimmästä lepo-ekg:sta tai kopio siitä. Jos potilas ei ole normaalisti liikuntakykyinen, maininta myös tästä! y y, y Riskitekijätiedot ja mahdolliset aiemmat s e jä edo ja a do se a e a tutkimustulokset.

7 KLIINISEN RASITUSKOKEEN EHDOTTOMAT VASTA-AIHEET AIHEET Akuutti infektiosairaus. Akuutti sydäninfarkti tai sen epäily. Epästabiiliin koronaaritautiin liittyvä Epästabiiliin koronaaritautiin liittyvä rintakipu.

8 KLIINISEN RASITUSKOKEEN EHDOTTOMAT VASTA-AIHEETAIHEET II tai III asteen eteis-kammiokatkos. Hoitamaton t vaarallinen rytmihäiriö. iö Hoitamaton metabolinen sairaus. Akuutti keuhkoembolia. Muu akuutti, vaikea sairaus.

9 KLIINISEN RASITUSKOKEEN SUHTEELLISET VASTA-AIHEET AIHEET Nopeahko eteisvärinä tai lepatus. Tuore vasen haarakatkos. Lepoverenpaine yli 220/120 mmhg.

10 KLIINISEN RASITUSKOKEEN SUHTEELLISET VASTA-AIHEET AIHEET Keskivaikea tai vaikea hoitamaton astma, keuhkojen vajaatoiminta. Keskivaikea tai vaikea anemia.

11 YLEINEN TURVALLISUUS Tutkimusta suorittavalla henkilökunnalla tulee olla riittävät perustiedot tutkimuksen suorittamisesta sekä elvytystaidot. Tutkimushuoneessa on oltava elvytysvälineistö. i tö Laitteistojen i t tulee olla oikein huollettuja ja kalibroituja.

12 MITTAUSTULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Mittaajan kokemus ja keskittyminen. Anturien ja elektrodien oikea kiinnitys it sekä siihen liittyen ihon huolellinen esikäsittely. Laitteistojen kunto ja asianmukaisesti suoritettu kalibrointi. Potilaan riittävä ko-operaatio.

Anturien ja elektrodien oikea kiinnitys it sekä siihen liittyen ihon

13 MITTAUSTULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Subjektiivisten tuntemusten kuvailussa ja subjektiivisen rasitusasteen arvioinnissa voi olla huomattavia potilaskohtaisia eroja, joihin ei voi vaikuttaa. Kysymyksissä olisi kuitenkin vältettävä johdattelua. j

rasitusasteen arvioinnissa voi olla huomattavia potilaskohtaisia

14 B) TUTKIMUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN

15 LÄÄKITYS Sepelvaltimotautia epäiltäessä diagnostinen rasituskoe pyritään suorittamaan ennen lääkityksen aloittamista tai vaihtoehtoisesti on pidettävä riittävä lääketauko ennen tutkimusta: beetasalpaajat 2-5 vrk digitalis 7-10 vrk pitkävaikutteiset nitraatit ja kalsiumestäjät 2-5 vrk

vaihtoehtoisesti on pidettävä riittävä lääketauko ennen tutkimusta:

16 LÄÄKITYS Rasitusastmaa selvitettäessä astmalääkitystauon pituudet ovat: lyhytvaikutteiset sympatomimeetit 12 h pitkävaikutteiset ik tt i t sympatomimeetit tit 48 h inhaloitavat kortikosteroidit 4 vko

17 LÄÄKITYS Muissa indikaatioissa potilaan normaalisti käyttämä lääkitys voi yleensä jatkua tauotta. Lääkityksen k tauottamisen tt tarpeen arviointi kuuluu ensisijaisesti hoitavalle lääkärille.

18 NAUTINTOAINEET Heti raskaan aterian jälkeen ei rasituskoetta suositella suoritettavaksi, tt i mutta kevyt ateria 2-3 h ennen tutkimusta on sallittu. Tutkittavan tulisi olla 2 tuntia ilman kahvia, teetä ja muita piristäviä juomia. Tupakointia olisi vältettävä 4 tunnin ajan tutkimusta edeltäen. Alkoholin käyttöä olisi suotavaa välttää 1,5 vrk ennen rasituskoetta.

Tutkittavan tulisi olla 2 tuntia ilman kahvia, teetä ja muita piristäviä juomia.

19 MUU TUTKIMUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Tutkimusta ennen olisi vältettävä raskasta fyysistä ponnistelua 1-2 tunnin ajan. Infektiosairauden i jälkeen tulisi i olla kahden viikon oireeton jakso ennen rasituskokeen k suorittamista. i t

Infektiosairauden i jälkeen tulisi i olla kahden viikon

20 RASITUSOHJELMAN VALINTA Tavallisin rasitusmuoto on polkupyöräergometri. Tavoitteena on, että portaittain kuormitusta lisäämällä saavutettaisiin 6-12 minuutin kuluessa subjektiivinen rasitustaso noin 90 % maksimista.

21 RASITUSOHJELMAN VALINTA Tavallisimmin kliininen rasituskoe toteutetaan työjohteisena 2-4 minuutin portain. Aloituskuorma on kevyt ja verryttelynomainen, polkupyöräergometrissa yleensä W.

22 RASITUKSEN PÄÄTTYMISHETKEN VALINTA Tutkimus tehdään oirerajoitteisena. Rasituksen päättymishetken valitsee lääkäri. Sopivan päättymishetken valinta vaatii kokemusta, jotta tutkimus antaisi edustavat tulokset, mutta olisi turvallinen.

23 RASITUKSEN PÄÄTTYMISHETKEN VALINTA Subjektiivisen rasitusasteen ja oireiden arvioinnissa apuna käytetään Borgin asteikkoa: rasitusaste, Borg 6-20 oireet, Borg 0-10

24 BORGIN ASTEIKKO subjektiivisen i rasitusasteen t arvioinnissa i i 6 7 erittäin kevyt 8 9 hyvin kevyt kevyt hieman rasittava rasittava hyvin rasittava erittäin rasittava 20 äärimmäisen rasittava

25 RASITUKSEN EHDOTTOMAT KESKEYTYSAIHEET Voimakas väsymys (Borg 17-19/20). Voimakas rintakipu tai hengenahdistus hdi (Borg 5/10). Huimaus, huono koordinaatio, tajunnan hämärtyminen. Pahoinvointi.

26 RASITUKSEN EHDOTTOMAT KESKEYTYSAIHEET Voimakas pohjekipu tai raajojen väsyminen. Muu voimakas oire. EKG:n tai verenpaineen rekisteröinti ei ole teknisesti luotettavaa. ST-tason nousu tai lasku yli 4 mm.

27 RASITUKSEN EHDOTTOMAT KESKEYTYSAIHEET Systolisen verenpaineen selvä lasku (yli 20 mmhg). Kammiotakykardia. Ektooppinen supraventrikulaarinen brady- tai takyarytmia. Gr III eteis-kammiokatkos. i k tk Ihon harmaus / syanoosi.

28 RASITUKSEN SUHTEELLISET KESKEYTYSAIHEET Tutkittavan oma toive keskeyttää koe (syy kysyttävä!). Kohtalainen rinta- tai muu kipu, Borg 3-4/10. Kohtalainen hengenahdistus tai hyperventilointi. Epätavallinen väsymyksen tunne. Suorituksen muuttuminen epävarmaksi.

29 RASITUKSEN SUHTEELLISET KESKEYTYSAIHEET Vähintään kolme perättäistä kammiolisälyöntiä. Toistuvia kammiolisälyöntipareja tai rasituksessa ilmaantuva kammiobigeminia tai rasituksen myötä selvästi lisääntyvä kammiolisälyöntisyys. Lukuisat perättäiset eteislisälyönnit. Rasituksessa ilmaantuva eteisvärinä tai lepatus. Nopeutunut AV-johtuminen (WPW).

30 RASITUKSEN SUHTEELLISET KESKEYTYSAIHEET Gr II AV-blokki. Rasituksessa ilmaantuva vasen haarakatkos. ST-segmentin vajoama 3-4 mm. ST-segmentin nousu yli 1 mm.

31 RASITUKSEN SUHTEELLISET KESKEYTYSAIHEET Systolisen verenpaineen nousun estyminen. Systolisen verenpaineen nousu tasolle 280 mmhg. Diastolisen verenpaineen nousu tasolle 130 mmhg. SaO2 alle 91 % (keskivaikea hypoksemia).

32 C) TULOKSET JA TULKINTA

33 VIITEARVOT On käytettävä laadukasta viitearvoaineistoa, johon verraten tuloksia arvioidaan.

34 TULOSTEN TULKINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Tulkitsijan kokemus. Mittausvirheet. Taudin ennakkotodennäköisyys Taudin ennakkotodennäköisyys suhteessa löydöksiin / oireisiin.

35 TULOSTEN TULKINTAA Arvioitava, oliko rasitusaste riittävä kysymyksenasetteluun nähden. Huomioitava mahdollisen lääkityksen vaikutus tuloksiin.

36 RAJOITTAVAN TEKIJÄN MÄÄRITTÄMINEN Sirkulatoriset syyt: ST-segmentin muutos, vaimea verenpainevaste, rytmihäiriöt jne. Ventilatoriset syyt: FEV1:n alenema >(12-) 15 % lähtöarvoon ( ) verrattuna, hengitysfrekvenssin tihentyminen, SaO2:n lasku jne.

37 ST-SEGMENTIN LASKUN TULKINTA

38 Vaikeaan koronaaritautiin / huonoon ennusteeseen viittaavat rasitus-ekg-löydökset Systolisen verenpaineen lasku. ST-lasku > 2mm pienellä kuormalla (< 100 W miehet, < 70 W naiset). ST-lasku useassa kytkennässä. ST-lasku säilyy yli 5 minuutin ajan lepovaiheessa. Tyypillinen rintakipu. Iskemian provosoima kammiotakykardia.

39 Lähdeaineisto o Sovijärvi A.: Kliininen rasituskoe, kirjassa Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (toim. Sovijärvi A. ym.), Duodecim 2003, ss o Sovijärvi A., Kettunen R.: Kliininen rasituskoe, kirjassa Kardiologia (toim. Heikkilä J. ym.), Duodecim 2008, ss o HYKS Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset 2007 (toim. Sovijärvi A., Suvisaari J.). o Therapia Fennica, Kandidaattikustannus Oy (toim. Mäyränpää M.).

Samankaltaiset tiedostot

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014

Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja