Anna palautetta: Maaperän rakennettavuusmalli

Transkriptio

1 Anna palautetta: Maaperän rakennettavuusmalli Tässä kyselyssä voit ottaa kantaa rakennettavuusmalliin ja sen kehittämiseen. Kysely on tarkoitettu etenkin maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisille. Hankkeen tausta ja tavoite Maaperän rakennettavuusluokittelua ja siihen perustuvaa rakennettavuuskarttaa on ehdotettu Julkisen hallinnon suositukseksi (JHS). Ehdotuksena on, että maaperän rakennettavuusmallin laadinta otettaisiin kansalliseksi käytännöksi maankäytön suunnittelussa. Tavoitteena on, että tulevaisuuden kaavakohteen rakennettavuusselvitykseen liittyisi visuaalisesti selkeä ja helposti ymmärrettävä esitys maaperän rakennettavuudesta. Rakennettavuusmalli sisältää digitaalisessa muodossa tiedon alueen rakennettavuudesta ja toimii kaavoituksen lähtötietona. Rakennettavuusmalli perustuu olemassa olevaan maaperäkarttaan, pohjatutkimuksiin ja maanpintamalliin. Tarvittaessa maaperäkartan rajauksia tarkennetaan pohjatutkimustiedon perusteella. Menetelmä rakennettavuusmallin laatimiseksi kehitettiin MAKU-digi -kokeiluhankkeessa (Maaperäsidonnaisten kustannusten digitalisaatio -hanke). Maaperän rakennettavuusmallin pilotointi Nyt menetelmää on tässä Maaperän rakennettavuusmalli -hankkeessa pilotoitu kolmeen eri kohteeseen, jotka sijaitsevat Inkoossa, Lahdessa ja Kempeleessä. Pilotoinnin yhteydessä arvioidaan menetelmää ja annetaan tarvittaessa jatkokehitysehdotuksia. Kysely on avoinna Antamasi palaute huomioidaan rakennettavuusmallin kehitystyössä. Julkaisemme yhteenvedon kyselyn tuloksista hankkeen loppuraportissa, joka valmistuu 04/2019. Tulokset viedään lisäksi JHS-työhön arvioitavaksi. Annamme mielellämme lisätietoa hankkeesta ja tästä kyselystä: Outi Kettunen, Ramboll Finland Oy Satu Taskinen, Ympäristöministeriö

2 Vastaajan tausta Taustaorganisaatio: Kunta, kaavoitus Kunta, muu kuin kaavoitus Valtionhallinto Muu viranomainen Kaavakonsultti Elinkeinoelämän edustaja (rakennusyhtiö tms.) Kansalainen Jokin muu, mikä? Minkä kokoisessa kunnassa työskentelet alle asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta yli asukasta Seuraava kysymyssarja esittelee sinulle maaperän rakennettavuusmallin keskeiset periaatteet.

3 1. Maaperäolosuhteiden huomioiminen kaavoituksessa Maaperän rakennettavuusselvityksen tarkoitus on toimia kaavoituksen suunnittelun apuvälineenä ohjaten kaavoitusta kokonaistaloudellisesti edulliseen suuntaan maaperäolosuhteet huomioiden. Kuva: Ilmakuva ja sen päällä esitetty GTK:n maaperäkartta 1.1 Kuinka paljon maaperäolosuhteet ja maanpinnan topografia vaikuttavat mielestäsi maankäytön suunnitteluun nykyisellään? Merkittävästi Melko paljon Vähän Ei ollenkaan En osaa tai en halua vastata 1.2 Miten koet rakennettavuusselvityksen roolin asemakaavan suunnittelun lähtötietona nykyisin? Kuinka paljon rakennettavuusselvitys ohjaa kaavoitusta? Vapaa syöttö

4 2. Maaperän rakennettavuusmallin luokitteluperusteet Rakennettavuusmalli perustuu rakennettavuusluokitteluun, jonka on tarkoitus tulla valtakunnalliseksi standardiksi. Rakennettavuusmallista voidaan tulostaa rasteroitu kartta, jolla on esitetty eri rakennettavuusalueet. Rakennettavuusluokittelu on kehitetty MAKU-digihankkeen yhteydessä ja löytyy alla olevasta linkistä: Rakennettavuusluokat (MAKU-digi) Alla esitetty taulukko on tehty helpottamaan rakennettavuusluokkien tulkintaa ja siinä on esitetty vain ne tekijät, jotka määrittävät maaperän rakennettavuusluokan. Maaperän rakennettavuusluokka 1 Helposti rakennettava 2 Normaalisti rakennettava 3a 3b 4 5a 5b 6 Vaikeasti rakennettava pehmeikkö Vaikeasti rakennettava rinnemaasto Vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö Erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö Erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne Rakentamiseen erittäin huonosti soveltuva alue Rakennettavuusluokitukseen vaikuttava tekijä kitkamaa, maaston kaltevuus < 10 % kitkamaa, maaston kaltevuus % savi/siltti 2 3 m tai turve/lieju < 2 m kallio/kitkamaa, maaston kaltevuus % savi/siltti 3 10 m tai turve/lieju 2 3 m savi/siltti m tai turve/lieju 3 4 m kallio/kitkamaa, maaston kaltevuus > 30 % savi/siltti > 15 m tai turve/lieju > 4 m 7 Lisäselvityksiä vaativat alueet mm. täyttöalueet 8 Vesialueet vesistöt Kuva: Maaperän rakennettavuuden luokitteluperusteet (MAKU-digi mukainen rakennettavuusluokittelu). Vasemman puoleisin sarake kuvaa rakennettavuuskartan väriselitettä. 2.1 Onko yllä esitetyt rakennettavuusluokat mielestäsi selkeät ja johdonmukaiset? a) Kyllä b) Osittain (miten kehittäisit luokitteluperusteita kirjoita vastaus) c) Ei (miten kehittäisit luokitteluperusteita kirjoita vastaus) d) En osaa sanoa

5 Tällä hetkellä rakennettavuusluokka määräytyy pehmeikköalueilla saven/siltin tai turpeen/liejun paksuuden perusteella. Alla on ehdotus maaperän rakennettavuuden luokitteluksi, jossa myös saven lujuus on huomioituna. Myös rakennettavuusluokkien nimiä ja numerointia on muokattu ehdotuksessa. Maaperän rakennettavuusluokka 1 Helposti rakennettava 2 Normaalisti rakennettava 3 4 Vaikeasti rakennettava rinnemaasto Erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne Rakennettavuusluokitukseen vaikuttava tekijä kitkamaa, maaston kaltevuus < 10 % kitkamaa, maaston kaltevuus % kallio/kitkamaa, maaston kaltevuus % kallio/kitkamaa, maaston kaltevuus > 30 % 5a 5b 6a 6b 7a 7b 8a 8b Normaalisti rakennettava matala pehmeikkö Vaikeasti rakennettava pehmeikkö Vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö Erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö savi/siltti 2 3 m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi 2 3 m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju < 2 m savi/siltti 3 10 m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi 3 10 m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju 2 3 m savi/siltti m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju 3 4 m savi/siltti >15 m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi > 15 m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju > 4 m 9 Lisäselvityksiä vaativat alueet mm. täyttöalueet 10 Vesialueet vesistöt Kuva: Ehdotus rakennettavuuden luokitteluperusteiksi. Vasemman puoleisin sarake kuvaa rakennettavuuskartan väriselitettä. 2.2 Olisiko rakennettavuusluokittelussa mielestäsi tarpeellista huomioida myös saven lujuus? a) Kyllä b) Ei c) En osaa sanoa 2.3 Onko yllä esitetty ehdotus rakennettavuusluokitteluksi mielestäsi selkeä ja johdonmukainen? a) Kyllä b) Osittain (miten kehittäisit luokitteluperusteita kirjoita vastaus) c) Ei (miten kehittäisit luokitteluperusteita kirjoita vastaus)

6 d) En osaa sanoa

7 3. Maaperän rakennettavuusmalli ja -kartta Rakennettavuusmalli perustuu olemassa oleviin paikkatietoihin (mm. maanpinnan korkeusmalli, pohjatutkimukset ja maaperäkartta) ja erikseen tehtäviin pohjatutkimuksiin. Rakennettavuusmallin tarkoituksena on toimia maankäytön suunnittelun työkaluna siten, että rakentaminen voidaan sijoittaa alueelle kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla huomioiden alueen käytön muut tavoitteet. Rakennettavuusmallista tuotettava kartta on visuaalisesti havainnollinen esitys maaperän rakennettavuudesta ja kohteen rakennettavuusalueista. Linkki Internet-selaimella toimivaan karttapalveluun: Kuva: Kehityshakkeessa pilotoitu kohde Lahden alueella 3.1 Mitä rakennettavuuskartassa tulisi esittää rakennettavuusalueiden lisäksi? Valitse yksi tai useita - pohjakartta - ilmakuva - pohjatutkimuspisteet - saven paksuuskäyrästö - kallionpinnan tasokäyrästö - maaperäkartta - maanpinnan korkeusmallin varjoste - pohjavesialueet - muu, mikä?

8 Kuva: Rakennettavuusmallista voidaan tuottaa havainnollisia tulosteita Rakennettavuusmallin tuloksia voidaan käsitellä useissa eri formaateissa. Tuloksia käsitellään pääasiassa 2m välein olevina hilapisteinä tai rasteripintana. Koneluettava tekstimuotoinen hilapistetiedosto sisältää vähintään pisteen sijainti- (XY) sekä rakennettavuusluokkatiedon. Yleiskäyttöisellä tekstimuotoisella tiedostolla varmistetaan tiedoston hyödynnettävyys useimmissa suunnitteluohjelmissa. Rasteripinta voi olla värisävyin kuvattu ruutuverkko tai rakennettavuusmallin tulokset voidaan tulostaa koordinaatistossa olevana kuvana. 3.2 Mitä kaavasuunnitteluohjelmistoja käytät tai organisaatiossasi käytetään? Vapaa syöttö 3.3 Missä tiedostoformaateissa rakennettavuusmallin tulokset tulisi olla, jotta se olisi hyödynnettävissä kaavan suunnittelussa? Valitse kaksi parhaiten soveltuvaa formaattia a) Tekstimuodossa (.txt, ascii, gt, jne.) b) Kuvana (jpg, tif, jne.) c) Paikkatietomuodossa (shp, tab, jne.) d) Suunnitteluohjelmistoformaatissa (dwg, dgn, jne.) e) Joku muu, mikä? f) En osaa sanoa

9 4. Rakennettavuusmalli kaavoituksen suunnittelun lähtötietona 4.1 Kenelle rakennettavuusmallin tekninen toteutus kuuluu? a) Kunnassamme todennäköisesti tehtäisiin malli itse b) Hankkisimme rakennettavuusmallin konsultilta c) Rakennettavuusmalli tehtäisiin osin kunnassa ja osin konsulttityönä d) Joku muu (kirjoita vastaus) e) En osaa sanoa 4.2 Missä kaavoituksen vaiheessa rakennettavuusmallia on hyödyllisintä käyttää? a) Maakuntakaava b) Yleiskaava c) Asemakaava d) Joku muu (kirjoita vastaus) e) En osaa sanoa 4.3 Onko tai olisiko rakennettavuusmalli hyödyllinen asemakaavoituksessa? a) Erittäin hyödyllinen, perustelut (kirjoita vastaus) b) Melko hyödyllinen, perustelut (kirjoita vastaus) c) Ei ollenkaan hyödyllinen, perustelut (kirjoita vastaus) e) En osaa sanoa 4.4 Voidaanko rakennettavuusmallia käyttää muuhun kuin kaavoitukseen? Vapaasyöttö

10 5. Jatkokehitystarpeet 5.1 Miten rakennettavuusmallia tulisi kehittää siten, että se palvelisi kaavoitusta paremmin? Vapaa syöttö Maaperän rakennettavuusmallia voidaan hyödyntää myös kaavan maaperäkustannusten arviointiin, eli maaperäkustannusmallin tekemiseen. Maaperäkustannusmalli mahdollistaisi mm. eri alueiden keskinäisen vertailun. 5.2 Kuinka hyödylliseksi koet, että maaperäsidonnaiset rakennuskustannukset pystyttäisiin alustavasti arvioimaan suoraan kaavaluonnoksen pohjalta (maaperäkustannusmalli)? a) Erittäin hyödyllinen b) Melko hyödyllinen c) Ei ollenkaan hyödyllinen Mikäli haluat, että sinulle toimitetaan hankkeen loppuraportti, ilmoita sähköpostiosoitteesi. Osoitetta ei yhdistetä muihin vastauksiisi. (Sähköpostiosoite-kenttä) Sinun tulee myös hyväksyä henkilötietojen kerääminen tähän tarkoitukseen. Tämä lomake kerää henkilötietojasi tiedottamista varten. Tietojasi käytetään Maaperän rakennettavuusmalli -hankkeen tuloksista tiedottamiseen. Tietoja säilytetään hankkeen päättymiseen asti (arviolta 05/2019), minkä jälkeen ne tuhotaan. Tietoja ei luovuteta muuhun tarkoitukseen. - Hyväksyn tietojeni keräämisen yllä mainittuun käyttöön - En halua tietoa kyselyn tuloksista sähköpostitse