Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?"

Transkriptio

1 Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti kohteissa, joihin moottorin suora verkkoon käynnistäminen ei sovellu. Tällaisia kohteita ovat erilaiset pumppu- ja puhallinkäytöt, sekä teollisuuden kuljetinkäytöt. Esim. pumppukäytöissä pystytään kovia paineesta aiheutuvia iskuja pienentämään käyttämällä pehmeäkäynnistintä. Erityisen hyvin pehmeäkäynnistin soveltuu erilaisiin kuljetin- ja hissikäyttöihin, joissa tasainen liikkeellelähtö ilman nykäisyä on tärkeä. Lisäksi suurilla tehoilla saadaan käynnistimen avulla aikaan pienempi käynnistysvirta, jolla on merkitystä mm. suojauslaitteiden mitoituksen kannalta. Pehmeäkäynnistin kuitenkin eroaa taajuudenmuuttajasta mm. siten, että se ei pysty tuottamaan täyttä momenttia pyörimisnopeudesta riippumatta. Tässä työssä on tarkoituksena tutustua pehmeäkäynnistimen erilaisiin ominaisuuksiin. Työ tehdään sähkökonehallissa Siemensin Sikostart 3RW22 pehmeäkäynnistimellä. 2 Esiselostus 2.1 Pehmeäkäynnistimen toimintaperiaate Erityisen hyödyllinen pehmeäkäynnistin on silloin, kun halutaan rajoittaa moottorin käynnistyksessä ottamaa virtaa ja halutaan aikaansaada hallitut kiihdytys- ja pysäytysominaisuudet. Tämä on yleensä toteutettu vastarinnankytketyillä tyristoripareilla staattorijännitettä leikkaamalla. Tyristoripareja voi olla joko yhdessä, kahdessa tai kaikissa kolmessa vaiheessa käynnistimestä riippuen. Yleisimmin on käytössä laitteita, joissa tyristoriparit ovat jokaisessa vaiheessa. Staattorijännitteen leikkaamisen seurauksena moottorin käynnistysvirta pienenee. Kuorman momentin kannalta on kuitenkin tärkeää huomioida se, että momentti on verrannollinen jännitteen neliöön, jolloin jännitettä leikattaessa momentti pienenee nopeasti. Tämä saattaakin olla joissain tilanteissa laitteen käyttöä rajoittava tekijä. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)? Nykyisin pehmeäkäynnistimien ohjaus ja säätö on lähes poikkeuksetta toteutettu mikrokontrollereilla. Laitteen toiminta on esitetty lohkokaaviona kuvassa 1. Mikrokontrollerin laskentayksikköön tuodaan mittaustiedot moottorivirrasta ja -jännitteestä muunnettuna digitaaliseksi. Kontrolleri vertaa

2 Pehmeäkäynnistin 2 mitattuja arvoja ohjearvoihin, ja ohjaa vertailun perusteella pehmeäkäynnistimen tyristoriparien sytytyskulmia eli säätää syöttöjännitettä, jolloin myös virta säätyy. Kontrollerin tyristoreille antamat sytytyssignaalit täytyy vahvistaa, koska kontrolleri ei suoraan pysty antamaan riittävän suuria virtapulsseja. Erillinen sytytyspiiri hoitaa vahvistettujen virtapulssijonojen oikea-aikaisen tuottamisen tyristoreille. Kun moottori on kiihtynyt täyteen nopeuteen, voidaan tyristorit ohittaa erityisellä ohituskontaktorilla, joka on kytketty laitteen rinnalle. Tällä menetelmällä pystytään vähentämään tyristoreissa tapahtuvia tehohäviöitä. Jos moottoria kuitenkin halutaan käyttää esim. alennetulla jännitteellä, ei ohituskontaktori luonnollisestikaan toimi. Jännitemittausta tarvitaan mm. sytytyspulssien ajoittamiseen ja erilaisiin suojaustoimintoihin. Sytytyspulssien vahvistus Sytytyspulssit Mikrokontrolleriyksikkö Ohjearvot potentiometreiltä tai PC:ltä Jännitteen mittaus A/D-muunnin Virran mittaus 3~ M Kuva 1. Pehmeäkäynnistimen toimintaperiaate lohkokaaviona. 2.2 Pehmeäkäynnistimen ominaisuuksia ja suojauksia Mainitse kolme mielestäsi tärkeintä pehmeäkäynnistimen ominaisuutta. (manuaali, luku 4) Mitä eri suojauksia pehmeäkäynnistimestä löytyy? (manuaali, luku 4) 2.3 Pehmeäkäynnistimen käyttökohteita Teollisuuden käyttökohteissa momentti on verrannollinen pyörimisnopeuden neliöön (M ~ n 2 ), kääntäen verrannollinen pyörimisnopeuteen (M ~ 1/n), vakio (M = vakio) tai momentti muuttuu lineaarisesti pyörimisnopeuteen nähden (M ~ n). Mainitse kustakin tapauksesta käyttöesimerkki ja

3 Pehmeäkäynnistin 3 tyypilliset ongelmat ilman pehmeäkäynnistintä sekä kerro miten ko. ongelma voidaan poistaa pehmeäkäynnistintä käyttämällä (vihje: manuaali, luku 2). M ~ n 2 : M ~ 1/n: M = vakio: M ~ n:

4 Pehmeäkäynnistin Käynnistystapoja Piirrä periaatteelliset jännitteen ja virran käyrämuodot käytettäessä ruudukoissa mainittuja käynnistystapoja (vihje: manuaali, luku 4).

5 Pehmeäkäynnistin Energiansäästötoiminto osakuormituksella Mihin toiminto perustuu? Miten pehmeäkäynnistin toimii / tarkkailee moottorin kuormaa kyseisessä moodissa? 2.6 Pysäytystapoja Selvitä pehmeäkäynnistimen eri pysäytystavat. Miten moottori pysäytetään eri pysäytystavoilla? Onko pysäytystavoissa jotain erityistä huomioitavaa käytön mitoituksen kannalta? Soft stop: Pump stop: DC-braking: 2.6 Laitteistoon tutustuminen Tutustu etukäteen työssä käytettävään laitteistoon.

6 Pehmeäkäynnistin 6 3 Mittaukset laboratoriossa Mittauksissa käydään läpi erilaisia moottorin käynnistys tapoja sekä ilman pehmeäkäynnistintä, että käynnistimen avulla. Pehmeäkäynnistimen syöttöjohdot kytketään työpaikkakaapin alaosassa oleviin verkko tunnuksella oleviin naparuuveihin ja pehmeäkäynnistimeltä lähtevät johtimet moottori tunnuksella oleviin naparuuveihin. 3.1 Suora verkkoon käynnistys Suoritetaan moottorin suora verkkoon käynnistys käyttämällä moottorinohjauspöydässä olevaa kytkintä S3 ja mitataan skoopilla moottorin jännitteen ja virran tehollisarvon käyrämuodot, sekä koneen kehittämä momentti ja koneen pyörimisnopeus. Jännitteen tehollisarvo u kytketään kanavaan 1, virran tehollisarvo i kanavaan 2, momentti t m kanavaan 3 ja pyörimisnopeus n kanavaan 4. Kanavaa 1 suodatetaan 30 hz:n alipäästösuodattimella (ohjauspulpetin piirturisuodin). Asetetaan kuorman suuruudeksi Ja 10 Nm (= 1 kierros), eli puolet moottorin nimellisestä ja hitausmomentin säätöpotentiometri J asetetaan minimiin. 3.2 Tähti-kolmio käynnistys Suoritetaan moottorin tähti-kolmiokäynnistys käyttämällä moottorinohjauspöydässä olevaa kytkintä S4 ja mitataan oskilloskoopilla jännitteen ja virran tehollisarvot, sekä koneen kehittämä momentti ja koneen pyörimisnopeus. Kuorma-arvot ovat samat kuin edellä. Mitä etuja/haittoja tähti-kolmiokäynnistyksellä on verrattuna suoraan käynnistykseen? 3.3 Käynnistys jänniterampilla Suoritetaan moottorin käynnistäminen käyttäen jänniteramppia (jännitteen tehollisarvo kasvaa ramppimaisesti kohti täyttä arvoaan). Asetetaan käynnistimen start voltage potentiometri noin kello 11:een ja current limit asetetaan maksimiin. Mitataan samat suureet kuin aiemmin. Käynnistys tapahtuu pehmeäkäynnistimen demolaitteiston etulevyssä olevalla kytkimellä start/stop. 3.4 Käynnistys jänniterampilla, jossa virtaraja Tässä käynnistyksessä moottorin ottaman virran kasvua rajoitetaan käynnistyksen loppuosassa. Pidetään kuorma-arvot edelleen samoina. Potentiometri start voltage edelleen noin klo 11:ssä ja current limit asetellaan noin klo 10:een. Mitattavat suureet samat kuin aiemmin.

7 Pehmeäkäynnistin Käynnistys virtarajalla Tässä käynnistysmuodossa käynnistin rajoittaa moottorin virran tiettyyn maksimiin käynnistyksen alusta asti. Kuorma-arvot ovat edelleen samat kuin edellä. Käännetään start voltage noin klo 1:een ja current limit on edelleen noin klo 10:ssä. Mitataan skoopilla edellä mainitut suureet. Mitä etuja/haittoja ramppi- tai rajakäynnistyksellä on verrattuna suoraan käynnistykseen? 3.6 Vaihejännitteen ja vaihevirran mittaaminen Mitataan skoopin kanavilla 1 ja 2 vaihejännite u 1 ja vaihevirta i 1 ilman suodatusta. Kuorma-arvot ovat samat kuin aikaisemmissa mittauksissa. Tutkitaan mitattavien suureiden käyrämuotoja sekä käynnistyksen alkuhetkellä että lopussa. Samoin tutkitaan käyrämuotoja pysäytyksen aikana. Start voltage asetetaan noin klo 11-12:een ja current limit noin klo 11:een. Mitä voit sanoa virran käyrämuodosta käynnistyksen alussa ja lopussa? Miksi virran käyrämuoto on sellaista kuin se on? 3.7 Energiansäästömoodin käyttö osittaisella kuormituksella Jännitteen tehollisarvo u kytketään kanavaan 1, ja momentti t m kanavan 2. Kanvaille 3 ja 4 viedään vaihejännite u 1 ja vaihevirta i 1 ilman suodatusta. Muutetaan edellisen kohdan kuorma-arvoja siten, että asetetaan kuorman suuruudeksi Ja 2,5 Nm (= 1/4 kierros), eli kahdeksasosa moottorin nimellisestä kuormasta. Laitetaan oskilloskoopin toiseen ruudukkoon jännite ja momentti, sekä toiseen ruutuun jännitteen ja virran käyrämuodot. Aseta DIP4 asentoon ON ja vaihtokytkin energiansäästö asetoon ON. Suorita käynnistys ja tarkastele moottorin jännitteen käyrämuotoa. Mitä voit sanoa staattorijännitteen käyrämuodosta?

8 Pehmeäkäynnistin 8 Kasvata kuorman suuruutta puoleen nimellisestä kiertämällä Ja 10 Nm (= koko kierros). Miten jännitteen käyrämuoto muuttuu? 3.8 Tasavirtajarrutus Asetetaan DIP1 asentoon OFF ja DIP2 asentoon OFF, jolloin suora pysäytys on kytkettynä toimintaan. Asetetaan vielä Stop Time potentiometri klo 12:een. Aseta hitausmomentti J moottorinohjauspenkistä asentoon I käännä potentiometri klo 9:ään ja aseta kuorman momentti Jm nollaan. Poista edellisessä kohdassa asetettu energiansäästömoodi pois käytöstä. Käynnistä moottori nimellisellä kuormalla. Käynnistymisen jälkeen suorita pysäytys. Mitä voit sanoa pysäytyksen kestosta? Aseta nyt tasavirtajarrutus päälle asettamalla kytkin DIP2 asentoon ON. Suorita käynnistys ja pysäytys. Pysäytyksen aikana tutki vaihevirran käyrämuotoa kanavassa 1. Miten asetus vaikutti moottorin pysähtymiaikaan? Mitä voit sanoa virran käyrämuodosta? Entä virran suuruudesta?

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt

Tasavirtakäyttö. 1 Esiselostus. TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Käynnistä ja pysäytä hallitusti Solcon pehmeäkäynnistimillä

Käynnistä ja pysäytä hallitusti Solcon pehmeäkäynnistimillä Pehmeäkäynnistimet Käynnistä ja pysäytä hallitusti Solcon pehmeäkäynnistimillä Solcon Industries Ltd. on valmistanut pehmeäkäynnistimiä jo yli 25 vuotta. Pitkäaikainen kokemus pehmeäkäynnistimien tuotekehityksestä,

Lisätiedot

Moottorinsuojarele SPAM 150 C

Moottorinsuojarele SPAM 150 C Moottorinsuojarele SPAM 150 C 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY 26.9.2000 3.3.2014 Moottorinsuojarele SPAM 150 C P. Puttonen T. Messo 1 Johdanto Relesuojauksen kannalta keskeisimpiä

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33030 Sähkömoottorikäytöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö 1 Johdanto Mittauksista saatuja tuloksia katseltaessa kannattaa huomata, että käyttöpaneelista saatavat mittaustulokset

Lisätiedot

Turvallisuus. Huomattavaa

Turvallisuus. Huomattavaa Solstart Pienikokoinen pehmeäkäynnistin 8-58A, 220-600V Käsikirja Ver. 21.2. 2002 Sisällysluettelo Sivu Aihe 3 Käynnistimen valinta 4 Asennusohjeita 5 Kytkennät 6 Käynnistimen asetukset & käyttöönotto

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Muuntajat ja sähköturvallisuus

Muuntajat ja sähköturvallisuus OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.

Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa

Lisätiedot

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX

ASENNUSOHJE. Tehovahti Effekt 103RX ASENNUSOHJE Tehovahti Effekt 103RX YLEISTÄ Toiminta: Tehovahti mittaa yksittäisten vaiheiden virrankulutusta virtamuuntimien avulla ja kytkee tarvittaessa päälle / pois päältä osan kuormasta, ettei säädetty

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Ecodan NG C-Generation. Käynnistys opas.

Ecodan NG C-Generation. Käynnistys opas. Ecodan NG C-Generation Käynnistys opas. Varmista että sähkökytkennät ovat oikein ja että Dip-kytkimet ovat oikeissa asennoissa ennen kuin sähköt kytketään päälle. HUOM! Muista myös asentaa SD-muistikortti

Lisätiedot

PS S18/30-500...44/76-500 PS S50/85-500...72/124-500 PS S18/30-690...72/124-690 PS S85/147-500...142/245-500 PS S85/147-690...

PS S18/30-500...44/76-500 PS S50/85-500...72/124-500 PS S18/30-690...72/124-690 PS S85/147-500...142/245-500 PS S85/147-690... Asennus- ja huoltomanuaali Pehmokäynnistimet PS S 18/30 300/515 1SFC 388002-fi painos 4 2003-04-08 PS S18/30-500 44/76-500 PS S18/30-690 44/76-690 PS S50/85-500 72/124-500 PS S50/85-690 72/124-690 PS S85/147-500

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Asiakasvalitus välkynnästä ok-talo Valo välähtää usein, ajoittain

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

FR-F740-00023 - 02160-EC

FR-F740-00023 - 02160-EC TAAJUUSMUUTTAJA LYHYT KÄSIKIRJA KIINTEISTÖAUTOMAATIOKÄYTTÖÖN FR-F740-00023 - 02160-EC PL 236, 28101 PORI Puh. (02) 5508800 Fax (02) 5508841 www.mitsubishi-taajuusmuuttajat.fi tehoelektroniikka@urhotuominen.fi

Lisätiedot

Tutustuminen tuotantolinjastoon

Tutustuminen tuotantolinjastoon Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Raportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Raportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi Raportti 31.3.29 Yksivaiheinen triac xxxxxxx nimi nimi 278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi 1 Sisältö KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. KIRJALLISUUSTYÖ... 4 2.1 Triacin toimintaperiaate...

Lisätiedot

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011 TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä

Lisätiedot

Ecodan NG C-Generation. Käynnistysopas

Ecodan NG C-Generation. Käynnistysopas Ecodan NG C-Generation Käynnistysopas Käytettäväksi asennusoppaan rinnalla Varmista että sähkökytkennät ovat oikein ja että Dip-kytkimet ovat oikeissa asennoissa ennen kuin sähköt kytketään päälle. HUOM!

Lisätiedot

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet

TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN. Käyttöohjeet TIEHÖYLÄN TERÄN KALTEVUUDEN SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ GRADER WATCHMAN Käyttöohjeet 2 Sisällysluettelo sivu 1. Käyttötarkoitus 3 2. Terän kaltevuuden säätöjärjestelmän rakenne 4 3. Tekniset tiedot 4 4 Tiehöylän

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5

I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.

Lisätiedot

Moottorilähdön rakentamisesta

Moottorilähdön rakentamisesta Moottorilähdön rakentamisesta Mitoitusperusteita Teollisuudessa yleinen tapa on mitoittaa lähtö siten, että moottorin tehoa voi nostaa yhdellä pykälällä Rungon mitoitus CENELEC HD 231 => moottorin tehoa

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Yleistä: Tämä laite on suunniteltu aurinkoenergia järjestelmiin, suojaamaan akkua syväpurkausta vastaan. Laite kytketään akun ja

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt G5996.3 Fi Asennusohjeet Valvonta- ja liikuttelujärjestelmä 1 Kytkentäohje 1.1 Yleistä Ohjausyksikkö sisältää elektronisia komponentteja, jotka voivat vahingoittua, jos niitä käsitellään väärin. Kaikkien

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka DOLD tehoelektroniikka Doldilla on yli 70 vuoden kokemus sähköteknisten laitteiden valmistuksesta. Dold on yksi Euroopan johtavia relevalmistajia. Toiminta on sertifioitu

Lisätiedot

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti

Lisätiedot

SANYO TRC-8800 / 8080 SANELU- JA SANELUN PURKULAITE

SANYO TRC-8800 / 8080 SANELU- JA SANELUN PURKULAITE SANYO TRC-8800 / 8080 SANELU- JA SANELUN PURKULAITE 2 KYTKIMET (kuva 1) 1. Kasettipesän kansi 2. Kasettipesän avaus (EJECT) 3. Nauhalaskuri ja nollauspainike (COUNTER/RESET) 4. Takaisinsiirto säätö (BACKSPACE)

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen)

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen) Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 438 SU jousipalautustoiminto (jousinosteinen) Kuvaus Toimimoottori mukauttaa iskunsa: Automaattisesti venttiilin päätesijainteihin, mikä alentaa käyttöönottoaikaa

Lisätiedot

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Liittymien sallittu pääsulake ja liittymisoikeus 25 A Verkko täyttää valtakunnalliset

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Loppusyksyn 2016 ohjelma Ma 28.11. Viimeinen luento Pyydä tarvittaessa pääsyä Pajalle normiaikojen ulkopuolella! Ma 5.12. Paja on auki ainakin klo 12-18 Ti 6.12. Koulu on kiinni

Lisätiedot

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan IEC standardin asettama vaatimus: IEC 60664-1:2007 Pienjänniteverkon laitteiden eristyskoordinaatio. Osa 1:Periaatteet, vaatimukset ja testit.

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Paikka: L220. Aalto ELEC 1 (6)

Paikka: L220. Aalto ELEC 1 (6) S-18.3146 Suurjännitetekniikka Laboratoriotyö 2 Ylijännitesuojat Paikka: L220 Aalto ELEC Suurjännitetekniikka/PH/PT/SK 1 (6) 2015 1. YLEISTÄ Ylijännitesuojauksella pyritään rajoittamaan verkostossa esiintyvien

Lisätiedot

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

ABB:n pehmokäynnistimet

ABB:n pehmokäynnistimet ABB:n pehmokäynnistimet ABB Electrification products, 2016 Ohjauslaitteen tavanomaista korkeampi toimintakyky antaa mahdollisuuden tavanomaista parempiin lopputuloksiin. Pehmokäynnistimet Uusi PSTX-mallisto

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

seppo.vehviläinen@electrix.fi

seppo.vehviläinen@electrix.fi moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset

Lisätiedot

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA 1 SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA TYPE M71000 TÄRKEÄ HUOMAUTUS Nämä käyttöohjeet sisältävät tärkeää laitteen toimintaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää tietoa. Laitteen käyttäjän on luettava käyttöohjeet

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Ohjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä. LCD-Näyttö BC-81295

Ohjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä. LCD-Näyttö BC-81295 Ohjelmoitava magneettivastuksellinen kuntopyörä LCD-Näyttö BC-81295 Yhteenveto Tämä on tarkoitettu ainoastaan ohjelmoitavaan magneettivastukselliseen kuntopyörään. Järjestelmään kuuluu kolme (3) osaa:

Lisätiedot

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata.

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. 1 Tulostaulun käyttöohje 1. Yleistä Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. Näytön alapuolella olevilla A, B, C jne. painikkeilla voi valita

Lisätiedot

HYDROSET EN 8-4 F PINNANSÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ

HYDROSET EN 8-4 F PINNANSÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö on laitekotelon sisään työnnettävää mallia ja laitetta voidaan käyttää seinä- tai paneeliasenteisena. Keskusyksikkö sisältää virransyötön, toimintojen viiveet, releet, merkkivalot,

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

EA Sähköiset ilmanlämmittimet

EA Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköiset ilmanlämmittimet Sähköinen kiinteä ilmanlämmitin on sarja sähkökäyttöisiä ilmanlämmittimiä, joiden tehoalue on laaja. Nämä lämmittimet on tarkoitettu varastojen, teollisuushallien, paikoitustilojen,

Lisätiedot

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit Käyttöohje ja tekninen selostus 1MRS 751733-MUM FI Julkaistu 99-12-07 Versio A Tarkastanut EP Hyväksynyt TK Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

Lisätiedot

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari EDF3GL / EDFTL Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 Energia/laatumittari etäluenta 3G Ethernet (TCP/IP) energiamittaus: pätö-

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Nokeval. Käyttöohje. Käsiasema 540. No 100497

Nokeval. Käyttöohje. Käsiasema 540. No 100497 No 100497 Nokeval Käyttöohje Käsiasema 540 1 Nokeval Oy Yrittäjäkatu 12 37100 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Käsiasema 532 100.0 Verkkoliitäntä Asetusarvo potentiometri Lähtöviesti: 0..20 ma

Lisätiedot

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan voimansiirtolinjaan liittyvät parametrit. Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Johdanto

Lisätiedot

Solbrake/(SMB) Tasavirtajarrut A, V

Solbrake/(SMB) Tasavirtajarrut A, V Solbrake/(SMB) Tasavirtajarrut 10-580A, 220-690V Käsikirja Ver. 3-12/2001 1 Sisällysluettelo Sivu 3 4 5 6-7 8 9 Aihe Jarrun valinta Asennusohjeet Jarrun toimintatapa Kytkennät ja jarrun toiminta Potentiometrien

Lisätiedot

Halton Jaz for Vario JDE aktiivinen poistoilmahajottaja

Halton Jaz for Vario JDE aktiivinen poistoilmahajottaja Halton Jaz for Vario JDE aktiivinen poistoilmahajottaja Halton Jaz - perheen poistoilmahajottaja muuttuvan ilmavirran järjestelmiin Hajottaja säätää ilmavirtaa aktiivisen ilmavirtasäätimen avulla. Suunniteltu

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon

Lisätiedot

SUOJAPÄÄTTEET, TELEPÄÄTESUOJAT, YLIJÄNNITESUOJIEN TESTAUSLAITE

SUOJAPÄÄTTEET, TELEPÄÄTESUOJAT, YLIJÄNNITESUOJIEN TESTAUSLAITE Sähkönro SSTL Tuote 52 710 02 LB-3535 SUOJAPÄÄTE 1-3 P. (sis. 3-p. nappisuojapitimen SA-3538) Pakkaus: 20 kpl 72 713 50 LB-16795 / DIN-kiskolla SUOJAPÄÄTE 1-3 P. Pakkaus: 20 kpl YT-16795 / DIN-KISKO 52

Lisätiedot