Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Lokakuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset 2011 2015. Lokakuu 2010"

Transkriptio

1 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Lokakuu 2010

2 Lokakuu 2010 Lisätiedot: Helena Pentti puhelin Olli Koski puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Sisältö 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA VEROTUS JA TALOUSKASVU VEROTUS JA TULOEROJEN KEHITYS YRITYS- JA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS TYÖN VEROTUS VARALLISUUDEN VEROTUS VÄLILLINEN VEROTUS KANSAINVÄLINEN VEROTUS HARMAA TALOUS LÄHTEET LIITTEET 1. Bruttotulojen koostumus 2. Keskeiset verovähennykset Sosiaalivakuutusmaksut Valtion tuloveroasteikko ja arvonlisäverokannat Suomen verot Verotuet 2009*

4 2 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset

5 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset TIIVISTELMÄ Yhteiskunnallisen tasa-arvon ja taloudellisen menestymisen edellytys on se, että valtio tai kunta tarjoaa peruspalveluja sekä toimeentuloturvaa koko väestölle. Näiden tehtävien suorittamiseksi julkisen vallan on kerättävä tuloja, ja merkittävin tulonlähde on verotus. SAK:n lähtökohtana Suomen verotusta kehitettäessä on riittävien verotulojen kerääminen julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Verotulot on kerättävä progressiivisuuden periaatetta noudattaen, eli siten että suuremman veronmaksukyvyn omaavien verotus on korkeampaa kuin vähäisemmän veronmaksukyvyn omaavilla. Progressiivinen verotus tarkoittaa SAK:lle oikeudenmukaista verotusta. Tämän puheenvuoron aikajänne on seuraava vaalikausi. Seuraavan hallituksen päätehtävä tulee olemaan julkisen talouden vakauttaminen, mikä edellyttää selvästi korkeampaa työllisyyttä ja talouskasvua, jonkin verran kireämpää verotusta sekä maltillista menotaloutta. Uskottava verouudistus seuraavalla vaalikaudella on verotuloja lisäävä. Ongelma muodostuu siitä, että samaan aikaan tarvitaan vahvaa talouskasvua, jota verojen kiristäminen ei yleensä edistä. Verotusta on siis uudistettava myös rakenteellisesti niin, että suuremmat verotulot voidaan saavuttaa kasvua ja työllisyyttä haittaamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieni- ja keskipalkkaisten työn verotusta ei pitäisi kiristää ja lisäverotulot on löydettävä omaisuusverotuksesta, yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuudesta sekä välillisestä verotuksesta. Harmaan talouden torjunnassa on mahdollisuus tuntuvaan valtion verotulojen lisäämiseen. Verotuet 1. Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin, ja valinnan verotuen ja suoran budjettituen välillä on perustuttava tutkittuun tietoon tukien hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi verovähennykset pitäisi toteuttaa tulon sijasta verosta tehtävällä vähennyksellä. 2. Valtiontalouden kehyksiä tulisi kehittää niin, että valtion tulot huomioidaan paremmin. Kehysten kiertäminen verohuojennuksia tekemällä pitää saada lopetettua laatimalla uskottava ja kattava talouspoliittinen suunnitelma. 3. Asuntolainojen korkojen verovähennys on yksi suurimpia verotukia. Sen vaikutukset ovat kuitenkin kyseenalaisia: osa vähennyksestä on kanavoitunut asuntojen hintoihin, ja toisaalta tulonjaossa se suosii varakkaampia kotitalouksia. Asumisen tuen pitäisi olla nykyistä neutraalimpaa eri asumismuotojen välillä, ja tuen tulisi kohdentua oikeudenmukaisemmin. Tästä syystä korkojen verovähennysoikeutta pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin. Verovähennysoikeuden pienentämisestä saatavia varoja voitaisiin käyttää yleisen asumistuen parantamiseen.

6 4 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Yritys- ja pääomatulojen verotus 1. Yritysverotuksen tulee olla kilpailukykyinen. Suomessa yhteisöveron taso on linjassa relevanttien vertailumaiden kanssa, eikä pakottavaa tarvetta sen alennukselle ole. 2. Pääomatulojen verokantaa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan. 3. Tulonmuuntoa eli ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi vähennetään esim. ottamalla osinkoverotuksessa käyttöön progressiivinen pääomatulojen verotus. Tämä voidaan toteuttaa verovapaalla osalla ja/tai veroasteikolla (30 % ja 35 %). 4. Säädetään yrityksille vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin. Työtulojen verotus 1. Työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä tulisi välttää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Verotuksessa on pyrittävä kompensoimaan yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen automaattinen kiristyminen. 2. Työeläkemaksujen jo sovitut korotukset ja tulevaisuuden korotustarve aiheuttavat paineita palkansaajien pakollisten maksujen kiristymiseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat ns. sosiaalitupossa, että TyEL-maksua korotetaan vuosina yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Korotus jakautuisi puoliksi työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen. Lähtökohtana on, että palkansaajien työeläkemaksun nousu kompensoidaan tuloverotuksessa. 3. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään uusi tuloporras, jossa verotettavan ansiotulon raja on euroa. Vero tämän alarajan ylittävästä tulon osasta voisi olla esim. 35 %. Marginaaliveron korotuksella otetaan huomioon viime vuosina tapahtuneesta ansiotuloerojen kasvusta johtuva veronmaksukyvyn paraneminen palkkahaitarin yläpäässä. Tähän uuteen ansiotuloveroasteikkoon sovitetaan uudistettava pääomatuloverotus siten, että suurten pääomatulojen ja suurten palkkatulojen marginaaliveroaste on yhtenäinen. 4. Puolisoiden yhteisverotukseen siirtymiseen ei ole perusteita. Puolisoiden erillisverotus tukee parhaiten myös samapalkkaisuusohjelman toteutumista. 5. Selvitetään ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen yhdistämistä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys vähentää verotuloja arviolta 1,4 miljardia euroa ja työtulovähennys 1,25 miljardia euroa vuoden 2010 verotuksessa. Olisi hyvä selvittää, voitaisiinko ansiotulovähennys ja työtulovähennys yhdistää yhdeksi työtulovähennykseksi (tekninen muutos, jolla ei olisi vaikutusta veronsaajien tai maksajien kannalta). Vähennysten yhdistäminen parantaisi kunnallisverotuksen läpinäkyvyyttä. Kuntien nimellisen ja todellisen tuloveroprosentin lähentyminen selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi kuntien tuloverotusta.

7 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Työtulovähennystä voitaisiin kehittää porrastamalla vähennys lasten lukumäärän mukaan. Tämä parantaisi pienten lasten vanhempien työhön osallistumista. 7. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana selvitetään mahdollisuus tehdä vähennys verosta. Vähennyksen muuttaminen ei saa merkittävästi pienentää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä. 8. Alueellisten maksuvapautuskokeilujen merkitys on vähentynyt Kelamaksun poistumisen johdosta. Tutkimuksista ei ole löytynyt näyttöä sille, että kokeilut olisivat edistäneet työllisyyttä ja ne pitäisi lopettaa asteittain. 9. Työnantajan matalapalkkatukea pitää jatkaa nykyisessä työllisyystilanteessa. 10. Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa korotetaan yleisen ansiotason nousua vastaavasti (viidellä eurolla vuonna 2011). 11. Kotitalousvähennys on melko korkea (3000 euroa). Voidaan harkita kotitalousvähennyksen supistamista. Varallisuuden verotus 1. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan tarvittaessa nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Tämä toisi lisää verotuloja erityisesti pienille kunnille. Lisäksi toimenpiteellä voitaisiin edistää puun myyntiä. 2. Pienituloisten kiinteistöverotusta lievennetään kohtuuttomissa tilanteissa. 3. Perintöveron säilyttäminen on perusteltua tulevaisuudessakin. Yritysvarallisuuden erityishuojennuksiin tulee suhtautua kriittisesti. 4. Veronkierron välttämiseksi varallisuustietojen tulee olla ajan tasalla, julkisia ja helposti saatavilla. 5. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotukia vähennetään. Välillinen verotus 1. Ympäristöverotuksella on oltava ensi sijassa ympäristöystävällisyyteen liittyvät perusteet. Sen on ohjattava kotitalouksien ja yritysten toimintaa vähemmän saastuttavaan ja tehokkaammin resursseja hyödyntävään suuntaan. Energiaverojen ja muiden ympäristöverojen osuutta verotulojen rakenteessa ei pidä kasvattaa merkittävästi pitkällä aikavälillä.

8 6 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Päästökaupasta johtuvien ansiottomien arvonnousujen verottamiseksi tulee ottaa käyttöön ns. windfall-vero. Samalla voitaisiin nostaa harkitusti ns. energiaveroleikkurin maksimimäärää. 3. Energiaverojen kautta tapahtuvaa ohjausta tulee kehittää erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Energiatehokkuuden parantamiseen on luotava lisäkannustimia erityisesti liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. Energia- ja energiaintensiivisen teollisuuden osalta päästöjen vähentämisen tulee tapahtua ensi sijassa päästökaupan avulla. 4. Jäteveron tuotto pitäisi ohjata kuntien veropohjan vahvistamiseen. 5. Arvonlisäverotuksen sekä muun välillisen verotuksen mahdollista nostovaraa voidaan tarvittaessa käyttää julkisen talouden tasapainottamiseen. Tästä pienipalkkaisille mahdollisesti aiheutuvat kielteiset tulonjakovaikutukset kompensoidaan. 6. Työvaltaisiin palveluihin (parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin) tulee soveltaa toistaiseksi alennettua arvonlisäverokantaa. Niin ehkäistään harmaan työn lisääntymistä työvaltaisissa palveluissa. Kansainvälinen verotus 1. SAK kannattaa EU-tasoista pankkiveroa. Pankkiveron tuotolla voitaisiin koota rahastoa tulevien rahoituskriisien torjuntaan. 2. Kansainvälisellä varainsiirtoverolla voitaisiin hillitä lyhytaikaisia keinottelun luonteisia pääomaliikkeitä ja ehkäistä tulevia finanssikriisejä. Lisäksi sillä saataisiin varoja kehitysrahoitukseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kansainvälisen varainsiirtoveron kannatus on kasvanut myös EU:ssa. Suomenkin hallituksen tulee tukea veron toteuttamista. 3. Kansainvälinen paine veroparatiisien haitallisimpien käytäntöjen poistamiseen on kasvanut muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä. Suomen hallituksen on osallistuttava haitallista verokilpailua vastaan tehtävään työhön. Harmaa talous 1. Tilaajavastuulaki on laajennettava koko aliurakointiketjuun, siihen on sisällytettävä työehtosopimusten tosiasiallinen noudattaminen, on korotettava sen laiminlyöntimaksua, ja velvoitteen törkeä laiminlyönti on kriminalisoitava. 2. Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain antamat urakoitsijatiedot ja niitä täydentävät palkansaajatiedot on säädettävä pakollisiksi. 3. Mahdollisuudet rakennusalalla työskentelevän verovelvollisen verotustiedot sisältävän sirukortin käyttöönottoon on selvitettävä.

9 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Luottamusmiesten asemaa tiedonsaannissa on vahvistettava, ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus tapauksissa, joissa verovastuiden kiertämistä on syytä epäillä. 5. Sijoitustoiminnassa käytetyt hallintarekisterit on avattava siten, että verottaja saa tiedon todellisesta edunsaajasta. 6. Työhallinnon, työsuojelun ja ulkomaalaishallinnon mahdollisuudet käyttää perustettavan Harmaan talouden selvityskeskuksen palveluja on varmistettava. 7. Ravintola-alalla ja muilla paljon käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet. Arvio esitysten vaikutuksesta verotuottoihin Esitysten arvioidaan lisäävän verotuloja vajaat 470 milj. euroa ilman harmaan talouden ehdotusten vaikutusta. Harmaan talouden esitysten toteuttaminen voisi lisätä verotuloja satoja miljoonia euroja. Alla on lista veroesitysten tuottovaikutuksesta (karkea arvio). Veroesitykset Pääomatuloverotus Palkansaajien TyEL-maksun kompensointi Valtion tuloveroasteikkoon uusi porras Työtulovähennyksen porrastaminen lapsiluvun mukaan Alueelliset maksuvapautuskokeilut poistetaan asteittain Työnantajan matalapalkkatukea jatketaan Verottomien lakkoavustusten ylärajaan tarkistus Kotitalousvähennystä supistetaan Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja veropohjaa laajennetaan Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta Perintöverotuksen huojennuksia poistetaan Ostoeläkkeen tukea vähennetään Windfall-voittojen vero Yhteensä Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa vaalikauden lopussa (milj. euroa)

10 8 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset JOHDANTO Suomessa on käytössä pohjoismainen eriytetyn tuloveron malli, jossa ansiotulot (työtulot ja sosiaalietuudet) ovat progressiivisen verotuksen kohteena ja pääomatuloja verotetaan suhteellista verokantaa käyttäen. Pääomatuloihin sovelletaan huomattavasti matalampaa veroastetta kuin ylimpiin ansiotuloihin. Aiemmin Suomessa oli käytössä yhtenäinen tuloverotus, jossa kaikkia tuloja verotettiin progressiivisesti. Yhtenäisen tuloverojärjestelmän etuna on verojen oikeudenmukainen jako henkilön veronmaksukyvyn mukaan. Yhtenäinen tuloverojärjestelmä on verotuksen valtavirtaa, josta Pohjoismaat ovat poikkeus. Kuitenkin myös Tanskassa on käytössä yhtenäinen tuloverojärjestelmä. Eritytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen merkitsi siirtymistä kohti tasaverojärjestelmää, jossa kaikkia tuloja verotetaan suhteellisen verokannan mukaan. Eriytetyn tuloverojärjestelmän etuna pidetään mm. sitä, että kaikkia pääomatuloja kohdellaan yhtäläisesti. Lisäksi yhtiön ja osakkaan verotuksen yhteensovittaminen on helppoa eriytetyssä järjestelmässä. Nykyisen eritytetyn järjestelmän heikkoutena on kuitenkin epäoikeudenmukaisuus: suurituloisten veroprosentti saattaa olla pienempi kuin pienituloisten veroprosentti. Nykyinen eriytetty verojärjestelmä on johtanut tulonmuuntoon: verojen vähentämiseksi ansiotuloja muunnetaan pääomatuloiksi. Pääomatulojen osuus bruttotuloista onkin kasvanut erityisesti kaikkein suurituloisimmilla (ylin tulokymmenys, liite 1). Julkisuudessa on keskusteltu myös siirtymisestä tasaveroon eli suhteelliseen veroon kaikkien tulojen osalta. Tasavero vähentäisi verotuksen kautta tapahtuvaa tulojen uudelleenjakoa ja saattaisi johtaa (toteutustavasta riippuen) erityisesti keskituloisten verotuksen kiristymiseen. Tasaverotuksen lähtökohtana voi olla pyrkimys heikentää julkisen sektorin asemaa. Verotuksen progressiivisuutta on vähennetty useimmissa EU-maissa, eikä liene realistista, että Suomessa voitaisiin enää palata yhtä progressiiviseen tuloveroasteikkoon kuin Suomessa oli ennen eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymistä. Sen sijaan nykyisenlainen valtionverotuksen progressiivinen tuloveroasteikko voitaisiin ottaa käyttöön myös pääomatulojen osalta. Pääomatuloihin jouduttaisiin verotuksessa kuitenkin kohdistamaan lievennyksiä (joko verovapauksia tai verovähennyksiä). Osinkoja ja osakkeiden luovutusvoittoja verotetaan yritystasolla, mikä voidaan ottaa huomioon henkilötason progressiivista verotusta suunniteltaessa (vaikka yritysvero voi osittain siirtyä myös hintoihin ja palkkoihin). Lisäksi pääomatulojen verotus voi muodostua korkeaksi erityisesti silloin, kun varallisuudella ei ole inflaatiosuojausta. Toinen mahdollisuus on säilyttää nykyinen eriytetty tuloverojärjestelmä ja sisällyttää siihen progressiivinen pääomatulojen verotus siten, että suurten pääomatulojen verotus on lähellä ylimpien ansiotulojen verotuksen tasoa. Progressiivinen pääomatulojen verotus pitäisi toteuttaa siten, ettei se kannusta taloudellisia päätöksiä vääristävään verosuunnitteluun.

11 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen eriytetyn tuloverojärjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä. Tarkastelussa käytetään pohjana valtiovarainministeriön veroryhmän väliraporttia ja taustamuistioita. Martti Hetemäen johtama valtiovarainministeriön veroryhmä selvittää verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoja tuleville vuosille. Veroryhmän toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kesäkuussa julkistettiin veroryhmän väliraportti, jossa tarkasteltiin yritys- ja pääomatuloverotuksen, ansiotuloverotuksen sekä kulutusverotuksen ja siinä erityisesti arvonlisäverotuksen kehittämistarpeita. Veroryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutusverotukseen. Veroryhmän esittämässä mallissa ansiotuloverotusta kevennetään 2 miljardia euroa. Yritys- ja pääomatuloverotukseen esitetyt muutokset pienentävät verotuottoa noin milj. euroa. Arvonlisäverotuksen kiristämisellä rahoitetaan kevennyksistä 1,4 miljardia euroa. Loput (noin 1 mrd. euroa) rahoitetaan muita veroja korottamalla veroryhmän myöhemmin esittämällä tavalla. Hallituksen verolinjaukset Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan veronkevennysten vuosina piti olla yhteensä 2,3 miljardia euroa. Hallituksen päättämät veronkevennykset ovat kuitenkin kaksinkertaiset. Kela-maksun poistamisen vuoksi työn verotuksen kevennykset painottuvat aiempaa enemmän työnantajamaksualennuksiin. Hallitusohjelman mukaan veropolitiikan painopisteenä piti olla työn verotuksen keventäminen, mutta muuta verotusta on tällä hallituskaudella kevennetty paljon aiempaa enemmän. Hallitus on päättänyt myös runsaan 2 miljardin euron veronkorotuksista. Arvonlisäverotus on kiristynyt ja energiaverotus kiristyy ensi vuoden alusta alkaen (yhteensä noin 1,5 mrd. euroa). Hallitusohjelmassa sovittiin 330 miljoonan euron veronkorotuksista. 3. HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA Verotuksen ensisijainen tarkoitus on kerätä varoja julkisten menojen rahoittamiseksi (fiskaalinen tavoite). Lisäksi verotuksella on useita muita tavoitteita, kuten tulonjakopoliittiset tavoitteet. Verotus vaikuttaa kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen monin tavoin. Hyvän verojärjestelmän tavoitteena onkin minimoida verotuksesta aiheutuvat haitat niin, että verotus muuttaa mahdollisimman vähän kansalaisten ja yritysten käyttäytymistä siitä, mikä se olisi ilman verotusta. Samalla verotuksen on kuitenkin toteutettava sille asetetut tuottoa, tulonjakoa yms. koskevat tavoitteet. Toisaalta verotusta käytetään myös nimenomaan tiettyjen käyttäytymismuutosten aikaansaamiseen. Esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisia toimintoja pyritään vähentämään verotuksen avulla. Vastaavasti verotuksella voidaan tukea ympäristöä parantavia toimenpiteitä. Ensisijainen tavoite on tällöin ympäristöpoliittinen, ei fiskaalinen.

12 10 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Käytännössä verojärjestelmä muodostuu erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden yhteensovittamisen tuloksena. Teoriassa verotus aiheuttaa yhteiskunnalle sitä suuremman tehokkuustappion, mitä korkeampia ovat verokannat. Käytännössä ei kuitenkaan ole havaittu yhteyttä verotuksen ja talouskasvun välillä. Pohjoismaissa kokonaisveroasteet ovat korkeita, mutta siitä huolimatta maat ovat menestyneet hyvin. Veroasteita tuskin kuitenkaan voidaan kasvattaa rajatta. Tavoitteena on kerätä verotulot tavalla, joka vääristää mahdollisimman vähän taloudenpitäjien päätöksiä ja jakaa tuloja uudelleen oikeudenmukaisella tavalla (veronmaksukyvyn huomioiden). Lisäksi tavoitteena on hallinnollinen yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Verotuet Verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta olisi tärkeää pyrkiä laajoihin veropohjiin ja eroon osasta erilaisia vähennyksiä ja alennettuja verokantoja. Verotuella tarkoitetaan verojärjestelmään sisältyvää poikkeusta yleisestä normiverotuksesta. Verotuen tarkoituksena on verovapauksien, verovähennysten, alempien verokantojen ja muiden niihin rinnastettavien keinojen avulla tukea jotakin tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Verotuen kohdalla on siis kysymys sellaisesta yleisen verojärjestelmän poikkeamasta, joka vähentää verotuloja. Kansainvälisesti käytössä oleva veromenon käsite (tax expenditures) vastaa suomalaista verotukikäsitettä. Verotuet eli veromenot ovat saamatta jääneitä verotuloja, jotka samalla kohottavat muun verotuksen tasoa. Viime vuosina verotukien määrä on kasvanut. Vuonna 2009 tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta valtion osuus oli noin 8,5 miljardia euroa. Eniten tukea kohdistui asumiseen ja ympäristöön (noin 3,9 mrd. euroa, josta laskennallinen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki on noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotuki oli noin 4 miljardia euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki noin 0,8 miljardia euroa ja liikenteen noin 0,5 miljardia euroa (liite 6). Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Suomessa nykyinen kehysmenettely kannustaa käyttämään verotukea tukimuotona suoran tuen sijaan, koska verotuki ei rasita tiukkaa menokehystä. Kehyksen toimiessa rajoittavana tekijänä tuki pyritään myöntämään verojärjestelmän kautta. Verotukiin liittyy useita ongelmia. Jos verotuki toteutetaan valtion tuloverotuksessa tulosta tehtävänä vähennyksenä, verovelvollinen hyötyy tuesta sitä enemmän mitä suuremmat hänen verotettavat ansiotulonsa ovat. Tulosta tehtävä vähennys lieventää verotuksen progressiivisuutta. Sen sijaan verosta tehtävä vähennys on yleensä riippumaton tulojen määrästä. Verosta tehtävää vähennystäkään ei voi hyödyntää, jos henkilön tulot jäävät alle verotettavan tulon alarajan. Verotukia ei yleensä voida kohdentaa yhtä tarkasti kuin suoria tukia.

13 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Tavoitteita 1. Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin, ja valinnan verotuen ja suoran budjettituen välillä on perustuttava tutkittuun tietoon tukien vaikutuksista. Lisäksi verovähennykset pitäisi toteuttaa tulon sijasta verosta tehtävällä vähennyksellä. 2. Valtiontalouden kehyksiä tulisi kehittää niin, että valtion tulot huomioidaan paremmin. Kehysten kiertäminen verohuojennuksia tekemällä pitää saada lopetettua laatimalla uskottava ja kattava talouspoliittinen suunnitelma. 3. Asuntolainojen korkojen verovähennys on yksi suurimpia verotukia. Sen vaikutukset ovat kuitenkin kyseenalaisia: osa vähennyksestä on kanavoitunut asuntojen hintoihin ja toisaalta tulonjaossa se suosii varakkaampia kotitalouksia. Asumisen tuen pitäisi olla nykyistä neutraalimpaa eri asumismuotojen välillä ja sen tulisi kohdentua oikeudenmukaisemmin. Tästä syystä korkojen verovähennysoikeutta pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin. Verovähennysoikeuden pienentämisestä saatavia varoja voitaisiin käyttää yleisen asumistuen parantamiseen. 4. VEROTUS JA TALOUSKASVU Verotuksen rakenteessa ei pitkällä aikavälillä ole tapahtunut suuria muutoksia (kuvio 1). Työeläkemaksujen kohoamisen johdosta sosiaaliturvamaksujen osuus kaikista verotuloista on jonkin verran noussut. Tuloverojen osuus on puolestaan hieman alentunut verrattuna 1970-luvun puoliväliin. Kulutusverojen ja omaisuusverojen osuus kaikista verotuloista on pysynyt lähes samana. KUVIO 1. Eri verolajien osuudet kaikista verotuloista vuosina

14 12 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus verorakenteen painopisteen muuttamisesta kulutusverojen suuntaan perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan eri verolajeilla on erilainen vaikutus talouskasvuun. Verouudistuksella, joka säilyttää verokertymän tason, mutta muuttaa verotuksen rakennetta, voi näin olla pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia. Seuraavassa tarkastellaan raportin pohjalta eri veromuotojen vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen. Veroryhmän lähtökohtana on, että yritysverotus vaikuttaa talouden investointiasteeseen ja näin myös talouskasvuun. Myös pääomaverotus voi vaikuttaa talouskasvuun mm. laskemalla säästämisen ja investointien veron jälkeistä tuottoa. Työn verotus voi alentaa työllisyyttä sekä työn tarjonnan että kysynnän kautta. Lisäksi työn verotus voi vaikuttaa työn tuottavuuteen. Kulutusveroilla on periaatteessa samanlainen vaikutus kotitalouksien käyttäytymiseen kuin työn verotuksella. Jos työn verotus pienentää kouluttautumisen ja muun henkisen pääoman kartuttamisen tuottoa, se on talouskasvun kannalta haitallisempaa kuin kulutuksen verottaminen. Veroryhmän väliraportissa perustellaan painopisteen siirtämistä kulutusverotukseen myös sillä, että tuloverotus rasittaa kotimaisia tuotannontekijöitä ja siten kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia. Kulutusverotus sen sijaan rasittaa myös tuontia. Viennin osalta arvonlisävero palautetaan. Arvonlisäverotuksen erityisenä hyötynä nähdään myös se, että vero ei vaikuta monikansallisten yritysten sijaintipäätöksiin. Veroryhmän raportissa kulutusverojen etuna pidetään myös sitä, että kulutusverojen veropohjan (verotettavien kohteiden muodostama kokonaisuus) liikkuvuus on vähäisempää kuin työvoiman ja erityisesti pääoman liikkuvuus. Toisaalta erityisesti palveluja korvataan paljon itsepalvelulla. On myös mahdollista, että kulutusverojen kiristymisen takia veropohjaa siirtyy entistä enemmän esimerkiksi Viroon. Verotuksen painopisteen siirtäminen ansiotulojen verottamisesta kulutusveroihin johtaa kulutusmahdollisuuksien uudelleenjakoon: pienituloisten kulutusmahdollisuudet pienenevät eniten. Painopisteen muuttaminen ilman merkittäviä tulonjakovaikutuksia edellyttäisi muun muassa korotusta tulonsiirtoihin. Tulonjaon ennallaan pitävien tulonsiirtojen lisäyksen suuruutta ei ole arvioitu veroryhmän väliraportissa. Kulutusverotuksen ohella kiinteistöverotusta pidetään veroryhmän raportissa yhtenä vähiten talouden toimintaa vääristävänä veromuotona. Erityisesti maapohjan kiinteistöveroa pidetään neutraalina verona, joka ei vääristä maanomistajien päätöksiä. Kiinteistöveron etuna pidetään veropohjan vähäistä vaihtelua, mikä helpottaa verotulojen ennustamista. Kiinteistöveroa on myös vaikea kiertää ja sen veropohjaa siirtää. Useissa maissa kiinteistövero kerätään paikallisesti, mikä voi kannustaa paikallishallintoa tuottamaan erilaisia palveluita ja rakentamaan infrastruktuuria alueellaan. Kiinteistöverojen suurin ongelma on sama kuin kulutusveroilla: kiinteistöverolla on kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Pienituloisilla voi olla vaikeuksia kiinteistöveron maksamisessa. Kiinteistövero nostaa myös vuokralla asuvien asumiskustannuksia. Eikä tätä todennäköisesti helpota edes veroryhmän

15 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset raportissa esitetty ehdotus, jonka mukaan kiinteistöveron maksun voisi lykätä kiinteistön myynnin ajankohtaan. Sen sijaan toimenpide vähentäisi selvästi kiinteistöverotulojen ennustettavuutta. Veroryhmän raportissa muistutetaan vielä siitä, että talouskasvun näkökulmasta verotuksessa tulisi pyrkiä mahdollisimman laajoihin veropohjiin, mikä edellyttää siirtymistä pois erilaisista vähennyksistä ja alennetuista verokannoista. Kulutusverojen alennettuja verokantoja on perusteltu niiden tulonjakotavoitteilla. Myös tältä osin raportissa todetaan, että tulonjakotavoitteita voidaan edistää tehokkaammin suorilla tulonsiirroilla, koska kulutuksen rakenne vaihtelee vain vähän kotitalouksien välillä ja alennettujen verokantojen tuki kohdistuu suurelta osin myös hyvätuloisille. 5. VEROTUS JA TULOEROJEN KEHITYS Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa voimakkaampaa kuin muissa OECDmaissa. Tuloerot alkoivat kasvaa 1990-luvun lamavuosien aikana. Tuloerojen kasvuun vaikutti työttömyyden muuttuminen pitkäaikaistyöttömyydeksi, sosiaaliturvan leikkaukset ja verotuksen progressiivisuuden pieneneminen. Verotuksen progressiivisuuden väheneminen johtuu mm. eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymisestä vuonna Ansiotulot säilyivät edelleen progressiivisen verojärjestelmän piirissä, mutta pääomatuloja alettiin verottaa suhteellisella verokannalla. Pääomatulojen suhteellinen verotus pienensi verotuksen progressiivisuutta, koska pääomatulot keskittyvät tulojakauman yläpäähän luvun alun verouudistus alensi osinkotulojen verotusta huomattavasti, mikä osaltaan vaikutti siihen, että pääomatulojen osuus bruttotuloista alkoi kasvaa voimakkaasti erityisesti suurituloisilla kotitalouksilla. Verouudistuksen myötä syntyi voimakas kannustin muuntaa tuloja osinkotuloiksi, koska palkan ylimmän rajaveroasteen ja pääomatuloiksi katsottavan verovapaan osingon veroasteen välinen ero oli verouudistuksen jälkeen aluksi lähes 40 prosenttiyksikköä. Nykyisin ero on edelleen noin 25 prosenttiyksikköä. Tuloeroja mitataan ns. Gini-kertoimella, joka saa sitä suuremman arvon, mitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Tuotannontekijätulojen (palkka-, yrittäjä- ja pääomatulojen) Gini-kerroin kuvaa kotitalouksien tuloeroja markkinoilta saatujen tulojen pohjalta. Bruttotulot koostuvat tuotannontekijätuloista ja saaduista tulonsiirroista. Käytettävissä olevat tulot sisältävät sekä saadut että maksetut tulonsiirrot (eli välittömät verot ja veronluotoiset maksut). Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin on matalin, koska niissä näkyy sekä tulonsiirtojen että verojen tulonjakoa tasoittavat toimenpiteet. Alimmillaan Gini-kerroin oli vuonna 1992 (Gini-kertoimen arvo 19,9). Tästä alkanut tuloerojen kasvu jatkui vuoteen 2000 (Gini-kertoimen arvo 26,7). Tämän jälkeen vuonna 2003 tuloerot alkoivat uudelleen kasvaa. Kuvioista 2 3 nähdään, että suurimmillaan tuloerot ovat toistaiseksi olleet vuonna 2007 (Gini-kertoimen arvo 28).

16 14 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset KUVIO 2. Tuotannontekijätulojen, bruttotulojen ja käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimet Lähde: TK, Tulonjakotilasto 2008 Kuviosta 3 nähdään, että aikavälillä tulojen reaalikasvu on ollut suurituloisimmassa tulokymmenyksessä selvästi parasta (runsaat 100 prosenttia). Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä vastaava tulojen kasvu on ollut vajaat 30 prosenttia.

17 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset KUVIO 3. Tulojen reaalikehitys tulokymmenyksittäin vuosina , keskiarvot, tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettujen käytettävissä olevien tulojen perusteella Lähde: TK, Tulonjakotilasto YRITYS- JA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS Nykyisin osakeyhtiöiden verotus on suhteellista. Suomessa yhteisöverokanta on ollut vuoden 2005 alusta alkaen 26 prosenttia. Useimmissa vanhoissa EU-maissa yhteisöverokanta on prosenttia. Uusissa EUvaltioissa yhteisöverokannat ovat yleensä alle 20 prosenttia. Suomessa osakeyhtiöiden verotus eroaa jyrkästi sen mukaan, onko kysymys listaamattomasta vai listatusta yhtiöstä. Listaamattomasta yhtiöstä maksettu osinko jaetaan verotettavaksi pääomatulona ja ansiotulona. Pääomatuloverotuksen piiriin osingosta luetaan osakkeen nettovarallisuudelle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa vastaava osuus. Tämän nettovarallisuusrajan puitteissa osinko on verovapaata tuloa euroon saakka. Rajan ylittävää osinkoa verotetaan samalla tavalla kuin listatuista

18 16 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset yhtiöistä saatua osinkoa: osingosta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Jos listaamattoman yhtiön jakama osinko ylittää yhdeksän prosentin nettovarallisuusrajan, yli menevästä osasta 70 % on veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Rajanveto listattujen ja listaamattomien välillä voi vaikuttaa yrityksen päätökseen listautua. Taulukon 1 esimerkkilaskelmassa listaamattoman yhtiön osinkoa rasittaa vain 26 prosentin yhteisövero, kun taas listatun yhtiön jakamaan osinkoon kohdistuu yhteensä 40,5 prosentin kokonaisvero. Kokonaisveroon lasketaan yritystason veron lisäksi henkilötason osinkovero. Laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että yritysvero voi osittain siirtyä hintoihin tai vaikuttaa palkkoihin. Korkotulojen lähdevero samoin kuin vuokratulojen vero on 28 prosenttia. Inflaatio voi nostaa merkittävästi korkotulojen tosiasiallista verorasitusta. Esimerkiksi inflaation ollessa kaksi prosenttia ja pääomaverokannan 28 prosenttia neljän prosentin nimellisen korkotuoton reaalinen veroaste on 56 prosenttia. TAULUKKO 1. Esimerkkilaskelma yritys- ja pääomatulojen verotuksesta vuonna 2010 ja valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus Talletus Oma po, Oma po, Asunto tai kor- listaama- listattu tai kiin- % kopaperi % ton yhtiö % yhtiö % teistö % Sijoitus Sijoitetun pääoman tuotto Yhteisövero Tuotto yhteisöverojen jälkeen 3 3 Pääomatulovero 28 1,1 0 0,6 19,6 1,1 Verot yhteensä 1, ,6 40,5 1,1 28 VM:n veroryhmän ehdotus 30 30,2/45,4 45,4 30 Valtiovarainministeriön veroryhmän välimuistiossa osoitetaan, kuinka nykyinen verojärjestelmä kannustaa listaamattoman osakeyhtiön omistajaa kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta sijoittamalla yhtiöön omaa pääomaa. Nettovarallisuuden kasvattamisesta saatava veroetu riippuu mm. omistajan ansiotulon rajaveroasteesta ja tarkasteltavan investoinnin tuotosta. Kannustinvaikutus on vahvimmillaan matalatuottoisissa investoinneissa. Myös käytännössä on havaittu, että nykyinen listaamattomien yhtiöiden verotus kannustaa investoimaan matalatuottoiseen sijoitusvarallisuuteen. Tämä voi merkitä sitä, että nykyjärjestelmä samalla jarruttaa yritysten investointia riskipitoisiin kohteisiin, joihin voi liittyä korkea tuotto-odotus.

19 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Lisäksi nykyinen verotus ohjaa voimakkaasti listaamattomien yhtiöiden osingonjakopäätöksiä, koska verotus kannustaa jakamaan osinkona vähintään verovapaan osingon määrän. Tämä näkyy myös käytännössä: Harjun ym. tutkimuksen mukaan huomattava osa yrityksistä jakaa juuri tuottoprosenttia vastaavan määrän osinkoina. Suomen yritysverojärjestelmä on siis varsin epäneutraali listaamattomien yhtiöiden osalta. Valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamiseksi Valtiovarainministeriön veroryhmän tavoitteena on verojärjestelmä, joka ohjaa mahdollisimman vähän resurssien kohdentumista taloudessa. Uudistuksella tavoitellaan myös verotettavien yhdenmukaisempaa kohtelua. Lisäksi verojärjestelmän on toimittava kansainvälisessä ympäristössä. Erityisesti yhteisöveron, mutta myös pääomatulojen verotuksen, tulee olla kilpailukykyinen. Veroryhmä ehdottaa verotuksen painopisteen maltillista siirtämistä tuloverotuksesta kulutuksen verotukseen siten, että uudistus on staattisesti laskien budjettineutraali. Verojärjestelmän tulee olla myös mahdollisimman yksinkertainen ja ymmärrettävä, ja sen on perustuttava selville periaatteille. Veroryhmä on myös ottanut huomioon, että suuret muutokset verojärjestelmässä aiheuttavat sopeutumisongelmia. Veroryhmä ehdottaa yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamisen perustaksi mallia, jossa verotusta pyritään kehittämään nykyisen verojärjestelmän lähtökohdista (ns. mukailtu nykymalli). Listaamattoman yhtiön jakaman osingon verovapaus poistuisi, ja se korvattaisiin ns. normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Normaalituotolla tarkoitetaan sitä tuottoa, mikä investoidulle pääomalle voitaisiin saada vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta esimerkiksi sijoittamalla joukkovelkakirjalainoihin. Normaalituoton laskemisessa lähtökohtana olisi veroryhmän mukaan keskipitkä valtionlainakorko. Kyseinen korko sisältää pienen riskilisän, joka kompensoisi normaalituoton hyödyntämiseen liittyvää riskiä. Normaalituottoa vastaavasta osingosta 35 prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon, ja normaalituoton ylittävä osinko on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloverokantaa veroryhmä esittää nostettavaksi 30 prosenttiin ja yhteisöverokantaa alennettavaksi 22 prosenttiin. Mukaillulla nykymallilla on kaksi etua verrattuna muihin veroryhmän tarkastelemiin malleihin. Malli kohtelisi listaamattomasta yhtiöstä saatua normaalituottoa samalla tavoin kuin muita verollisia sijoituskohteita. Malli ei myöskään suosisi velkaa rahoitusmuotona verrattuna omaan pääomaan. Normaalituoton ylittävän osingon rajaveroaste olisi 45,4 prosenttia, joka olisi edelleen selvästi alempi kuin ansiotuloverotuksen ylimmät marginaaliveroprosentit. Tulonmuunto-ongelman ratkaisemiseksi veroryhmä ehdottaakin ylimpien marginaaliveroprosenttien alentamista ansiotuloverotuksessa. Nykyisestä ansiotulo-osingon käsitteestä luovuttaisiin kokonaan. Veroryhmän mallissa listatuista yhtiöistä saadut osingot luettaisiin kokonaan saajansa veronalaiseen pääomatuloon, mikä nostaisi listatun yhtiön jakaman voiton verot yhteensä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin.

20 18 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Yhtiöverokannan alentaminen 26 prosentista 22 prosenttiin vähentäisi verotuloja noin 800 milj. euroa. Pääomatulojen verotuksen kiristyminen rahoittaisi tästä noin puolet, ja loput rahoitettaisiin muita veroja korottamalla. Yhteisöverokannan alentamisesta Yhtiöverokannan alentamista 22 prosenttiin voidaan pitää aggressiivisena verokilpailuna, ja Suomi saisi sillä verohäirikön maineen. Irlantia lukuun ottamatta ns. vanhojen EU-maiden (EU 15 -maiden) alin yritysverokanta on 25 prosenttia (2009). Irlannissa yritysverokanta on 12,5 prosenttia, mikä on herättänyt arvostelua muissa maissa. EU 15 -maiden keskimääräinen yritysverokanta on hieman korkeampi kuin Suomen 26 prosenttia (kuvio 4). KUVIO 4. Yritysverokannat (%) EU15 -jäsenmaissa vuonna 2008 ja 2009 Suomella ei ole verokilpailusta johtuvaa painetta yhteisöveron alennukselle. Viime vuonna yritysverokantojen aleneminen pysähtyi Euroopassa. Taloustaantuman ja ikääntymiseen varautumisen takia useimmissa maissa pyritään laajentamaan yritysveropohjaa julkisen talouden tasapainon paranta-

21 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset miseksi. Vaikka itäisessä Keski-Euroopassa yritysverokannat ovat edelleen selvästi alempia kuin EU 15 -maissa, myös yritysten riskit voivat olla näissä maissa suuremmat. Matala verokanta saattaisi kuitenkin houkutella kansainvälisiä yrityksiä näyttämään voittoa Suomessa, mikä voisi ainakin osittain kompensoida verokannan alentamisesta aiheutuvaa verotulojen menetystä. Veronkevennyksillä ei kuitenkaan saada aikaan kestävää kasvua. Yritysverokannan aggressiivinen alentaminen synnyttää paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokilpailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta verotusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla. Tulevaisuudessa verokilpailua saattaa jonkin verran hillitä veroviranomaisten kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja tietojen vaihdon helpottuminen myös veroparatiisien kanssa. OECD:n mukaan veroparatiiseilla tarkoitetaan valtioita tai alueita, jotka tarjoavat ulkomaisille sijoittajille ja yrityksille alhaista verotusta tai nollaverotusta, osallistuvat puutteellisesti kansainväliseen tietojen vaihtoon ja eivät sovella lakeja avoimesti. Tulonmuunto Eriytetyn tuloverojärjestelmän ongelmana on kielteisten tulonjakovaikutusten lisäksi ollut verosuunnittelu. Verokantaero ansiotulojen korkeimpien rajaveroasteiden ja pääomaverokannan välillä on kannustanut muuttamaan ansiotuloa pääomatuloksi. Osittain tulojen muuntaminen on ollut myös palkkatulon muuttamista ns. ansiotulo-osingoksi, josta ei makseta työnantajamaksuja eikä palkkaperusteisia vakuutetun maksuja. Erityisesti TELjärjestelmän (työntekijäin eläkelaki) piirissä olevat yrittäjät ovat nostaneet korvauksen yrityksestään palkan sijasta ansiotulo-osinkona. Ansio- ja pääomatulojen yhdenvertaisuuden parantamiseksi myös osinkotulojen verotukseen tulisi liittää progressiivisuutta. Yrittäjän verotuksessa voidaan ottaa huomioon se, että yritystoimintaan liittyy hallinnollisia velvoitteita, jotka nostavat yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Yritysveropohjan kehittäminen Kansainvälisissä yritysverotusvertailuissa ovat esillä yleensä vain verokannat, koska veropohjien vertailu on erittäin vaikeaa. Suomessa osakeyhtiöverotuksessa veropohja lienee kansainvälisesti vertailtuna melko laaja. Veroryhmä on tarkastellut väliraportissaan kolmea yritysveropohjan kehittämiseen liittyvää kysymystä: tarvetta uudistaa käyttöomaisuuden poistojärjestelmä vastaamaan ns. suunnitelman mukaisia poistoja, velan korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisen tarpeellisuutta sekä tutkimus- ja kehittämismenojen verokannustinjärjestelmän tuomista Suomen verotukseen. Nykyinen verotuksen poistosäännöstö sopii huonosti yhteen kansainvälisen kirjanpitostandardin kanssa. Lisäksi poistojärjestelmä on hallinnollisesti raskas. Matalan inflaation oloissa poistot ovat ylimitoitettuja pitkän käyttöiän

22 20 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset kone-, laite- ja alusinvestointien osalta, eikä järjestelmä näin ollen ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 esitti useita muutoksia poistojärjestelmään, mm. siirtymistä taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvaan irtaimen käyttöomaisuuden (koneet yms.) poistojärjestelmään, mutta esityksiä ei ole toteutettu. Valtiovarainministeriön veroryhmä ei ole käsitellyt poistojärjestelmän uudistamista vaan todennut, että poistojärjestelmän merkitys vähenee yhteisöverokannan alentumisen ja normaalituottomalliin liittyvien neutraalisuusominaisuuksien takia. Verosuunnittelun rajoittamiseksi korkojen vähennysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Vaarana on, että Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Veroryhmä toteaa, että yhteisöverokannan alentaminen 22 prosenttiin pienentää korkovähennyksestä saatavaa hyötyä. Veroryhmä katsoo, että korkovähennysrajoitusten käyttöönottamista olisi syytä tarkastella toisessa yhteydessä. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy veroryhmän mukaan merkittäviä riskejä, eikä ole selvää toisiko tukielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjestelmään. Veroryhmä lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämisen tulisi nojata laajoihin veropohjiin ja mataliin verokantoihin. Näin voidaan parhaiten edistää resurssien tehokasta kohdentumista ja sitä kautta talouskasvua. Yhteisöverokannan alentamista voitaisiin rahoittaa laajentamalla veropohjaa esim. rajoittamalla yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä verotuksessa. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavien korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakenteeseen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja. Vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin Erityisesti taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vähentämistä. Varausta voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työntekijöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista, kehittymistä ja toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Varausta voitaisiin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi. Tavoitteita 1. Yritysverotuksen tulee olla kilpailukykyinen. Suomessa yhteisöveron taso on linjassa relevanttien vertailumaiden kanssa, eikä pakottavaa tarvetta sen alennukselle ole. 2. Pääomatulojen verokantaa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan.

23 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Tulonmuuntoa eli ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi vähennetään esim. ottamalla osinkoverotuksessa käyttöön progressiivinen pääomatulojen verotus. Tämä voidaan toteuttaa verovapaalla osalla ja/tai veroasteikolla (30 % ja 35 %). 4. Säädetään yrityksille vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin. 7. TYÖN VEROTUS Palkka ja siihen rinnastettava tulo muodostavat suurimman osan ansiotuloista. Ansiotuloihin lasketaan myös erilaiset työtuloa korvaavat tulot kuten eläkkeet, sairauspäivärahat, työttömyyskorvaukset ja vanhempainrahat. Väestön ikääntymisen johdosta eläketuloista kertyvien verotulojen osuus kasvaa. Eläketulot määräytyvät paitsi eläkkeensaajien lukumäärän myös työeläkeindeksin kehityksen perusteella. Lisäksi eläketuloja kasvattaa eläkejärjestelmän kypsyminen eli se, että uudet eläkkeet ovat usein tasoltaan korkeampia kuin päättyvät eläkkeet. Sen vaikutus maksettujen eläkkeiden kasvuun on ollut vuodessa noin kahden prosentin suuruinen. Kuviosta 5 nähdään, että eri ansiotulolajeille myönnetään verotuksessa erilaiset vähennykset, ja siksi veroprosentitkin ovat erilaisia. Eläketulon verotus on matalimmilla tulotasoilla huomattavasti kevyempää kuin palkkatulojen ja erityisesti etuustulojen verotus. Lisäksi etuus- ja eläketulojen verotus on hyvätuloisilla palkkatulojen verotusta kevyempää. Työtulon verotuksen keventämistä suhteessa eläke- ja etuustulojen verotukseen on perusteltu työn tekemisen kannattavuuden parantamisella. Liitteessä 2 on kirjattu keskeiset palkkatulojen verotukseen liittyvät vähennykset. KUVIO 5. Veroprosentit eri tulolajeilla 2010

24 22 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Valtion tuloveroa maksetaan ansiotuloista verotettavan tulon suuruuden perusteella. Tulovero ansiotulosta määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan (liite 4). Kunnallisvero on lähtökohtaisesti suhteellista, mutta vähennysten vuoksi kunnallisveroon samoin kuin kirkollisveroon ja palkansaajan sairaanhoitomaksuun tulee progressiivisuutta. Käytännössä siis suurituloinen maksaa suhteellisesti enemmän kunnallisveroa kuin pienituloinen. Kuntien tuloveroprosentti vaihtelee 16,25 ja 21 prosentin välillä vuonna Keskimääräinen kunnallisveroaste on 18,98 prosenttia. Verotulojen lisäksi kunnilla on muita tuloja mm. valtionosuudet sekä maksutulot. Kunnat saavat päättää asiakasmaksujen suuruudesta säädettyjen enimmäismäärien asettamissa rajoissa, ja siksi asiakasmaksut vaihtelevat kunnittain. Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Työntekijän ja työnantajan maksut on esitetty liitteessä 3. Työntekijän työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja päivärahamaksu vähennetään verotuksessa työntekijän veronalaisista tuloista. Maksujen vähennyskelpoisuus keventää veroastetta eniten ylimmillä tulotasoilla. Kirkollisvero on Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten maksama vero. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole verotusoikeutta, mutta ne voivat periä jäsenmaksua muiden yhdistysten tapaan. Keskimäärin evankelis-luterilaisten vero on 1,32 prosenttia. Suomalaisista noin 80 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kansainvälinen veroastevertailu Veroasteella tarkoitetaan verojen ja maksujen osuutta tuloista. Rajaveroaste puolestaan kertoo verojen ja maksujen osuuden tulojen lisäyksestä. Kansainvälisissä vertailuissa verojen ja maksujen osuus saadaan paremmin vertailukelpoiseksi, kun otetaan huomioon sekä työntekijän että työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Tämä johtuu siitä, että eri maissa sosiaalivakuutusmaksut jakautuvat eri tavoin työntekijän ja työnantajan kesken. Seuraavissa tarkasteluissa veroasteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon työvoimakustannuksista menee veroihin ja maksuihin. Työvoimakustannusten rajaveroaste vastaavasti kuvaa sitä, kuinka paljon palkankorotuksesta eli työvoimakustannusten lisäyksestä menee veroihin ja maksuihin.

25 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Kuviosta 6 nähdään, että keskituloisen palkansaajan veroaste oli Suomessa EU 15 -maista seitsemänneksi korkein vuonna Korkein veroaste oli Belgiassa ja matalin Irlannissa. Vertailussa ei oteta huomioon sitä, että joissakin EU 15 -maissa on lisäksi pakollisia sosiaaliturvamaksuja, joita ei lueta verokiilaan, koska maksut maksetaan yksityisille eläkerahastoille tai vakuutusyhtiöille. KUVIO 6. Perheettömän keskituloisen palkansaajan työvoimakustannusten veroaste 2009 (verojen ja maksujen osuus (%) työvoimakustannuksista) Lähde: OECD, Taxing wages Perheettömän pienituloisen (tulot 67 % keskitulosta) samoin kuin hyvätuloisen (tulot 167 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten veroaste oli Suomessa EU 15 -maista kahdeksanneksi korkein vuonna 2009.

26 24 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Työvoimakustannusten rajaveroaste oli Suomessa vuonna 2009 keskituloisella palkansaajalla EU15 -maiden neljänneksi korkein. Keskituloisen palkansaajan tulot olivat tuolloin noin euroa kuukaudessa. Pienituloisen palkansaajan (67 % keskitulosta, noin 2040 e/kk) rajaverokiila oli kuudenneksi korkein ja hyvätuloisen palkansaajan (167 % keskitulosta) seitsemänneksi korkein (kuvio 7). Vuonna 2009 hyvätuloisen palkansaajan tulot olivat Suomessa noin euroa kuukaudessa, mikä on hieman alle vuoden 2009 valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan alarajan ( euroa vuodessa). KUVIO 7. Perheettömän, hyvätuloisen (167 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroaste (verojen ja maksujen prosenttiosuus työvoimakustannusten lisäyksestä) Lähde: OECD, Taxing wages

27 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Taulukosta 2 nähdään, että EU 15 -maissa pienituloisen palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroaste on keskimäärin pysynyt ennallaan viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana. Keskituloisen palkansaajan rajaveroaste on alentunut keskimäärin 0,7 ja hyvätuloisen 1,3 prosenttiyksikköä. Saksassa ja Itävallassa hyvätuloisen rajaveroaste on alentunut eniten. Suomessa rajaveroaste on alentunut kaikilla kolmella tulotasolla, mutta eniten on alentunut (6,7 prosenttiyksikköä) hyvätuloisen työvoimakustannusten rajaveroaste. Samaan aikaan Suomessa palkkaerot ovat kasvaneet erityisesti korkeapalkkaisilla. TAULUKKO 2. Keskituloisen sekä 67 ja 167 prosenttia keskituloista ansaitsevan palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroasteiden muutos , prosenttiyksikköä Keskipalkasta 67 % 100 % 167 % Itävalta 4,6 3,7-19,9 Belgia 5,1-0,8-2,3 Tanska -9,0-7,6-0,6 Suomi -1,9-2,3-6,7 Ranska -10,3-1,2 8,5 Saksa -1,9 0,0-19,0 Kreikka 13,2 6,7 3,4 Irlanti 1,8-2,8 0,5 Italia 3,0-1,7 6,2 Luxemburg -0,2 3,3-6,2 Alankomaat -4,0-11,7 0,0 Portugali 7,7 6,9 7,3 Espanja 1,4 2,5-11,7 Ruotsi -8,4-4,5 4,0 Iso-Britannia -1,5-1,5 16,3 EU 15 0,0-0,7-1,3 Lähde: OECD Progressiivisen verotuksen etuja Progressiivinen vero on vero, jossa veroaste nousee tulojen tai muun verotettavan summan kasvaessa. Useimmissa maissa tuloverot ovat progressiivisia. Käytännössä se tarkoittaa, että suurituloisilla on korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla. Kuten edellä nähtiin, Suomessa työvoimakustannusten veroaste ja rajaveroaste eivät ole EU 15 -maiden korkeimpia. Lisäksi kun otetaan huomioon viime vuosina tapahtunut ansiotuloerojen kasvu, verotuksen progressiivisuutta ei ole tarvetta ainakaan alentaa. Progressiivisesta verotuksesta on hyötyä talouselämän ja koko yhteiskunnan kannalta. Poliittisilla päätöksillä veronkevennyksiä ei aina onnistuta ajoittamaan suhdanteiden kannalta oikein. Sen sijaan progressiivinen verotus toimii automaattisena vakauttajana suhdannevaihteluissa: matalasuhdanteessa palkka- ja yritystulojen pienentyessä verotuskin lievenee automaattisesti ilman eri päätöksiä.

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Ansio- ja pääomatuloverot Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO

VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Taskutilasto 2016 VEROTUS SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( )

LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI ( ) 1 LAUSUSNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE YRITTÄJÄVÄHENNYKSEN SÄÄTÄMISEKSI (18.7.2016) Esityksen poliittinen tausta Esitys yrittäjävähennyksestä juontaa juurensa Suomen Yrittäjien (SY)

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Lausunto 1 (6)

Lausunto 1 (6) Lausunto 1 (6) 25.1.216 Perustuslakivaliokunta Perustuslakivaliokunta 26.1.216. Hallituksen esitys 135/216 vp. Verotuksen ensisijaisena tavoitteena on julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen. Verotuksella

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. 01. Ansio- ja pääomatuloverot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

TUKIPAKETIN VEROTUS JA

TUKIPAKETIN VEROTUS JA TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS Verohallinto Sisällys Tukipaketin verotus Tukipaketin verotus Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (Verohallinnon ohje 7.9.2015) Verokortin hakeminen Vero.fi-sivuston

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot

Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot 9.2.216 Luonnos Sote- ja aluehallintouudistuksen veromallivaihtoehdot Tässä muistiossa tarkastellaan sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti

Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä. Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti Elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennettävä Elintarvikkeiden arvolisäverotusta selvittäneen työryhmän raportti 23.3.2006 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Jäsenet Sihteerit Kyösti Karjula Esko Kiviranta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Verohallinto

Sisällysluettelo. Verohallinto TASKUTILASTO 2009 Verohallinto Verohallinto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Se kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Verohallinnon lisäksi veroja ja

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa

Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Yrittäjien tulot ja verot vuodelta 2003 maksuunpannussa verotuksessa Risto Suominen Suomen Yrittäjät 17.1.2005 2 YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT VUODELTA 2003 MAKSUUN- PANNUSSA VEROTUKSESSA Yhteenveto - Yrittäjän

Lisätiedot

Muistio Eugen Koev. Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

Muistio Eugen Koev. Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki Akavan ansiotuloverotuksen linjaukset Muistio 18.11.2016 Eugen Koev Rautatieläisenkatu 6 puh. 020 7489 400 00520 Helsinki www.akava.fi 1 (7) Akavan ansiotuloverotuksen linjaukset Akavan strategiassa ansiotulojen

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 149/2012 vp. tilityksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Veroratkaisujen vaikutuksesta

Veroratkaisujen vaikutuksesta Onko pienituloiset unohdettu verouudistuksissa? Pertti Honkasen laskelmien mukaan pienten palkkatulojen verotus on keventynyt vuosina. Verohelpotukset ovat kuitenkin suhteellisesti eniten kasvattaneet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Liite 5 Kuntien verotulojen alentaminen sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä

Liite 5 Kuntien verotulojen alentaminen sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä 9.2.2016 Luonnos Liite 5 Kuntien verotulojen alentaminen sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä Kun sote- ja aluehallintouudistuksen yhteydessä kuntien tehtäviä siirretään maakunnille, myös kuntien

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2003 Tilastotietoja veroista vuodelta 2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

VEROTUS. 3.5.2016 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1

VEROTUS. 3.5.2016 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 VEROTUS Yhteisöjen ja henkilöiden verotus Varakkaiden veroedut ja paratiisit Verorikollisuuden kitkeminen Veroetujen poistaminen Veronmaksukykyiset Verotuksen oikeudenmukaisuus Verotuksen vaikutus tulonjakoon

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Oppositiopuolueiden varjobudjetit Niku Määttänen, Etla

Oppositiopuolueiden varjobudjetit Niku Määttänen, Etla Oppositiopuolueiden varjobudjetit 2017 Niku Määttänen, Etla 1. Johdanto Kaikki oppositiopuolueet ovat esittäneet omat vaihtoehtonsa hallituksen vuoden 2017 talousarvioesitykselle. Nämä niin kutsutut varjobudjetit

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2009

Talousarvioesitys 2009 4.2. Verotuloarviot Verokertymiin vaikuttaa veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2002 Tilastotietoja veroista vuodelta 2002 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Tilastotietoja veroista

Tilastotietoja veroista Tilastotietoja veroista vuodelta 2004 Tilastotietoja veroista vuodelta 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 160 01 Telefaksi 09 160 33123 Internet www.vm.fi

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

HE 194/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 194/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja tuloverolain

Lisätiedot