Lausunto 1 (7) SAK / Työehdot-osasto; Kasvu- ja vaikuttaminen osasto/pentti, Kaukoranta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (7) Työehdot-osasto; Kasvu- ja vaikuttaminen osasto/pentti, Kaukoranta SAK / 2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Tarja Järvinen/Ilari Valjus Snellmaninkatu 1 A, PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne VM077:00/2016 Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävä Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista (Valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017). Yhteenvetona yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportin ehdotuksiin SAK esittää seuraavaa: SAK pitää työryhmän analyysiä yritys- ja osinkoverotuksen osalta oikeana. Suomen yritysverojärjestelmä on hyvä eikä siinä ole akuutteja muutostarpeita. Osinkoverotuksen osalta SAK tukee työryhmän ehdotusta. Esitetty uudistus lisäisi yritysten kasvun edellytyksiä, madaltaisi tuloeroja ja lisäisi valtion verotuloja. Ansiotuloverotuksen osalta työryhmän ehdotukset eivät ole perusteltuja. Mahdolliset tuloveron alennukset tulisi tulevaisuudessakin kohdentaa valtion tuloveroasteikon alapäähän, jotta saataisiin parhaat työllisyysvaikutukset. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli tarkastella Suomen yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Erityisinä kysymyksinä työryhmä on raportissaan käsitellyt yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelua sekä osaamisen kartuttamisen verokohtelua. Työryhmän toimeksiantoon kuului myös osinkoverotuksen ja ansiotuloverotuksen tarkastelu siltä osin kuin ne liittyvät edellä mainittuihin kysymyksiin. Työryhmän tehtävänä oli myös esittää näkemyksensä investointien edistämiseksi tarkoitetun varauksen käyttöönotosta yritysverotuksessa. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli käsitellä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa mainitut osinkoverotuksesta tehtävät erillisselvitykset, joista toinen koski First North -kauppapaikalle listautuvien yhtiöiden osinkoverotusta ja toinen pienten osinkojen verovapautta.

2 Lausunto 2 (7) Yksityiskohtaisina kommentteinaan yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportin ehdotuksiin SAK esittää seuraavaa: Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset Yhteisöverokanta Veropohja ACE- ja CBIT-mallit Valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmä ei ehdota muutoksia yritysverotukseen. Työryhmä pitää Suomen nykyistä yritysverojärjestelmää kilpailukykyisenä. SAK:n mielestä myös Suomen nykyinen yhteisöverokannan taso on tällä hetkellä matala kansainvälisestikin verrattuna, eikä tarvetta sen alentamiselle entisestään ole. Työryhmän raportissaan esittämän käsityksen mukaan Suomessa ei ole myöskään välitöntä tarvetta muuttaa yritysten verotettavan tulon eli veropohjan laskentasäännöksiä. SAK:n mielestä laaja veropohja tulee säilyttää jatkossakin. Hyvä verojärjestelmä on myös oikeudenmukainen ja vakaa sekä verotus ennustettavaa. Kuten yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportissakin on esitetty, laaja veropohja edistää verotuksen neutraalisuutta, mikä on tärkeää myös kasvun ja investointien kannalta. Suomen tulee kuitenkin olla valmis muuttamaan sisäistä lainsäädäntöään muun muassa komission direktiiviehdotuksen yhteiseksi yhteisöveropohjaksi edetessä ja muutoinkin aktiivisesti edistää EUlainsäädännön voimaantuloa tältä osin. SAK haluaa tässä yhteydessä lisäksi korostaa, että Suomen tulee kotimaisen yritysverojärjestelmämme tarkastelun lisäksi sitoutua myös kansainvälistä yritysverotusta, erityisesti veropohjan rapautumista ja verokiertoa ehkäisevän sekä yritysten verotietojen julkistamista koskevan EU-lainsäädännön sekä myös OECD:n BEPS- hankkeen kansainvälisten verotusta koskevien standardien implementointiin. SAK:n mielestä nykyistä poistojärjestelmää voidaan tarkastella siinä vaiheessa, kun komission direktiiviehdotus yhteiseksi yhteisöveropohjaksi etenee. Poistojärjestelmän olisi hyvä paremmin vastata yrityksen hyödykkeiden taloudellista kulumista ja käyttöaikaa. Carry back menetelmän käyttöönottoa Suomessa SAK ei pidä ainakaan tässä vaiheessa perusteltuna, koska kuten raportissakin on esitetty, se heikentäisi huomattavasti verotulojen ennustettavuutta ja lisäksi siihen liittyy merkittävä riski verotuottojen menetyksestä. Kansainvälisestä kehityksestä riippuen ACE-mallin tyyppisen oman pääoman vähennyksen käyttöönottaminen voi tulla harkittavaksi kansainvälisen kehityksen myötä tulevaisuudessa myös Suomessa. SAK:n näkemyksen mukaan ACE/AGI-mallin käyttöönotto Suomessa voisi olla mahdollinen. Oman pääoman vähentämiseen perustuva malli voitaisiin ottaa käyttöön asteittain siten, että vähennys koskee vain järjestelmän voimaantulon jälkeen kertynyttä omaa pääomaa. Näin voidaan pienentää verotuottovaikutuksiin ja käyttäytymisreaktioihin liittyviä riskejä.

3 Lausunto 3 (7) Viron yritysveromalli Varaus investointien edistämiseksi T&K-toiminnan verokannustin Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus SAK:n mielestä Viron yritysveromallin kaltaista järjestelmää ei tule ottaa käyttöön Suomessa. Kehittyneessä taloudessa, jossa rahoitusjärjestelmä toimii hyvin, yhtiöön jätettyjen voittojen voimakas suosiminen verotuksessa voi lukita pääomia vanhoihin yrityksiin, mikä voi johtaa tehottomiin investointeihin ja heikentää yrityskentän uudistumista. Viron mallin toteuttaminen Suomessa voisikin olla talouskasvun kannalta haitallista. Viron verojärjestelmän soveltaminen edellyttäisi muutoksia myös henkilöverotukseen. Viron mallissa yksi veropohja poistettaisiin Suomessa kokonaan. Suoraviivainen pidätettyjen voittojen vapauttaminen yhteisöverosta synnyttäisi suuria veroastekuiluja palkan, osingon ja pidätetyn voiton veroasteiden välille. Kuilut synnyttäisivät verosuunnittelua sekä kannusteita tulonmuuntoon ja vaikuttaisivat näin ollen verovelvollisten käyttäytymiseen, mikä saattaisi heijastua negatiivisesti verotuottoihin ja talouden kehitykseen. SAK pitää erittäin perusteltuna yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportissaan esittämää lopputulemaa siitä, että niin sanottua investointivarausta tai muunlaistakaan tuloksentasausvarausta ei tule käyttöönottaa. Erilaiset varausjärjestelmät ovat yleensä monimutkaisia soveltaa ja aiheuttavat sekä verovelvolliselle että Verohallinnolle turhaa hallinnollista taakkaa. Suomen matalan verokannan ja laajan veropohjan yritysverojärjestelmään varaukset eivät sovi ja ne johtaisivat verotuottojen vähenemiseen, mitä ei voida pitää tässä taloudellisessa tilanteessa hyväksyttävänä. SAK:n mielestä yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee ensisijassa tukea niin sanotuilla suorilla tuilla. Komission direktiiviehdotukseen yhteiseksi veropohjaksi sisältyy myös T&K-kannustin. Tästä johtuen SAK:n mielestä uutta T&K-verokannustinta ei ainakaan tässä vaiheessa tule ottaa käyttöön, huomioiden myös aiemmin voimassa olleen T&Kverovähennyskokeilun epäonnistuminen tavoitteissaan. Työryhmäraportin mukaan listaamattomien yhtiöiden eli ei pörssissä noteerattujen yritysten jakamien osinkojen verotus ohjaa osingonjakoa voimakkaasti ja aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen. Lisäksi nykyinen osinkoverotusmalli heikentää investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin. Tämä on omiaan laskemaan työn keskimääräistä tuottavuutta, jolloin myös palkkataso laskee. Asialla on kokonaistaloudellista merkitystä, koska nettovarallisuudeltaan suhteellisen suuret yritykset työllistävät merkittävän osan kaikista listaamattomien yritysten työllistämistä työntekijöistä.

4 Lausunto 4 (7) Kuten työryhmän raportissa todetaan, osinkoverotus suosii nettovarallisuutta kerryttäneitä, aineellista pääomaa hyödyntäviä yhtiöitä aineetonta pääomaa hyödyntävien yhtiöiden kustannuksella, mikä voi hidastaa talouden rakennemuutosta. Toisaalta yritysten vakavaraisuus voi helpottaa sopeutumista suhdannevaihteluihin. Myös verotuksen tason ero listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä on liian suuri. Listattujen yhtiöiden jakamien osinkojen verotukseen työryhmä ei esitä muutosta. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta pitäisi työryhmän mukaan muuttaa siten, että osakkaan saamien kevyemmin verotettujen osinkojen laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin kahdeksasta prosentista neljään prosenttiin. Prosentti olisi näin lähempänä muista kohteista saatavaa tuottoa eli verotuskohtelu olisi nykyistä tasapuolisempaa verrattaessa omaan yhtiöön ja muihin kohteisiin tehtyjä sijoituksia. Omistajayrittäjä voisi siis ehdotuksen mukaan nostaa kevyemmin verotettua osinkoa neljän prosentin verran yrityksensä nettovarallisuudesta. Yrityksen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä sen varoista velat. Osingon veronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin. Toinen puoli eli 60 prosenttia osingosta olisi edelleen kokonaan verovapaata. Käytännössä tämä tarkoittaisi omistajayrittäjän veroasteen nousua 26 prosentista noin 30 prosenttiin, kun otetaan huomioon sekä yrityksen että osakkaan verotus kokonaisuutena. Jos yhtiö jakaisi enemmän osinkoa kuin tuottoprosentti nettovarallisuudesta sallii huojennettuja osinkoja, niin ylimenevästä osasta osinkoa 75 prosenttia olisi ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata, kuten nykyisinkin. Huojennetusti verotetun osingon euron enimmäisraja poistettaisiin. Tämän katsottaisiin poistavan yhtiöiltä kasvun esteen. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että rajan poistaminen tarkoittaisi myös sitä, että tietyissä tilanteissa, jos yrityksellä on erittäin suuri nettovarallisuus, osakkaan nostamien isojen osinkojen verotus jopa kevenisi suurimmalla osalla omistajayrittäjiä osinkojen verotus kuitenkin kiristyisi ja kokonaisuutena uudistus olisi tuloeroja kaventava. SAK:n mielestä olennaista muutoksessa on kuitenkin se, että verotus ei ohjaisi osingonjakopäätöksiä, eikä houkuttelisi muuntamaan kovemmin verotettavaa ansiotuloa osingoiksi eli kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi. SAK:n näkemyksen mukaan muutos saattaisi myös pienentää houkutusta toimia osakeyhtiönä tai osakkaan nostaa yhtiöstään vain osinkotuloja palkansaajan asemaan verrattuna. Muutokset myös hieman yksinkertaistaisivat osinkoverotusta vaikka edelleenkin se olisi monimutkaista. SAK:n mielestä osinkoverotuksen muuttamista koskevat esitykset ovat hyviä. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta tulee SAK:n näkemyksen mukaan pikimmiten uudistaa. Verotuksen on oltava sillä tavoin neutraalia, ettei se vaikuta verovelvollisten valintoihin.

5 Lausunto 5 (7) First North -kauppapaikalle listautuvat yritykset ja listautumiskynnys Pienten osinkojen verovapaus SAK näkemyksen mukaan edellä esitetty listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen edotettu muutos alentaisi myös listautumiskynnystä. Kasvun esteitä on parempi poistaa kehittämällä osinkoverotusta neutraalimmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi kuin siirtelemällä kasvukynnystä paikasta toiseen. Ansiotuloverotus SAK ei pidä pienten osinkojen verovapautta perusteltuna. Verovapaudesta hyötyisivät lähinnä suurituloiset. Pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla on hyvin harvoin merkittäviä osinkotuloja. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdottaa, että ansiotulon rajaveroastetta eli lisätuloista menevää veroa alennettaisiin noin euroa vuodessa ansaitsevilla. Työryhmän mukaan pitkällä aikavälillä rajaveroasteita tulisi pyrkiä alentamaan niin, etteivät ne ylittäisi 50 prosenttia millään tulotasolla. SAK ei pidä oikeudenmukaisena eikä perusteltuna suurituloisten marginaaliveron alentamista. Alennus olisi myös fiskaalisesti merkittävä. Kuten työryhmäkin toteaa, tuloverotuksen merkittävimmät työllisyysvaikutukset ovat ekstensiivisellä eikä intensiivisellä marginaalilla. Työllisyyden kannalta marginaaliverojen sijasta huomio tulisi kiinnittää työllistymisveroasteisiin. Tämän vuoksi mahdolliset tuloverotuksen alennukset on syytä kohdentaa pienituloisille. Ansiotulojen verotus sekä lisää että vähentää työn tarjontaa. Verotuksen kiristäminen lisää työn tarjontaa, jotta kulutus pysyisi samana kuin ennen veron kiristystä. Vastaavasti verotuksen kiristäminen vähentää työn tarjontaa, koska vapaa-ajan hinta halpenee verotuksen kiristyessä. Tuottavuuden kehityksen kannalta suurituloisten veroale tuskin on tehokas keino. Koulutusvalintoja voidaan veroporkkanoiden sijasta suoremmin ohjata säätelemällä aloituspaikkojen lukumääriä ja tukemalla aikuiskoulutusta. Tuottavuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi T&K-tuilla. Työryhmä ei löytänyt vakuuttavaa näyttöä siitä, että korkeasti koulutettujen maasta- tai maahanmuuttoon voisi tai kannattaisi vaikuttaa ansiotuloverotusta keventämällä. Maastamuuttoon vaikuttanevat ensisijaisesti muut tekijät kuin verotus, esimerkiksi viime aikoina nopeutunut korkeasti koulutettujen maastamuutto liittyy enemmin Suomen heikkoon taloustilanteeseen kuin verotukseen. Lisäksi korkea verotus ei ole ongelma, jos verotukselle saadaan vastinetta, kuten turvallisuutta tai hyvä päivähoito lapsille. Työryhmä arvioi, että suurituloisten veroale ei pidemmällä tähtäimellä johtaisi verotulojen alenemiseen. Tämä väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Tutkimuskirjallisuuden perusteella suurituloisten verotettavan tulon joustot johtuvat pääosin verosuunnittelusta ja tulomuunnosta (kts esimerkiksi

6 Lausunto 6 (7) Matikka, Harju ja Kosonen 2014). Kun tulomuunnon huomioi, niin ylimpien marginaaliveroasteiden alennus ei Suomessa rahoittaisi itseään. Kestävyysvajeen ja matalan työllisyyden oloissa veropolitiikassa on noudatettava malttia ja pidettävä työllisyysvaikutukset keskiössä. Jopa 250 miljoonan euron veronkevennyksen suuntaaminen suurituloisille ilman vakuuttavaa näyttöä työllisyys- tai tuottavuushyödyistä ei ole perusteltua. Myös tuloerojen kannalta suurituloisille kohdennettu veroale olisi kestämätön. Progressiivinen verotus kaventaa myös sukupuolten välisiä tuloeroja. Mahdolliset ansiotulon veronkevennykset tulee näin ollen myös jatkossa suunnata pieni- ja keskituloisille. Koulutuksen verokohtelu Työryhmä ehdottaa myös kolmen päivän koulutusvähennyksen poistamista. Koulutusvähennyksen kokonaan poistamista SAK ei hyväksy. Tavoitteet sen taustalla ovat yhä olemassa, eikä vähennys ole vielä ehtinyt vakiintua. Vähennyksen poistamista ei voida perustella sillä, ettei se toimi. Koulutusvähennystä tulisikin sitä vastoin nyt pikaisesti uudistaa, jotta se parantaisi jokaisen työntekijän mahdollisuutta kehittää ammatillista osaamistaan. Lainsäädäntöä valmisteltaessa sovittiin, että lainsäädännön tavoitteiden toteutumista tarkastellaan, kun lakien voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta. Mikäli vähennyksen tavoitteet eivät tällöin olisi toteutuneet, sovittiin myös, että lainsäädäntöä välittömästi parannetaan. SAK huomauttaa, että myös Valtiovarainministeriö sitoutui tähän menettelyyn lainsäädännön valmisteluvaiheessa ja edellyttää, että tavoitteiden toteutumisen tarkastelu ja jatkotoimenpiteet lainsäädännön muuttamiseksi toteutetaan sovitulla tavalla. Työryhmän tuloverolakiin ehdottama erillinen säännös työnantajan järjestämän koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa ei SAK:n näkemyksen mukaan samalla tavalla kannusta työnantajia kouluttamaan jokaista työntekijää. Hyvää ehdotuksessa on, että työnantajan kustantama peruskoulutuskin säädettäisiin verovapaaksi. Ongelma ehdotuksessa taas on, että myös hyvin kalliitkin, tutkintoon johtavat koulutukset (MBA-koulutukset yms.) voisivat rajoituksetta tulla verovapauden piiriin. Työryhmä ei kvantitatiivisesti arvioinut verovapauden verotuottovaikutuksia tai vaikutuksia kouluttautumiseen. Jää siis epäselväksi, onko ehdotus valtion kannalta kustannustehokas tapa tukea kouluttautumista. Ehdotus on myös omiaan kasvattamaan tuloeroja, koska kalleimmat työnantajien rahoittamat koulutukset (esim. MBA-koulutukset) kohdentuvat lähinnä suurituloisille. On myös arvioitava, kenen kouluttautumista verovapaus edistäisi. Työllisyyden kannalta olennaisinta olisi parantaa vähän koulutettujen osaamista. Suomessa on noin aikuista ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Näiden ihmisten koulutukseen investoiminen on yhteiskunnan kannalta järkevämpää kuin korkeasti koulutettujen lisäkouluttaminen. Valtion verotuloja vähentävä ja tuloeroja kasvattava ehdotus voidaan perustella vain, jos sillä saadaan merkittäviä vaikutuksia

7 Lausunto 7 (7) kouluttautumiseen. Ehdotusta pitäisi verrata myös vaihtoehtoisiin tapoihin tukea kouluttautumista (aikuiskoulutuksen tuet ym.). Työryhmän löytämät perustelut eivät SAK:n näkemyksen mukaan tältä osin vakuuta. SAK:n mielestä työnantajan kustantaman koulutuksen verotuksen sääntely, joka perustuu tulon veronalaisuutta koskevaan tuloverolain yleissäännökseen ja vakiintuneeseen verotus- ja oikeuskäytäntöön sekä Verohallinnon ohjeisiin, voisi myös jäädä ennalleen. Tällöin myöskään symmetriaperiaatteeseen, jonka mukaan vastaava työntekijän itse maksama koulutus olisi hänen omassa verotuksessaan ansiotulojen tulonhankkimismenona vähennyskelpoinen, ei tarvitsisi puuttua. SAK pitää symmetriaperiaatetta lähtökohtaisesti perusteltuna. Mikäli työnantajan intressissä oleva koulutus säädettäisiin erikseen työntekijälle verovapaaksi, tulisi verovapaaksi kuitenkin katsoa enintään kohtuulliseksi katsottava määrä työnantajan maksamia koulutuksen kustannuksia. Lainkohdassa tulisikin näin ollen määritellä euromääräinen enimmäisraja verovapaaksi katsottaville työnantajan maksamille tavanomaisille ja kohtuullisille koulutuskustannuksille, jotta sääntely ei esimerkiksi houkuttelisi järjestelyihin, joissa palkkaa saatettaisiin korvata verovapaalla koulutuksella. SAK:n mielestä veropohjaan ei tule tehdä tällaisia aukkoja ilman perusteellista analyysiä verotuottojen menetyksistä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry