Kokemuksia ja esimerkkejä korjaavista toimenpiteistä ohjelmakaudella Helsinki Eliisa Hujala TEM/AKY

Transkriptio

1 Kokemuksia ja esimerkkejä korjaavista toimenpiteistä ohjelmakaudella Helsinki Eliisa Hujala TEM/AKY

2 Järjestelmä+ hanketarkastushavainnot ESR ja EAKR toimintasuunnitelmat Kansalliset otantatarkastukset VTV:n toiminnan/tuloksellisuustarkastukset Erillistarkastukset

3 Komissio ESR 2003 Valintaprosessin jäljitysketju oli puutteellinen eikä se ollut läpinäkyvä. Oli mahdotonta todentaa miten valinta oli tapahtunut. Vaikka arviointeja oli tehty, ei voitu todentaa millä perusteilla valinta on tapahtunut. Maksatushakemusten tarkastamisessa todettiin puutteellisuuksia. Ei voitu selvittää luotettavasti, mitä maksatushakemuksista oli tarkastettu. Selityksiä saatiin, mutta ei todisteita siitä mitä oli varmennettu ja tarkastettu. Dokumentointi oli puutteellinen. Rahoitustehtävät ja maksutehtävät on eroteltava toisistaan selvästi. Palveluita hankittaessa ei ole noudatettu julkisista hankintojen periaatteita.

4 Komissio ESR 2006 Tarkastuksen kohteena oli 2006 Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma ja erityisesti hallintojärjestelmien toimivuus hallintoviranomaisen ja ESR:n maksuviranomaisen tehtävien hoidon osalta. Ohjelmalle annettiin limited assurance/rajallinen varmuus, mikä tarkoittaa, että yksi tai useampi hallinto- ja valvontajärjestelmien keskeinen menettely on jäänyt toteuttamatta tai ne on toteutettu niin puutteellisesti tai niin harvoin, että niiden perusteella ei voida määritellä maksatushakemuksen paikkansapitävyyttä, tukikelpoisuutta eikä kattavuutta tai ehkäistä sääntöjenvastaisuuksia. Tästä syystä komissio pysäytti väliaikaisesti tavoite 1 Pohjois-Suomen ohjelman ESR-maksut. Suomen viranomaiset laativat tämän jälkeen toimintasuunnitelman (action plan), jonka hyväksyttyään komissio käynnisti 6 kk pysäytyksen jälkeen uudelleen.

5 Komissio ESR 2007 Pohjois-Suomen ESR-tarkastuksen 2. vaiheen hanketarkastuksessa 2007 tarkasteltiin toimintasuunnitelman täytäntöönpanotilannetta (Tavoite 1, 2, 3 ja Equal-ohjelmat). komission tarkastajat suhtautuivat epäilevästi suoritettujen korjaavien toimien laatuun ja kattavuuteen erityisesti Tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallintoviranomaisen toiminnassa. Edellytettiin käynnistettäväksi riskianalyysiin ja tarkastuslistoihin pohjautuvia HVO:n järjestelmällisiä tarkastuksia kaikissa ohjelmissa kattavan ESR-tarkastussuunnitelman perusteella. - > otettiin käyttöön TEM perustamisen yhteydessä 2008

6 ESR-seurantatarkastus 2007 Komissio totesi, että hallinto- ja maksuviranomaiset olivat ottaneet vuoden 2007 alusta käyttöön uudet menoilmoituksen varmennustoimenpiteet ohjelmakaudelle Komissio oli jo aikaisemmissa tarkastuksissa edellyttänyt hallinto- ja maksutehtävien parempaa eriyttämistä viranomaisten itse toteuttamissa projekteissa. - > itse toteutetuissa projekteissa otettiin käyttöön samanlainen maksatushakemusmenettely kuin muissakin projekteissa.

7 ESR otantatarkastushavainnot Projektien valintakriteereiden määrittely, käyttö ja dokumentointi vaihteli eri viranomaisissa merkittävästi. Vain joissakin viranomaisissa valinnoille asetettujen vaatimusten täyttyminen pystyttiin osoittamaan dokumentaatiolla. Lakia julkisista hankinnoista (1505/1992) ei aina sovellettu hankinnoissa. Tavarat ja palvelut on esimerkiksi usein hankittu suorahankintana ilman lain tarkoittamaa erityistä syytä. Maksatushakemusten käsittelyajat olivat eräissä viranomaisissa kohtuuttoman pitkiä. Asiakirjojen diarioinnissa oli usein puutteita. Itse toteuttavissa hankkeissa viranomaisen omaan kirjanpitoon tulevien kustannusten osalta rahoittaja ei tarkastanut kustannusten tukikelpoisuutta, eikä päättänyt kustannusten hyväksymisestä hankkeelle. Useissa viranomaisissa projekti- ja rahoituspäätöksistä sekä maksatuksen valmistelusta ovat vastanneet samat henkilöt, eikä tehtävien eriyttäminen ole toteutunut säädösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Paikalla tehtyjä varmennuksia ei tehty ohjelmakauden alusta lähtien suunnitelmallisesti eikä niitä aina dokumentoitu riittävästi

8 ESR otantatarkastushavainnot Palkkakustannusten kirjaus ei kaikilta osin ole perustunut kattavaan työaikaseurantaan. Välillisten kustannusten laskentaperusteet eivät ole olleet todennettavissa. Osallistujien palkkakustannukset oli ilmoitettu arviomääräisinä eikä todellisten palkkojen mukaan. ESR sääntöjenvastaisuudet: Koulutushankintojen kilpailuttaminen Koulutettavat henkilöt tukialueen ulkopuolelta (ex-sääntö 12) Osallistujien rekisteröinnissä puutteita (riski, vakavia tarkastushavaintoja kansallisesti rahoitettujen tukijärjestelmien osalta Yleiskustannukset (perustuttava tosiasiallisiin eikä laskennallisiin kustannuksiin)

9 Komissio ESR 2008 Asiakirjoihin perustuvissa tarkastuksissa todettiin tyypillisiä ongelmia, joita oli havaittu Suomessa aiempien tarkastusten yhteydessä: projektien valinta 4 artiklan mukaisia varmennuksia koskevat dokumentointipuutteet riittämätön tehtävien erottelu 4 artiklan mukaisiin varmennuksiin liittyvät laatuongelmat. (dokumentoinnin puutteet, hvo-ohjeistuksen ja valvonnan puutteet, seurataan ainoastaan määrällistä toteutumaa 40 % hankkeista, po. myös :sta)

10 Projektien valinta hakemuksen arvioinnissa ei käytetty arviointilomaketta hakemuksen arvioinnissa ei käytetty pisteytysjärjestelmää lomake on kyllä olemassa, mutta siinä on vain vähän tietoja projektin laadullisista näkökohdista (valintakriteerit) Art. 4 varmennukset ei käytetty tarkistuslistaa (lukuisia havaintoja) Ei käytetty allekirjoitettua tarkistuslistaa tarkastuksessa ei varmennettu kirjanpitoa Paikalla tehdyssä 4 artiklan mukaisessa tarkastuksessa ei varmennettu kirjanpitoa.

11 Tehtävien eriyttäminen Maksupyynnön tarkasti sama henkilö, joka arvioi projektihakemuksen. Maksupyynnön hyväksyi todennäköisesti sama henkilö, joka arvioi projektihakemuksen asiasta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa, sillä rahoituspäätöksen valmisteluun liittyviä tehtäviä ei dokumentoitu riittävästi.

12 Jäsenvaltion toimenpiteet EU:n ja kansallisissa tarkastuksissa esitettyjen havaintojen johdosta TM täydensi ja tarkensi omaa ohjeistustaan menojen varmentamisen osalta ja TM antoi ESR:n osalta ohjeen ohjelmakauden toimeenpanon käynnistämiseksi. Ohje sisälsi menettelytapaohjeet mm. tehtävien eriyttämisestä ja hankkeiden valinnasta. HVO ohjeistus välittäville toimielimille sisältää yksityiskohtaiset ohjeet hankkeiden valinnasta, menojen varmentamisesta ja tehtävien eriyttämisestä.

13 Yksittäiset havainnot hankkeissa Tilavuokra osoittautui sisäiseksi laskuksi, jota ei tosiasiassa ollut maksettu. Tilakustannusten veloitusperusteena olisi käytettävä todellisia kustannuksia joista ei ollut tarkastushetkellä saatavilla tietoja, joten kyseinen summa katsottiin 100% tukikelvottomaksi. Selitys osoitti selvästi, että kyseessä oli toteuttajan itselleen maksama tai täsmällisemmin sanottuna toteuttajan eri osastojen välinen vuokra. Selityksen tueksi ei esitetty laskelmia, jotka olisivat esimerkiksi osoittaneet ettei nimelliseen vuokraan sisältynyt sisäistä voittomarginaalia. Komission yksiköt aikovat tehdä sitä koskevan rahoitusoikaisun. Suomen viranomaiset eivät myöskään antaneet lisätietoja tämäntyyppisten vuokrien kokonaissummasta, kuten EMPL:n tarkastajat olivat pyytäneet, minkä vuoksi oikaisua on sovellettava kaikkiin projektin vuokriin.

14 Palkkaus, työaikakirjanpito Palkkaus oli kohdennettu arvioon perusteella po. luotettavat ja tarkat työaikakirjanpidon tiedot. Jäsenvaltion vastaus: Ohjelmakauden alussa hanketoimijoita ohjeistettiin pitämään työaikakirjanpitoa hankeajalta, mutta siitä ei vaadittu toimittamaan maksatushakemuksen liitteenä työaikakirjanpitoa kuin tarvittaessa. Ohjeistuksessa ei määritelty myöskään pidettävän työajanseurannan tapaa. Tuensaaja on toimittanut työaikakirjanpidon toteuman molempien työntekijöiden osalta. Kustannusten kohdentamisesta on saatu riittävä tieto. Komissio: Vastaus hyväksytään työaikakirjanpidon osalta, koska tarvittava asiakirjanäyttö esitettiin.

15 Palkkaus, bonukset Projektipäällikölle maksettiin projektin päättyessä bonuspalkka. Bonusta ei voida pitää kustannustehokkaana, koska sitä ei ollut määritetty eikä sovittu työsopimuksessa. Suomen vastaus: TE-keskus perii takaisin aiheetta maksetun bonuspalkan 3 770,00 euroa. Lisäpalkka ei ole hyväksytyn projektisuunnitelman mukainen eikä siitä ole sovittu projektipäällikön työsopimuksessa. Näin ollen kustannus ei ole hyväksyttävä.

16 Hankkeen alihankinnat TE-keskusten lukuiset hankinnat ammattikorkeakoululta ilman tarjouskilpailua Palveluja hankittiin ilman julkista tarjouskilpailua, virheen laskettiin olevan 25 prosenttia. Suomen vastaus: Havainnon johtopäätös virheellinen, ei takaisinperintää. Koulutuspalvelut TE-keskus on hankkinut suoraan projektilta hankintasopimuksella ja maksatus on perustunut sopimustekstin mukaan kirjanpidossa esitettyihin toteutuneisiin kustannuksiin. Menettely perustuu komission antaman rakennerahastojen yhteisrahoituksen tukikelpoisuutta koskevan asetuksen (EY) N:o 1145/2003 liitteen säännön 1 kohtaan 3. Alihankinta, jonka 3.1. b- kohdan mukaan välittävien ja konsulttien kanssa tehtävät alihankintasopimukset ovat tukikelpoisia, jos lopullinen edunsaaja pystyy perustelemaan maksun suoritetun työn tai palvelun tosiasiallisella arvolla. Selvitty hankintaa koskeva hankintasopimus sekä maksun perusteena olevat kirjanpitotiedot.

17 ESR-koulutuspalveluhankinta TE-keskus oli ostanut koulutuspalveluja suoraan projektilta ilman julkista tarjouskilpailua. Tässä raportissa virheen laskettiin olevan 12,6 %. Tätä virhemäärää on sovellettu samanlaisissa tapauksissa Suomessa, koska korjausprosentti perustuu asiassa Suomessa tehtyyn erilliseen tutkimukseen. muissa kuin näissä tapauksissa kilpailuttamattomuuteen PS komission tarkastuksissa liitetty 25% virhe, joka perustuu komission omaan ohjeistukseen rahoituskorjauksien suuruudesta julkisen kilpailun laiminlyönnin yhteydessä. Suomen vastaus: Tarkastushavainto on oikea. Rahoittaja selvitti, kuinka paljon vastaavia työvoimapoliittisiin koulutushankintoihin liittyviä kilpailutus ongelmia (suoraan projektilta ilman julkista tarjouskilpailua) samalla tuensaajalla on ollut. Myös muiden vastaavien hankkeiden tukikelvottomat kustannukset poistetaan ohjelman viimeisessä loppumaksua koskevassa maksupyynnössä.

18 Julkiset hankinnat, konsulttipalvelu Välittävä toimielin (TEM) toteaa, että kansallisessa hankintalainsäädännössä mainittiin suorahankinnan perusteena mm. tapaukset, joissa kilpailuttamisen kustannukset ylittävät siitä saatavan hyödyn. Hankkeen konsultointipalvelutarjoaja valittiin em. lainsäädännön mukaisena suorahankintana sillä perusteella, että: hinta, a 32 /h, alittaa kaikkien kyseisenä vuonna TE-keskusverkostossa kilpailutettujen konsulttien tuntipalkkion. TE-keskusten kyseisenä vuonna kilpailuttamissa yrityksille suunnatuissa koulutus- ja konsultointipalveluissa palkkioiden keskiarvo asettuu 1010,00 /h tasolle [po. 101 /h tasolle?] ja että yrityksen teoreettinen osaaminen ja käytännön asiantuntemus todettiin valintahaastattelussa parhaimmaksi. Komissio: Vastausta ei hyväksytä. Mahdollisesti melko alhaisesta hinnasta huolimatta ei ole täysin poissuljettua, että markkinoilla olisi ollut tarjolla vieläkin parempi hinta. Julkisen kilpailuttamisen tarkoituksena on nimenomaisesti sulkea pois tämä mahdollisuus. Sen vuoksi virhemerkintä säilytetään. Komission yksiköt aikovat tehdä kustannuserää koskevan euron suuruisen rahoitusoikaisun. Suomen korjaus: peruutetaan.

19 Tukikelpoisuus, ulkomaanmatkat Muiden kuin projektihenkilöiden ulkomaanmatkat, ei riittävää liityntää projektisuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin, ongelma tukikelpoisuusohjeistuksen ja myös kustannustehokkuuden kannalta. - > 100% tukikelvottomuus (lisähuomautus siitä, että tapausta ei ollut havaittu projektille tehdyssä 4 artiklan mukaisessa tarkastuksessa). Jäsenvaltion vastaus: Kyseiset kustannukset liittyvät hankkeen toimenpiteisiin ja ne on hyväksytty rahoituspäätöksessä. Rajoituksia ulkomaanmatkojen suhteen on ohjeistuksessa vain ohjausryhmän ja Equal-toiminnon osalta. Kustannukset ovat tukikelpoisia. Huomautuksesta ei käy selville, minkälaisiin laskelmiin arvio matkojen kustannustehokkuuden ongelmallisuudesta perustuu. Toteuttajia on ohjeistettu hakemaan matkoja järjestäessään taloudellisesti mahdollisimman edullisia vaihtoehtoja majoittajilta ja kuljetusyhtiöiltä. Tuensaaja on näin menetellyt. Matkakustannuksia voidaan pitää kohtuullisina. Komission vastaus: Kansalliset tukikelpoisuussäännöt muodostavat osan sääntelypuitteita, jotka on laadittu kustannusten tukikelpoisuuden määrittämiseksi. Komission yksiköt tulkitsevat näitä sääntöjä itsenäisesti. Tässä tapauksessa projektin osallistujat eivät ole projektihenkilöstöä, minkä vuoksi kansallisten tukikelpoisuussääntöjen mukaisesti heidän ulkomaan matkansa ei ole tukikelpoinen. Komission tarkastajat toistavat tarkastusraportissa esitetyn kantansa, ja virhemerkintä säilyy ennallaan. Koska tästä kustannuserästä ei päästy sopimukseen, komission yksiköt aikovat tehdä rahoitusoikaisun.

20 Projektihenkilöstön jäsenmaksut Projektilta oli veloitettu yhdistyksen jäsenmaksu, vaikka projekti ei ole yhdistyksen jäsen; kyseessä on sen sijaan projektipäällikön henkilökohtainen jäsenyys. Suomen viranomaisen vastaus: Tukikelvottomaksi esitetty jäsenmaksu on luonteeltaan sellainen, että se liittyy suoranaisesti hankkeen toimialaan ja koska projekti ei voi olla jäsen jossain yhdistyksessä, on tämä jäsenyydestä saatava hyöty projektille haettava työntekijän jäsenyyden kautta. Kyseessä on alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1225/2002) 4 :n 1 momentin 3 kohdan mukainen kehittämishankkeesta aiheutunut muu eritelty, tukikelpoinen meno. Komission vastaus: Jos projekti ei voi olla yhdistyksen jäsen, ei kustannus kuulu projektille, vaan projektipäällikölle. Rahoitusoikaisu tullaan määräämään. Toimenpiteet: vähennetty menoilmoituksesta (peruutus).

21 Korjaavat toimenpiteet ja niiden seuranta Valvonnan tietojärjestelmän mukaisia tarkastushavaintoja, jotka vaativat seurantatoimia, ei ollut päivitetty - > ei ole saatavilla tietoa siitä, onko toimenpiteet tosiasiallisesti toteutettu. rakennerahastovaroja myöntävä viranomainen tai muu toimija vastaa myöntämiensä rakennerahastovarojen valvonnasta ja tarkastuksesta. Välittävän toimielimen rooli: -> Tehtävä perusteltu päätös toimenpiteistä -> Kirjattava tiedot seurantaa varten tietojärjestelmään tarkastusraporttien käsittelyn ja korjaavien toimenpiteiden seurannan tietojärjestelmäpohjaisuus (EURA 2007:n tarkastusja valvontaosa TUKI2000?)

22 ESR-hanketarkastus, suositukset 1. Havaittujen virheiden oikaiseminen Suomen viranomaisia pyydetään tekemään rahoitusoikaisu tässä tarkastuksessa havaittujen virheiden osalta tai toimittamaan tarvittaessa näyttöä siitä, että oikaisu ei ole tarpeen. 2. Lisätietojen toimittaminen (yksilöidyistä asiakirjoista) 3. Tarkastuksen laajentaminen muihin vastaaviin saman tuensaajan ja/tai rahoittajan hankkeisiin. 4. Korjaavat toimenpiteet virheiden ehkäisemiseksi jatkossa

23 Hankekirjanpito, suositukset Projektihenkilöstön työsopimukset ja palkkalaskelmat olisi sisällytettävä projektiaineistoon siten, että ne ovat helposti saatavilla. Kunkin palkkakauden työaikalistat olisi tulostettava työaikakirjanpidosta ja sisällytettävä projektiaineistoon siten, että ne ovat helposti saatavilla. Työaikalistoissa olisi eriteltävä tarkemmin päivittäiset tehtävät, jotka on tehty projektille. Projektikokousten pöytäkirjat tai muistiot olisi liitettävä matkalaskuihin. Maksuja koskevat tositteet olisi liitettävä projektiaineistoon siten, että ne ovat helposti saatavilla.

24 Puutteellinen audit trail, suositukset Projektin toteuttaja ei ole pystynyt riittävällä tarkkuudella todistamaan kulujen kohdistumista projektille. Ongelmia on erityisesti palkkojen, vuokrien ja yleiskulujen kohdistamisessa. Koulutuksiin osallistujien seurannassa on puutteita. Dokumentoitu seuranta (OSALLISTUJALISTAT) on tärkeää, jos laskutus perustuu tähän, mutta myös indikaattoriseurannan oikeellisuuden varmistamiseksi. Hyvä käytäntö on, jos jokainen omalla allekirjoituksellaan vahvistaa osallistumisensa jokaiseen koulutustilaisuuteen - > Haamukoulutettavien riskin vähentäminen

25 EAKR-toimintasuunnitelma Aluepolitiikan pääosasto teki Itä-Suomen tavoiteohjelmassa vuosina 2004 ja >Tarkastusten perusteella laadittiin toimintasuunnitelma Suomen hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiseksi. Keskeiset korjaustoimet järjestelmiin liittyivät tehtävien riittävään eriyttämiseen sekä paikan päällä tehtävien varmennusten laadun parantamiseen. Komissio esitti, että ns. valvonta-asetuksen 438/2001 artikla 4 varmennusten laatuun liittyvien heikkouksien vuoksi tehdyt tarkastukset eivät anna riittävää varmuutta ohjelmakauden menojen laillisuudesta. Tästä syystä päätettiin suorittaa ylimääräisiä otantatarkastuksia neljän alueellisen ohjelman EAKR-hankkeisiin. Tarkastusviranomainen teki vuonna 2008 maakuntaliittojen hankkeisiin 40 lisätarkastusta. Satunnaisotannalla valittujen hankkeiden tarkastukset vuonna 2008 osoittivat, ettei varmennuksiin tarkastuksissa liitetyillä heikkouksilla ole ollut vaikutusta komissiolle ilmoitettujen menojen määrään, vaan lisätarkastusten jäännösvirhetaso noudatti 2%:n maksimirajaa. Tulos varmistettiin komission marraskuussa 2008 suorittamassa lisätarkastuksessa osaan jo tarkastetuista hankkeista. Komissio tarkasti uudelleen 12 hanketta Kymenlaakson ja Satakunnan alueilla. Tarkastuskäynnistä saadun raportin mukaan komission tarkastajat saivat kohtuullisen varmuuden tehtyjen tarkastusten tulosten luotettavuudesta ja siitä että jäännösvirheprosentti ei ylittänyt 2 %:n olennaisuusrajaa.

26 Korjaavia toimenpiteitä EAKR toimintasuunnitelmasta: HVJ kuvaukset ja niiden valmistelu (yhtenäiset kuvaukset, tehtävien eriyttäminen, tukijärjestelmien kuvausten ja säädösperustan täsmentäminen) -> Ohjelmakausi HVO -ohjeistuksen parantaminen, kohdistuminen kaikkiin välittäviin toimielimiin, ei yksinomaan omalle hallinnonalalle. -> ohjeistuspaketti 1/2009 Ohjeet paikanpäällä tapahtuvasta varmentamisesta sekä maksatushakemusten käsittelystä tarkistuslistoineen - > dokumentointi tietojärjestelmiin, art 13 tarkastussuunnitelmat, Tarkastuslistojen aiempaa yksityiskohtaisempi sisältö ns. horisontaaliperiaatteiden osalta (julkiset hankinnat, valtiontukisäännöt jne.) -> otanta TEM, otannan muutokset TEM

27 EAKR toimintasuunnitelma 2009 Komissio esitti lisätoimenpiteitä artikla 4 varmennuksiin liittyen vielä vuonna 2009 sulkemistyöryhmässä linjattiin, ettei enää lisätarkastuksia jo aiemmin Suomen EAKR-toimintasuunnitelman yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden lisäksi. - >Suomen järjestelyt ohjelmakaudella ovat olleet riittävät ehkäisemään vahinko EU:n talousarviolle Todennettu viimeksi EAKR-toimintasuunnitelman osana toteutettujen kansallisten lisätarkastusten ja komission valitseman lisälisätarkastusotoksen sekä kansallisten lisätarkastusten laatuun komission kohdistamien lisätarkastusten kautta. Suomi käynnisti keväällä 2008 lisätarkastukset siinä tarkoituksessa, että voitaisiin varmistua riskin tasosta ja todistaa sulkemiseen liittyen se seikka, että havaituilla heikkouksilla ei ole ollut vaikutusta komissiolle ilmoitettujen menojen tukikelpoisuuteen. Tarkastuksien perusteella virheelliset maksut eivät ylitä olennaisuusrajaa 2 %.

28 Valtiontukisääntely Tarkastushavainto: Suomessa ei ole de minimis rekisteriä Tuensaajan omaan ilmoitukseen ei tule luottaa Tehtävä omia tarkastuksia paikan päällä (tuensaajan kirjanpito, aiemmin saadut julkiset tuet)?

29 Vuosikirjanumero KHO:2006:68 Purku - Ilmeisesti väärä lain soveltaminen - Valtionavustus - Investointiavustus - Työllisyys - Yritystuki - Elinkeinotoiminta - Valtiontuki - Täytäntöönpanokielto - Välitön vaikutus - Kylpylätoiminta TE-keskus oli myöntänyt kaupungille työllisyysperusteista investointitukea hankkeeseen, jossa kaupunki ja elinkeinonharjoittajat perustivat yhdessä yhtiön, joka rakennutti elinkeinotoimintaan käytettävän kylpylän, monitoimihallin ja keilahallin muodostaman rakennuskokonaisuuden. TE-keskus oli soveltanut tukea myöntäessään vain julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain säännöksiä. Koska tuki oli myönnetty elinkeinotoimintaan, asiaa ratkaistaessa olisi tullut soveltaa edellä mainitun lain ohella yritystuen yleisistä ehdoista ja yritystoiminnan tukemisesta annettujen lakien säännöksiä. TEkeskuksen päätös perustui siten hallintolainkäyttölain 63 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Suomen Euroopan unionin komissiolle yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla tekemät ilmoitukset edellä mainittuihin lakeihin perustuvista tukiohjelmista olivat koskeneet vain kansallisten lakien edellytykset täyttäviä tukia. Kun kyseessä olevaa valtiontukea ei ollut ilmoitettu komissiolle yksittäisenä tukena eikä komission arvioitavaksi siten ollut tullut se, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti, TE-keskuksen päätös oli myös johtanut ilmeisesti väärään yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan soveltamiseen. Hallintolainkäyttölaki 63 1 mom. 2 kohta Valtionavustuslaki Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2 3 mom. Laki yritystuen yleisistä ehdoista 1 Laki yritystoiminnan tukemisesta 4, 7 ja 8 Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla 1 kohta ja 88 artikla 3 kohta

30 Julkiset hankinnat Hankkeen kustannus = onko tuensaajan kirjanpidosta todennettavissa? Tavara & palveluhankinnat = onko noudatettu kustannusten kohtuullisuudesta annettuja sääntöjä ja lakia julkisista hankinnoista?

31 rahoituskorjaukset Julkisiin hankintoihin liittyvät yksittäiset rahoituskorjaukset ei voitu todentaa osatoteuttajille hankkeesta aiheutuneita kustannuksia kirjanpidosta eikä palveluhankintaa ollut kilpailutettu Eri lainsäädäntö: komission tukikelpoisuusasetus alihankintoja koskeva sääntely: partnerin kirjanpidosta nettoperiaatteen mukaan todennettavissa olevat tosiasialliset kustannukset voitiin hyväksyä. Tapauksessa ei ollut käytettävissä alihankkijoiden kirjanpitoa, josta tosiasialliset hankkeesta aiheutuneet kustannukset olisi voitu todentaa.

32 Julkiset hankinnat Kansallinen julkisia hankintoja sääntelevä lainsäädäntö, jolla toimeenpantu EY-direktiivit Tukikelpoisuusasetus (1079/2007) viittaussäännös + kustannusten kohtuullisuusedellytys niiden hankkeiden osalta, joita ei hankintamenettelysäännöt koske HVO- ja muu kutakin tukimuotoa koskeva ohjeistus Hankkeissa otettava huomioon sekä kilpailuneutraliteetti, että tarve varmistaa kustannusten tukikelpoisuuden muut elementit (julkisten varojen käyttö avoimella, tasapuolisella ja kustannustehokkaalla tavalla, myös korruption estäminen) Välittävä toimielin tarkastaa myös hankinnat ja tekee päätöksen hankintamenettelyvirheiden vaikutuksista Apuna virheiden -määräistämisessä komission ohjeelliset suuntaviivat minimioikaisuista (COCOF-ohje löytyy Markkinatuomioistuimen toimivalta perustuu lakiin, ei yleistoimivaltaa - > ei ratkaise kysymystä hankkeen kustannusten tukikelpoisuudesta

33 Julkiset hankinnat, tarkastusraportin havainnot TEM teki takaisinperintäpäätöksen liitolta maakunnan kehittämisrahalla tuetuissa hankkeissa hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi. Ministeriön päätös sai lainvoiman keväällä Hallintoviranomainen tiedusteli kesällä 2009 mitä selvityksiä ja korjaavia toimenpiteitä liitto on tämän jälkeen toteuttanut saman tuensaajan vastaavanlaiseen menettelyyn perustuvissa rahoittamissaan EAKR-hankkeissa. Rahoittaja vetosi perusteluissaan mm. siihen, että vastaavanlaisessa saman tuensaajan EAKR-hankkeessa oli tehty 5 % otantatarkastus, ja tarkastusraportin julkisia hankintoja käsittelevässä osassa oli rastitettu sarake ei huomautettavaa. Tarkastusraportin loppuarviossa todettiin, ettei havaituilla virheillä (tiedottamisvelvoitteet) ollut vaikutusta myönnetyn tai maksetun tuen määrään. HVO: tarkastusraportti ei luo oikeusvaikutuksia eikä sido rahoittavaa viranomaista harkittaessa sääntöjenvastaisuuden vaikutusta hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin. Takaisinperintäharkinta tulee perustaa tapauksen tosiseikkoihin ja sovellettaviin oikeusohjeisiin riippumatta mahdollisten hanketarkastusten tarkastushavaintoluokituksista. Selvityksen perusteella rahoittajan toteuttamat toimenpiteet katsottiin riittämättömiksi ja ministeriö päätti periä takaisin liitolta myönnettyä tukea.

34 Esimerkki, julkiset hankinnat EAKR Hakija, rahoituspäätös v.2002 osoitettu kuntayhtymälle osatoteuttajana hakemuksessa kuntayhtymän kanssa sopimuksen tehnyt Oy, ei omarahoitusosuutta Haettu maksuun osatoteuttaja-oy:n kilpailuttamaton palvelu Maksatus hankkeelle on tehty sopimuksen perusteella, vaikka ei luotettavaa selvitystä osatoteuttaja-oy:lle aiheutuneista tosiasiallisista kustannuksista Tarkastus v. 2007: kuntayhtymä on jättänyt kilpailuttamatta hankinnan. Koska lakia julkisista hankinnoista ei ole noudatettu, tulee hyväksyttävien kustannusten perustua todellisiin nettokustannuksiin, ja koska ei ole saatu varmuutta todellisista kustannuksista, perittävä takaisin koko sopimuksen arvo Välittävän toimielimen ratkaisu v. 2007: ei takaisinperintäperusteita, tuensaajalla ollut perusteltu syy luottaa siihen, että maksatusten perusteeksi esitetyt kustannukset ovat olleet hyväksyttäviä. Jälkitarkastus v.2008: Rahoittajan ratkaisu: 1. peritään takaisin osa kilpailuttamattoman EY-kynnysarvot alittavan sopimuksen arvosta (noin 30 %) 2. ei peritä korkoa, koska takaisinperintäharkinta on käynnistynyt vasta v jälkitarkastusraportin johtopäätösten tultua rahoittajan tietoon ja viimeinen avustuserä maksettu 2003

35 Luottamuksensuoja Vuosikirjanumero KHO:2006:68 Suomen lainsäädännön ja Euroopan yhteisön oikeusjärjestyksen mukaan tuen saajalla on oikeus luottaa vain lain ja Euroopan yhteisön oikeusjärjestyksen mukaiseen päätökseen. Luottamuksensuojan periaate ei siten voi estää lainvastaisen päätöksen purkamista. Vuosikirjanumero KHO:2007: Oikeudellinen arvio riidan kohteena olevien menojen tukikelpoisuudesta Projektipäällikön palkkion suuruus ---Lapin liitto on voinut katsoa, että projektipäällikön palkkio ei ole määrältään kohtuullinen eikä siten kokonaan tukikelpoinen. Kun Lapin liitto on arvioinut projektipäällikön määrältään kohtuullista palkkiota, se on voinut pitää vertailukohtana muiden vastaavien projektien vastaavia palkkioita. Lapin liiton arvio projektipäällikön palkkion tukikelpoisesta osuudesta ei ole virheellinen. Lapin liitto on myös voinut myöhemmissä maksatuksissa arvioida projektipäällikön palkkion tukikelpoisuutta aikaisemmista maksatuksista riippumatta.

36 TEM TAR laadunvarmennus Kohdistui tarkastusviranomaisen tarkastusten laatuun, rahoittajaviranomaisten jatkotoimenpiteiden riittävyys kyseenalaistettu: ohjausryhmässä käsitelty konsulttiselvitys päätettiin tehdä suorahankintana ilman kilpailuttamista vaikka hankinta-asetuksen 4 :n edellytyksiä ei ollut tarkastushavainnon mukaan kunta tuensaajana on laskuttanut hanketta tilavuokrasta. Oikea menettely olisi ollut tilittää kunnan kyseistä tilasta itse maksamat kustannukset. Tarkastusraportin mukaan vuokra on kuitenkin ollut varsin kohtuullinen, eikä siihen voi arvioida sisältyvän merkittävää katetta. (jatkotoimenpiteiden kesto yli 6 vuotta, rahoittajaviranomaisen selvitys oli puutteellinen, ja asian selvittäminen alkoi myöhemmin uudelleen HVO:n toimesta) hanke osti hankeidean tehneeltä yhtiöltä asiantuntijapalveluja katteellisin hinnoin (ei kilpailutusta) em. kustannukset olisivat tukikelpoisia vain tuensaajan itsensä tosiasiallisesti maksamiin kohtuullisten menojen määrään saakka. > tulisi vähentää kate. hanketta suunnitelleilta konsulteilta oli ostettu katteellisia palveluja ilman kilpailuttamista (kaksi yhtiötä), asiakirjat kerrottiin vahingossa hävitetyn Ongelmia luontoissuoritusten arvostamisessa, osa-aikaisen tuntikirjanpidossa, EU-tunnusten käytössä, kuitenkin Ei olennaista huomautettavaa -loppuarvio

37 VTV ja komission havainnot toimien pysyvyydelle asetettujen ehtojen noudattamisesta VTV tietoyhteiskuntahankkeet 158/2006 Tarkastettiin osin samoja hankkeita ja saatiin vastaavia havaintoja kuin komission v ja 2006 EAKR-tarkastuksissa Toimien pysyvyys Julkiset hankinnat Seurantatietojen puutteet Toisaalta yleisen toiminnan tukemisen kielto, toisaalta tavoitteena pysyvät vaikutukset onko ristiriitaa?

38 Komission tarkastushavaintoja hankkeiden toiminta päättyi ennen kuin oli kulunut viisi vuotta siitä kun viranomainen teki päätöksen myöntää rahastosta tukea hankkeen tavoitteita ei saavutettu (yritysten perustaminen) ei loppukertomusta epätarkat jäljitysketjut ja kirjanpidon puutteet hankintamenettelyvirheet

39 Toiminnan pysyvyys VTV Tarkastushavainto: avustetuilla hankkeilla oli vaikeuksia jatkaa toimintaansa avustuksen päättymisen jälkeen eikä tuensaajilla selkeitä suunnitelmia toiminnan jatkamiseksi. 2-rahoituksen riski. Sitouttaminen hankkeessa kehitettävään toimintaan? 1. omarahoitusosuus 2. selvitetään jo hakemuksessa, miten toimintaa tullaan jatkamaan 3. selvitetään jo hakemusvaiheessa samantyyppiseen toimintaan aiemmin myönnetty tuki. Tuen hakija voidaan velvoittaa ilmoittamaan jo hakemusvaiheessa tiedot avustuksen käyttötarkoitukseen liittyvästä aiemmin toteutetusta tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Samalla kun selvitysvelvollisuus auttaa viranomaisen työtä hakemuksen arvioinnissa, hakijan selvitysvelvoitteella on myös ennaltaehkäisevä vaikutus ohjatessaan hakijaa riittävien ja oikeiden tietojen antamisessa takaisinperintäsäännösten ja rikoslain 29 luvussa tarkoitettujen seuraamusten välttämiseksi.

40 Hankkeiden jatkuvuus tukijakson jälkeen voimaan tulleen lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla rahoitetuista hankkeista (TEM-rahoituslaki) 14 mukaan tuen hakijan on jo hakemusvaiheessa esitettävä selvitys siitä, miten tuettavaa toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se toiminnan luonteen vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. Hallituksen esityksen mukaan selvitysvaatimus ohjaa tuen hakijoita jo ennalta tarkemmin suunnittelemaan toimintaansa niin, että hankerahoituksesta ei muodostu pysyvä rahoitusmuoto organisaation toiminnalle. Hanketuen tarkoitus on pääsiallisesti olla ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeelliseksi katsotun toiminnan liikkeellepanevana voimana, eikä hanketukea hakevan organisaation vakinainen rahoitusmuoto. Selvitysvelvollisuus ohjaa osaltaan toimintaa niin, että riski hanketuen käyttämiseen organisaation normaaliin, kielletyn toimintatuen tapaiseen käyttöön vähenisi. Selvitysvelvollisuutta ei ole, jos se tuettavan toiminnan luonteen vuoksi on ilmeisen tarpeetonta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hankkeita, jotka ovat lähtökohtaisesti kertaluonteista toimintaa kuten kerran järjestettävän tapahtuman järjestäminen tai tutkimuksen laatiminen. Joissakin tapauksissa voidaan taas tukea myöntää toistuvasti samaan toimintaan, kuten esimerkiksi erityisohjelmien hallinnointiin tai teknisen tuen hankkeisiin.