PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Kirje Päivämäärä Viite PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS

2 PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS Päivämäärä 19/05/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Ramboll Finland Oy Talvivaara Sotkamo Oy YVA-tarveselvitys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 YVA-TARVESELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PURKUPUTKEN VAIHTOEHTOKARTOITUS 1 3. HANKKEEN KUVAUS Putkilinjan tutkimukset ja lupatilanne Purkuputkeen johdettavien ylijäämävesien laatu ja määrä Purkuputkilinjan rakenteet ja rakentaminen Aikataulu 3 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuteen Vaikutukset vesieliöstöön Vaikutukset maankäyttöön Vaikutukset maa-alueiden luontoon Vaikutukset ihmisiin 5 5. YVA-TARVEHARKINTA 6 LIITTEET 1. Selvitys purkupaikoista (Pöyry) PIIRUSTUKSET 1. Putkilinjan kartat (a-d)

4 YVA-TARVESELVITYS 1 1. JOHDANTO Talvivaara Sotkamo Oy selvittää vaihtoehtoista puhdistetun veden purkupistettä. Purkuvesiä nykyisin vastaanottavat lähimmät vesistöt ovat virtaamiltaan ja tilavuuksiltaan pieniä. Lisäksi kaivokselta johdettujen vesien laatu ja määrä ovat poikenneet suunnittelu- ja perustamisvaiheessa ennakoidusta. Näistä syistä johtuen vedenlaatu alapuolisissa purkuvesistöissä on muuttunut voimakkaammin kuin alun perin arvioitiin. Vedenlaadun muutoksiin ovat vaikuttaneet myös kaivoksella tapahtuneet jätealtaan vuototilanteet sekä kaivosalueelle varastoitujen ylimääräisten vesien johtaminen. Puhdistetut vedet puretaan nykyisin kaivosalueelta kahteen suuntaan Oulujoen vesistöalueelle (ns. pohjoinen reitti) ja Vuoksen vesistöalueelle (ns. eteläinen reitti). Oulujoen vesistöalueella ensimmäiset purkureitin vesistöt ovat nykyisin ylhäältä alajuoksun suuntaan Salminen, Kalliojärvi, Kalliojoki, Kolmisoppi, Tuhkajoki, Jormasjärvi, Jormasjoki ja Nuasjärvi. Louhoksen suunnasta puhdistetut vedet johdetaan pohjoiseen Härkäpuron, pohjoisen Kuusilammen ja Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Vuoksen vesistöalueella ensimmäiset purkureitin vesistöt ovat ylhäältä alajuoksun suuntaan Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. vedet johdetaan tällä hetkellä eteläisellä reitillä suoraan Lumijokeen aiemmin lähimpänä purkuvesistönä toimineen Ylä-Lumijärven ohitse. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto velvoitti kaivoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan Nro 33/07/1 muuttamisesta antamassaan päätöksen Nro 52/2013/1, lupamääräyksessä E yhtiön ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin mahdollisten uusien jätevesien purkupaikkojen selvittämiseksi. Lupamääräyksen perustelussa todetaan, että: Päätöksessä on annettu vuodesta 2014 lähtien tiukkenevat raja-arvot sulfaatin kokonaiskuormitukselle nykyisiin pieniin latvavesistöihin. Niiden saavuttaminen edellyttää nopealla aikataululla tapahtuvaa vesien käsittelyn tehostamista. Mikäli teknisin toimin kuormitusta ei saada pienennettyä kyseiselle tasolle, on luvan saajan toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi löydettävä yksi tai useampi, laimenemisolosuhteiltaan parempi purkupaikka ainakin osalle muodostuvista käsitellystä jätevesistä. Tätä koskeva esitys on määrätty toimitettavaksi aluehallintovirastolle. Uusi purkupaikka edellyttää ympäristölupaa. Sitä koskevassa hakemuksessa on oltava mm. kattavat vaihtoehto- ja vaikutusarvioselvitykset. Talvivaara on vuosien 2012 ja 2013 aikana toteuttanut useita vesienhallintaan liittyviä teknisiä parannuksia. Jo toteutettuja toimenpiteitä ovat prosessivesien kierrätys ja metallien talteenoton suljettu vesikierto sekä puhtaiden valumavesien erottelu ja johtaminen. Mahdollisuudet rajoittaa kaivosalueelta vesistöihin aiheutuva kuormitus lupapäätöksessä Nro 52/2013/1 vaaditulle tasolle teknisin toimenpitein ovat rajalliset, mistä syystä yhtenä vesienhallinnan parannuskeinona on tarkasteltu laimenemisolosuhteiltaan paremman purkupisteen käyttöönottoa nykyisten purkupisteiden rinnalle. Lisäksi on huomioitava, että kaivospiirin rakennetuille alueille kertyy vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiometriä sade-, sulamis- ja hulevesiä, jotka Talvivaaran on hallittava turvallisesti. Tarkoituksenmukaisinta on käsitellä hulevedet ympäristöluvan mukaisesti ja johtaa vuosisadanta alueelta pois. 2. PURKUPUTKEN VAIHTOEHTOKARTOITUS Uusista vaihtoehtoisista purkupisteistä on laadittu kartoitus (Pöyry Finland Oy 2014, liite 1). Kartoituksessa todettiin, että laimenemisolosuhteiltaan soveltuva purkupiste on virtaamien perusteella mahdollista löytää vain Oulujoen vesistöalueelta. Muilla tarkastelluilla vesistöreiteillä virtaamat ovat liian pieniä riittävien laimenemisolosuhteiden löytymiselle. Kartoituksessa tarkasteltiin alustavasti viittä vaihtoehtoista purkupistettä Oulujoen vesistöalueella:

5 YVA-TARVESELVITYS 2 Purkupiste Keskialivirtaama MNQ m 3 /s Keskivirtaama MQ m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s Katerma 0,3 56,4 127 Tenetti 13, Tikkalahti (Nuasjärvi) 13,3+virtaukset 76+virtaukset 167+virtaukset Toukansalmi (Oulujärvi) 15, Alassalmi (Oulujärvi) 26, Tarkastelluista purkupisteistä kaivosta lähin on Nuasjärven Tikkalahti, johon on jo valmiiksi luvitettu raakaveden putkilinja vedenottoa varten. Tikkalahden vaihtoehdon toteuttamisaikataulu on selvästi muita vaihtoehtoja nopeampi, mikäli hyödynnetään nykyistä putkilinjaa. Kartoituksessa Tikkalahden vaihtoehto on arvioitu tarkastelluista vaihtoehdoista kokonaisuutena parhaaksi. Tällä perusteella Tikkalahden vaihtoehto on valittu purkuputken sijoituspaikaksi. Nuasjärveen tulevat purkuputken vesirakenteet edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Purkuputken käyttöönotto veden johtamiseen edellyttää ympäristölupaa. 3. HANKKEEN KUVAUS Hankkeena on toteuttaa uusi veden purkuputkilinja kaivosalueelta Nuasjärveen aiemmin raakavedenottoon luvitetulla putkilinjalla (ks. piirustukset 1a-d). 3.1 Putkilinjan tutkimukset ja lupatilanne Hankkeena olevaa uutta puhdistetun veden purkupistettä suunnitellaan Nuasjärven Tikkalahteen. Puhdistetut vedet johdetaan Nuasjärveen hankkeessa rakennettavaa uutta putkilinjaa pitkin. Purkuputken linjauksena maa-alueilla toimii kaivoksen toimintaa koskevassa ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksessä Nro 33/07/1 myönnetty raakavedenottolinja. Raakavesilinjaa ei ole käsitelty kaivoksen toimintaa koskevassa, vuonna 2005 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Putkilinjaa on käsitelty arviointimenettelyn jälkeen käynnistyneessä kaivoksen toimintaa koskevassa ympäristölupamenettelyssä. Päätöksessä Nro 33/07/1 Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myönsi vesilain nojalla luvan putkilinjan rakentamiselle sekä kaivosyhtiölle oikeuden lunastaa putkilinjan maa-alueet käyttöönsä tarvittavilta osin. Lupa tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Ympäristölupapäätöksessä Nro 33/07/1 asetettiin ehto, että vesitalousluvassa tarkoitettuihin rakennustöihin on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai muutoin lupa katsotaan rauenneeksi. Talvivaara jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen toiminnan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi maaliskuussa Hakemuksessa haettiin jatkoaikaa ympäristöluvan mukaisille, toistaiseksi toteuttamattomille vesitaloushankkeille. Purkuputkilinjaa ei ole käsitelty kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelmassa ( ). Purkuputkilinja Nuasjärveen sekä Nuasjärvi kokonaisuudessaan sisältyivät kuitenkin arviointiohjelmassa ehdotettuun vaikutustentarkastelualueeseen. 3.2 Purkuputkeen johdettavien ylijäämävesien laatu ja määrä Uuteen purkuputkilinjaan johdettaisiin kaivoksen ylijäämävettä, jota johdetaan nykyisin pohjoisessa Salmisen ja pohjoisen Kuusilammen kautta sekä etelässä Lumijoen kautta. Kaivoksen metallien talteenottoprosessi on syksystä 2013 alkaen toiminut suljetussa kierrossa, silloin kun käänteisosmoosilaitos on toiminut täydellä kapasiteetilla. Tämä tarkoittaa sitä, että järvivedenotto on pienentynyt oleellisesti, eikä metallien talteenottolaitokselta johdeta puhdistettua prosessivettä normaalitilanteessa enää luontoon. Samalla myös vesistöihin johdettavan veden sulfaattipitoisuus on laskenut oleellisesti. Tarve ylijäämävesien johtamiselle kuitenkin säilyy, sillä kaivosalueella on varastoituna tällä hetkellä noin 6 Mm 3 vesiä. Lisäksi altaisiin, rakennetuille alueille sekä louhokseen kertyy sadannan kautta vuositasolla vettä noin 6 Mm 3, josta merkittävä osa jou-

6 YVA-TARVESELVITYS 3 dutaan johtamaan käsittelyn jälkeen pois kaivosalueelta. Varsinaisten toiminta-alueiden ulkopuolisten puhtaiden valumavesien erottelu ja johtaminen on toteutettu pääosin vuoden 2013 aikana ja työtä on jatkettu osin vielä vuonna Ympäristölupapäätöksessä Nro 52/2013/1 on asetettu määräykset nykyisiin purkupisteisiin johdettavien vesien laadulle. Lupapäätöksen mukaan kaivokselta johdettavien vesien sallitut, virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona lasketut enimmäispitoisuudet ovat: Nikkeli Kupari Sinkki Rauta Uraani Sulfaatti Kiintoaine Mangaani 0,3 mg/l 0,3 mg/l 0,5 mg/l 4 mg/l 10 µg/l mg/l 20 mg/l 6 mg/l (tavoitteellinen) Lupapäätöksen Nro 52/2013/1 mukaan nykyisille purkupaikoille voi johtaa vuodesta 2015 alkaen tonnia sulfaattia ja kilogrammaa mangaania vuodessa. Lupapäätöksen mukainen sulfaatin pidemmän aikavälin tavoitetaso on mg/l ja mangaanin 2 mg/l, jotka tarkoittavat edellä esitetyn kuormituksen mukaisesti vesimäärää 1,3 Mm 3 /a. Arvioitu uuteen purkupisteeseen johdettava vesimäärä kolmena ensimmäisenä vuonna on noin 7,5 Mm 3 vuodessa ja myöhemmin noin 5 Mm 3 vuodessa. Laskelman perusteena on käytetty putken käyttöönoton jälkeisille kolmelle ensimmäiselle vuodelle sulfaattikuormitusta t/v purkuveden sulfaattipitoisuudella mg/l. Myöhemmässä vaiheessa, kun ylimääräisiä vesivarastoja on saatu purettua, on sulfaattikuormituksen arvioitu olevan noin t/v ja sulfaattipitoisuuden noin mg/l. Tällä hetkellä purkuvesien sulfaattipitoisuus on tasolla mg/l. Yhteenveto purkupisteeseen johdettavasta oletetusta kuormituksesta, jonka perusteella vaikutukset Nuasjärven vedenlaatuun on mallinnettu, on esitetty alla. Taulukko 1. Yhteenveto kuormituksesta, jonka perusteella vaikutukset on mallinnettu. Vuodet putken valmistumisen jälkeen Keskivirtaama m 3 /h Kokonaisvesimäärä Mm 3 /a Sulfaattipitoisuus mg/l Sulfaattikuormitus 1, 2 ja , > Purkuputkilinjan rakenteet ja rakentaminen Purkuputken kokonaispituus on noin 21 kilometriä ja halkaisija mm. Veden pumppaus putkeen tapahtuu kaivoksen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön tai Latosuon alueella. Veden kulku putkessa tapahtuu alkupään pumppauksen jälkeen painovoimaisesti. Purkupisteen päähän Nuasjärven rannalle rakennetaan venttiiliasema. Putken alkupään ja purkupisteen välinen korkeusero on noin 70 metriä. Purkuputkilinja toteutetaan maa-alueilla maanalaisena. Putken alustava asennussyvyys on 2 2,5 metriä ja lopullinen vähimmäispeitesyvyys tarkistetaan putkilaadun mukaan. Putkilinjalla on kolme tien alitusta. Putkilinja alittaa myös Mondo Minerals Oy:n kaivosalueelle vievän rautatien sekä Jormasjoen. Teiden alitukset tehdään kaivamalla. Rautatien alitus tehdään poraamalla ratapenkereen läpi tai kaivamalla sellaisena ajankohtana, jolloin rataosuudella ei ole liikennettä. Vesistön alituskohdissa putki asennetaan kaivamalla niin syvälle, että putken yläpinta on uoman luontaisessa pohjatasossa tai sen alapuolella ja painotetaan niin, ettei siitä ole haittaa vesistön käytölle. Nuasjärven rantaan tulee putken sulkuventtiili. Vesialueella putki painotetaan siten, että se pysyy järven pohjassa. 3.4 Aikataulu Lupapäätöksessä oleva kuormitusrajojen merkittävä tiukkeneminen nykyisiin purkupisteisiin astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Vaikka kaivoksella on käynnissä useita kehitystoimenpiteitä vesien puhdistus- ja varastointikapasiteetin lisäämiseksi, on purkuputki todennäköistä rakennet- t/a

7 YVA-TARVESELVITYS 4 tava, jotta riskitön vesienhallinta saadaan varmistettua myös sateisina vuosina. Uusi purkuputki ja -piste on tavoitteena luvittaa vuoden 2014 aikana sekä rakentaa ja ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana. 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset veden laatuun Uuden purkuputken rakentamisen jälkeen purkuvesien aiheuttamat vedenlaatuvaikutukset kohdistuvat lähinnä Nuasjärveen ja Rehjanselkään. Virtaamien vaihtelusta johtuva pitoisuuksien vaihtelu on purkualueella voimakasta. Mallitarkastelu (liite 1) puhdistettujen vesien vaikutuksista Nuasjärven pitoisuustasoihin tehtiin vähäsateisena vuotena (ns. kuiva vuosi) ja runsassateisena vuotena (ns. märkä vuosi). Sateisina vuosina pitoisuusnousut jäävät selvästi kuivaa vuotta pienemmiksi voimakkaammasta laimenemisesta johtuen. Laskenta tehtiin edellä esitettyä kuormitustasoa käyttäen, jossa kolmena ensimmäisenä vuonna sulfaattikuormitus on t/a ja sen jälkeen t/a. Nykyisin Nuasjärven sulfaattipitoisuus on vaihdellut Jormasjoen suistoalueen läheisyydessä tyypillisesti välillä 2 60 mg/l, korkeimpien pitoisuuksien esiintyessä syvänteen pohjalla talvikerrostuneisuuden aikana. Kyseisessä syvänteessä korkein sulfaattipitoisuus (190 mg/l) on havaittu ennen kuin Talvivaaran kaivoksen vedet ovat alkaneet vaikuttamaan Nuasjärveen. Mallinnuksen (liite 1) perusteella tonnin sulfaatin vuosikuormituksella sulfaattipitoisuuden keskimääräinen nousu on Nuasjärven pintaosassa kuivana vuotena tasoa mg/l, Oulujärven Paltaselällä luokkaa 4 9 mg/l, Ärjänselällä tasoa 4 mg/l ja Niskanselällä tasoa 3 mg/l. Sateisena vuotena vastaava keskimääräinen nousu Nuasjärven pintaosassa on 7 mg/l ja Oulujärvessä tasoa 2 5 mg/l. Kuivana vuotena alusvedessä laskennalliset pitoisuusnousut ovat Nuasjärvessä keskimäärin luokkaa mg/l ja sateisena vuonna 7 17 mg/l. Alivirtaama-aikoina maksimipitoisuudet ovat Nuasjärven pintakerroksessa luokkaa mg/l ja alusvedessä lähestytään tasoa 100 mg/l. Kerrostuneisuuden aikana vedessä havaitaan selvä tiheysero, mutta pysyvää kerrostuneisuutta ei Nuasjärvessä pääse muodostumaan. Vertailun vuoksi voidaan todeta esim. Jormasjärvessä aikaisempina vuosina todetut sulfaattipitoisuudet; Jormasjärven sulfaattipitoisuus on ollut vuoden 2013 aikana tyypillisesti noin 80 mg/l korkeimpien pitoisuuksien ollessa talvikerrostuneisuuden aikana syvänteen pohjalla noin 200 mg/l. Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteella Jormasjärvessä ei ole havaittu vaikutuksia plankton- tai pohjaeliöstössä eikä kalastossa. Myöskään kalansaalissa ei ole todettu muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kuormituksen pienentyessä tasolle tonnia sulfaattia vuodessa, asettuu Nuasjärven pintakerroksen sulfaattipitoisuuden nousu kuivana vuotena noin tasolle 2 4 mg/l ja alusveden pitoisuuden nousu noin tasolle 5 9 mg/l. Maksiminousu sulfaattipitoisuudessa Nuasjärven alusvedessä on tasoa 15 mg/l. Kevättalvella Nuasjärvi kerrostuu päästövesien purkamisen johdosta selvästi, jolloin alusveden pitoisuudet ovat noin kaksinkertaisia pintaosaan verrattuna. Kapea-alaisten syvänteiden kohdalla kerrostuminen on voimakkaampaa alusveden pitoisuuksien nousun ollessa luokkaa mg/l. Lievää hetkellistä kerrostumista ilmenee myös kesäkaudella, mutta pysyvää kerrostumista ei ilmene. Vaikutukset Oulujärven sulfaattipitoisuuteen jäävät merkityksettömän pieniksi. Sekoittumisen seurauksena sulfaattipitoisuuden nousu laimenee pääsääntöisesti alle tason 100 mg/l noin 500 m:n säteellä purkupaikasta, joskin aivan kapea-alaisissa syvänteissä voi ajoittain esiintyä korkeampiakin pitoisuuksia. Tuulettomina jaksoina ja talvella jääkannen estäessä tuulen vaikutuksen virtausnopeudet Tikkalahdessa ovat hyvin pieniä, jolloin vettä konsentroituu voimakkaammin purkualueille niiden pohjan läheisiin vesikerroksiin. Tällöin purkualueella (alusvedessä) voidaan mitata muutaman sadan mg/l sulfaattipitoisuuksia. Sulfaatin ohella myös metallipitoisuudet purkualueella nousevat luonnontasoista. Tehdyssä vaikutusarviossa käytettiin metalleille kutakuinkin luparajoja vastaavia pitoisuuksia (nikkeli 200 µg/l,

8 YVA-TARVESELVITYS 5 kadmium 10 µg/l). Mikäli purkuveden laatu vastaisi laskennassa käytettyä tasoa, purkualueella mitattaisiin muutamia kymmeniä µg/l pitoisuustasoja nikkeliä ja muutamia µg/l kadmiumia. Tällöin olisi mahdollista, että purkupaikka vaatisi lupakäsittelyn yhteydessä Vna 1022/2006 mukaisen sekoittumisvyöhykkeen määräämisen. Huomattava kuitenkin on, että vuoden 2014 aikana purkuveden nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat olleet selvästi mallinnuksessa käytettyä alhaisempia (nikkeli tyypillisesti noin 50 µg/l, Cd tyypillisesti noin 0,5 µg/l), joten todellisuudessa metallikuormitus tulee jäämään oleellisesti laskennassa käytettyä pienemmäksi. Tehdyssä selvityksessä on metallikuormituksen arvioitu näkyvän myös purkualueen sedimentissä, mikäli purkuveden metallipitoisuus vastaa laskennassa käytettyjä pitoisuuksia. Putken rakentamisen yhteydessä tehtävissä vesistön alituksissa aiheutuu alapuoliselle vesialueelle tilapäistä samentumaa. Rakentamisen aikaiset vaikutukset vedenlaatuun jäävät kuitenkin kokonaisuutena vähäisiksi ja tilapäisiksi. Uusien lupaehtojen ja uuden purkupisteen myötä kaivoksen aiheuttama kuormitus nykyisiin purkuvesistöihin vähenee merkittävästi, jolloin vedenlaatu niissä vähitellen paranee. 4.2 Vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuteen Uuden purkuputkilinjan myötä merkittävä osa kaivokselta johdettavista vesistä ohittaa nykyisen pohjoisen purkureitin vesistöt. Tällöin virtaamat vesistöissä pienenevät samassa suhteessa. Suurin vaikutus virtaamaan havaitaan reitin alkuosassa Kalliojoessa. Vuonna 2012 Kalliojoen keskivirtaama oli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vesistömallin perusteella 1,28 m 3 /s. Vuonna 2011 keskivirtaama oli mittaustulosten perusteella noin 0,63 m 3 /s ja vesistömallista saadun tiedon perusteella noin 0,82 m 3 /s. Purkuputkeen kolmena ensimmäisenä vuonna johdettava keskimääräinen virtaama 240 l/s vastaa noin % Kalliojoen vuosien keskivirtaamasta. Myöhempinä vuosina johdettava keskimääräinen virtaama 160 l/s vastaa noin % Kalliojoen virtaamasta. Kolmisopen säännöstelyn takia merkittäviä muutoksia Tuhkajoen tai sen alapuolisten vesistöjen virtaamiin tai vedenkorkeuksiin ei todennäköisesti aiheudu. Purkupisteen järjestelyistä riippuen puhdistetun veden johtamisella voi paikallisesti lisääntyneen virtaaman seurauksena olla vaikutus purkupisteen alueen jäätilanteeseen Nuasjärvessä, mistä syystä liikkumista talviaikana purkupisteen alueella voidaan joutua rajoittamaan. 4.3 Vaikutukset vesieliöstöön Vaikutukset vedenlaatuun jäävät pintakerroksessa tasolle, josta ei sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella todennäköisesti aiheudu vaikutuksia kalastolle tai muulle vesieliöstölle. Lähellä purkupistettä, jossa sekoittuminen ei ole ollut vielä täydellistä, voi puhdistetuilla vesillä olla kaloja karkottava vaikutus. Alusvedessä pitoisuusnousu on voimakkaampaa, mikä todennäköisesti ainakin ajoittain aiheuttaa kalojen karkottumista purkupisteen lähistön alusvedestä. Mikäli sedimentin metallipitoisuudet kohoavat purkualueella, voi sillä olla vaikutuksia herkimpien pohjaeläinlajien esiintymiseen purkupisteen lähialueella. 4.4 Vaikutukset maankäyttöön Purkuputkilinja Nuasjärven Tikkalahteen sijoittuu pääosin jo aiemmin raakavedenottoon luvitetulle linjaukselle (piirustus 1). Putkilinjan kiinteistöille on päätöksellä 33/07/1, perustettu Vesilain nojalla rasitteet, joissa oikeutettuna on Talvivaara Projekti Oy, nykyinen Talvivaara Sotkamo Oy. Rasitealueen leveys on 10 metriä. Toteutettaessa purkuputkilinja jo aiemmin luvitetulle linjaukselle jäävät maankäytölliset vaikutukset vähäisiksi. 4.5 Vaikutukset maa-alueiden luontoon Putkilinja ei kulje luonnonsuojelualueiden tai muiden luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden tai kohteiden lähistöltä. Putkilinjan toteuttamisen myötä metsäosuuksille hakataan noin 10 metriä leveä puuton käytävä. Muilta osin putkilinjalla ei ole vaikutuksia luontoon. 4.6 Vaikutukset ihmisiin Purkuputken käyttöönottaminen vähentää kaivoksen lähistön nykyisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta merkittävästi. Kuormituksen vähenemisen seurauksena vesistöjen vedenlaatu ja yleinen käyttökelpoisuus paranevat. Tällä on positiivinen vaikutus vesistöjä käyttäviin henkilöihin sekä ranta-asukkaisiin ja mökinomistajiin. Toisaalta kuormituksen siirtäminen kohdistumaan suoraan Nuasjärveen aiheuttaa jossain määrin vaikutuksia Nuasjärven vedenlaadulle. Samalla hanke

9 YVA-TARVESELVITYS 6 tuo myös uusia asianosaisia kaivoksen ympäristövaikutusten piiriin Uuden purkuputken välittömässä läheisyydessä voi esiintyä ainepitoisuuksia, joilla voi olla vaikutuksia myös kalastoon ja kalastukseen. Sen sijaan purkualueen ulkopuolella pitoisuudet ovat tasolla, josta ei aiheudu vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen eikä muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön. 5. YVA-TARVEHARKINTA Uuden purkuputken myötä kaivoksen vedet suurelta osin ohittavat nykyiset ennen Nuasjärveä olevat pohjoisen purkuvesistöreitin vesistöt (Salminen, Kalliojärvi, Kalliojoki, Kolmisoppi, Tuhkajoki, Jormasjärvi ja Jormasjoki). Merkittävä osa kaivokselta vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta johdetaan putken käyttöönoton myötä suoraan Nuasjärveen. Nykyisellä pohjoisella purkuvesistöreitillä pitoisuudet ovat laimentuneet ennen Nuasjärveä, eikä kaivoksen toiminnasta ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia Nuasjärven veden laatuun. Purkuputken käyttöönoton myötä Nuasjärveen johdettava kuormitus lisääntyy. Vedenlaatumuutokset ovat nähtävissä selvästi purkupisteen välittömässä läheisyydessä. Sen sijaan etäämpänä putkesta vaikutukset jäävät suhteellisen pieneksi. Vaikutukset ovat suurimmillaan kolmena ensimmäisenä vuonna, jolloin kaivosalueelta puretaan varastoituna olevia ylimääräisiä vesiä. Tämän jälkeen muutos on havaittavissa lähinnä hyvin pienenä sulfaattipitoisuuden nousuna. Talvivaara Sotkamo Oy pyytää Kainuun ELY-keskukselta lausuntoa siitä, tuleeko hankkeeseen soveltaa YVA-menettelyä. Hanke ei sisälly YVA-asetuksen 6 :ssa esitettyyn hankeluetteloon. Tässä tapauksessa ei voida soveltaa esim. hankeluettelon kohtaa 3d), koska vesistöalueelta toiselle siirrettävä vesimäärä on selvästi pienempi kuin 3 m 3/ s. Hanke edellyttää ympäristöluvan, jota tulee hakea Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Tässä vaiheessa lupaviranomainen arvioi hankkeen toteuttamiskelpoisuuden. Mikäli lupa myönnetään, lupaviranomainen määrittelee, missä määrin vesistöön voidaan johtaa puhdistettuja vesiä ilman merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lupamenettelyyn liittyy myös kuulemisvaihe, jolloin mm. järjestöillä ja ranta-asukkailla on lausumismahdollisuus asiassa. Myös korvausasiat käsitellään lupamenettelyssä. Jos hankkeeseen ei sovelleta YVA -menettelyä, tulee Talvivaara kuitenkin järjestämään asiasta kaikille avoimia keskustelu- ja infotilaisuuksia sekä aihepiireittäin tietyille sidosryhmille (mm. matkailu, kalastus, ranta-asutus) tarkoitettuja tilaisuuksia.

10 \\rfilahds01\data1\1600-yva\talvivaara\ Kaivoksen laajennuksen YVA\ _YVA-tarveharkinta_purkuputki\Piirustukset\ _1A_purkuputken sijainti_a4.dwg Nuasjärvi 1D Jormasjärvi 1C Kolmisoppi 1B 0 Putkilinja Kaivospiiri Laajennusalue c Pohjakartta Maanmittauslaitos 3/ : (A4) km A Talvivaara Sotkamo Oy Puhdistetun veden purkuputki Ramboll Finland Niemenkatu Lahti vaihde:

11 1: (A3) \\rfilahds01\data1\1600-yva\talvivaara\ Kaivoksen laajennuksen YVA\ _YVA-tarveharkinta_purkuputki\Piirustukset\ _1C-D_purkuputki_A3.dwg c Pohjakartta Maanmittauslaitos 3/ m Putkilinja Kaivospiiri Laajennusalue B Talvivaara Sotkamo Oy Puhdistetun veden purkuputki Ramboll Finland Niemenkatu Lahti vaihde:

12 1: (A3) Putkilinja Kaivospiiri Laajennusalue m \\rfilahds01\data1\1600-yva\talvivaara\ Kaivoksen laajennuksen YVA\ _YVA-tarveharkinta_purkuputki\Piirustukset\ _1C-D_purkuputki_A3.dwg c Pohjakartta Maanmittauslaitos 3/ C Talvivaara Sotkamo Oy Puhdistetun veden purkuputki Ramboll Finland Niemenkatu Lahti vaihde:

13 0 1000m Putkilinja 1: (A3) \\rfilahds01\data1\1600-yva\talvivaara\ Kaivoksen laajennuksen YVA\ _YVA-tarveharkinta_purkuputki\Piirustukset\ _1C-D_purkuputki_A3.dwg c Pohjakartta Maanmittauslaitos 3/ D Talvivaara Sotkamo Oy Puhdistetun veden purkuputki Ramboll Finland Niemenkatu Lahti vaihde: