Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Transkriptio

1 1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden saasteita huuhdottaisiin keväällä Saimaan ja Oulujoen vesistöihin. Kuitenkin Talvivaara pyysi ja Kai-ELY myönsi Talvivaaralle luvan ylimääräisiin juoksutuksiin Pöyryn sulfaattipitoisuuksia käsittelevän vesistöjen tietokonemallinnoksen perusteella. Käsittelyssä ohitettiin totaalisesti alapuolisten vesistöjen marraskuun vuodosta seuraava muu saastuminen. Itse päästö sulfaattina ja raskasmetalleina on kova ja edellisten saasteiden päälle aivan käsittämätön. Salmisen ja Kalliojärven äärimmäisen saastunut tila ja huuhtominen uusilla päästöillä Talvivaran tavallisella pohjoisella juoksutusreitillä ensimminen järvi on Salminen. Alla olevasta kuvasta näkyy, että se on ollut äärimmilleen kerrostunut sulfaatilla vuodesta Alusveden sulfaatti on ollut ennätystasolla 11 grammaa litra vuodon jälkeen ja päällysveden sulfaattipitoisuus on nousussa. Mangaanipitoisuudessa tilanne aikeisempiin päästöihin on marraskuun vuodon jälkeen noin 100-kertaa korkeampi ja pitoisuus on lähes 0.5 grammaa litra. THLn raportissa ympäristölupahakemuksen liitteenä ei suositella 1 mg/litra pitoisen mangaaniveden käyttöä löylyvetenä. Tuolle tasolle marraskuun päästöt voivat saastuttaa laajoja vesialueita. Samoin nikkelipitoisuudet ovat olleet satoja kertoja aikeisempia vuosia korkeammat ja taso 2000 mikrogramma (2 mg) litra on lähes 100 kertaa EU-laatunormi 21 mikrogrammaa litra. Tason lasku johtuu osin huuhtomisesta Kalliojärveen uusilla päästöillä, osin äärimmilleen ph alle 4 happamoituvassa vedessä tapahtuvista reaktiosta ja metalleja on havaittu kerrostuvan väliveteen esim. Kivijärvessä. Salmisesta on mitattu 6-kertaisia uraaniarvoja suhteessa STUKin toimenpiderajaan 100 mikrog/litra ja STUK on vaatinut saastuneiden järvien puhdistusta. Kalliojärven alusvedesaä on ollut muutaman vuoden ilmeisestiuon järven virtauksen suhteen kyllästynyt taso sulfaattia noin 5 g/litra. Marraskuun vuodon jälkeen nähdään pitoisuuksien nouseva ennätystasolle myös päällysvedessä. Sekä päällys- että alusvedessä mangaanin suhteen aikaisempaan 10 mg/l tasoon nähden 2-5-kertaiset tasot vuodon jälkeen, sekä 100-kertaa nousseet nikkelitasot, kertovat ennätyksellisestä riskistä seuraavien järvien suhteen. Kalliojärvestä erityisesti päällysvesi virtaa Kalliojokea Kolmisoppeen. Kalliojärvessä pinta- ja välivesissä on mitattu 6-20 mikrogramma litra uraaniarvoja Salmiseen ja sen kautta Kaliojärveen juoksutetaan erittäin sulfaattipitoista LONE-ylitevettä ja Haukilammella neutraloituja vesiä. Korkeat sulfaatti- ja suolapitoisuudet ajavat niitä välivesiin tuoden happea happamoitumisreaktioihin ja samalla huuhtovat raskasmetalleja ja muita haitta-aineita eteen päin vesistössä. Lisäkuormituksen uhka on Haukilammessa neutraloituvina olevista kipsisakka-altaan 1 vesistä, joiden erittäin korkeita 50 g/litra sulfaattitasoja. Näitä ei saada alle 6 g/litra perustuen menossa oleva etelän juoksutus laimennetusta marraskuun vuotovedestä neutraloiduilla vesillä. Salmisen ja Kalliojärven juoksutukset pitää lopettaa ja järvet on padottava ja ennallistettava. Kevättulva on merkittävä riski saasteiden leviämisen kannalta.

2 2 Talvivaara-Pöyry tarkkailuraportin taulukot viikko 13 Talvivaaran vesistä. Salmisen ja Kalliojärven sulfaatti-, mangaani- ja nikkeliarvot uusilla tasoilla marraskuun vuodon jälkeen verrattuna kaivoksen toiminta-aikaan. Kai-ELY-Pöyryn mallinus- Kolmisoppi ei kerrostu, Pöyryn mittaukset Kolmisoppi on jo kerrostunut Talvivaaran tarkkailu (Pöyry-Kai-ELY) viikko 13. Sulfaatin mangaanin ja nikkelin kertyminen kaivoksen alusta marraskuun 2012 vuodon jälkeiseen pohjoisen puolen järvissä Kolmisoppi ja Jormasjärvi. Nähdään Kolmisopen alusveden kumuloituva saastuminen, joka uhkaa nostaa Jormasjärven pitoisuudet uusilllle tasoille. Järvet pitäisi puhdistaa ja ennallistaa, uusi juoksutus sulfaatti- ja suolavesillä huuhtoo päästöt vesistössä alajuoksulle.

3 3 Kainuun ELY arvioi juoksutuslupaa antaessaan, ettei Pöyryn mallinnuksen oletusten perusteella tapahtuisi Kolmisoppijärvessä sulfaattikerrostumista. Vuodon jälkeiset seurantamittaukset osoittavat Kolmisopen alusvaden sulfaattitason nousseen aivan uudelle tasolle, samoin mangaanitasot ovat nouseet. Salmisesta ja Kalliojärvestä LONE-virtauksen mukana tulleiden päästöjen lisäksi saastetasoja nostavat Talvivaaran neutraloidut vedet, joita juoksutetaan kaivosalueen lampien, m.m. Härkälampi, kautta Kolmisoppeen laskevaan Kalliojokeen. Vuodon jälkeiset nikkeli ja muut raskasmetallit ovat vielä nousussa. Pelkästään uusien juoksutusten neutraloitujen vesien sinkki, alumiini ja nikkeli pystyvät nostamaan Kolmisopen pitoisuudet uudelle tasolle. Kolmisoppeen uusita juoksutuksista noin 1000 m3/tunnissa tulevan sulfaatin pitoisuus on 3 g/litra. Juoksutuksen taso on Kalliojoen luonnollisen virtaaman luokkaa. Noin kuutiota ylimääräistä juoksutusta tällä tasolla nostaisi 11 miljoonan kuution Kolmisopen pitoisuutta koko veteen kohdistuen lähes 300 mg/litra ja syvänteisiin kohdistuen moninkertaisesti enemmän enemmän. Toinen vastaava päästö talvikerrostumisen aikana tulee saastuneiden järvien kautta virtaavista LONE vesistä. Pöyryn mallinnoksessa niiden pitoisuudeksi arvioitiin myös jopa 5 grammaa/litra. Talvivaara hakee edelleen lisälupia vielä suurempiin juoksutuksiin. Kolmisoppea ilmeisesti säännöstellään ja saasteet voivat kertyä talven aikana. Kuvassa näkyy kuinka kevätkesällä tulvien myötä Jormasjärven alusvedessä havaitaan sulfaattitason nousu. Myös Jormasjärven syvänteet ovat sulfaattikerrostuneet ja sulfaattitasot ovat nousussa. Osakaskunnan mittauksissa syvänteestä on havaittu 700 mikrogramaa/litra rikkivetytaso, kun 1 mikrogramaa/litra on kaloille vaarallinen. Kun aikaisemmat sulfaattipiikit ja syvänteiden sulfaattikerrostuminen ovat perustuneet Kolmisopen alusveden sulfaattitasonn 200 mg/litra, nyt tuo lähtötaso on nousemassa välille mg/litra. Pöyryn mittaukset osoittavat jo erittäin korkeita sulfaattitasoja Kolmisoppeen laskevassa Kalliojoessa Uusien juoksutuksien ja LONE/marraskuun vesien sulfaatti näkyvävät kalliojoen mittauksissa Pöyryn raportissa, jossa jo maaliskuun lopulla sulfaatti ylittää 1 gramma/litra tason: 1,3 gramma litra Samoin korkeat nikkelipitoisuudet näkyvät saastuneilta alueilta laskeviassa Lumijoen ja Kalliojoen pitoisuuksissa. Talvivaara siirtyi jokien raskasmetallimittauksissa liukoisiin pitoisuuksiin. Tämä estää havaitsemasta neutraloinnissa syntyvää ja vesien mukana kulkeutuvaa sekä happamassa ph:ssa liukenevaa metallihydroksidisakkaa.

4 4 Juoksutukset ovat ylittäneet tai ylittämässä nikkelin, sinkin, koboltin ja ja alumiinin kokonaiskuormituksen ainakin pohjoiseen Talvivaara ja Kai-ELY päättivät kokonaiskuormitusmäärät nikkelille, sinkille, koboltille ja alumiinille. Näistä voi laskea seuraavat keskipitoisuudet 0.9 miljoonan kuution päästölle: nikkeli ja sinkki 0.1 mg/litra, alumiini 0.2 mg/litra ja koboltti 0.01 mg/litra. Talvivaara ja Kai-ELY seuraavat jouksutuksen lähtopisteessä pitoisuuksia mahdollisesti kokonaispitoisuus mittauksella. Ongelmana veden pinnasta tapahtuvassa mittauksessa on vedessä syvemmällä ja satunnaisesti esiintyvän metellihydroksidisakan määrä. Juoksutusta seuraava osakunta ja Antti Lankinen ottivat Härkäpurosta metallinäytteitä ja mittauttivat kokonaispitoisuudet. Näitä tuloksia on vertailtu Kai-ELYn omiin alumiinin kokonais- ja liukoisten (liu) pitoisuuksien mitauksiin sekä Härkäpuroa edeltävän Härkälammen pitoisuuksiin. Koska vesistön kuormitus on äärimmäinen sekä kevättulvien takia ainakin kasvava, juoksutukset tulee kieltää, koska jo sallitut kuormitusmäärät on ylitetty. Seuraavissa kuvissa juoksutuksen kokonaispitoisuutta verrataan YSL 64 päätöksen kokonaispitoisuuden keskiarvonormiin ja aineiden ympäristölaatu rajoihin tai suosituksiin. Nikkelin EU-laaturaja vesistössä on vuosikeskiarvona 21 mikrogrammaa litra. Perustellusti puhtaassa, makeassa suomalaisessa vesistössä voidaan sovelta alempaakin rajaa, kuten EUn uutta normia 4 mikrogrammma litra. Sinkki on kaloille haitallinen pitoisuutena 3 mikrogramma litra, suomalainen epävirallinen laatunormi on 30 mikrogrammaa litra. Alumiinin tiukin australialainen laatunormi 27 mikrogrammaa litra. Alumiini on erityisen vaarallista, koska marraskuun vuodon rauta-alumiinipitoisissa vesissä on äärimmäinen happamoitumispotentiaali. Alumiini saostuu kalojen kiduksiin happamassa ph:ssa. Alkuperäisessä vuodossa alumiinia oli useita grammoja litrassa, Salmisen alusvedessä sitä pn edelleen 0.3 grammaa litra ja Ylä-Lumijärven laittomassa huuhdonnassa edelleen olevissa sedimenteissä 1.2 grammaa litra. Koboltti on myrkyllinen raskasmetalli, jota verrataan ympäristöministeriön monisteen 159 kriittiseen arvoon 1 mikrogramma/litra.

5 5 Kuvissa KE tarkoittaa Kainuun-ELY/Pöyry-Talvivaaraseurantaa ja liu tarkoittaa liukoisen pitoisuuden mittausta, josta hydroksidisakoistajohtuen voi tulla selvästi pienempi tulos (esim. alumiini 13.3.). AL tarkoittaa Antti Lankisen tai osakaskunnan näytettä. Näytteet on otettu pohjoisen poikkeusjuoksutusreitiltä Härkäpurosta ja vertailuna on Pöyryn Härkäpuroa edeltävän Härkälammen 1 m (HäLa) syvyydestä otettu kokonaispitoisuusmittaus. Härkäpurosta pinnasta otettu tulos voi olla sakan laskeutumisen vuoksi pienempi kuin Härkälammesta syvemmällä näkyvä pitoisuus Al mcg/l ka-raja mcg/l Vesi mcg/l Alumiinin kokonaispitoisuudet verrattuna keskiarvo-kokonaispäästörajaan (Kainuun ELY) ja Australian normiin vesistössä 27 mikrog/litra. Otettu Härkäpuron pinnasta, paitsi HäLa on Härkälampi Ni mcg/l ka-raja mcg/l EU-Vesinormi KE liuk KE HäLa 20.3.AL AL AL 27.3.KE liuk Nikkelin kokonaispitoisuudet (paitsi liu-liukoinen) verrattuna keskiarvo-kokonaispäästörajaan (Kainuun ELY) ja EU-vesipuitedirektiivin normiin vesistössä 21 mikrog/litra. Otettu Härkäpuron pinnasta, paitsi HäLa on Härkälampi.

6 Zn mcg/l ka-raja mcg/l Vesi mcg/l KE liu14.3.ke HäLa 20.3.AL AL 26.3.AL Sinkin kokonaispitoisuudet (paitsi liu-liukoinen) verrattuna keskiarvo-kokonaispäästörajaan (Kainuun ELY) ja suomaliseen pilaantumisnormiin vesistössä30 mikrog/litra. Otettu Härkäpuron pinnasta, paitsi HäLa on Härkälampi Co mcg/l ka-raja mcg/l Kriit. mcg/l KE liu14.3.ke HäLa 20.3.AL AL 26.3.AL Koboltin kokonaispitoisuudet verrattuna keskiarvo-kokonaispäästörajaan (Kainuun ELY) ja YM monisteen 159 kriittiseen pitoisuuteen 1 mikrog/litra. Otettu Härkäpuron pinnasta, paitsi HäLa on Härkälampi. Keskimääräiset keskiarvonormin ylitykset kokonaispitoisuuksista alumiinilla (Al), nikkelillä (Ni), Sinkillä (Zn) ja koboltilla (Co) olivat 2.9-, 3.4-, 7.8- ja 2.2- kertaisia. Kun ainakin noin puolet pohjoisen juokstuksesta on suoritettu kokonaiskuormitus kaikilla näillä metalleilla on ylitetty. Lisäksi sinkin suhteen kuormitus on ylittynyt kaksinkertaisesti jo koko juoksutuksen suhteen. Raja 0.1 mg/litra tarkoittaa m3

7 7 juoksutuksessa 90 kg päästöä ja 7.8 kertainen ylitys sinkin suhteen tarkoittaisi noin 700 kg päästöä. Lähivedet kuten Jormasjärvi ovat erityisen pahasti saastuneet sinkillä. Nikkelin noin 15-kertainen kuormitus vesipuite direktiivin rajaan 21 mikrog/litra nähden tarkoittasi Kolmisopen tilavuudessa nikkelipitoisuuden nostoa noin mikrogrammalla (0.9 Mm3 vs Kolmisopen tilavuus 11 Mm3). Eteläisen juoksutusreitin saasteet ja leviäminen Eteläisen vuodon päästöaineet ovat kertyneet juoksutuksessa olevaan Lumijokeen sekä Kivijärveen. Kivijärven saastumistaso on ennen näkemättömällä tasolla, alusveden mangaanitasot ovat kertaa THL:n lyölyvesisuosituksen 1 mg/litra yläpuolella ja nikkeli non 100x EU laatunormin. Kertaluokkia korkeammista saastumistasoista seuraa väistämättä myös aikaisempaa selvästi vakavampi saastuminen Laakajärvellä. Kansalaismittauksissa on havaittu koko joukko uusia myrkyllisiä päästöaineita kuten lyijy, seleeni, hopea, tallium ja beryllium. Sulfaatin pitoisuudeksi on mitattu kaksi kertaa yli 6 grammaa/litra. Yksi gramma/litra tarkoittaa 900 tonnin kuormitusta kuution päästössä eli etelän sulfaattipäästö on ylittämässä 5.4 tuhatta tonnia. Lähestyttäessä konsentroidumpia pitoisuuksia altaiden pohjilla sulfaattipitoisuudet voivat edelleen kasvaa. Talvivaaran tarkkailu (Pöyry-Kai-ELY) viikko 13. Sulfaatin mangaanin ja nikkelin kertyminen kaivoksen alusta marraskuun 2012 vuodon jälkeiseen aikaan eteläpuolen järvissä. Nähdään Kivijärven alusveden äärimmäinen saastuminen, joka uhkaa nostaa Laakajärven pitoisuudet uusilllle tasoille. Järvet pitäisi puhdistaa ja ennallistaa, uusi juoksutus sulfaatti- ja suolavesillä huuhtoo päästöt vesistössä alajuoksulle.

8 8 Pöyryn mittaukset osoittavat jo erittäin korkeita sulfaattitasoja Laakajärveenn laskevassa Kivijoessa Saasteiden kertyminen Kivijärveen ja vuotaminen Laakajärveen Kivjojoen mittauksissa Pöyryn viikon 13 raportissa, jossa jo maaliskuun lopulla sulfaatti 250 mg/ litra Samoin korkeat nikkelipitoisuudet näkyvät saastuneilta alueilta laskeviassa Lumijoen ja Kivijoen pitoisuuksissa. Talvivaara-Pöyry siirtyi jokien raskasmetallimittauksissa liukoisiin pitoisuuksiin. Tämä estää havaitsemasta neutraloinnissa syntyvää ja vesien mukana kulkeutuvaa sekä happamassa ph:ssa liukenevaa metallihydroksidisakkaa. Lumijoen juoksutukset 6 gramma/litra sulfaattipitoisella jätevedellä huuhtovat merkittävän määrän Kivijärven saasteista Laakajärveen. Lisätietoja: Jari Natunen Biokemisti, FT