Lisäksi haetaan vesilain mukaista lupaa purkuputken sijoittamiselle Jormasjoen ja Nuasjärven pohjaan.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta: Purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Talvivaaran kaivos-alueelta Nuasjärveen sekä nykyisten purkupisteiden kautta Kalliojokeen johdettavan puhdistetun veden määrän tilapäinen lisääminen vuoden 2015 aikana KHALL 21 Kunnanjohtaja Talvivaara Sotkamo Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristö- ja vesitalouslupaa purkuputkilinjauksen toteutukselle yhtiön kaivospiirin alueelta Nuasjärven Juurikkalahden edustalle sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiselle rakennettua purkuputkilinjaa pitkin. Yhtiö hakee lupaa myös talousvesilinjan sijoittamiseen samaan kaivantoon. Lisäksi haetaan vesilain mukaista lupaa purkuputken sijoittamiselle Jormasjoen ja Nuasjärven pohjaan. Lupaa haetaan myöskin vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1022/2006) määritetyn sekoittumisvyöhykkeen määräämiseen. Talvivaara Sotkamo Oy hakee lisäksi samalla töiden valmistelulupaa sekä oikeutta aloittaa jätevesien johtaminen Nuasjärveen suunnitelman mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaa haetaan siten, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen (nro 52/2013/1, Dnro PSAVI/12/04.08/2013) kirjatut luparajat vesien johtamiselle nykyisin käytössä oleville purkureiteille Oulujoen ja Vuoksen vesistöaluille säilyvät voimassa. Yhtiö hakee myös lupaa juoksuttaa vuoden 2015 aikana osan purkuputkelle annettavasta kiintiöstä luontaista vesireittiä pitkin. Kyseistä lupaa haetaan siten, että vesien johtamisoikeus alkaa lupapäätöksestä ja päättyy kuuden kuukauden kuluttua tai silloin kun purkuputki on valmis ja otetaan käyttöön. Luontaista reittiä eli Kolmisopen ja Jormasjärven kautta johdettavan veden aiheuttama sulfaattikuorma olisi enimmillään tonnia ja vesimäärä noin 1,5 Mm3. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa hakemuksesta Sotkamon kunnalta Lausunto on toimitettava mennessä. Hakemuksen tausta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto velvoitti Talvivaaran kaivoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan n:o 33/01/01 muuttamisesta antamansa päätöksen (nro 52/2013/1, Dnro PSAVI/12/04.08/2013) lupamääräyksessä E Talvivaara Sotkamo Oy:n ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin uusien jätevesien purkupaikkojen selvittämiseksi. Päätöksessä on annettu vuodesta 2014 lähtien tiukkenevat raja-arvot

2 kokonaiskuormitukselle nykyisiin pieniin latvavesistöihin lupapäätöksessä mainittujen kuormitussuureiden osalta. Tiukempien raja-arvojen saavuttaminen edellyttää nopealla aikataululla tapahtuvaa vesien käsittelyn tehostamista. Mikäli teknisin toimenpitein kuormitusta ei saada pienennettyä, on luvan saajan (Talvivaara Sotkamo Oy:n) toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi löydettävä yksi tai useampi, laimenemisolosuhteiltaan parempi purkupaikka ainakin osalle muodostuvista jätevesistä. Pöyry Finland Oy toteutti Talvivaara Sotkamo Oy:n toimeksiannosta purkupaikkaselvityksen vuonna Purkupaikkaselvitykseen perustuen Talvivaara Sotkamo Oy toimitti Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarveharkintaselvityksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeelle, joka käsittää käsiteltyjen jätevesien purkuputkilinjan rakentamisen sekä vesien johtamisen tehdasalueelta Nuasjärven Tikkalahteen. Kainuun ELY-keskus päätyi YVA tarvehankinnasta tekemässään päätöksessä siihen, ettei hankkeelle tarvitse soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluissa todettiin, että hankkeen toteuttamiskelpoisuus tullaan lopulta arvioimaan ympäristölupamenettelyssä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimesta. Lisätaustaa asialle Talvivaaran arvion mukaan kaivosalueen vesivarastojen varastointikapasiteetti tulee loppumaan kesällä Mikäli uusi purkuputkilinja saadaan tuotantokäyttöön heinäkuun alkuun 2015 mennessä, on tuolloin kaivosalueelle varastoitu yhteensä noin 11 Mm3 puhdistettuja tai puhdistusta odottavia jätevesiä. Hakemuksen mukaan purkuputken toteutuksella voidaankin näin varmistaa kaivosalueelle varastoitujen vesien hallittu johtaminen ympäristöön ja pienentää merkittävästi todennäköisyyttä vesien hallitsemattomalle purkautumiselle ympäröiviin vesistöihin mahdollisten poikkeustilanteiden aikana. Purkuputki mahdollistaa hakemuksen mukaan myös yhtiön materiaalinkäsittely- ja louhintatoimenpiteet tulevina vuosina. Purkuputki Suunniteltu purkuputki alkaa Talvivaaran kaivosalueen latosuon patoaltaalta, josta putki viedään kaivospiirin pohjoisosaan Kolmisoppi-järven pohjan kautta. Kolmisopesta putkilinja etenee Muurainsuon ja Lummenlammen länsilaidan kautta Koskenniskan ja Pulikkan väliin sekä sieltä edelleen Nuasjärven Juurikanlahteen. Nuasjärven pohjassa putkilinja jatkuu vielä noin 1 kilometrin pohjoiseen, alueelle jossa vesisyvyys on noin 8 m. Putkilinja on sijoitettu mahdollisimman etäälle rakennuksista ja mahdollisuuksien mukaan suoalueille. Purkuputkilinjan pituus on noin 18.4 km. Putkilinja on esitetty esityslistan erillisenä liitteenä 1 olevalla kartalla. Putkilinja toteutetaan kivennäismailla pääasiassa kaivamalla se noin 2,5

3 metrin syvyiseen kaivantoon. Veden kulku putkessa tapahtuu alkupään pumppauksen jälkeen painovoimaisesti. Putken alkupään ja purkupisteen välinen lasku on noin 45 metriä. Purkuputkena tullaan käyttämään pääosin PN10 luokan PEH-putkea, jonka ulkohalkaisija on 560 mm. Hankkeen vaikutukset ympäristöön Hankkeen vaikutuksia Nuasjärven vedenlaatuun on arvioitu vesistömallilaskelmin. Vesistömallilaskelmien perusteella Talvivaara Sotkamo Oy:n päästövesien vaikutukset kohdistuvat lähinnä Nuasjärven eteläosiin. Purkuvesien suolapitoisuudesta johtuen on kerrostuminen purkupaikalla kohtalaisen voimakasta. Tuulettomina jaksoina ja talvella jääkannen estäessä tuulen vaikutuksen ovat virtausnopeudet Juurikkalahden edustalla hyvin pieniä, jolloin jätevettä konsetroituu voimakkaammin purkualueen syvänteiden pohjan läheisiin vesikerroksiin. Tällöin purkualueella voidaan mitata enimmillään 220 mg/l sulfaattipitoisuuksia eli samaa luokkaa kuin viime vuosina on mitattu Jormasjärven keskisyvänteen (Jor3) alusvedestä. Jormasjärven havaintojen perusteella voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida, että pysyvää kerrostumista ei Nuasjärven purkualueella kuitenkaan mitä todennäköisemmin tapahdu, sillä tiheyserot vesistöissä eivät kasva riittävän suuriksi. Laimennuslaskelmien perusteella päästövesien nikkelipitoisuus laskee purkualueella nopeasti sille asetettua ympäristölaatunormia alhaisemmalle tasolle. Kadmiumin osalta syntyvän purkupluumin keskilinjan kadmiumpitoisuus alittaa sille asetetun ympäristölaatunormin vasta noin kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Lyijyn osalta ympäristölaatunormin ylityksiä ei ole odotettavissa. Purkupluumin keskiosan elohopeapitoisuus alittaa elohopealle asetetun laatunormin laskennoissa käytetyllä pitoisuustasolla noin kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Vuoden 2014 tammi-elokuun tarkkailutietojen perusteella päästövesien elohopeapitoisuus on ollut tasolla 0,1 mikrog/l (ympäristölaatunormi 0,05 mikrog/l). Purkupluumin keskilinjan mangaanipitoisuus ylittää talousveden mangaanin suosituspitoisuuden 50 mikrog/l vielä 2,5 kilometrin etäisyydellä purkupisteestä. Sulfaatille asetettu talousveden suosituspitoisuus 250 mg/l ei vastaavasti ylity kuin ihan purkupisteen tuntumassa. Ympäristölaatunormien ylitykset ovat todennäköisiä ainakin kadmiumin, elohopean ja nikkelin osalta Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen käsiteltyjen päästövesien purkamisen aloittamisen jälkeen heinäkuussa Hakemuksen mukaan purkupaikan lähialueelle on tulosten perusteella määritettävä sekoittumisvyöhyke. Sekoittumisvyöhyke on arvioitu päästövesien kadmium-, elohopea- ja nikkelipitoisuuden perusteella. Sekoittumisvyöhykkeen määräämisestä säädetään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1022/2006). Sekoittumisvyöhyke on määritelty kartalla, joka on esityslistan erillisen liitteenä 3. Päästövesien aiheuttamat vesistövaikutukset tulevat konkretisoitumaan selkeimmin purkualueen lähialueilla, lähinnä

4 purkualueen viereisten syvänteiden vedenlaadussa, eikä merkittävää vedenlaadun heikkenemistä olisi havaittavissa Joki- ja Tikkaniemen ranta-alueilla. Putkilinjan rakentamisvaiheen aikana kevättalvella 2015 ranta-alueiden vedenlaatu heikkenee hetkellisesti linjan ruoppaus- ja kaivutöiden yhteydessä. Linja viedään Nuasjärveen Jokiniemen itäpuolelta ja Juurikkasuon länsipuolelta. Kohtuullisen pienet ainepitoisuuksien nousut ja samennuksen lyhytaikaisuus huomioiden, rakentamisvaiheen aikaiset vaikutukset ranta-alueiden vedenlaatuun jäävät arvioiden mukaan vähäisiksi. Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu Käsitellyt jätevedet johdetaan Latosuon altaaseen, josta Nuasjärveen johdettavan veden määrää ja laatua (ph, sähkönjohtavuus) seurataan jatkuvatoimisella mittarilla. Kaivoksen käyttötarkkailuun liittyen vesistöön johdettavan veden laatua tarkkaillaan päivittäin. Voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaan päästötarkkailun näytteet otetaan kaivoksen toimesta kerran viikossa ja konsultin toimesta kerran kuukaudessa, silloin kun purkua vesistöön tapahtuu. Pintavesien laadun tarkkailu Nuasjärven pintavesien laatua seurataan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaan pisteillä Nuasjärvi Jormaslati 6 (FM6) ja pisteellä Nuasjärvi 23 (FM12) neljä kertaa vuodessa. Tarkkailua esitetään täydennettäväksi Nuasjärven, Rehjan ja Oulujärven pisteillä. Näytteet otetaan Nuasjärven-Rehjan alueelta kuusi kertaa vuodessa sekä Kajaaninjoesta ja Paltaselän-Ärjänselän alueelta neljä kertaa vuodessa. Luvan hakijan arvion mukaan hankkeen vaikutusalue ulottuu Nuasjärven itäosissa Vuokattiin saakka. Kunnanjohtaja Ehdotus Sotkamon kunnan mielestä on tärkeää, että Talvivaaran kaivoksen jatkolle löytyy myönteinen ja kestävä ratkaisu. Sotkamon kunnanhallitus päätti kokouksessaan , ettei se hyväksy niin sanotun purkuputken rakentamista Nuasjärveen. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan Talvivaaran vesien käyttöön ja vesitaseeseen liittyvät ongelmat tulee hoitaa Talvivaaran kaivospiirin alueen sisällä. Sotkamon kunnanhallitus uudistaa tässä lausunnossaan päätöksen mukaisen kannanoton. Nyt lausunnon kohteena olevassa hakemuksessa purkuputken vaikutusalueeksi on määritelty koko Sotkamon kunnan puoleinen Nuasjärvi

5 rantoineen. Sotkamon kunta ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ovat useissa aiemmin antamissaan lausunnoissa korostaneet Nuasjärven merkitystä virkistyskäytön ja matkailuelinkeinon kannalta. Nuasjärven rannalla on satoja vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja. Vuokattiin sijoittuu Sotkamon kunnan ja koko Kainuun kannalta tärkeä matkailukeskittymä. Ranta-alueiden maankäyttö ja vesistön merkitys Vuokatin matkailulle tulee huomioida lupa-asiaa ratkaistaessa. Sotkamon kunnan kaavoitus- ja mittaustoimisto on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle oman lausuntonsa. Lausunnossa todetaan, että Nuasjärven ranta-alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Nuasjärven rantaosayleiskaava sekä seuraavat ranta-asemakaavat: Saunaniemen ranta-asemakaava Paljakan ranta-asemakaava Naapurinvaaran lomakeskuksen asemakaava Nuasjärven ranta-alueen itäosassa sijaitsevan Vuokatin taajaman alue on asemakaavoitettu pääosin loma-, matkailu- ja pysyvän asutuksen käyttöön. Asemakaavojen lisäksi järven itäosassa on voimassa Vuokatin yleiskaava, jonka päivitystyö on käynnistynyt. Sotkamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nuasjäven rantaosayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen Hyväksymispäätös ei ole lainvoimainen, eikä kunnanhallitus ole vielä määrännyt yleiskaavaa tulemaan voimaan (muilta kuin valituksenalaisilta osin). Nuasjärven rannoille on osoitettu rantarakentamista ohjaavissa lainvoimaisissa yleis- ja ranta-asemakaavoissa yli 600 rantarakennuspaikkaa. Lisäksi Nuasjärveen rajoittuu Vuokatin matkailualue. Vuokatin alueella Nuasjärven rannalle on asemakaavoitettu kymmeniä tuhansia kerrosneliömetrejä loma- ja matkailurakentamista sekä virkistys- ja urheilualueita, mm-. golfkenttä. Kunnanhallitus toteaa hankkeen vaarantavan voimassaolevien kaavojen toteuttamista hankkeen vaikutusalueella. Kunnanhallitus ei hyväksy sitä, että toteutuessaan hanke heikentää olennaisella tavalla sen vaikutusalueen kaavojen hyödyntämistä myös maanomistajien kannalta. Talvivaaran kaivosyhtiön konkurssin myötä Talvivaaran käytännön kaivostoiminta, ympäristövastuut ja kaivoksen tulevaisuutta koskevat ratkaisut siirtyivät kaivosyhtiön konkurssipesän vastuulle. Suomen valtio on tullut vahvasti mukaan kaivostoiminnan hoitamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen eli tullut huolehtimaan siitä, että kaivoksen toiminta pidetään konkurssitilanteessakin yllä siten, ettei mitään hallitsematonta pääsisi tapahtumaan. Lisäksi pääministerin ilmoituksen mukaan

6 ympäristöongelmien ratkaiseminen jatkuu muun muassa vesitaseen hallinnassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustanut Talvivaara-toimiston, joka hoitaa valtion puolesta kokonaisvaltaisesti Talvivaara asiaa. Konkurssiasiamiehen esityksen mukaisesti Talvivaara on määrätty julkiselvitykseen. Kainuun ELY-keskus toimii edelleen laitoksen ympäristöluvan valvontaviranomaisena. Sillä on joka tilanteessa velvollisuus varmistaa, että toiminta on kaikissa oloissa ympäristön kannalta turvallista sekä valvoa, että ympäristöluvan lupaehtoja noudatetaan. Vuokatti on Suomen suurin ympärivuotinen matkailukeskus ja suunniteltu purkuputki on sekä imagollisesti että liiketoiminnallisesti (useita pieniä matkailuyrityksiä) riski matkailun kehittymisen ja liiketoiminnallisen aseman säilyttämisen näkökulmasta. Matkailu on Sotkamon kunnalle tärkeä toimiala kaivostoiminnan ohella ja näiden yhteensovittaminen vaatii kaivostoiminnan järjestämistä siten, että jatkossakin pystytään välttämään näiden toimialojen keskinäinen vastakkainasettelu. Siinä on tähän mennessä onnistuttu hyvin (matkailuinvestoinnit ovat edenneet kaivostoiminnan ohella ennätystahtia) eikä tätä kehitystä saa missään tapauksessa vaarantaa. Sotkamon kunta vaatii, että Talvivaara-toimiston (Suomen valtion) ja Talvivaara kaivosyhtiön konkurssipesän on ratkaistava ensisijaisesti vesitaseen hallinta ja vesien käsittely kaivosalueella hyödyntämällä kaikki mahdolliset teknologiset ratkaisut. Purkuputken rakentaminen ei saa olla ainut vaihtoehto vesien puhdistamiseen ja vesitaseen hallintaan. Hakemuksessa esitetylle nikkelille, kadmiumille ja elohopealle haetulle sekoittumisvyöhykkeelle ei ole perusteita. Laitoksella on tehtävä kaikki mahdollinen päästöjen vähentämiseksi ennen kuin sekoittumisvyöhykettä voidaan määrätä. Esille on tuotu joukko teknologioita, joiden hyödyntämisellä voidaan vaikuttaa sekä vesien määrään (esim. haihdutustekniikat) että haitta-ainepitoisuuksiin (puhdistustekniikat). Näiden soveltaminen on kunnan mielestä välttämätöntä niiden keskeisten intressien varjelemiseksi, joiden varaan Sotkamon kunnan myönteinen kehitys on esimerkiksi matkailun osalta rakennettu. Sotkamon kunta välittää tässä lausunnossaan myös monen muun intressiryhmän huolen siitä, että nopeilla ja joistain näkökulmista käsin väärillä ratkaisuilla kaivosyhtiön mahdollinen jatkotoiminta ajetaan entistä vaikeampaan tilanteeseen. Hyväksyttävä ratkaisu edellyttää ns. sosiaalista toimilupaa, mikä olisi helpointa lunastaa ratkaisemalla vesitaseeseen ja vesien hallintaan liittyvät kysymykset nykyaikaisella ja ympäristön kannalta kestävillä keinoilla. Uskomme, että tähän on nyt mahdollisuus, kun koko kaivostoiminnan liiketoiminnallista perustaa ja sen edellytyksiin liittyviä ratkaisuja harkitaan ja suunnitellaan uudella tavalla ja uudessa tilanteessa.

7 Sotkamon kunnanhallituksen mielestä Talvivaara Sotkamo Oy:lle ei tule myöntää lupia toimintoihin, jotka mainitaan tämän pykälän esittelytekstissä. Talvivaara Sotkamo Oy:n on pystyttävä ratkaisemaan vesiongelmansa puhdistamalla jätevedet teknisin toimenpitein. Sotkamon kunta edellyttää vastuussa olevilta toimijoilta pikaisia toimia tämän lausunnon mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnanhallitus Päätös Käydyn keskustelun kuluessa kunnanhallitus päätti poistaa kunnanjohtajan lausuntoehdotuksesta seuraavat sanat: Ensimmäinen kappale: "myönteinen ja" Kahdestoista kappale: "ensisijaisesti" ja "ainut" Kunnanhallitus hyväksyi muutoin lausunnon kunnanjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Merkittiin, että Timo Hyvönen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon, ja poistui kokouksesta tämän pykälän ajaksi. Otteet Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 293, Oulu Ympäristötarkastaja Taina Huttunen