PÖYTÄKIRJA. Seurantaryhmäkokous Päivämäärä klo Kainuun ELY-keskus, Kajaani. Kokous nro 2

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Talvivaaran laajennus-yva Seurantaryhmäkokous Päivämäärä klo Paikka Kokous nro 2 Laatija Osallistujat Kainuun ELY-keskus, Kajaani Janne Kekkonen Sari Myllyoja, Kainuun ELY-keskus Ilkka Haataja, Kainuun ELY-keskus Jouko Saastamoinen, Kainuun ELY-keskus Sirpa Lyytinen, Kainuun ELY-keskus Martti Juntunen, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Päivi Parikka, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Inkeri Neuvonen, Kajaanin kaupunki Taina Hammar, Pohjois-Savon ELY Taina Huttunen, Sotkamon kunta Helvi Heinonen-Tanski, Iisalmen luonnonystävät ry Leo Schroderus, Jormasjärvi-Korholanmäki -osakaskunta Unto Ritvanen, Kainuun ELY-keskus Kimmo Virtanen, Kainuun ELY-keskus Antti Lankinen / Juha Korhonen, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Risto Haapakoski, Kainuun metsänhoitoyhdistys Kari Kinnunen, Kainuun Yrittäjät ry Juha Vornanen, Kajaanin seurakunta Eero Määttä, Lahnasjärven kalastuskunta Jouko Kettunen, Lahnasjärven metsästäjät Arja Halinen, Metsähallitus Pekka Heikkinen, Sotkamon kunnanhallitus Ari Korhonen, Sotkamon metsänhoitoyhdistys Juha Leinonen, Sotkamon Yrittäjät ry Alpo Partanen, Tuhkakylän kyläyhdistys Markku Laanti, Vuokatin matkailukeskus Leena Penttinen, Sotkamon yrittäjät ry Jorma Hartikainen, Etelä-Kajaanin kylät ry Hannu Tukiainen, Etelä-Kajaanin kylät ry Reijo Piipponen, Etelä-Kajaanin kylät ry Eeva Ruokonen, Talvivaara Veli-Matti Hilla, Talvivaara Riikka Tammivuori, Ramboll Janne Kekkonen, Ramboll (siht.) Päivämäärä 18/04/2012 Ramboll Terveystie HOLLOLA P F Poissa Jukka Nyrönen, Kainuun ELY-keskus Martti Veteli, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry Kainuun pelastuslaitos Vesa Kaikkonen, Kajaanin kaupunginhallitus Markku Nykänen, Kajaanin seudun luonto ry Reijo Mulari, Laakajärven kalastusosakaskunta Simo Mäkinen, Sonkajärven kunnanhallitus Maija Lipponen, Sotkamon luonto ry Ilkka Suutarinen, Vuokatin matkailukeskus Tiedoksi - 1/7

2 Seuraava kokous klo Kainuun ELY-keskuksen tiloissa, osoitteessa Kalliokatu 4, Kajaani. Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3. Vuoden 2011 tarkkailun yhteenveto 4. Vesistövaikutusmallin tulokset 5. Ajankohtaiset asiat 6. Keskustelua 7. YVA-arvioinnin eteneminen 8. Seuraava kokous 1. Kokouksen avaus Sari Myllyoja avasi kokouksen klo Pohjois-Savon ELY liittyy kokoukseen videoyhteydellä klo 16. Kokous pyritään päättämään klo mennessä. Tammivuori kertoi lyhyesti YVA-menettelystä, sen toteutuksesta, osapuolista sekä tavoitteista ja esitteli seurantaryhmään kutsutut tahot. Seurantaryhmän tarkoituksena on parantaa tiedonkulua ja kerätä mielipiteitä YVA-menettelyn aikana. Alueen yhdistyksiä ja muita asianosaisia tahoja on pyydetty nimeämään seurantaryhmään edustaja. Osallistujat esittäytyivät yksitellen. 2. Edellisen kokouksen muistio Kokouksessa ei esitetty kommentteja edellisen kokouksen muistioon liittyen. Muistio on tallennettu hankkeen internetsivuille 3. Vuoden 2011 tarkkailun yhteenveto Veli-Matti Hilla Talvivaarasta esitteli vuoden 2011 tarkkailutuloksia. Pöyry toteuttaa kaivoksen tarkkailun ja näytteenotosta ja analyyseista vastaa Nablabs Oy. Yhteensä noin vesianalyysia tehtiin vuonna 2011 tarkkailun puitteissa. Kaivoksen ylijäämävesissä nikkelin, kuparin ja sinkin pitoisuudet olivat vuonna 2011 pääosin pieniä ja yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta selvästi alle luparajojen. Ylijäämävesien ph:ta on nostettu mangaanin saostumisen tehostamiseksi, mikä on toiminut. Kiintoaineen pitoisuus ylijäämävesissä on edelleen ollut koholla tavoitearvoon verrattuna. Sulfaatti, natrium ja mangaanipitoisuudet ovat laskeneet korkeimmasta tasosta, joka oli vuosien vaihteessa. Alkuvuonna 2012 vesistöön johdetut vesimäärät olleet selvästi edellisvuotta pienempiä, mikä johtuu helmikuun alussa käyttöönotetusta vesien kierrätyksestä. Koko vuoden vesitilanne kuitenkin ratkaisee vuosikuormituksen. Pintavesitarkkailun mukaan kerrostuneiden järvien (Salminen, Kalliojärvi) pitoisuudet päällysvedessä ovat laskeneet selvästi, mutta alusvedessä (syvänteissä) lasku ei vielä näy. Jormasjärvessä pitoisuudet eivät ole vielä kääntyneet laskuun. Kolmisopessa mangaanipitoisuus on selvästi alenemassa. Eteläisellä purkusuunnalla Ylä-Lumijärvi on ns. läpivirtausjärvi, joka ei tasaa pitoisuuksia. Kivijärvessä ensimmäisessä pisteessä (kuvaa pintakerrosta) 2/7

3 sulfaattipitoisuus on jo kääntynyt laskuun; syvännepisteessä laskua ei ole vielä näkyvissä. Laakajärvessä on ollut näkyvissä nouseva trendi, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin Kivijärvessä. Kirjanpitokalastustutkimuksen tulosten perusteella Jormasjärven tai Kolmisopen kalastuksessa ei olut havaittavissa mitään selkeitä muutoksia tai trendejä edellisvuosiin verrattuna. Ensi kesänä on tarkoitus tehdä koeverkkokalastuksia ainakin Kalliojärvessä ja Kivijärvessä. Tuhkajoen sähkökoekalastuksissa havaittiin selvästi edellisvuosia enemmän taimenenpoikasia. Vesistötarkkailua on laajennettu etelän suuntaan ja näitä tietoja käytetään hyväksi YVA:ssa. Plankton ja pohjaeläintutkimuksia tehdään kalliojärven ja Kivijärven lisäksi ainakin Laakajärvessä. Laakajärven kaloista on tehty metallianalyysit, jotka tehdään myös Jormasjärvessä. Tarkkailun laajentamisen tarvetta pohjoiseen arvioidaan. Hajukaasumittauksissa luparajat alittuivat pääosin vuonna Nauhasuotimien uuden pesurin käyttöönoton aikana on kyseisessä tarkkailupisteessä ollut pesurin käyttöönotosta johtuen luparajojen ylityksiä vuonna Vuoden 2011 lopulla ja tämän vuoden alussa on tullut melko paljon ilmoituksia hajusta, joten työtä riittää vielä. Hönkien käsittelyn tehostamisen osalta useita menetelmiä on tutkittu ja poltto näyttäisi tällä hetkellä olevan ensisijainen vaihtoehto. Kaivosalueen pohjavesiputkissa ei ollut havaittavissa muutoksia tehdasalueen putkea lukuun ottamatta. Tehdasalueella olevassa havaintoputkessa on todettu mm. mangaanin ja nikkelin kohonneita pitoisuuksia. Havaintoputki on rikkoutunut ja sinne on mahdollisesti päässyt pintavesiä, mikä voi näkyä tuloksissa vuoden 2011 osalta. Pohjaveden pinnankorkeus tarkkailuputkissa on pysynyt ennallaan pääosin. Pölyseurantapisteitä on tarkkailussa useita kymmeniä kappaleita. Taattolan pisteessä kivipölyn määrä ei ole kasvanut ja määrät ovat olleet pieniä. Pölymäärät eivät ole kasvaneet louhintamäärän kasvusta huolimatta. Pölyn metallianalyysien perusteella kesäaikana pitoisuudet ovat suurempia kuin talvella, mutta vain yksittäisiä kohonneita pitoisuuksia on havaittu. Rikin tarkkailu pölystä on aloitettu vuonna Raportissa mainittu rikkilaskeumarajan ylitys johtui ilmeisesti yhden tutkimuskerran systemaattisesta analyysivirheestä. Muissa mittauksissa rikkimäärät pölyssä ovat olleet alhaisia. Kaivoksen melutarkkailua toteutetaan muutamassa mittauspisteessä kaivosalueen ympäristössä. Päivä- ja yöajan meluohjearvot mittauspisteissä ovat alittuneet. Raja-arvojen alittumista huolimatta melu kuitenkin kyllä kuuluu asutuksessa ja lähiympäristössä. Taattolan pisteessä havaittiin tarkkailussa kapeakaistaista melua, jonka taajuus vastaa tehdasalueen puhallinmelua. Kesällä 2012 on tarkoitus tehdä Taattolan pisteessä normaalitarkkailua pitkäkestoisempi melumittaus tarkemman kuvan saamiseksi. 4. Vesistövaikutusmallin tulokset Pöyryn tekemä 3D vesistömalli valmistui helmikuun lopussa Mallia varten tehtiin vesistöjen virtausmalli syvyyksien, profiilien ja sadantamäärien perusteella. Malliin syötettiin todetut kuormitustiedot ja mitatut pitoisuudet vesistöissä vuosilta 2010 ja 2011, joilla malli kalibroitiin. Kalibrointi toimi hyvin pohjoisen suunnan vesistöissä, mutta Laakajärvessä mallin kalibrointi ei ollut yhtä tarkka. Mallinnettu aikajakso ulottui vuodesta 2012 vuoteen /7

4 Mallissa käytettiin portaittaista kuormitusalenemaa. Tulevaisuuden tilannetta mallinnettaessa purkuvesimääränä käytettiin samaa määrää kuin lupahakemuksissa vuosien 2010 ja 2011 kuukausijakaumalla. Mallinnuksessa käytettiin poistovesien pitoisuutena lupapäätökseen ennakoituja päästöraja-arvoja. Hilla esitteli Jormasjärven havaittua ja mallinnettua pitoisuuskehitystä. Mallin mukaan lupahakemuksessa esitetyillä päästömäärillä pitoisuudet pohjoisen suunnassa Jormasjärvessä eivät enää nouse ja kääntyvät laskuun vuoden 2012 aikana. Pitoisuuskehitys riippuu myös tekniikan käyttöönottoajankohdasta ja mitä nopeammin uusi tekniikka saadaan käyttöön, sitä nopeammin pitoisuudet laskevat. Mallin mukaan esimerkiksi sulfaattipitoisuus Jormasjärvessä laskisi nykyisestä tasosta (30-40 mg/l) tasolle 10 mg/l vuoteen 2016 mennessä. Mangaanipitoisuudet laskevat samassa ajassa luonnonvesille tyypilliselle tasolle. Mallin mukaan myös pitoisuudet Vuoksen vesistöalueella (etelän suunta) kääntyvät laskuun vuoden 2012 aikana. Laakajärvestä purkautuvat vedet Kiltuan reitille, jossa järvien nykyisten vesien vaikutukset voivat näkyä viiveellä. Mallin rakentamisen jälkeen erilaisia päästötilanteita sulfaatin ja mangaanin osalta on mahdollista mallintaa. Uusien aineiden ottaminen mukaan malliin vaatii mallin kalibroimisen näiden aineiden osalta. Tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että malli on aina arvio, eivätkä havaitut pitoisuudet tulevaisuudessa välttämättä täysin vastaa mallia. 5. Ajankohtaiset asiat Ajankohtaiset asiat tulivat käsiteltyä edellisten kohtien yhteydessä. 6. Keskustelua Kokouksen aikana esitetyissä kommenteissa, kysymyksissä ja keskusteluissa käsiteltiin seuraavia asioita: Esitettyyn tarkkailutuloksiin liittyen keskusteluissa tuotiin esiin seuraavia näkökulmia ja huomioita: - Keskusteltiin kaivoksen aiemmassa ympäristövaikutusten arvioinnissa ja lupamenettelyssä tapahtuneen virheellisen sulfaatti-, natrium- ja mangaanikuormituksen arvioinnin syistä ja missä vaiheessa virhe tapahtui. - Vaikuttavat mekanismit siihen, että vaikka vesistökuormitus jakautuu puoliksi pohjoiseen ja etelään, niin etelän suunnalla vaikutukset näyttäisivät olevan voimakkaampia. Etelässä vesimassat pienempiä, järvet matalampia ja niissä todennäköisesti esiintyy oikovirtauksia, jolloin laimenemista tapahtuu vähemmän. - Mistä johtuu se, että tarkkailuraportissa on mainittu havaitun vesiympäristölle haitallisia nikkelipitoisuuksia, vaikka metallikuormituksen pitäisi olla hyvin hallinnassa? Metallien päästöt vesistöön ovat alittaneet yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta luparajat selvästi. Nikkelin haitalliseksi arvioitu pitoisuus vesistöissä on kuitenkin hyvin alhainen, mistä syystä taso ylittyy herkästi, vaikka päästöt olisivat pieniä. - Kysyttiin mangaanikuormituksen vähentämiseksi toteutettavista muista toimenpiteistä jo aiemmin tehdyn ph:n säädön lisäksi ja niiden käyttöönottoaikataulusta. Keskusteltiin lisäksi siitä, millaisissa tapauksissa Talvivaarassa selvityksen alla olevia lisäpuhdistustekniikoita on 4/7

5 maailmalla käytössä ja kuinka tunnettua tekniikka on. Uusi vedenpuhdistustekniikka poistaa natriumsulfaatin lisäksi myös muita aineita, myös mangaania. Uusi tekniikka vaatii lisäksi vesien esikäsittelyä, jossa rautaa ja mangaania poistetaan. - Keskusteltiin alueen järvien kevät- ja syyskierrosta, niiden toteutumisesta ja seurannasta sekä mahdollisuudesta siihen, että syvänteiden suolapitoinen vesi nousee pintakerrokseen. Järvien kevätkierron toteutumisen seurannasta on sovittu Kainuun ELY-keskuksen kanssa. Näytteitä on sovittu otettavan tehostetusti keväällä ja alkukesästä. - Seurantaryhmäläisten mukaan kaivoksen alapuolisissa vesistöissä ei syvänteissä enää tavata kaloja ja aivan viime vuosina on saatu ajoittain poikkeuksellisen suuria saalismääriä. Myös kalakuolemia on seurantaryhmäläisten mukaan esiintynyt. - Keskusteltiin leirikeskuksen uimarannalla vuosina 2008 ja 2010 ilmenneistä iho-oireista ja niiden mahdollisesta aiheuttajasta sekä vesien soveltuvuudesta löyly- ja uimavedeksi. Vuoden 2008 tutkimuksissa limalevää oli runsaasti (aiheuttaa iho-oireita), mutta vuoden 2010 tarkkailussa sitä ei havaittu. Vuonna 2008 vesistöön ei ollut vielä johdettu lainkaan vesiä kaivokselta. Kainuun maakuntakuntayhtymä on todennut vedet uintikelpoisiksi uimavedelle asetettujen kriteerien perusteella. Kehotus välttää veden käyttöä löylyvetenä johtui siitä, ettei mangaanin vaikutuksista löylyvedessä ole tietoa. - Järvien syvänteiden veden suolapitoisuus sekä hapettomat olosuhteet aiheuttivat huolta järvien kalojen elinolosuhteista ja kalaston kohtalosta. - Seurantaryhmässä tuotiin esiin Nuasjärven ja Jormasjärven tärkeys alueen kalastusmatkailulle sekä toteutetut hankkeet Nuasjärven järvitaimenkannan vahvistamiseksi. Tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa kehittämällä kalastusedellytyksiä alueella. Osa hankkeista on toteutettu EU-tukien avustuksella. Tuhkajoki ja Jormasjoki ovat tärkeitä Nuasjärven järvitaimenen lisääntymisalueita ja esitettiin huoli, että Talvivaaran päästöt uhkaavat poikastuotanto näissä joissa. Nuasjärven ja Oulujärven kalastusmatkailu markkinointi on vaikeutunut huomattavasti Talvivaaran saaman julkisuuden takia. Vaikutukset kalastukseen ja kalastusmatkailuun arvioidaan keskeisenä osanayva-prosessia. - Seurantaryhmässä esitettiin huoli siitä, että kaivoksen lähialueiden asukkaita käytetään koekaniineina rikkivedyn vaikutusten tutkimisessa ja kysyttiin, että miksi hajuhaitat koko ajan lisääntyvät päinvastaisista lupauksista huolimatta. Hilla totesi, että hajunpoistolaitteistoilla on tehty koeajoja ja polttotekniikkaan perustuvia laitteistoja ollaan hankkimassa - Seurantaryhmässä esitettiin näkemys, että ennen kaivoksen perustamista pintavesistä oli riittävästi perustilatietoa, mutta sen sijaan muista ympäristönosa-alueista (esim. pöly) perustilatietoa oli vähän. - Hajun kerrottiin aiheuttavan jo nykyisin haittaa matkailulle ja jos tilanne jatkuu pidempään, voivat haitat mielipiteen mukaan olla peruuttamattomia. - Ryhmässä todettiin, että myös Jormasjärveen laskevissa Pirttipurossa ja Savojoessa on havaittu kohonneita pitoisuuksia, vaikka näihin ei tule vesiä Talvivaaran kaivokselta. Esitettiin ajatus, että voisivatko pitoisuudet johtua kaivokselta ilmateitse tulevasta kuormituksesta. - Lahnasjärven alueen kaivojen vesiä oli tutkittu asukkaiden omalla kustannuksella ja vedenlaadussa oli puhujan mukaan havaittu muutoksia, joita ei ollut havaittavissa ennen kaivoksen perustamista. Epäiltiin, että muutokset olisivat siksi aiheutuneet kaivostoiminnasta. Hilla Talvivaarasta totesi, ettei kaivoksen alueen pohjavesillä ole luontaista yhteyttä ja siten kaivoksella ei pitäisi olla vaikutuksia kyseisen alueen kaivojen vedenlaatuun. Asia huomioidaan YVA-arvioinnissa. 5/7

6 - Keskusteltiin kaivoksen ilmanlaadun tarkkailusta ja käytettävistä pölymittausmenetelmistä. Esitettiin näkemys, että kaivoksella pitäisi ottaa käyttöön nykyisten rikkivetymittausten lisäksi jatkuvatoimisia ilmanlaadun seuranta-asemia. Keskusteltiin nykyisen ja jatkuvatoimisen seurantajärjestelmän hyvistä ja huonoista puolista. - Vesistömallin tuloksia pidettiin seurantaryhmässä rohkaisevina. Hilla Talvivaarasta lisäsi, että malli on rakennettu yhtiön kannalta varovaisella aikatauluarviolla ja uusi vedenpuhdistustekniikka otetaan kyllä heti käyttöön kun mahdollista. - Seurantaryhmässä esitettiin näkemys, että kaivoksen tulisi ottaa talousvettä Sotkamon vesilaitokselta ja tuoda samalla mahdollisuus verkostoon liittymiselle Tuhkakylän ja Lahnasjärven alueiden asukkaille. Hilla Talvivaarasta totesi, että laajennuksen myötä työntekijämäärän kasvaessa kaivoksen oma talousvesikaivo ei todennäköisesti riitä ja verkostoon liittyminen voi tulla ajankohtaiseksi. - Seurantaryhmässä esitetyn näkemyksen mukaan YVA:ssa pitäisi painottaa vaikutusalueella oikeasti arvokkaita vesiä, jotka ovat suhteellisen luonnontilaisia ja joilla on virkistyskäyttöarvoa, ammattikalastusta yms. Jormasjärven ja Laakajärven tarkkailua esitettiin laajennettavan nykyisestä. Laakajärvessä tulisi tehdä myös koekalastuksia, koska on esitetty epäilyksiä kalojen syöntikelpoisuudesta ja siten myyntiin kelpaamisesta. Uusi vesistötarkkailupiste tulisi sijoittaa ainakin Pikku-Jormaseen. Nämä asiat otetaan huomioon YVA-selostukseen liittyviä tutkimuksia sekä kaivoksen tulevaa tarkkailua suunniteltaessa. - Kalojen myyntikelpoisuuteen mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia on tarkoitus arvioida YVA:ssa. - Esitettiin mielipide, että matkailu on tärkeämpi työllistäjä kuin Talvivaara ja sen toiminta jatkuu kaivostoimintaa pidempään. Mielipiteen mukaan kaivoksen toiminnasta on aiheutunut haittaa matkailulle hajun takia ja pankit ovat alkaneet kiinnittää huomiota kiinteistöjen arvoon kaivoksen takia, minkä seurauksena matkailuyrittäjien rahoituksen saaminen on vaikeutunut huomattavasti. Mielipiteen esittäjän mukaan matkailumarkkinointi on mielikuvamarkkinointia, eikä Euroopan suurin uraanikaivos sovi matkailuimagoon, mistä syystä uraanin talteenottoa ei pitäisi aloittaa. Meneillään olevaan ympäristövaikutusten arviointiin liittyen keskusteltiin seurantaryhmässä seuraavista asioista: -YVA:n pitäisi olla voimassa enintään 10 vuotta, vaikka ohjelmassa on esitetty vaikutusten arviointia useiksi kymmeniksi vuosiksi. - Ohjelmassa ei ole riittävän tarkasti esitetty millä tavalla ja asiantuntemuksella vaikutukset aiotaan arvioida. Eri osa-alueiden vaikutukset arvioidaan kyseisen alan asiantuntijoiden työnä. Selostuksessa voidaan yrittää paremmin tuoda esiin arvioinnin tekijöitä. - Kysyttiin, aikooko Talvivaara lisätä tiedotusta ja uutisointia hyvistä asioista? Esimerkiksi että vuonna 2016 vesistöt ovat kunnossa. Talvivaara tiedottaa ympäristöasioista nettisivuilla. YVA on yksi kanava tähän, kun tarkkailun tulokset ja arviot vaikutuksista kootaan yhteen. Lisäksi ohjaus- ja seurantaryhmät ovat yksi tapa tiedottaa asioista. - Metsien kuntoa selvittäviä mittauksia pitäisi tehdä nyt ja ne tulisi toistaa määräajoin. Tulisi selvittää neulasvaurioiden esiintymistä ja vaikutuksia metsien kasvuun. Kainuu on elänyt metsistä ja metsät ovat alueella edelleen hyvin tärkeitä. Esimerkiksi Petsamossa puusto on hävinnyt teollisuusalueen ympäristöstä noin 20 kilometrin säteeltä. Vaikutukset metsässä 6/7

7 näkyvät viiveellä, vasta kymmenen tai kymmenien vuosien päästä, joten vuosittainen tutkiminen ei ole tarkoituksenmukaista. - Kaivoksen laajentuessa vaikutusalueeksi tulee kokonaan uusi vesistöreitti, kun laajennusalueen pikkuojat ja purot laskevat Lahnasjärveen, josta vedet jatkavat Iisalmen reitille. Vaikutukset kyseiselle vesistöalueelle tulee arvioida ja näistä vesistä pitäisi ottaa perustilanäytteitä. Laajennuksesta ei tule uutta ylijäämävesien purkusuuntaa. Laajennusalueen liuotusaltaiden vedet johdetaan prosessiin ja alueelle satavat vedet vastaavasti. Mahdollisen laajennuksen jälkeenkin vesiä johdetaan metallien erotusprosessin jälkeen etelään ja pohjoiseen nykyisiä vesireittejä pitkin. Laajennusalueen vesienhallintaan kiinnitetään arvioinnissa huomiota. - Esitettiin kysymys, onko YVA:ssa esitetty vaihtoehto VE 0 (nykyisen luvan mukainen toiminta) asetettu oikein, kun kaivoksen toiminta ei kuitenkaan ole vielä luvan mukaista. Asiaa pohdittiin paljon YVA:n valmisteluvaiheessa. Taso asetettiin luvan mukaiseen tasoon, jottei nollatilanteen vertailu YVA valmistuessaan olisi liian pieni ja siten ajastaan jäljessä. - Esitettiin huoli siitä, että Kolmisopen louhos avataan ennen kuin vesistövaikutukset on saatu hallintaan. Hilla Talvivaarasta totesi, että vesiasiat laitetaan kuntoon ennen Kolmisopen louhoksen avaamista. - Ennalta arvaamattomien tilanteiden, erityisesti kipsisakka-altaan vuotojen vaikutukset pitäisi arvioida YVA:ssa samoin kuin altaan tiivistämisessä käytetyn kalvorakenteen kestävyys. Kaikkien patoaltaiden riskit tarkastellaan, siis myös kipsisakka-altaiden, ja lisäksi arvioidaan, mitä vaikutuksia vuodoista voisi aiheutua. 7. YVA-arvioinnin eteneminen Tammivuori esitti YVA-menettelyn jatkoaikataulun. Yhteysviranomaisen lausunto saadaan ja sen jälkeen tehdään tarkennukset arviointimenetelmiin ja tehtäviin tutkimuksiin. Ensimmäinen työpaja on suunniteltu järjestettävän kesäkuun 2012 alussa. Seuraava kaikille avoin yleisötilaisuus järjestetään selostusvaiheessa loppuvuodesta. Asukaskysely lähetetään kaivoksen lähialueilla alkusyksyllä. Jakelu menee väestörekisterijärjestelmän mukaisilla postiosoitteilla, joissa saattaa olla puutteita lomakiinteistöjen osalta esim. jos mökille ei ole postiosoitetta. Seurantaryhmäläisille esitettiin toive ottaa yhteyttä Rambolliin, mikäli kuulevat jonkun jääneen ilman kyselyä. Näille asukkaille kysely voidaan toimittaa erikseen perässä. Lisätietoja ja YVA:n aikana tuotettavaa materiaalia on saatavilla ELY-keskuksen ja Rambollin nettisivuilta. Osoitteet: YVA/Vireillä/luonnonvarat/Sivut/Talvivaarankaivoksenlaajennus.aspx 8. Seuraava kokous Seuraava seurantaryhmäkokous sovittiin järjestettäväksi klo Kainuun ELY-keskuksen tiloissa, osoitteessa Kalliokatu 4, Kajaani. Seuraava ohjausryhmäkokous sovitaan erikseen. 7/7