TALVIVAARA SOTKAMO OY PURKUPAIKKASELVITYS 16X TALVIVAARA SOTKAMO OY Selvitys mahdollisista uusista purkupaikoista
|
|
- Jussi Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TALVIVAARA SOTKAMO OY PURKUPAIKKASELVITYS 16X TALVIVAARA SOTKAMO OY Selvitys mahdollisista uusista purkupaikoista
2
3 1 Talvivaara Sotkamo Oy Selvitys mahdollisista uusista purkupaikoista Sisältö 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO SUUNNITTELUTYÖN YLEISET TOTEUTUSPERIAATTEET POTENTIAALISTEN PURKUPAIKKOJEN KARTOITUS VAIHTOEHDOT VUOROKAUSIVIRTAAMAT JA NIIDEN VAIHTELU Vaihtoehto 1: Katerma Vaihtoehto 2: Tenetti Vaihtoehto 3: Tikkalahti Vaihtoehto 4: Oulujärven Toukansalmi Vaihtoehto 5: Oulujärven Alassalmi PURKUALUEIDEN VESISTÖJEN TILA JA VESIENHOIDON TAVOITTEET LAIMENTUMISOLOT JATKOTARKASTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIHTOEHTOJEN VALINTA VESIEN KÄSITTELY JA KUORMITUS ALKULAIMENTUMISEN ARVIOINTI VAIHTOEHTO 1: TENETTI VAIHTOEHTO 2: TIKKALAHTI VAIHTOEHTO 3: TOUKANSALMI YHTEENVETO ALKULAIMENNUSLASKELMISTA JÄTEVESIEN KULKEUTUMINEN JA JATKOLAIMENTUMINEN MALLIN KALIBROINTI JORMASJÄRVEN HAVAINNOILLA KULKEUTUMISEN MALLINNUS JA LÄHTÖARVOT Vaihtoehto 1: Jätevesien kulkeutuminen ja laimentuminen Tenetin vaihtoehdossa Tenetti, kuiva vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 =30000 tn, 4000 mg/l) Tenetti, kuiva vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) Tenetti, märkä vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 = tn, 4000 mg/l) Tenetti, märkä vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) Vaihtoehto 2: Jätevesien kulkeutuminen ja laimentuminen Tikkalahden vaihtoehdossa Tikkalahti, kuiva vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 =30000 tn, 4000 mg/l) Tikkalahti, kuiva vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) Tikkalahti, märkä vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 =30000 tn, 4000 mg/l) Tikkalahti, märkä vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) Vaihtoehto 3: Jätevesien kulkeutuminen ja laimentuminen Toukansalmen vaihtoehdossa Toukansalmi, kuiva vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 =30000 tn, 4000 mg/l) Toukansalmi, kuiva vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) Toukansalmi, märkä vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 =30000 tn, 4000 mg/l) Toukansalmi, märkä vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) YHTEENVETO JÄTEVESIEN KULKEUTUMISESTA JA LAIMENEMISESTA ERI LASKENTAVAIHTOEHDOILLA MALLINNUKSEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA ARVIO VIRHEMARGINAALISTA VESISTÖJEN NYKYTILA JA KÄYTTÖ PURKUPAIKKAVAIHTOEHTOALUEIDEN YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) käsitteiden määritelmät VAIHTOEHTO 1: TENETTI Kuormitus Vedenlaatu ja alueen nykytila Kaavoitustilanne Vesistön käyttö... 97
4 Kalastus Muu käyttö VAIHTOEHTO 2: TIKKALAHTI Kuormitus Vedenlaatu ja alueen nykytila Kaavoitustilanne Vesistön käyttö Kalastus Muu käyttö VAIHTOEHTO 3: TOUKANSALMI Kuormitus Vedenlaatu ja alueen nykytila Kaavoitustilanne Vesistön käyttö Kalastus Muu käyttö YHTEENVETO PURKUPAIKKAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET Liitteet Liite 1 Kartta Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy ( Jaakko Saukkoriipi, FT Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Pirkko Virta, FM Eeva-Leena Anttila, FM Eero Taskila, FM Hanna Kurtti, DI Pekka Majuri, FM Elina Saine, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
5 Vastuuvapauslauseke Pöyry Finland Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan Talvivaara Sotkamo Oy:n ( Asiakas ) käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin Asiakkaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakkaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Raportissa hyödynnetyt vesimäärät ja juoksutusvesien laatutiedot perustuvat olennaisilta osin Pöyryn Asiakkaalta, kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään Asiakkaalta, kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Raportti sisältää lisäksi tulevaisuutta koskevia lausuntoja, jotka perustuvat tämänhetkisten tietojen perusteella tehtyihin arvioihin tulevasta kehityksestä ja sisältävät oletuksia tulevasta kehityksestä. Pöyry ei vastaa miltään osin näiden tulevaisuutta koskevien lausuntojen sisällöstä, täsmällisyydestä tai toteutumisesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta. 3
6 1 TAUSTATIEDOT JA TOIMEKSIANTO 4 Aluehallintovirasto on antanut Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen toimintaa ja vesistöpäästöjä koskevan uuden lupapäätöksen (Nro 52/2013/1, Dnro PSAVI/12/04.08/2013), jolla se on muuttanut ja tarkentanut määräyksiä koskien kaivoksen jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin. Uudessa päätöksessä on annettu vuodesta 2014 lähtien tiukkenevat raja-arvot kokonaiskuormitukselle nykyisiin pieniin latvavesistöihin lupapäätöksessä mainittujen kuormitussuureiden osalta. Niiden saavuttaminen edellyttää nopealla aikataululla tapahtuvaa vesien käsittelyn tehostamista. Mikäli teknisin toimenpitein kuormitusta ei saada pienennettyä kyseiselle tasolle, on luvan saajan toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi löydettävä yksi tai useampi, laimenemisolosuhteiltaan parempi purkupaikka ainakin osalle muodostuvista jätevesistä. Mahdollinen uusi purkupaikka edellyttää ympäristölupaa ja sitä koskevassa hakemuksessa on oltava mm. kattavat vaihtoehto- ja vaikutusarvioselvitykset. Tämä raportti sisältää purkupaikkaselvitykseen liittyvät vesistötarkastelut. Työn ulkoisena laadunvarmistajana on toiminut professori Bjørn Kløve Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriosta. 2 SUUNNITTELUTYÖN YLEISET TOTEUTUSPERIAATTEET Kaivoksen jätevesien vesistövaikutusten pienentäminen voi tapahtua joko kokonaiskuormitusta merkittävästi vähentämällä, mikä edellyttää poistovesien määrän ja niiden sisältämien ainepitoisuuksien tuntuvaa pienentämistä tai/sekä sekoittumisoloiltaan nykyisiä latvavesiä parempien purkupaikkojen käyttöönottoa. Lupapäätöksessä on määrätty, että kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin johdettavien jätevesien yhteenlaskettu päästö voi olla vuodesta 2015 alkaen enintään, Nikkeli 250 kg/a Kupari 150 kg/a Sinkki 300 kg/a Mangaani kg/a Sulfaatti t/a Natrium 650 t/a. Päästömäärä muodostuu johdettavista vesimääristä ja niiden sisältämistä ainepitoisuuksista. Päästövesien sulfaattipitoisuuden on uuden ympäristöluvan mukaisesti oltava jatkossa enintään 1000 mg/l ja mangaanipitoisuuden 2 mg/l. Tässä selvityksessä kuormitustietoina (vesimäärät ja ainepitoisuudet sekä niiden vaihtelu) käytetään yhtiön vesienhallintasuunnitelmassa esittämiä tietoja. Tiedot perustuvat yhtiön omiin suunnitelmiin ja laskelmiin, eikä tässä työssä arvioida niiden oikeellisuutta tai toteutusedellytyksiä.
7 3 POTENTIAALISTEN PURKUPAIKKOJEN KARTOITUS Vaihtoehdot Nykyiset purkupaikat sijaitsevat Vuoksen (04.) ja Oulujoen (59.) vesistöalueilla (Kuva 1). Lupaehtojen mukaisesti kaivosalueelta syntyvät prosessi-, kuivatus- ja valumavedet saadaan johtaa vesistöihin tasaisesti Kalliojoen virtaamiin suhteutettuna. Luvan mukaan kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden vuorokausivirtaama saa olla välisenä aikana enintään 15 % ja muina aikoina enintään 10 % johtamista edeltäneen Kalliojoen alaosan 7 vuorokauden keskivirtaamasta. Vuoksen suunnalla kaivosalue sijaitsee aivan sen latvaosilla (4.645, Kivijoen valuma-alue), Oulujoen suunnalla alue sijaitsee päävaluma-alueen sivussa, sen pienen osavaluma-alueen (59.885, Tuhkajoen valuma-alue) latvoilla. Valuma-alueet nykyisillä purkupaikoilla ovat pieniä, jolloin vastaanottavien vesistöjen virtaamat ovat myös pieniä ja niiden suhteelliset vaihtelut ovat suuria. Kaavio purkuvesistöistä on esitetty kuvassa (Kuva 2). Kaivoksella tehtävät laajamittaiset rakennustyöt pienentävät ja muuttavat jossain määrin valuma-alueiden kokoja ja niiden keskinäisiä suhteita. Prosessivesiä ja aluekuivatusvesiä johdetaan molemmille vesistöalueille. Lisäksi Vuoksen vesistön suunnassa käsitellyt jätevedet on johdettava Ylä-Lumijärven ohi Lumijokeen.
8 6 Kuva 1. Talvivaaran kaivosalueen likimääräinen sijainti vesistöalueilla. Karttapohja SYKE, Suomen vesistöaluejako.
9 7 Jylhämä F = km 2 MQ = 227 m 3 /s Toukansalmi F = km 2 MQ = 196 m 3 /s Leppikoski F = 8625 km 2 MQ = 103 m 3 /s Hyrynsalmen reitti Tenetti F = 6675 km 2 MQ = 76,0 m 3 /s Katerma F = 4995 km 2 MQ = 56,4 m 3 /s Oulujärvi Nuasjärvi Pirttijärvi Iso ja Pieni Kiimanen Ontojärvi 57 Siikajoen vesistöalue Alassalmi F = km 2 MQ = 209 m 3 /s Koivukoski F = 7475 km 2 MQ = 89,6 m 3 /s Jormasjärvi Kolmisoppi Kaivosalue Jormasjärvi luusua F = 300 km 2 MQ = 4,2 m 3 /s Kolmisoppi F = 105 km 2 MQ = 1,1 m 3 /s 59 Oulujoen vesistöalue 4 Vuoksen vesistöalue Kivijärvi Kivijärvi luusua F = 43 km 2 MQ =0,5 m 3 /s Laakajärvi Kiltuanjärvi Laakajärvi luusua F = 464 km 2 MQ =6,0 m 3 /s Haapajärvi Päsmäri Nurminen Sälevä Sälevä F = 1132km 2 MQ =14,0 m 3 /s Kuva 2. Vesistökaavio kaivoksen nykyisistä purkureiteistä. Vastaanottavien vesien pienet virtaamat yhdessä purkuvesien korkeiden pitoisuuksien kanssa ovat johtaneet mm. erittäin korkeisiin sulfaattipitoisuuksiin purkualueen lähivesistöissä ja saaneet aikaiseksi lähialueen järvien pysyvän kerrostumisen. Tässä purkupaikkaselvityksessä kartoitettiin kaikki ne potentiaaliset purkuvesistöt, jotka sijaitsevat noin 50 km:n säteellä kaivoksesta ja missä valuma- alueiden koon ja järvisyyden perusteella voidaan arvioida olevan selvästi nykyistä paremmat laimenemisolot. Virtaamien arvioinnissa käytettiin apuna vesistömallijärjestelmää. Karkean virtaamatarkastelun avulla voitiin todeta, että: Nykyisten purkualueiden keskivirtaamat (MQ) ovat alle 1 m 3 /s Sotkamon reitillä keskivirtaamat ovat luokkaa m 3 /s Oulujärven alueella keskivirtaamat ovat luokkaa m 3 /s Vuoksen suunnalla keskivirtaamat ovat luokkaa 6 14 m 3 /s Edellä kuvatun virtaamatarkastelun perusteella päädyttiin siihen, että potentiaalisia purkualueita on löydettävissä vain Oulujen vesistöalueelta. Vuoksen vesistöalueella vielä 50 km etäisyydellä kaivosalueesta virtaamat ovat edelleen kohtuullisen alhaisia, jolloin päästöt eivät laimene riittävästi. Oulujoen vesistöalueelta valittiin tarkempaan tarkasteluun viisi vaihtoehtoista purkualuetta, joiden nykyinen vedenlaatu ja asutus kartoitettiin yleispiirteisesti käyttäen apuna olemassa olevia kartta- ja viranomaistiedostoja (mm. veden laatu). Tarkasteltavat vaihtoehdot on esitetty kuvassa (Kuva 3).
10 8 Kuva 3. Lähempään tarkasteluun valitut potentiaaliset purkualueet Oulujoen vesistöalueella. 3.2 Vuorokausivirtaamat ja niiden vaihtelu Vaihtoehto 1: Katerma Sotkamon reitillä sijaitsevassa Katermassa purkualueen valuma-alue on noin km 2. Keskivirtaama on luokkaa 56 m 3 /s. Katermassa keskialivirtaama, MNQ (vuosittaisten alimpien vuorokausivirtaamien keskiarvo), on hyvin pieni 0,3 m 3 /s (Kuva 4, Vesistömallijärjestelmä). Oulujoen vesistö on voimakkaasti säännöstelty, jolloin virtaamat eivät vaihtele luonnontilaiselle järvelle tyypillisesti, vaan niihin vaikuttaa energiantarpeen vaihtelu. Hydrologisen vuosikirjan mukaan Ontojärven luusuassa (asteikko 2250) vuosijakson keskialivirtaama (MNQ) on 0,63 m 3 /s ja vuosijaksolla ,00 m 3 /s. Alueen etäisyys kaivosalueelta on noin 50 km.
11 9 Kuva 4. Sotkamon reitin Katerman alueen vuorokausivirtaamien keski- ja ääriarvoja Vaihtoehto 2: Tenetti Sotkamon reittiä alaspäin mentäessä Tenetin virrassa Sotkamon taajaman kohdalla valuma-alue on kasvanut vaihtoehtoon 1 verrattuna vajaalla 1700 km 2 :llä, ollen luokkaa 6675 km 2. Tenetin virran keskivirtaama (MQ) vuosijaksolla (Vesistömallijärjestelmä) on 76 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) on luokkaa 13,3 m 3 /s (Kuva 5). Kaivosalueelta on Tenetin virralle matkaa linnuntietä noin 20 km. Kuva 5. Sotkamon reitin Tenetinvirran vuorokausivirtaamien keski- ja ääriarvoja Vaihtoehto 3: Tikkalahti Kolmas tarkasteltava purkualue on Nuasjärven Tikkalahti Tenetinvirran alapuolella Jormasjokisuun yläpuolella. Tenetinvirtaan verrattuna valuma-alue ei juuri kasva. Pääosa Tenetinvirrasta purkautuvista vesistä virtaa lahden pohjoisosan kautta, osan kiertäessä lahden kautta. Lahden virtauksiin ja veden vaihtoon vaikuttaa Tenetinvirran virtaustilanteen lisäksi tuulten aiheuttamat virtaukset. Tikkalahden syvyys on noin 6-13 m (Kuva 6) ja etäisyys kaivosalueelta noin 16 km. Tarkemmin lahden virtauksia on laskettu kulkeutumismallinnuksen yhteydessä kappaleessa 6.
12 10 Kuva 6. Tikkalahden syvyysolot Vaihtoehto 4: Oulujärven Toukansalmi Oulujärven Toukansalmen kautta virtaa Sotkamon reitin vesien lisäksi Hyrynsalmen reitin vedet, mikä kasvattaa valuma-aluetta tuntuvasti. Toukansalmen valuma-alue on noin km 2. Valuma-alueen koon kasvu kasvattaa myös virtaamia, keskialivirtaaman ollessa noin 15 m 3 /s ja keskivirtaaman 196 m 3 /s. Oulujärvi ja Hyrynsalmen reitti ovat säännösteltyjä vesistöjä, mikä vaikuttaa merkittävästi Oulujärven virtauksiin ja vedenpinnan korkeuksiin. Toukansalmen poikkipinta-ala on noin 4600 m 2 ja Toukansaaren ja Koutaniemen välisen salmen poikkipinta-ala vastaavasti 650 m 2 (Kuva 7). Toukansalmen syvyys on noin 20 metriä. Poikkipinta-alojen suhteella laskettuna Toukansalmen keskivirtaama on 172 m 3 /s. Toukansalmen virtausnopeus 4600 m 2 poikkialalla on tällöin 3,7 cm/s.
13 11 Kuva 7. Toukansalmen syvyysolot. Poikkipinta-alojen eroista johtuen kuvan (Kuva 8) virtaamista ohjautuu lähes 90 % Toukansalmen kautta. Virtaamiin vaikuttaa tulovirtaamien lisäksi Oulujärven säännöstely ja tuulitilanteet. Matkaa kaivosalueelta Toukansalmeen kertyy noin 44 km. Kuva 8. Oulujärven Toukansaaren kapeikon läpivirtaamien ääriarvoja Vaihtoehto 5: Oulujärven Alassalmi Toukansalmen kapeikosta vedet purkautuvat Ärjäselälle, mistä pääosa vesistä purkautuu Manamansalon eteläpuolitse Alassalmen kautta. Lisävesiä Oulujärveen ennen Alassalmea tulee Oulujärven eteläpuoleisilta valuma-alueilta. Valuma-alue kasvaa noin 1551 km 2 :llä. Alassalmen valuma-alue on noin km 2. Vesistömallijärjestelmän tietojen mukaan keskialivirtaama on valuma-alueen rajalla luokkaa 27 m 3 /s ja keskivirtaama 209 m 3 /s. Alassalmen poikkipinta-ala on 3200 m 2, joka on noin 96 % Oulujärven kokonaispoikkipinta-alasta Manamansalon kohdalla. Poikkialojen suhteella laskettuna Alassalmen keskivirtaama on siten noin 201 m 3 /s, jolloin virtauksen keskinopeus olisi 6,3 cm/s. Väylän syvyys keskiveden korkeudella on luokkaa 8-9 m (Kuva 9). Etäisyys Talvivaarasta on noin 67 km.
14 12 Kuva 9. Alassalmen syvyyskartta. Ärjänselältä Niskanselälle purkautuvat vedet virtaavat lähes kaikki Alassalmen kautta. Kuvassa (Kuva 10) on esitetty virtaamien vaihtelua Alassalmessa. Virtausoloihin pätevät edellä Toukansalmen tarkastelun yhteydessä kuvatut tekijät. Kuva 10. Oulujärven Alassalmen läpivirtaamien ääriarvoja.
15 3.3 Purkualueiden vesistöjen tila ja vesienhoidon tavoitteet Seuraavassa (Taulukko 1) on hyvin lyhyesti tarkasteltu purkualueiden yleistä tilaa ja niiden vesienhoidollista tilaa suhteessa tavoitteeseen. Taulukko 1. Vaihtoehtoisten purkualueiden yleinensekä vesienhoidollinen tila (Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma, 2009). 13 Vaihtoehto Tila-arvio 1: Katerma Alapuolinen Ontojoki on suuri kangasmaiden joki (Sk) o o o o Ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntijaarvion perusteella tila on hyvä Voimakkaasti muutettu Kemiallinen tila on hyvä Tavoitetila saavutettu Alapuolinen Iso-Kiimanen on keskikokoinen humusjärvi (Kh) o o o Ekologinen tila hyvä Kemiallinen tila hyvä Tavoitetila saavutettu Katerman lähialueella (r = 1 km) on noin asumusta. 2 ja 3: Tenetti ja Tikkalahti Yläpuolinen Pirttijärvi on hyvin lyhytviipymäinen järvi (Lv) o o o Asiantuntija-arvion mukaan ekologinen tila hyvä Kemiallinen tila hyvä Tavoitetila saavutettu Alapuolinen Nuasjärvi on suuri humusjärvi (Sh) o o o Ekologinen tila hyvä Kemiallinen tila hyvä Tavoitetila saavutettu Tenetin lähialueella Vuokatin taajama ja Vuokatin matkailuja urheilualue 4 ja 5: Toukansalmi ja Alassalmi Oulujärvi on suuri Humusjärvi (Sh) o o o Ekologinen tila hyvä Kemiallinen tila hyvä Tavoitetila saavutettu Toukansalmi jakaa järven Paltaselkään ja Ärjänselkään Alassalmi jakaa järven Ärjänselkään ja Niskanselkään Toukansalmen lähialueella (r = 3 km) muutama asumus ja Alassalmen lähialueella (r = 3 km) on noin asumusta. 3.4 Laimentumisolot Vesistövaikutusten kannalta laimenemisolosuhteilla on suuri merkitys päästövesien aiheuttamien vesistövaikutusten kannalta. Mitä suuremmat virtaamat ja virtausnopeudet
16 vesistöalueella ovat, sen pienemmiksi pitoisuuden nousut jäävät. Uudessa lupapäätöksessä on määrätty, että kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin johdettavien jätevesien yhteenlaskettu päästö voi olla vuodesta 2015 alkaen enintään, Nikkeli 250 kg/a Kupari 150 kg/a Sinkki 300 kg/a Mangaani kg/a Sulfaatti t/a Natrium 650 t/a. Sulfaatin pitoisuus poistovesissä saa olla enintään mg/l ja mangaanin 2 mg/l, mikä tarkoittaa yllä mainituilla vuosikuormituksilla vesimäärää 1,3 milj. m 3 /a. Vettä muodostuu kaivosalueella kuitenkin selvästi tätä enemmän, keskimääräisellä sadannalla arviolta noin 6,0 Mm 3 /a, mikä johtaa lupaehtoja suurempaan vuosikuormitukseen. Suuremmasta purkuvesitarpeesta johtuen päästövesille onkin aloitettu vaihtoehtoisten purkupaikkojen etsintä. Edellä kuvattujen purkupaikkojen laimennusolosuhteita on vertailtu keskenään taulukossa (Taulukko 2). Vertailukuormituksena on tässä yhteydessä käytetty t sulfaattia ja 10,4 t mangaania (valittu sattumanvaraisesti). Laimennusolosuhteiden vertailemiseksi on taulukkoon koottu sulfaatin ja mangaanin osalta pitoisuusnousut vastaanottavien vesien keskivirtaamatilanteessa. Taulukossa on siis vertailtu samalla kuormituksella purkupaikkojen välisiä karkeita eroja laimennusolosuhteissa. Sekoittumispitoisuus kuvaa pitoisuusnousua keskivirtaamatilanteessa, kun päästövedet ovat sekoittuneet kokonaisuudessaan välittömästi purkualueen läpi virtaavaaan vesimäärään. Laskelmassa ei ole huomioitu purkuveden vesimäärä, mikä vaikuttaa kaivosalueen pienten lähijärvien, kuten Kivijärvi, pitoisuuksiin, sillä niissä virtaamat kasvavat suhteellisesti eniten purettavien jätevesien johdosta. Laimennusolosuhteita on lisäksi verrattu nykyisillä purkureiteillä oleviin järviin, joita ovat Kolmisoppi Oulujoen vesistöalueella sekä Kivijärvi Vuoksen vesistöalueella (Taulukko 2). Huomioitavaa kuitenkin on, että näidenkin järvien osalta laimennuslaskelmissa on käytetty edellä mainittuja kuormituksia, eikä esim. kokonaispäästön jakoa vesistöalueiden kesken ole huomioitu. Tarkemmin vesistövaikutuksia arvioidaan tuonnempana kolmen jatkoon valitun purkupaikan tarkasteluissa. Vertailukuormituksella laskettuna sulfaattipitoisuus nousee nykyisillä purkualueilla tasolle mg/l, Sotkamon reitillä 2 3 mg/l ja Oulujärvessä alle 1 mg/l. Taulukko 2. Sulfaatin ja mangaanin laskennalliset sekoittumispitoisuusnousut vastaanottavien vesien keskivirtaamatilanteessa. Vertailuormituksena on käytetty t sulfaattia ja 10,4 t mangaania. Purkupaikkavaihtoehto Kolmisoppi, luusua Kivijärvi 1. Katerma 2. Tenetti 3. Tikkalahti 4. Toukansalmi 5. Alassalmi Keskivirtaama (MQ) [m 3 /s] 1,1 0, Sulfaatti [mg/l] ,9 2,2 2,2 0,8 0,8 Mangaani [µg/l] ,9 4,3 4,3 1,7 1,6 14
17 4 JATKOTARKASTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaihtoehtojen valinta Edellä kuvatun purkupaikkojen laimentumisolosuhteiden vertailun perusteella valittiin jatkotarkasteluun seuraavat purkualueet, 1. Tenetti 2. Nuasjärven Tikkalahti 3. Oulujärven Toukansalmi Perustelussa painottui lähinnä mahdollisimman hyvät laimenemisolot sekä teknistaloudelliset näkökohdat eli etäisyys kaivosalueelta. Valittujen purkualueiden jatkotarkastelussa vertaillaan tarkemmin päästövesien vesistövaikutuksia, vaikutusalueiden laajuutta, sekä veden laadun ja käytön eroja. 4.2 Vesien käsittely ja kuormitus Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen vesienkäsittely perustuu jäännösmetallien saostamiseen päästövesistä niukkaliukoisina hydroksideina. Käsitellyn veden jälkiselkeytysmuotona käytetään laskeutusaltaita. Metallit saostetaan pääosin kalkkipohjaisilla materiaaleilla, kuten sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ). Metallien talteenotossa käytetään myös lipeää (NaOH) ph:n säätöön, mikä on nostanut päästövesien natriumpitoisuuksia. Mikäli sulfaattipitoisuus on riittävän korkea, saostuu prosessissa mahdollisesti myös kipsiä (CaSO 4 2H 2 O). Kipsin liukoisuus huomioiden kalkkisaostuksella ei kuitenkaan voida laskea päästövesien sulfaattipitoisuutta pitoisuustasoa 1500 mg/l alhaisemmalle tasolle. Lisäksi alkalimetallien, kuten natriumin (Na) on havaittu heikentävän kipsin saostumista, mikä näkyy päästövesissä edellä mainittua pitoisuustasoa selvästi korkeampina sulfaattipitoisuuksina. Natriumia käsiteltyyn veteen päätyy esim. lipeän käytöstä. Talvivaara Sotkamo Oy:n merkittävimmät vesistövaikutukset ovat pääosin peräisin purkuvesimääristä ja päästövesien korkeista sulfaatti- ja natriumpitoisuuksista. Korkea natrium- ja sulfaattikuormitus yhdessä kaivospiirin sijainnin (vedenjakajalla) kanssa ovatkin johtaneet nykyisten purkureittien pienten järvien ja latvapurojen suolaantumiseen. Nykyisten purkureittien vastaanottavien vesien alhainen vesimäärä ja siitä johtuva heikko laimennuspotentiaali on johtanut kaivosalueen alapuolisissa vesissä korkeisiin sulfaatti- ja natrium-pitoisuuksiin. Päästövesien suolapitoisuudesta johtuen päästövedet ovat olleet myös vastaanottavia vesiä raskaampia, mikä on johtanut kaivospiirin lähijärvien kerrostumiseen ja suolapitoisten vesien kertymiseen järvien alusveteen. Kerrostuneisuudesta johtuen järvien normaali vedenvaihto (kevät- ja syystäyskierrot) ja aineiden kierto on myös estynyt. Kaivosyhtiön oman arvion mukaan kaivoksen toiminnan turvaamiseksi joudutaan kaivosalueelle kertyneitä ylimääräisiä vesiä purkamaan ympäristöön. Vesimäärä vaihtelee vuosittain sadannan mukaan. Tässä selvityksessä hyödynnetyt purkuvesimäärät, purkuvesien laatu ja niiden aiheuttama sulfaattikuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Vesien johtamisen on oletettu tapahtuvan tasaisena virtaamana ympäri vuoden.
18 16 Taulukko 3. Mallilaskelmissa hyödynnetyt purkuvesimäärät [m 3 /h] ja sulfaatin vuosikuormitus kahtena kolmen vuoden jaksona. Ajanjakso Purkuvesimäärä [m 3 /h] Sulfaattipitoisuus [mg/l] Kuormitus [t/a] Seuraavassa kappaleessa on tarkasteltu laskennallisesti alkulaimentumista sekä sen jälkeistä päästövesien kulkeutumista edellä mainituilla kolmella purkualueella.
19 5 ALKULAIMENTUMISEN ARVIOINTI Purkupaikkojen alkulaimennusta, vesien sekoittumista ja syntyneen vesiseoksen ns. pluumin pitoisuuksia ja liikkeitä tarkasteltiin purkualueiden läheisyydessä käyttäen apuna Cormix (Mixing Zone Expert System, United States Environmental Protection Agency) mallinnusta. Laskentamalli ei ole varsinainen vesistömalli, jossa ratkaistaan tarkasti virtauskentät, mutta se ennustaa kuitenkin matemaattisesti virtaus- ja liikeyhtälöiden avulla annetuissa olosuhteissa syntyvän jätevesiseoksen, pluumin muotoja, liikkeitä ja sekoittumisastetta. Laskentamallin avulla saadaan käsitys alkulaimennuksista ja purkujärjestelyjen ja purkupaikan vaikutuksesta alkulaimennukseen. Sulfaatin lisäksi alkulaimennusta ja sekoittumisvyöhykkeitä on seuraavassa tarkasteltu nikkelin, kadmiumin ja mangaanin osalta. Käsitellyn kaivosveden purkautuessa vesistöön tapahtuu aluksi nopea alkulaimentuminen, jossa pitoisuudet voivat kuitenkin vielä olla korkeita verrattuna kauempana purkuputkesta olevaan tilanteeseen. Mitä lähempänä purkuputkea ollaan, sitä suurempia pitoisuudet ovat, maksimiarvona putken suulla purkuvesistössä hetkellä t 0 päästöveden pitoisuus on sama kuin purkuputkessa. Laskentojen lähtöoletuksena on käytetty pyöreää pohjalle asennettua purkuputkea, jonka halkaisija on noin 60 cm ja purkautuvan veden nopeus 1 m/s. Hankkeen mahdollinen eteenpäin vieminen edellyttää luonnollisesti purkuputken esisuunnittelua, jolloin lähtöarvot voivat vielä tarkentua. Laskelmissa hyödynnetty malli tulostaa lähialueen (near field region), missä se liikeyhtälöiden avulla ennustaa purkautuvan suihkun muodon, taipumisen ja sekoittumisen lähialueella. Lähialueeseen vaikuttavat purkusuihkun ominaisuudet (muoto, suunta, liikeenergia, jne.) ja vesien välinen tiheysero. Lähialueen sekoittumisoloihin voidaan vaikuttaa mm. purkujärjestelyillä. Mallin tulostuspisteitä ei voida kuitenkaan säätää, vaan malli tulostaa tietyt pisteet sekä near field että far-field alueille Vaihtoehto 1: Tenetti Purkualueen poikkipinta-ala on luokkaa 214 m 2, mikä keskivirtaamatilanteessa (76 m 3 /s) tarkoittaa laskennallista virtausnopeutta 36 cm/s. Purettaessa keskivirtaamatilanteessa jätevettä Tenetin virtaan ja suunnaten purkuputki uoman pohjalta noin 45 kulmassa ylös ja kohtisuorassa päävirtaussuuntaan nähden, purkupluumista muotoutuu kuvan (Kuva 11) mukainen purkuviuhka (Cormixin tyypittely NH4A2) sulfaattipitoisuuden ollessa mg/l. Päästövedet virtaavat purkualueella pohjanmyötäisesti samalla laimeten. Laimentuminen on nopeinta purkupaikan läheisyydessä (0 210 m), missä voi tapahtua myös lievää takaisinvirtausta. Sekoittumissuhde purkuputken läheisyydessä on 1:1 1:80, jonka jälkeen pluumi on täysin sekoittunut vertikaalisesti (Kuva 12). Laskennassa purkualueen oletettu syvyys on 3 m.
20 18 Kuva 11. Cormix-laskelman ennustama purkupluumin muoto ja sekoittuminen sulfaattipitouuden ollessa mg/l. Laimennussuhteiden avulla voidaan laskea myös pluumin keskilinjan ainepitoisuudet (Taulukko 4). Laskennassa sulfaatin lähtöpitoisuus on 4000 mg/l, nikkelin 200 µg/l, kadmiumin 10 µg/l ja mangaanin 2 mg/l. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että alkuvuoden 2014 keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet kaivosyhtiön mukaan edellä mainittuja alhaisempia. Laskelman mukaan lähialueella sulfaattipitoisuus laimenee 4000 mg/l 50 mg/l, nikkelipitoisuus 200 µg/l 3 µg/l, kadmium-pitoisuus 10 µg/l 0,1 µg/l ja mangaanipitoisuus 2 mg/l 0,03 mg/l (Taulukko 4). Keskivirtaamatilanteessa sulfaattipitoisuuden nousu täysin sekoittuneessa tilanteessa on 12,5 mg/l, joka vastaa laimennussuhdetta 1:160. Kuvan (Kuva 11) mukaan tämä saavutettaisiin noin 1,5 kilomerin matkalla. Taulukko 4. Purkupluumin keskilinjan laskennallinen ainepitoisuus m:n lähialueella (x on pluumin keskiviivan etäisyys purkupaikasta). x [m] SO 4 [mg/l] Ni [µg/l] Cd [µg/l] Mn [mg/l] ,2 4,3 3,8 3,4 3,1 2,8 1,5 0,6 0,2 0,1 2 1,1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,6 0,3 0,1 0,05 0,03 Jäteveden tiheys riippuu sen sisältämien suolojen määrästä, joten sulfaattipitoisuus vaikuttaa merkittävästi purkuveden tiheyteen ja siten myös sen liikkeisiin. Sulfaattipitoisuudella mg/l lähialue on noin 125 metriä. Pluumin muoto pysyy muuten samana, mutta laimennussuhteet muuttuvat (Kuva 12).
21 19 Kuva 12. Cormix-laskelman ennustama purkupluumin muoto ja sekoittuminen sulfaattipitouuden ollessa 2000 mg/l. Pienemmän tiheyseron tapauksessa sulfaattipitoisuus lähialueella (0-130 m) laimenee 2000 mg/l 59 mg/l, nikkelipitoisuus 200 µg/l 6 µg/l, kadmium-pitoisuus 10 µg/l 0,3 µg/l ja mangaanipitoisuus 2 mg/l 0,1 mg/l (Taulukko 5). Noin 240 m:n päässä sulfaattipitoisuus on 26 mg/l, nikkeli 2,5 µg/l, kadmium 0,13 ja mangaani 0,03 mg/l.
22 20 Taulukko 5. Purkupluumin keskilinjan laskennallinen ainepitoisuus m:n lähialueella ja 245 m:n etäisyydellä purkuputkesta. x [m] SO 4 [mg/l] Ni [µg/l] Cd [µg/l] Mn [mg/l] ,2 4,6 4,2 3,7 3,2 3,0 1,6 0,5 0,3 0,1 2,0 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,6 0,3 0,1 0,1 0,0 Alivirtaamatilanteessa (13 m 3 /s) lähialue laajenee selvästi. Esimerkiksi sulfaatin lähtöpitoisuudella 4000 mg/l on laimenemispitoisuus tasolla 700 mg/l vielä 2500 m:n päässä purkupaikasta. Vuoden 2003 kaltaisina purun kannalta epäedullisina vähävetisinä vuosina virtaamista noin 78 % voi olla alle keskivirtaaman (76 m 3 /s) ja alle keskialivirtaaman (13 m 3 /s) olevia vuorokausivirtaamia noin 3 % (Kuva 13). Vuosi 2003 oli Oulujärven Aittojoen valuma-alueella vuosijakson seitsemänneksi kuivin vuosi (Kuva 25). Kuva 13. Tenetin virtaamien jakauma kuivana vesivuonna Vaihtoehto 2: Tikkalahti Purettaessa kaivosvettä (4000 mg/l sulfaattia) Tikkalahteen käyttäen purkualueella virtausnopeutena 1 cm/s ja suunnaten purkuputki järven pohjalta suoraan ylöspäin, pluumista muotoutuu kuvan (Kuva 14) mukainen purkutyyppi, Cormixin tyypittely NV5. Jätevedet valuvat takaisin purkupaikan lähialueen pohjakerrokseen leviten virtausten mukana myös voimakkaasti vastavirtaan samalla hitaasti laimeten. Laimennussuhde 1:80 saavutetaan noin 900 m:n päässä purkupaikasta (Kuva 14). Vastaanottavan vesistön virtausnopeuden ollessa pienempi, pluumin muoto on todennäköisesti samanlainen, mutta laimentuminen on hitaampaa. Tarkemmin kulkeutumista Tikkalahden osalta on tarkasteltu kappaleessa 6.
23 21 Kuva 14. Cormix-laskelman ennustama purkupluumin muoto ja sekoittuminen sulfaattipitoisuuden ollessa mg/l. Laimennussuhteiden avulla pluumin keskilinjan ainepitoisuudet ovat taulukon (Taulukko 6) mukaisia. Laskennassa sulfaatin lähtöpitoisuus on kuten edellä 4000 mg/l, nikkelin 200 µg/l, kadmiumin 10 µg/l ja mangaanin 2 mg/l. Laskelman mukaan 1500 m:n päässä sulfaattipitoisuus laimenee tasolta 4000 mg/l tasolle 36 mg/l, nikkelipitoisuus 200 µg/l 2 µg/l, kadmium-pitoisuus 10 µg/l 0,1 µg/l ja mangaanipitoisuus 2 mg/l 0,02 mg/l. Taulukko 6. Purkupluumin keskilinjan laskennallinen (x on pluumin keskiviivan etäisyys purkupaikasta). x [m] SO 4 [mg/l] Ni [µg/l] Cd [µg/l] Mn [mg/l] ,15 0,12 0,09 0,07 2,00 0,03 0,02 0,02 0,01 Sulfaattipitoisuus vaikuttaa purkuveden tiheyteen ja siten myös päästöveden liikkeisiin vesifaasissa. Sulfaattipitoisuudella 2000 mg/l pluumin muoto pysyy samana, mutta pienemmistä lähtöpitoisuuksista johtuen sulfaattipitoisuudet ovat hieman pienempiä. Laimennussuhde 1:80 saavutetaan hieman etäämpänä, noin 1100 m:n päässä purkupaikasta (Kuva 15).
24 22 Kuva 15. Cormix-laskelman ennustama purkupluumin muoto ja sekoittuminen sulfaattipitouuden ollessa 2000 mg/l. Vähävetisinä vuosina, kuten vuoden 2003 virtaustilanteessa ja keskimääräisessä tuulitilanteessa (vuosi 2008, Kajaani), purkualueen laskennalliset virtausnopeudet alusvedessä olivat varsin tasaisesti luokkaa 1 cm/s (Kuva 16) Kuva 16. Tikkalahden purkualueen vesistömallilla lasketun (kohta 6) pohjavirtauksen jakatuminen vuoden 2003 virtaustilanteeessa ja keskimääräisessä tuulitilanteessa (Kajaani 2008). Tuulettomina jaksoina kesällä, samoin kuin talvella jääkannen estäessä tuulen vaikutuksen virtausnopeudet ovat vielä edellä mainittua alhaisempia, ollen luokkaa 0,3 0,5 cm/s. Tällöin jätevettä konsentroituu vielä voimakkaammin purkupaikan lähialueen pohjakerrokseen, jolloin sulfaattipitoisuudet voivat olla alusvedessä muutamia satoja mg/l. Kerrostumisen ei arvioida kuitenkaan olevan pysyvää, vaan keväällä jääkannen sulettua vesimassat sekoittunevat purkualueella. Päästövedet voivat tosin äärevöittää talvi- ja kesäkerrostuneisuutta. 5.3 Vaihtoehto 3: Toukansalmi Toukansalmessa keskivirtaama on 196 m 3 /s ja poikkiala noin 4600 m 2, jolloin etelähaaran virtausta huomioimatta laskennallinen virtausnopeus on 4,3 cm/s. Toukansalmen ennustelaskelmissa on oletettu, että purkualueella vastaanottavan vesistön virtausnopeus on 4 cm/s ja purku suuntautuu pohjasta pintaa kohden. Sulfaattipitoisuudella 4000 mg/l muotoutuva pluumi on mallia NH3A2 (Kuva 17) eli jätevedet se-
25 koittuvat sekä väliveteen että pohjanläheiseen vesikerrokseen. Sekoittuminen on kohtuullisen hidasta, noin 50 m:n lähialueella sekoittumissuhde on 1:3 (Kuva 17), jolloin väli/alusvedessä mitataan muutaman sadan m:n matkalla muutaman sadan mg/l olevia sulfaattipitoisuuksia (Taulukko 7). 23 Kuva 17. Cormix-laskelman ennustama purkupluumin muoto ja sekoittuminen sulfaattipitoisuuden ollessa 4000 mg/l. Mallin laimennussuhteilla laskien noin 500 m:n päässä purkuputkesta alusveden sulfaattipitoisuus olisi noin 80 mg/l, nikkelin 4 µg/l, kadmiumin 0,2 µg/l ja mangaanin noin 0,04 mg/l (Taulukko 7).
26 Taulukko 7. Purkupluumin keskilinjan laskennallinen ainepitoisuus. x [m] SO 4 [mg/l] Ni [µg/l] Cd [µg/l] Mn [mg/l] ,6 4,1 1,5 0,9 0,3 10 8,3 2,2 1,1 0,6 0,3 0,2 0,1 0,0 0,0 2,0 1,7 0,4 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 24 Puolta pienemmällä sulfaattipitoisuudella (2000 mg/l) sekoittuminen on samantapaista, mutta pienemmistä lähtöpitoisuuksista johtuen ainepitoisuudet ovat purkualueella pienempiä. Huonoissa virtausoloissa sekoittuminen on heikompaa Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien tulovesimäärän ollessa pienempiä. Kuivana vesivuonna (2003) noin 90 % alusveden virtausnopeuksista on alle 4 cm/s (Kuva 18). Kuva 18. Toukansalmen purkualueen pohjavirtauksen laskennallinen (kohta 6) jakatuminen vuoden 2003 virtaustilanteeessa ja keskimääräisessä tuulitilanteessa (Kajaani 2008). 5.4 Yhteenveto alkulaimennuslaskelmista Keskivirtaamatilanteessa laskennallisesti paras välittömän purkualueen alkulaimennus saadaan Tenetin virran vaihtoehdossa, jossa virtausnopeudet ovat selvästi muita purkualueita suurempia. Laskennassa pitoisuudet säilyvät pitkään tasolle 1:150, mutta todellisuudessa Tenetinvirran jälkeen vedet purkautuvat Nuasjärveen, jossa tapahtuu selvästi Cormix-laskelmaa tehokkaampaa laimentumista. Toukansalmessa ja Tikkalahdessa välittömän purkualueen laimennussuhteet ovat samaa tasoa, mutta Toukansalmessa suuremmista virtausnopeuksista ja vesimääristä johtuen jatkolaimentuminen on selvästi tehokkaampaa (Kuva 19). Kaikissa vaihtoehdoissa sulfaattipitoisuus laimenee pääsääntöisesti alle 200 mg/l noin 500 m:n säteellä purkupaikasta, joskin aivan kapea-alaisissa syvänteissä voi esiintyä
27 korkeampiakin pitoisuuksia. Tuulettomina jaksoina kesällä, sekä talvella jääkannen estäessä tuulen vaikutuksen ovat virtausnopeudet Tikkalahdessa ja Toukansalmessa hyvin pieniä, jolloin jätevettä konsentroituu voimakkaammin purkualueille niiden pohjan läheisiin vesikerroksiin. Tällöin purkualueella (alusvedessä) voidaan mitata satoja mg/l olevia sulfaattipitoisuuksia. 25 Kuva 19. Cormix-laskelman ennustama sekoittumisaste eri purkupaikkavaihtoehdoilla etäisyyden funktiona sulfaattipitoisuudella 4000 mg/l. Talvivaaran käsitellyt jätevedet sisältävät arvion mukaan nikkeliä keskimäärin 200 µg/l, mangaania 2 mg/l ja kadmiumia 10 µg/l. Metallipitoisuuksina on laskelmissa hyödynnetty näin lähelle luparajoja olevia pitoisuustasoja. Huomioitavaa on, että pitoisuustasot ovat kaivosyhtiön oman arvion mukaan konservatiivisia eli alkuvuoden 2014 pitoisuudet ovat olleet tässä esitettyä alhaisempia. Kaikilla purkualueilla metallipitoisuudet nousevat selvästi luonnontasoista. Laskentojen perusteella purkualueilla mitataan muutamia kymmeniä µg/l pitoisuustasoja nikkeliä ja muutamia µg/l kadmiumia. Sisämaan pintavesille säädetty nikkelin ympäristölaatunormi (AA EQS) on 21 µg/l (EQS + luontainen taustapitoisuus). Kadmiumin asetuksen (Vna 868/2010) mukaisella taustapitoisuudella korjattu ympäristölaatunormi on 0,1 0,26 μg/l vaihdellen veden kovuuden mukaan. Huomioitavaa on, että purkupaikkojen vedet ovat tarkkailutietojen perusteella kokonaiskovuudeltaan erittäin pehmeitä tai pehmeitä (kts. 0). Kadmiumin ympäristönlaatunormi purkupaikoilla tuleekin näin olemaan 0,1 (kovuusluokat 1 ja 2). Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettuihin ympäristönlaatunormeihin liittyen on Euroopan Unionin parlamentti ja neuvosto asettanut elokuussa 2013 direktiivin 2013/39/EU, direktiivien 000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta luonnonvesien prioriteettiaineiden laatunormien ja ohjearvojen osalta. Jäsenvaltioiden on saatettava kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään mennessä. Raskasmetallien osalta nikkelin (4 µg/l) ja lyijyn (1,2 µg/l) ympäristönlaatunormit (AA- EQS) tulevat laskemaan nykyisestä tasosta. Ympäristönlaatunormi on annettu metallien liukoisen pitoisuuden vuosikeskiarvolle. Lisäksi nikkelille (34 µg/l) ja lyijylle (14 µg/l) on direktiivissä asetettu niin sanottu suurin sallittu pitoisuus (MAC-EQS). Pitoisuudet tulevat jatkossa vastaamaan raskasmetallien biosaatavaa pitoisuutta vesistöissä. Biosaatavan pitoisuuden määrittämiselle ei kuitenkaan ole saatavilla vielä standardoitua menetelmäohjeistusta.
28 Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet ylittävät laskennassa käytetyillä pitoisuustasoilla siten nykyisin voimassa olevat ympäristönlaatunormit kaikissa vaihtoehdoissa useamman sadan metrin etäisyydellä purkupaikasta. Ylityksiä on odotettavissa myös vuonna 2015 voimaan tulevien suurimpien sallittujen pitoisuuksien osalta purkupaikkojen lähialueilla. Näin ollen kaikki purkupaikkavaihtoehdot vaativat mahdollisen lupakäsittelyn yhteydessä sekoittumisvyöhykkeen määräämisen. Sekoittumisvyöhykkeen määräämisestä säädetään vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksessa (Vna 1022/2006). Päästövesien sekoittumista voidaan pyrkiä tehostamaan optimoimalla purkujärjestelyjä suunnittelemalla purkurakenteet ja -tavat siten, että sekoittuminen olisi mahdollisimman tehokasta. Alkupitoisuuksia purkuputken suulla voidaan alentaa esimerkiksi rakentamalla ranta-alueelle pumppaamo (kaksi-kolme kertaa jätevesivirtaama) ja pumppaamalla järvivettä purkuputkeen, jolloin samalla voidaan lisätä purkuveden liike-energiaa. Kokonaiskuormitukseen järjestely ei luonnollisesti vaikuta, mutta tehostaa alkulaimentumista. Kaikkien purkupaikkavaihtoehtojen lähialueiden ainepitoisuudet tulevat kuitenkin olemaan alhaisempia kuin nykyisten purkualueiden ainepitoisuudet johtuen selvästi suuremmista vesimääristä vastaanottavassa vesistössä. Arvioinnissa hyödynnetty Cormix-laskentaohjelmisto ei ole varsinainen vesistömalli, jossa ratkaistaan matemaattisesti aina kyseisen alueen virtaussuunnat ja nopeudet. Cormix- laskee matemaattisten yhtälöiden avulla sekoittumisastetta keskiarvoistaen mm. virtausnopeuksia, syvyyksiä jne. Kyse on siis ennustamisesta käytetyillä keskimääräisillä lähtöarvoilla. Sekoittuminen purkuputken suulla on tapahtuma, johon vaikuttaa monet tekijät. Laskelma on varsin herkkä muutoksille (purkunopeus, tiheys, vastaanottavan vesistön virtausnopeudet ja suunta), mutta se antaa kuitenkin kuvan sekoittumisesta ja sen eroista eri alueilla ja soveltuu näin purkualueiden välisen vertailuun. Ohjelmiston avulla voidaan myös optimoida purkujärjestelyjä. Lisäksi on huomioitava, että vaihtoehdot poikkeavat virtausololtaan toisistaan salmissa ja virtapaikoissa virtausolot ovat helpommin arvioitavissa kuin järvialueilla. Kappaleessa 6 onkin pyritty tarkemmin arvioimaan varsinaisella 3-D vesistömallinnuksella purkuvesien liikkeitä ja laimentumista purkupaikalta etäämmäksi siirryttäessä. 26
29 6 JÄTEVESIEN KULKEUTUMINEN JA JATKOLAIMENTUMINEN Sulfaattipitoisten vesien jatkokulkeutumista arvioitiin 3D-vesistömallin EFDC, (Environmental Fluid Dynamics Code) avulla. Mallin on kehittänyt Virginia Institute of Marine Science:ssa John Hamrick alun perin rannikkovesien mallinnustehtäviin. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomainen EPA (Environmental Protection Agency) on jatkanut mallin kehitystyön tukemista ja malli on nykyään vesistöjen kuormitussietokyvyn arviointiin tarkoitettujen suositeltujen mallien joukossa Yhdysvalloissa. Mallin jatkokehitystä on tehty Dynamic Solutions-International LLC - konsulttialan yrityksessä. Heidän toimestaan on laadittu lisäksi graafinen käyttöliittymä (EFDC Explorer, EE) mallin laadinnan ja tulosten käsittelyn ja havainnollistamisen tueksi (Craig 2011). Kyseistä mallia on käytetty Talvivaaran jätevesien kulkeutumisen arviointiin jo aiemmin. Ongelmaksi laskennassa on todettu aikaisemmin huonosta alkulaimennuksesta johtuvat poikkeavan korkeat suolapitoisuudet. Lisäksi malli ei ole pystynyt luotettavasti ennustamaan vesien kerrostumista ja sen säilymistä purkualueiden lähijärvissä. Laskennan pystysuoran kuvauksen tarkentamiseksi matalimmissa sulfaattipitoisuuksissa, laskentamallia kalibroitiinkin näin Jormasjärven aineistolla Mallin kalibrointi Jormasjärven havainnoilla Mallin kalibrointilaskennoissa käytettiin Jormasjärven (Kuva 20). mittaisaineistoa ja sulfaattikuormituksena Tuhkajoesta purkautuvia mitattuja sulfaattipitoisuuksia Jormasjärven valuma-alue on 300 km 2 ja keskivirtaama 3,3 m 3 /s. Järven pinta-ala on 2200 ha ja tilavuus 183 milj. m 3, jolloin sen teoreettinen viipymä on noin 640 d. Päivittäiset virtaamat poimittiin vesistömallista. Epätarkkuutta kuormitusarvioon aiheutuu virtaamien arvioinnista (ei suoraan mitattua tietoa) ja pitoisuushavaintojen vähäisestä määrästä, esimerkiksi vuosilta oli käytettävissä vain 3-5 havaintoa vuodessa.
30 28 Kuva 20. Jormasjärven sijaintikartta. Kerrostuneisuusoloihin vaikuttaa pääasiassa veden lämpötila- ja tiheyserot. Malli tarvitsee syöttötietona jätevesiseoksen suolaisuuden ja lämpötilan, joiden avulla se laskee tiheyden. Kenttämittauksia jäteveden sulfaattipitoisuuden ja veden tiheyden välisestä riippuvuudesta ei ole. Sulfaattipitoisuuden riippuvuutta tiheydestä kuvattiin seuraavasti: SO 4 johtokyky suolaisuus ( ) tiheys. Sulfaattipitoisuuden ja johtokyvyn välillä on selkeä riippuvuus (Kuva 21).
31 29 Kuva 21. Sulfaattipitoisuuden ja johtokyvyn välinen riippuvuus Tuhkajoessa. Suolaisuuden ja tiheyden välistä riippuvuutta kuvattiin Olkiluodon pohjavesiselvityksestä havaitulla riippuvuudella: S [g/l eli ]=8, joht joht, missä joht=[s/m] Tätä riippuvuutta kalibroitiin vuosien aineistolla, siten että järvessä havaitut pitoisuudet vastasivat mahdollisimman hyvin laskettuja pitoisuuksia. Tällöin saatiin kuvan (Kuva 22) mukainen sulfaattipitoisuuden ja tiheyden välinen riippuvuus, jota hyödynnettiin jatkolaskennoissa. Sulfaatin poistumana (sedimentaatiokertoimena) käytettiin puoliintumisaikaa 600 vrk eli noin 1,6 vuotta. Arvoon päädyttiin hyödyntämällä eri vuosien tarkkailu- ja kuormitustietoja mallin kalibroinnissa (Pöyry Finland Oy, 2012). Tuulitietoina käytettiin vuosien Kajaanin tuulitietoja, toistaen niitä myös 2012 ja Näillä arvoilla laskettiin, verifioitiin, mallia myös vuoden 2013 arvojen perusteella. Kalibrointilaskentojen kuvaajat ja vertailu havaittuihin arvioihin on esitetty kuvassa (Kuva 23). Havaintopaikkojen sijainti selviää liitekartasta 1. Kalibrointien ja verifioinnin jälkeen voidaan todeta, että näin menetellen malli kuvaa kohtuullisen hyvin sulfaattipitoisuuden leviämistä ja kerrostumista käytetyillä laskentaparametreilla. Kuva 22. Tiheyden riippuvuus sulfaattipitoisuudesta.
32 30 Kuva 23. Mallin kalibrointitulokset Jormasjärven aineistolla. Havaintopaikka Jor 5 on Tuhkajoen edustalla, Jor 3 keskellä Jormasjärveä. 6.2 Kulkeutumisen mallinnus ja lähtöarvot Numeerista ratkaisua varten mallinnettava alue Tenetistä Oulujärven luusuaan jaettiin laskentaelementteihin, joiden keskimääräisen virtausnopeuden ja vedenkorkeuden malli laskee. Laskentaelementtien kokoa tarkennettiin alueellisesti siten, että elementin koko kasvoi purkupisteestä etäännyttäessä. Tikkalahdella ja Tenetissä purkualueella hilakoko oli noin 250 x 250 m ja kauempana noin 500 x 500 m (Kuva 24). Syvyyssuunnassa käytettiin kuvaustapaa, jossa laskentakerrosten lukumäärä syvyyssuunnassa oli kaikissa pisteissä sama, 6 tasapaksua kerrosta.
33 31 Kuva 24. Mallinnettu alue ja syvyyssuhteet. Vaikutuksia laskettiin hydrologisilta oloiltaan ns. kuivana vuotena ja ns. märkänä vuotena. Vesistömallista saatujen virtaamien perusteella aineistosta valittiin kuivaksi vuodeksi vuosi 2003 ja märäksi vuodeksi vuosi Kuvassa (Kuva 25) on esitetty Aittojoen vesistömallista poimitut virtaamat luokiteltuna virtaamien mukaan. Kuva 25. Aittojoen (Jaalanka) vuoden keskivirtaamat nousevassa sarjassa. Laskennassa käytetty kuiva ja märkä vuosi merkattu kuvaan punaisella. Tiedot poimittu vesistömallista. Virtaamien syöttöpisteet olivat Tenetti (F =6 675 km 2 ), Jormasjoki (F = 312,53 km 2 ), Kontinjoki (F = 88,06 km 2 ), Kiehimäjoki (F = km 2 ), Varisjoki (F = 415,08 km 2 ), ja Aittojoki (F = 245,44 km 2 ). Jokien purkupisteet selviävät kuvasta (Kuva 26). Kuivana vesivuotena Tenetin virtaaman keskiarvo oli 59,3 m 3 /s ja märkänä 116 m 3 /s. Jylhämän vastaavat virtaamat olivat 134,1 m 3 /s ja 329,3 m 3 /s. Muun lähivaluma-alueen virtaamia ei malliin erikseen syötetty, jolloin kuiva vuoden laskemissa alivirtaamat korostuvat. Muun lähivaluma-alueen osuus Jylhämässä on noin 17 %. Laskennassa ei huomioitu Kajaaninjoen vuorokausisäännöstelyä, mikä voi vaikuttaa joen lähialueen lyhytaikaisvaihteluihin. Hydrologisilta olosuhteiltaan kuivana vuotena Jylhämän juoksutuksia pienennettiin vastaava määrä, jotta Oulujärven veden korkeus säilyisi oikealla tasolla.
34 32 Kuva 26. Virtaamien syöttöpisteet Tuulten osalta käytettiin vuosien Kajaanin vuoden 2008 tuulitietoja, jolloin suuntajakauma ja tyynien tilanteiden prosenttiosuus oli lähellä pitkän jakson havaintoja (Kuva 27). Kuormitus syötettiin malliin, kuten edellä on esitetty, tiheys ja poistuma kalibroinnin mukaisesti. Kuva 27. Tuulten suunnat vuonna 2008 Kajaanissa ja vuosijakson suunat ja keskinopeudet.
35 6.2.1 Vaihtoehto 1: Jätevesien kulkeutuminen ja laimentuminen Tenetin vaihtoehdossa Tenetti, kuiva vuosi, alkuvuosien kuormitus (SO 4 =30000 tn, 4000 mg/l) Kuivana vesivuotena sulfaattikuormituksen ollessa tn vuodessa pintaveden sulfaattipitoisuus kasvaa välittömästi purkualueen alapuolella Tikkalansalmessa keskimäärin noin mg/l, alusvedessä laskennalliset pitoisuuden nousut ovat selvästi suurempia, luokkaa 60 mg/l. Tikkalansalmessa pitoisuuksien vaihtelu on suurta johtuen virtaamien vaihtelusta. Pintakerroksessa maksimipitoisuuksien nousut ovat yli 50 mg/l, alusvedessä kevään alivirtaamien aikana tasoa 180 mg/l. Sotkamon reittiä alaspäin mentäessä pitoisuuksien nousut ja niiden vaihtelut pienenevät. Nuasjärven pintaosassa keskiarvot ovat tasoa 15 mg/l (alusvedessä mg/l), Paltaselällä luokkaa 6 mg/l (alusvedessä 8 mg/l), Ärjänselällä 4 5 mg/l ja Niskanselällä tasoa 3 4 mg/l. Kuvissa (Kuva 28 ja Kuva 29) on esitetty sulfaattipitoisuuden ajallista että alueellista vaihtelua pinta- ja pohjakerroksessa. Laskentapisteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 32). Vaihtoehtojen vertailun helpottamiseksi erilaisten vesivuosien keskiarvotuloksia on koottu yhteenvetotaulukkoon (Taulukko 8) sekä kuvaan (Kuva 79). Kuvissa on käytetty eri skaalausta, jotta vaikutusalueet tulisivat paremmin alueellisessa tarkastelussa esille. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa jossain määrin vaihtoehtojen keskinäistä vertailua.
36 34 Kuva 28. Sulfaattipitoisuuden ajallinen vaihtelu pinta- ja pohjakerroksessa eri laskentapisteissä kuivana vesivuotena kuormituksen ollessa tn. Havaintopaikkojen sijainti selviää kuvasta 28.
37 35 Kuva 29. Sulfaattipitoisuuden alueelliset keskiarvot pinta- ja pohjakerroksessa kuivana vesivuotena kuormituksen ollessa tn. Sulfaatin maksimipitoisuudet Nuasjärven alusvedessä ovat tasoa 30 mg/l, etäännyttäessä purkupaikalta alueelliset maksimit pienenevät ja lähenevät keskiarvoja (Kuva 30). Yli 15 mg/l olevia pitoisuuksien nousuja esiintyy Nuasjärven pohjakerroksessa noin % ajasta, pinnassa %. Rehjanselällä pintaveden sulfaattipitoisuuden nousu ylittää 15 mg/l noin kolmanneksen ajasta ja alusvedessä noin puolet ajasta. Oulujärveen Paltajärveltä purkautuvan veden sulfaattipitoisuuden nousu ylittää ko. raja-arvon noin joka kymmenentenä päivänä (Kuva 31).
38 36 Kuva 30. Sulfaattipitoisuuden alueelliset maksimiarvot pinta- ja pohjakerroksessa kuivana vesivuotena kuormituksen ollessa tn.
39 37 Kuva 31. Yli 15 mg/l sulfaattipitoisuuden esiintyminen (% ajasta) pinta- ja pohjakerroksessa kuivana vesivuotena kuormituksen ollessa tn.
40 38 Kuva 32. Mallin tulostuspisteet Tenetti, kuiva vuosi, loppuvuosien kuormitus (SO 4 =10000 tn, 2000 mg/l) Kuivana vesivuotena sulfaattikuormituksen ollessa selvästi edellistä pienempi, tn, pintaveden sulfaattipitoisuus kasvaa välittömästi purkualueen alapuolella Tikkalansalmessa keskimäärin noin 5 7 mg/l. Alusvedessä sulfaatin laskennalliset pitoisuuden nousut ovat suurempia, luokkaa 20 mg/l. Tikkalansalmessa pitoisuuksien vaihtelu on edelleen voimakasta johtuen virtaamien vaihtelusta, vain pitoisuustasot ovat alempia edelliseen laskentavaihtoehtoon verrattuna. Pintakerroksessa maksimipitoisuuksien nousut ovat yli 15 mg/l ja alusvedessä kevään alivirtaamien aikana tasoa 60 mg/l. Sotkamon reittiä alaspäin mentäessä pitoisuuksien nousut ja niiden vaihtelut pienenevät. Nuasjärven pintaosassa keskiarvot ovat tasoa 5 mg/l (pohja 5 7 mg/l), Paltaselällä luokkaa 2 3 mg/l, Ärjänselällä 1 2 mg/l ja Niskanselällä tasoa 1 1,5 mg/l. Kuvissa (Kuva 33 ja Kuva 34) on esitetty sulfaattipitoisuuden ajallista että alueellista vaihtelua pinta- ja pohjakerroksessa. Laskentapisteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 32).
TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotLausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy
Kunnanhallitus 142 23.06.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/talvivaara Sotkamo Oy 124/00.04/2014 KHALL 142 Ympäristötarkastaja Talvivaara Sotkamo Oy (myöhemmin Talvivaara)
LisätiedotTERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO
TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY 8.9.2016 KLO 18-20 KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO HANKKEEN TAUSTA Vaasan hallinto-oikeus (VHO) antoi 28.4.2016 päätöksen koskien Nuasjärven purkuputkea ja Oulujoen
LisätiedotTyöohjelma. Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie TUHKAKYLÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA UUSISTA PURKUPAIKOISTA
Työohjelma Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 Fax +358 10
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotPUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Kirje Päivämäärä 19.5.2014 Viite 1510009006 PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS Päivämäärä
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotPUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Kirje Päivämäärä 19.5.2014 Viite 1510009006 PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS PUHDISTETUN VEDEN PURKUPUTKI YVA-TARVESELVITYS Päivämäärä
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotVesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin
YLIMÄÄRÄISTEN VESIEN JOHTAMINEN 2013 16X154037.BA7201 11.6.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien jatkojuoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin 1 Sisältö
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotTALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 2012
Tiedote 19.9.212 Julkaisuvapaa 2.9.212 klo 1. TALVIVAARAN ALAPUOLISTEN VESISTÖJEN TILA SYKSYLLÄ 212 Talvivaaran kaivoksen vesistöpäästöjä ja alapuolisten vesistöjen tilaa tarkkaillaan kattavasti ympäristöluvassa
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013
Tiedote 12.12.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013 Talvivaara on jatkanut syksyn ajan käsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistöön että etelään Vuoksen
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotVesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin
YLIMÄÄRÄISTEN VESIEN JOHTAMINEN TALVELLA 2013 16X154037 7.2.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Vesistömalliennuste ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin 1 Sisältö
LisätiedotVESISTÖMALLINNUS TERRAFAME OY Vesienhallinnan ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvät vesistömallinnukset
VESISTÖMALLINNUS 11371-3 23.3.217 TERRAFAME OY Vesienhallinnan ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvät vesistömallinnukset 11371-3 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2013
Tiedote 7..213 Julkaisuvapaa 8..213 klo 1. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 213 Talvivaaran kaivosyhtiö on kamppaillut viime ajat kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien kanssa. Kainuun
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
Lisätiedot»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja
»Terrafamen tilannekatsaus Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja 22.11.2018 »Terrafame Oy on sotkamolainen yritys Terrafame Oy:n toiminta alkoi syyskuussa 2015. Yhteiset arvomme ohjaavat jokapäiväistä
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013
Raportti 2.10.2013 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila syksyllä 2013 Talvivaaran kaivosyhtiö on jatkanut kesän ajan kalkkikäsiteltyjen jätevesien johtamista sekä pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014
Katsaus Julkaistavissa 16.10.2014 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut vuoden 2014 alusta syyskuun alkuun mennessä yhteensä n. 4,5 miljoonaa
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014
Katsaus Julkaisuvapaa 15.5.2014 klo 10.00 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014 Talvivaaran kaivosyhtiö on johtanut kalkkikäsiteltyjä jätevesiä vesistöihin tammi huhtikuussa 2014 yhteensä
LisätiedotLisäksi haetaan vesilain mukaista lupaa purkuputken sijoittamiselle Jormasjoen ja Nuasjärven pohjaan.
Kunnanhallitus 21 13.01.2015 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta: Purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Talvivaaran kaivos-alueelta Nuasjärveen sekä nykyisten purkupisteiden
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTerrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta
Tiedote Dnro KAIELY/632/2015 16.9.2016 Julkinen Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun Tausta Terrafame Oy:n kaivosalueelta johdetaan vesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin.
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotTerrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017
Katsaus Dnro KAIELY/632/2015 10.7.2017 Julkinen Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017 Terrafame Oy:n kaivoksen käsiteltyjen kaivosvesien kuormitusta ja alapuolisten vesistöjen
LisätiedotJATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA
JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA Lapin Kaiku: Automaattisen vedenlaatuseurannan toimintamallin kehittäminen kaivosvesien tarkkailuun- webinaari ja työpaja Hannu Lauri, DI, Pöyry
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotLEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011
LEHDISTÖTILAISUUS 13.12.2011 1 TALVIVAARAN TOIMINTA VESISTÖPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEKSI Vesien kierrätyksen lisääminen entisestään Vesien kierrätyksen lisääminen ja kemikaalikulutuksen optimointi Vedenlaatuvaikutusten
LisätiedotJulkisselvittäjä, asianajaja, varatuomari Jari Salminen Fabianinkatu 29 B, Helsinki
(./) 0 UJ I (./) c::: UJ > UJ Pohjois-Suomen alueha llintovirasto PL 293, 90101 Oulu kirjaamo. pohjois@avi.fi Eversheds Asianajotoimisto Oy Fabianinkatu 29 B FI-00100 Helsinki Finland T: +358 (0)10 684
LisätiedotVertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa
Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE
Terrafame Oy:n kaivosalueen vesienhallintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy on käynnistänyt
LisätiedotYmpäristölautakunta, 15.8.2012 48 liite 1
Ympäristölautakunta, 15.8.2012 48 liite 1 Ympäristölautakunta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL 293 90101 OULU Viite: PSAVI/58/04.08/2011 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUVAN
LisätiedotPSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä
Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotTERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q1
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (1/4) 217 Päivämäärä 22.6.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q1 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN
LisätiedotValhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus
1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden
LisätiedotKehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan
Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ. Hallitus
Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta/purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Nuasjärveen sekä Kalliojokeen johdettavan puhdistetun
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotTERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q3
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 217 Päivämäärä 8.12.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVE- SIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q3 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN
LisätiedotTALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET
TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
16WWE242 28.1.211 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 21 Osa I Tarkkailun taustatiedot 16WWE242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 21 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotKaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma, Pöyry Finland Oy Miksi mallinnusta tarvitaan? Kaivoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
TAUSTATIEDOT 211 16WWE993 14.3.212 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa I Tarkkailun taustatiedot Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö
LisätiedotKainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan
Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin
LisätiedotLausunto Terrafame Oy:n vesienhallinnan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Ympäristö- ja tekninen lautakunta 138 27.09.2016 Lausunto Terrafame Oy:n vesienhallinnan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta YMPTEKLT 138 Ympäristötarkastaja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotCW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotTalvivaara Projekti Oy
16.3.9 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8 Osa I Tarkkailun taustatiedot Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 8, Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla Matti Leppänen, SYKE 4.12.2018 Osatehtävän 3 (Biologiset vasteet) tavoitteet Pintavesien riskinarviointi
LisätiedotSAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen
SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotPäätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta
Päätös Dnro KAIELY/1/07.00/2013 2.9.2014 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta HANKKEESTA VASTAAVA Talvivaara Sotkamo Oy
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Välipäätös 1 (19) Antopäivä Päätösnumero 22.10.2013 13/0297/1 Diaarinumerot
LisätiedotTERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2017 Q2
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (2/4) 217 Päivämäärä 8.9.217 Viite 1513218 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 217 Q2 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN
LisätiedotCW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN
CW Solutions Oy 02.10.2004 1(7) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X205277.720E14.SLU 01.12.2014. TALVIVAARA SOTKAMO OY Uuden purkureitin ympäristölupahakemus
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X205277.720E14.SLU 01.12.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Uuden purkureitin ympäristölupahakemus 2 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotHailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla
16T-12.2 1 Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti v3, 22.1.2018 2 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KUORMITUKSET 1
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
LisätiedotLLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)
5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä
LisätiedotTerrafamen kaivosalueen läheisten järvien sulfaattikerrostumisen tarkastelu, kohteina Kolmisoppi, Kivijärvi ja Jormasjärvi.
16.8.2017 Terrafamen kaivosalueen läheisten järvien sulfaattikerrostumisen tarkastelu, kohteina Kolmisoppi, Kivijärvi ja Jormasjärvi Terrafame Oy 1 Hannu Lauri Titta Anttila Pöyry Finland Oy, Ympäristötutkimus,
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 20.4.2017 Viite 1510023730 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2016 OSA V: PINTAVESIEN TARKKAILU TERRAFAME OY OSA V: PINTAVESIEN
Lisätiedot188/ /2013. Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
Kunnanhallitus 120 08.04.2013 Kunnanhallitus 260 28.10.2013 Kunnanhallitus 148 16.06.2014 Kunnanhallitus 205 27.10.2014 Kunnanhallitus 78 09.05.2016 Kunnanhallitus 129 15.05.2017 Talvivaara Sotkamo Oy:n
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 PINTAVESIEN TARKKAILU. Terrafame Oy. Vuosiraportti Vastaanottaja.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 13.3.2018 Viite 1510032108 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2017 PINTAVESIEN TARKKAILU TERRAFAME OY PINTAVESIEN TARKKAILU
LisätiedotLausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy
Ympäristö- ja tekninen lautakunta 42 25.03.2015 Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy YMPTEKLT 42 32/11 01 01/2015 YMPTEKLT Ympäristötarkastaja
LisätiedotVAATIMUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS. VIITE: Vaasan hallinto-oikeuden päätös dnro 16/0091/2
KORKEIN HALLINTO-OIKEUS VIITE: Vaasan hallinto-oikeuden päätös 28.4.2016 dnro 16/0091/2 ASIA: Muutoksenhaku Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Muutoksenhakija: SOTKAMON LUONTO RY. Leena Korhonen puheenjohtaja
LisätiedotLuonnonympäristön nykytila
3 Luonnonympäristön nykytila 3 Luonnonympäristön nykytila 3.1 Hankealueen sijainti Kaivospiirin nykyinen laajuus on noin 65 neliökilometriä ja kaivospiirin laajennusalueen pinta-ala on noin 71 neliökilometriä.
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS TALVIVAARAN VASTUULLISEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT MARRASKUU 2011
KESTÄVÄ KEHITYS TALVIVAARAN VASTUULLISEN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT MARRASKUU 2011 TALVIVAARA JA KESTÄVÄ KEHITYS 2 TALVIVAARA JA KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä kehitys on keskeinen osa Talvivaaran strategiaa Talvivaara
LisätiedotAGNICO EAGLE FINLAND OY Rikastushiekka-altaan (NP4) patosortuman vahingonvaara-arvio
LIITE 2 PATOSORTUMAN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 27.2.2018 AGNICO EAGLE FINLAND OY Rikastushiekka-altaan (NP4) patosortuman vahingonvaara-arvio Patosortuman vesistövaikutusten arviointi 2 COPYRIGHT PÖYRY
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISTÖTARKKAILU 2013 16X154566 16X170605 6.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IVa Pintavesien laatu Talvivaara Sotkamo Oy Osa IVa Pintavesien laatu 1 Sisältö 1 JOHDANTO...
LisätiedotTERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 2016 Q3
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Neljännesvuosiraportti (3/4) 216 Päivämäärä 13.1.217 Viite 1512373-6 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTA- VESIEN TARKKAILU VUONNA 216 Q3 TERRAFAME OY KAIVOKSEN PINTAVESIEN
LisätiedotKunnanhallitus 113 02.04.2013
Kunnanhallitus 113 02.04.2013 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien tilapäistä varastointia,
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Vuosiyhteenveto Päivämäärä 11.3.215 Viite 1511636-7 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 214
Lisätiedot16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011
18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja
LisätiedotArvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella
9M608194 15.1.2009 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella 9M608149 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 IIJOEN EDUSTAN
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotYrittäjäntie 24, 70150 Kuopio netty 14.11.2012
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry LAUSUNTO Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry 11.9.2012, täyden- Yrittäjäntie 24, 70150 Kuopio netty 14.11.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.pohjois@avi.fi
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ
Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.3.2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2014 OSA III: VESIPÄÄSTÖJEN
Lisätiedot