Hallitus H 13 (Valmistelijat: ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen ja terveystarkastaja Päivi Parikka)

Transkriptio

1 Hallitus Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta/purkuputken rakentaminen ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Nuasjärveen sekä Kalliojokeen johdettavan puhdistetun jäteveden määrän tilapäinen lisääminen vuoden 2015 aikana H 13 (Valmistelijat: ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen ja terveystarkastaja Päivi Parikka) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisen (Kainuun so si aali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus) lausuntoa otsikossa mai ni tus ta lupahakemuksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä, mutta kokousaikataulun vuoksi lisäaikaa on saa tu saakka. Lupahakemus koskee Talvivaaran kaivoksen toiminnan olennaista muut ta mis ta siten, että käsiteltyjä jätevesiä johdettaisiin uutta pur kuput ki lin jaa pitkin Nuasjärven Juurikkalahden edustalle, ja tarvittavien käyt tö oi keuk sien myöntämistä purkuputken sijoittamiseen toisen maal le ja vesialueelle. Vesilain mukaista lupaa haetaan purkuputken si joit ta mi sel le Jormasjoen ja Nuasjärven pohjaan. Lisäksi pur ku putken kanssa samaan kaivantoon on tarkoitus sijoittaa 110 mm:n talous ve si put ki. Lupaa haetaan siten, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätök sen (nro 52/2013/1), sellaisena kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä välipäätöksellään (nro 13/0297/1) muuttanut, lupamääräykset vesien johtamiselle nykyisiä purkureittejä pitkin Oulujoen ja Vuoksen ve sis tö alueil le pysyvät voimassa. Samalla haetaan lupaa johtaa osa pur ku put kel le annettavasta kiintiöstä (1,5 Mm 3 käsiteltyä jätevettä) vuo den 2015 aikana ennen uuden purkuputken valmistumista Ou lujoen vesistön suuntaan nykyisten purkupisteiden kautta. Lupaa haetaan myös vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineis ta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (VNa 1022/2006) mää ri te tyl le sekoittumisvyöhykkeelle purkupaikan ympärille elo hopean, kadmiumin ja nikkelin osalta. Hakija on pyytänyt määräämän ympäristönsuojelulain 199 :n no jalla, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lu papää tös tä noudattaen. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa. Purkuputkilinja

2 Purkuputken kokonaispituus on noin 18,4 km. Suunniteltu putkireitti al kaa Latosuon patoaltaan laidalta, josta se viedään kaivospiirin pohjois osaan Kolmisopen pohjan kautta ja siitä edelleen Nuas jär vel le suoalueiden kautta. Käsiteltyjen jätevesien suunniteltu uusi pur ku piste sijaitsee Juurikkalahden edustalla, noin kahden kilometrin etäi syydel lä rannasta kahdeksan metrin syvyydessä. Purkupistettä on siirret ty alkuperäisestä suunnitelmasta (Tikkalahti) poiketen 1,6 km, johtuen putkilinjalla havaittujen luontoarvojen sekä ra ken nus tek nis ten seikkojen vuoksi. Purkupistettä on myös siirretty ulommaksi ve si alueel le, että rantakiinteistöille aiheutuva haitta jäisi mahdollisimman pie nek si. Vesi kulkee putkessa painovoimaisesti alkupään pumppauksen jälkeen. Putken alkupään ja purkupisteen välinen lasku on noin 45 m ja putken molempiin päihin asennetaan virtaus- ja painemittaukset, joiden avulla virtaamaa pyritään pitämään mahdollisimman vakiona ym pä ri vuoden. Putkeen tehdään poikkeustilanteita varten kaksi tyhjen nys vent tii liä, joista putkilinjaa voidaan tyhjentää tarvittaessa mm. vält tä mät tö mien huoltotoimien vuoksi. Nuasjärven rantaan ra ken netaan venttiilikaivo, johon sijoitetaan sähkökäyttöinen kauko-ohjattava sää tö- ja sulkuventtiili, jolla voidaan sulkea linjan alapää. Rakentamistöiden on arvioitu kestävän noin kolme kuukautta luvan saa mi sen jälkeen, mikäli kaikki valmistelevat työt on saatu tehtyä ennen sitä. Hakijan arvion mukaan purkuputki olisi valmis siten, että vesien purkaminen Nuasjärveen voitaisiin aloittaa aikaisintaan hei näkuun 2015 alussa. Kaivoksen purkuvesitarve Talvivaaran kaivosalueelle kertyy yhtiön arvion mukaan sadevesiä haih dun ta huomioiden 5,5 Mm 3 normaalina vesivuonna ja 8,3 Mm 3 poik keuk sel li sen sateisena vuotena, malmiin sitoutuva vesimäärä on noin 1,2 Mm 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan kaivosalueella on tällä hetkellä varastoituneena vettä noin 6,7 Mm 3 ja arvion mukaan kesäl lä 2015 on kaivosalueelle varastoitu yhteensä noin 11 Mm 3 puhdis tet tu ja jätevesiä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt Käsiteltyjä jätevesiä johdetaan kaivosalueelta Nuasjärveen Latosuon kaut ta, johon vesiä johdetaan Tammalammen ve den kä sit te ly-yk siköil tä sekä Kuusilammen ja Kuljun patoaltailta. Lisäksi Latosuolle joh de taan käsiteltyjä jätevesiä Kuusilammen avolouhoksesta ja kipsisak ka-al tail ta sekä myös eteläisiltä jälkikäsittely-yksiköiltä. Oulujoen vesistöalueelle johdetaan Torrakkopurolta Kuusijoen kaut ta Kalliojokeen tulevat käsitellyt jätevedet ja pohjoisilta jäl ki kä sit te ly-yk-

3 si köil tä Salmisen kautta tulevat jätevedet. Vuonna 2015 ja siitä eteen päin kuormitus tulee olemaan 60 % nykyisen luvan mukaisesta vuo si kiin tiös tä (1300 t/a), eli 780 tonnia sulfaattia vuodessa. Osa eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä käsiteltävästä vedestä joh detaan Lumijokea pitkin Vuoksen vesistöalueelle. Vuonna 2015 ja siitä eteen päin sulfaattikuormitus tulee olemaan 40 % nykyisen luvan mukai ses ta vuosikiintiöstä (1300 t/a), eli 520 tonnia vuodessa. Hakija perustelee nykyisten purkureittien käyttöä vesienjohtamiselle edel leen sillä, että vuodesta 2015 lähtien vuosittaiset kuor mi tus kiintiöt ovat niin pienet, ettei purkuvedellä ole merkittäviä vaikutuksia nykyi sil lä purkureiteillä olevien vesistöjen tilaan. Kiintiö nykyisille pur kurei teil le helpottaa vesienhallintaa erityisesti siinä vaiheessa, kun esim. Kortelammen alue on kokonaisuudessaan puhdistettu ja alueel le kertyy vain sadevesiä. Tällöin voidaan osa padon taakse ker tyvis tä vesistä johtaa suoraan luontoon, mikäli ne täyttävät luparajat. Pohjoisen suunnassa olevalle Haukilammelle ja Kärsälammelle ei ole enää käytännössä juurikaan johdettu puhdistettuja prosessivesiä sen jälkeen kun käänteisosmoosilaitoksen kolmas linja saatiin käyttöön vuoden 2013 syksyllä. Myös Haukilammen ja Kärsälammen laimeat vedet on järkevää johtaa pois nykyisiä reittejä pitkin vuo sit taisen kiintiön puitteissa sen jälkeen, kun Haukilammen pohjasakat on lop pu si joi tet tu. Hankkeen vaikutukset Hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat selvityksen mu kaan suurimmin osin purkuputken välittömään läheisyyteen, pi toisuu det kuitenkin laimenevat etäännyttäessä purkuputken suulta järves sä tapahtuvan virtauksen vaikutuksesta. Hankeen vaikutuksia Nuasjärven vedenlaatuun on arvioitu las ken tamal lil la, jolla on saatu käsitys alkulaimennuksista ja purkupaikan ja -jär jes te ly jen vaikutuksesta alkulaimennukseen. Lisäksi jätevesien kul keu tu mis ta on arvioitu vesistömallilla. Näiden laskelmien pe rusteel la päästövesien vaikutukset kohdistuvat lähinnä Nuasjärven etelä osiin. Hakemuksen mukaan kaivosalueelta johdettaisiin käsiteltyjä jä te vesiä Nuasjärveen kolmen vuoden ajan purkuputken valmistumisesta vuo sit tain 7,5 Mm 3 ja tämän jälkeen 5 Mm 3 /v. Ensimmäisen kolmen vuo den aikana sulfaattikuormitus Nuasjärveen on arvioitu t/v las ken ta pi toi suu del la mg/l. Jälkimmäisen kolmen vuoden sulfaat ti kuor mi tuk sek si on arvioitu t/v sulfaattipitoisuudella mg/l.

4 Mallinnuksen mukaan vähäsateisena vuonna Nuasjärven pin ta kerrok sen sulfaattipitoisuus nousee keskimäärin mg/l ja alus vedes sä mg/l. Oulujärven Paltaselällä vastaavasti pintaveden sul faat ti pi toi suus nousee 5-10 mg/l, Ärjänselällä 5 mg/l ja Nis kan seläl lä 3-4 mg/l. Alivirtaama-aikoina Nuasjärven pintavesissä saattaa esiin tyä ajoittain mg/l pitoisuusnousuja ja alusvedessä pi toisuus nou sut voivat olla ajoittain n. 100 mg/l. Nuasjärven sul faat ti pi toisuus on Jormasjoen suistoalueen läheisyydessä vaihdellut tyy pil lises ti välillä 2-60 mg/l. Virtausnopeudesta ja sulfaattipitoisuudesta riippuen, mallinnuksessa saa daan laimennussuhde 1:50 noin 600 m:n (1 cm/s; mg/l) ja 1500 m:n (3 cm/s; mg/l) päässä purkuputkesta. Kesällä ol lessa tyyni samoin kuin talvella jääpeitteen estäessä tuulen vai ku tuksen, virtausnopeudet ovat vielä edellä mainittua alhaisempia (0,3-0,5 cm/s), jolloin jätevettä konsentroituu vielä voimakkaammin pur ku paikan lähialueen pohjanläheisiin kerroksiin. Tällöin sul faat ti pi toi suu det voivat olla alusvedessä muutamia satoja mg/l ja me tal li pi toi suu det korkeahkoja ollen tasoa kymmenesosa lähtöpitoisuudesta. Metallipitoisuudet nousevat purkualueella selvästi luonnontasoista. Lai men nus las kel mien perusteella on ympäristölaatunormien ylityksiä odo tet ta vis sa purkupaikan läheisyydessä ainakin kadmiumin ja eloho pean osalta ja nikkelin osalta viimeistään uuden asetuksen tultua Suo mes sa voimaan vuoden 2015 aikana. Päästövesien nik ke li pi toisuus laskee purkualueella nopeasti sille asetettua ym pä ris tö laa tu normia alhaisemmalle tasolle. Kadmiumin osalta syntyvän pur ku pluu min keskilinjan kadmiumpitoisuus alittaa sille asetetun ym pä ris tö laa tu normin vasta noin kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Lyi jyn osalta ympäristölaatunormin ylityksiä ei ole odotettavissa. Pur ku pluu min keskiosan elohopeapitoisuus alittaa elohopealle asetetun laa tu normin laskennoissa käytetyllä pitoisuustasolla noin kilometrin etäi syydel lä purkupaikasta. Vuoden 2014 tammi-elokuun tark kai lu tie to jen perusteella päästövesien elohopeapitoisuus on ollut tasolla 0,1 ug/l (EU:n laatunormi 0,05 ug/l). Purkupluumin keskilinjan man gaa ni pi toisuus ylittää talousveden mangaanin suosituspitoisuuden 50 ug/l vielä 2,5 kilometrin etäisyydellä purkupisteestä. Purkualueen vet tä ei näin suositella talousvesikäyttöön, kuten ei järvi- ja jokivesiä muutoin kaan suositella käytettäväksi juomavetenä. Sulfaatille ase tet tu talousveden suosituspitoisuus 250 mg/l ylittyy ainoastaan ihan purku pis teen tuntumassa. Hakemuksessa on arvioitu, että käsiteltyjen jätevesien johtaminen ei ai heu ta veden suolapitoisuudesta johtuvaa pysyvää kerrostumista Nuas jär ves sä.

5 Purkupaikan siirtymisen vuoksi vesistömallilaskelmia on päivitetty hyd ro lo gi sil ta olosuhteiltaan kuivan vuoden osalta sul faat ti kuor mi tuksen ollessa t/v. Tällöin Juurikkalahden edustan pintaveden sulfaattikuormitus nousee purkualueella tasolle 15 mg/l ja alusvedessä tasolle mg/l. Nuas jär ven pintaosan keskimääräiset sulfaatin pitoisuusnousut vaihte le vat eri osissa järveä välillä mg/l, Kajaaninjoessa pi toi suusnou su on tasolla 13 mg/l ja Oulujärvessä Paltaniemen edustalla luok kaa 5 mg/l. Mallilaskelmien perusteella purkupaikan siirtämisen vai ku tus on nähtävissä erityisesti purkupaikan viereisten sy vän tei den alusveden sulfaattipitoisuuksissa. Purkupaikan vaihdolla ei kui tenkaan ole hakemuksen mukaan merkittävää vaikutusta pääs tö ve sien leviämiseen. Rimpilänsalmesta eteenpäin havaitut sulfaatin pi toisuus nou sut Nuasjärvi-Rehjanselällä, Kajaaninjoessa sekä Ou lu järves sä ovat aikaisemmin toteutetun mallitarkastelun mukaisia. Hakemuksessa on pyydetty, että johdettaville jätevesille määrätään seu raa vat kuormitus- ja pitoisuusrajat: Kuormitus t/v vuosi 4. vuosi Raja-arvo mg/l Nikkeli 0,8 0,5 0,3 Kupari 0,8 0,5 0,3 Sinkki 2 1,3 0,5 Mangaani Sulfaatti Natrium Rauta 10 Kiintoaine 30 Uraani 0,01 Kadmium, 0,003 liukoinen Elohopea, liukoinen 0,0015 Kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin johdettavien käsiteltyjen jäte ve sien päästöt aluehallintoviraston antaman ym pä ris tölu pa pää tök sen nro 52/2013/1 lupamääräysten mukaan, sellaisina kuin ne on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 13/0297/1 ja aluehallintoviraston päätöksellä nro 137/2013/1, ovat seu raa vat: Vuodesta 2015 al kaen kuormitus t/v Raja-arvo mg/l Nikkeli 0,25 0,3 Kupari 0,15 0,3 Sinkki 0,3 0,5 Mangaani 2,6 6,0 Sulfaatti

6 Natrium 650 Rauta 4,0 Kiintoaine 20 Uraani 0,01 Kadmium, 0,01 liukoinen Elohopea, 0,005 liukoinen Ennen purkuputken valmistumista käsiteltyjä jätevesiä johdettaisiin Kal lio jo keen nykyisten purkupisteiden kautta siten, että tämän veden ai heut ta ma sulfaattikuorma olisi enimmillään tonnia ja ve simää rä noin m 3. Johdettu määrä esitetään vä hen net tä väksi ensimmäisen vuoden kuormituskiintiöstä. Tällä käsiteltyjen jä te vesien johtamisella ei arvioida olevan vaikutuksia kaivospiirin ala puo listen vesistöjen käyttöön. Putkilinjan rakentamisvaiheen aikana kevättalvella 2015 ran ta-alueiden vedenlaatu heikkenee hetkellisesti vesialueella tapahtuvien linjan ruoppaus- ja kaivutöiden yhteydessä Jormasjoella ja Nuas jär vessä. Rakennustöistä aiheutuva vesistön samentuminen on ly hyt ai kaista, jolloin vesistö- ja kalatalousvaikutusten arvioidaan jäävän vä häisik si. Vaikutukset kalastoon Nuasjärven kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia mel ko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin jä teve si kuor mi tuk sel la ei hakemuksen mukaan arvioida olevan mer kit tävää vaikutusta. Alusveden happitilanteen heikkeneminen huonontaa pur ku alu een lähellä lähinnä syyskutuisten siian ja muikun sekä tal viku tui sen mateen elinolosuhteita. Lisäksi jätevesien metallikuormitus hei ken tää kalaston elinolosuhteita esitetyllä jätevesien se koit tu misvyö hyk keel lä. Jätevesien typpikuormitus ei yksistään lisää mer kit täväs ti Nuasjärven rehevyyttä eikä siten lisää pyydysten limoittumista. Sulfaattipitoisuudet eivät Nuasjärvessä kohoa kaloille vaaralliselle tasol le eikä kuormituksella sinänsä arvioida olevan vaikutusta ka lo jen käyttökelpoisuuteen. Vaikutukset talousveden ottoon ja käyttöön Nuasjärvestä ei oteta vettä talousvedeksi, joten purkuvesillä ei ole vai ku tus ta Nuasjärven vedenkäyttöön. Kainuun Voima Oy ja Ren forsin Ranta ottavat vettä Kajaaninjoesta teollisuusalueella olevien yritys ten tarpeisiin. Vedenotto sisältää varaukset mm. jäähdytys-, proses si- ja palovedeksi. Kulkeutumismallinnusten perusteella sul faat tipi toi suu det nousevat Kajaaninjoessa tasolle mg/l, joten Tal vivaa ra Sotkamo Oy:n jätevesien purkamisesta Nuasjärveen ei ar vioi-

7 da olevan vaikutusta teollisuusalueen vedenkäyttöön. Lisäksi Ka jaanin joen vettä käytetään kasteluvetenä Parkinniemen puutarhalla. Myös Nissisen puutarha ja Paltaniemen puutarha saattavat hyö dyntää jokivettä kastelussa. Arvio toiminnan riskeistä Merkittävimmät uuteen purkuputkilinjaan liittyvät riskit kohdistuvat pump paa mol la tapahtuviin poikkeustilanteisiin. Käsiteltyjen jä te vesien pumppaamisen keskeytyessä on putken sisällä vettä noin 3450 m3, mikä vastaa putkilinjan mitoitusvirtaamalla noin 3,5 tunnin ai kana Nuasjärveen pumpattavaa vesimäärää. Vesien hallitsematon purkau tu mi nen Nuasjärveen voidaan estää Nuasjärven rannalle asennet ta van sulkukaivon avulla. Purkuputki asennetaan maa-alueille roudattomaan syvyyteen, jolloin rou ti mi sen aiheuttama putken rikkoontuminen estetään. Vuotoja voi kui ten kin ilmaantua putkilinjalla, mutta putkessa olevan vesimäärän ja laadun perusteella vuodosta ei arvioida olevan merkittävää hai tallis ta vaikutusta putkilinjan ympäristölle. Tarkkailu ja raportointi Nuasjärveen johdettavan veden määrää ja laatua (ph, säh kön joh tavuus) seurataan jatkuvatoimisella mittarilla Latosuon altaalla. Ny kyisen tarkkailusuunnitelman mukaan päästötarkkailun näytteet ote taan kaivoksen toimesta kerran viikossa ja konsultin toimesta kerran kuukau des sa silloin, kun purkua vesistöön tapahtuu. Nuasjärven pintavesien laatua seurataan voimassa olevan tark kai lusuun ni tel man mukaan neljä kertaa vuodessa kahdella pisteellä. Tark kai lua esitetään täydennettäväksi Nuasjärven-Rehjan alueelta kuu si kertaa vuodessa sekä Kajaaninjoesta ja Paltaselän-Ärjänselän alu eel ta neljä kertaa vuodessa. Kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu esi te tään tehtäväksi neljältä pisteeltä Nuasjärvestä ja Rehjanselältä ja sedimenttitarkkailu kolmelta pisteeltä Nuasjärvestä. Ka la ta loustark kai lu tehdään kyselytutkimuksena kolmen vuoden välein sekä verk ko koe ka las tuk se na alkuun kahtena peräkkäisenä vuotena ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Esityslistan oheismateriaalina jaetaan kartta purkuputkilinjauksesta ja muutoin kaikki asiakirjat ovat sähköisesti saatavilla osoitteessa: Lisätietoja asiasta antaa ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykänen, puh tai terveystarkastaja Päivi Parikka, puh , sähköpostitse

8 Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus päättää esittää lau sun to naan Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän ha ke muk sesta seuraavaa: Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoiminnan jätevesien vaikutus on ollut huomattava alapuolisissa vesistöissä. Ter vey den suo je lu vi ranomai nen on tuonut useaan otteeseen esille kielteisen suh tau tu misen sa jätevesien johtamisen lisäämisen vesistöihin, mikäli yhtiö ei pys ty osoittamaan, että vastaanottavien vesistöjen tila ei huonone en ti ses tään. Terveydensuojeluviranomainen on edelleen sitä mieltä, et tä kaivosalueen jätevesien käsittelyyn tulisi käyttää parhaan käyt tökel poi sen tekniikan mukaista jätevedenpuhdistuslaitosta. Ympäristölupapäätöksen (52/2013/1; määräys 9a) vuo si kuor mi tus rajoil la on haluttu varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön mer kit tä vää pilaantumista. Kuitenkin mallinnetulla vesimäärällä laske tut sulfaattikuormitukset ( t/v ja t/v) ovat mo nin kertai set edellä mainittuun päätökseen (1 300 t/v) nähden, jolloin mer kittä vää pilaantumista saattaa aiheutua Nuasjärveen suunnitellun purku put ken vaikutusalueelle. Tämän lisäksi Kalliojoen kautta Ou lu joen vesistöalueelle johdettava sulfaattikuorma vuonna 2015 olisi t enimmillään. Terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupahakemus on puutteel li nen seuraavien vaikutusarviointien suhteen: Terveydensuojeluviranomainen huomauttaa, että hakemuksessa on puut teel li ses ti selvitetty Nuasjärvessä sijaitsevat terveysvalvonnan koh tee na olevat pienet yleiset uimarannat (Katinkulta ja Kultaranta). Li säk si Nuasjärvessä on muita uimapaikkoja, joita ei ole huomioitu (Lei ri kes kus Vuokatinranta, Naapurivaaran lomakylän leirintäalue, Ho tel li Vuokatin Lomaklubi ja Vuokatinmaa Oy loma-asunnot). Ha kemuk ses sa ei ole selvitetty vaikuttaako päästöt veden käyt tö kel poisuu teen uimavetenä. Mikäli kemiallisten aineiden päästöt huo non tavat veden laatua, on mahdollista, että huonolaatuisessa vedessä on mui ta sellaisia tekijöitä (levät, mikrobit, happamuus), jotka ai heut tavat esimerkiksi iho-oireita. Hakemuksessa on selvitetty pääosin sulfaatti-, nikkeli- ja kad miumpääs tö jä. Varastoitujen vesien johtamisesta voi vesistöön joutua myös muita päästöjä, joilla voi olla vaikutusta ihmisen terveyteen ja viih ty vyy teen. Pitkällä aikavälillä jätevesien johtaminen voi aiheuttaa vas taa via vaikutuksia, joten päästöjen vaikutukset Nuasjärven veden ylei seen laatuun tulee selvittää. Vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huo mi oon myös päästöjen kertyminen.

9 Kuntayhtymän johtajan muutettu ehdotus: Valtioneuvosto on antanut asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja hai tal li sis ta aineista (1022/2006), jonka tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaa ral li sis ta ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tä tä varten on asetettu myös ympäristölaatunormi, jolla tarkoitetaan sellais ta vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pin ta ve des sä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen ter veyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää. Siten aineiden ym pä ris tölaa tu nor me ja kuuluu käyttää lakisääteisesti yhtenä viitearvona ar vioitaes sa aineiden haitallisuutta pintavesissä. Se koit tu mis vyö hy ket tä määritettäessä tulee terveysvaikutukset selvittää. Kalastovaikutusten osalta on tarkkailussa huomioitava kalojen haitta-ai ne pi toi suu det (mm. Hg, Cd ja Pb) ja analysoitava ne ainakin niis tä kaloista, joita syödään. Varsinkin elohopea kertyy pintavesissä me tyy li elo ho pea na petokaloihin. Riskinarviointi mahdollisten onnettomuuksien varalta on myös tarpeen erityisesti, mikäli talousvesiputki sijoitetaan samaan kaivantoon jä te ve si put ken kanssa. Yllä olevan johdosta terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupaa jätevesien johtamiselle lupahakemuksen mukaisesti ei tule myön tää. Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta hallituksen kokouksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus päättää esittää lau sun to naan Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän ha ke muk sesta seuraavaa: Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoiminnan jätevesien vaikutus on ollut huomattava alapuolisissa vesistöissä. Ter vey den suo je lu vi ranomai nen on tuonut useaan otteeseen esille kielteisen suh tau tu misen sa jätevesien johtamisen lisäämisen vesistöihin, mikäli yhtiö ei pys ty osoittamaan, että vastaanottavien vesistöjen tila ei huonone en ti ses tään. Terveydensuojeluviranomainen on edelleen sitä mieltä, et tä kaivosalueen jätevesien käsittelyyn tulee käyttää parhaan käyttö kel poi sen tekniikan mukaista jätevedenpuhdistuslaitosta. Ympäristölupapäätöksen (52/2013/1; määräys 9a) vuo si kuor mi tus rajoil la on haluttu varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön mer kit tä vää pilaantumista. Kuitenkin mallinnetulla vesimäärällä laske tut sulfaattikuormitukset ( t/v ja t/v) ovat mo nin kertai set edellä mainittuun päätökseen (1 300 t/v) nähden, jolloin mer kit-

10 tä vää pilaantumista saattaa aiheutua Nuasjärveen suunnitellun purku put ken vaikutusalueelle. Tämän lisäksi Kalliojoen kautta Ou lu joen vesistöalueelle johdettava sulfaattikuorma vuonna 2015 olisi t enimmillään. Terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupahakemus on puutteel li nen seuraavien vaikutusarviointien suhteen: Terveydensuojeluviranomainen huomauttaa, että hakemuksessa on puut teel li ses ti selvitetty Nuasjärvessä sijaitsevat terveysvalvonnan koh tee na olevat pienet yleiset uimarannat (Katinkulta ja Kultaranta). Li säk si Nuasjärvessä on muita uimapaikkoja, joita ei ole huomioitu (Lei ri kes kus Vuokatinranta, Naapurivaaran lomakylän leirintäalue, Ho tel li Vuokatin Lomaklubi ja Vuokatinmaa Oy loma-asunnot). Ha kemuk ses sa ei ole selvitetty vaikuttaako päästöt veden käyt tö kel poisuu teen uimavetenä. Mikäli kemiallisten aineiden päästöt huo non tavat veden laatua, on mahdollista, että huonolaatuisessa vedessä on mui ta sellaisia tekijöitä (levät, mikrobit, happamuus), jotka ai heut tavat esimerkiksi iho-oireita. Hakemuksessa on selvitetty pääosin sulfaatti-, nikkeli- ja kad miumpääs tö jä. Varastoitujen vesien johtamisesta voi vesistöön joutua myös muita päästöjä, joilla voi olla vaikutusta ihmisen terveyteen ja viih ty vyy teen. Pitkällä aikavälillä jätevesien johtaminen voi aiheuttaa vas taa via vaikutuksia, joten päästöjen vaikutukset Nuasjärven veden ylei seen laatuun tulee selvittää. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huo mi oon myös päästöjen kertyminen. Valtioneuvosto on antanut asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja hai tal li sis ta aineista (1022/2006), jonka tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaa ral li sis ta ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tä tä varten on asetettu myös ympäristölaatunormi, jolla tarkoitetaan sellais ta vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pin ta ve des sä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen ter veyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää. Siten aineiden ym pä ris tölaa tu nor me ja kuuluu käyttää lakisääteisesti yhtenä viitearvona ar vioitaes sa aineiden haitallisuutta pintavesissä. Se koit tu mis vyö hy ket tä määritettäessä tulee terveysvaikutukset selvittää. Kalastovaikutusten osalta on tarkkailussa huomioitava kalojen haitta-ai ne pi toi suu det (mm. Hg, Cd ja Pb) ja analysoitava ne ainakin niis tä kaloista, joita syödään. Varsinkin elohopea kertyy pintavesissä me tyy li elo ho pea na petokaloihin. Riskinarvioinnissa tulee huomioida päästöjen vaikutukset vesistöjen lähistöllä oleviin vedenottamoihin (mm. Kajaanin kaupungin

11 vedenottamo) varsinkin erityistilanteissa, jolloin pintaveden korkeus vesistöissä vaihtelee. Pitkällä aikavälillä on huomioitava lupakäsittelyssä myös Mondo Mineralsin ja UPM-Kymmenen aikaisemmat vaikutukset vesistön tilaan. Riskinarviointi mahdollisten onnettomuuksien varalta on myös tarpeen erityisesti, mikäli talousvesiputki sijoitetaan samaan kaivantoon jä te ve si put ken kanssa. Yllä olevan johdosta terveydensuojeluviranomainen toteaa, että lupaa jätevesien johtamiselle lupahakemuksen mukaisesti ei tule myön tää. Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta hallituksen kokouksessa. Hallitus: Hyväksyi kuntayhtymän johtajan muutetun ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa. Tämä asia käsiteltiin :n 2 jälkeen. Asiantuntijana asiassa kuultiin ympäristöterveysjohtaja Päivi Nykästä.