PSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä

Transkriptio

1

2 Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani ja Sotkamo PSAVI/12/04.08/2013 Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie Tuhkakylä Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie Tuhkakylä Finland

3 / 4 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (jäljempänä AVI ) pyytämä tarkennus lupahakemukseen: I. Johdanto Talvivaara Sotkamo Oy:n (jäljempänä hakija, Talvivaara tai yhtiö ) on toimittamassan hakemuksessa/vahvistuskirjeessän hakenut ensisijaisesti 1,3 Mm 3 vuosittaisen vesikiiintiön kumoamista ja toissijaisesti 2 Mm 3 ylimääräisten vesien purkuoikeutta kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Pohjois Suomen aluehallintovirasto on pidetyssä kokouksessa pyytänyt hakijaa esittämään koko loppuvuoden 2013 purkuvesitarvearvion sekä siitä aiheutuvan sulfaattikuormituksen kuukausittain esitettynä. Pyyntö koski kaikkia mahdollisia kaivosalueelta johdettavia vesiä. Lisäksi Pohjois Suomen aluehallintovirasto pyysi aiempaa tarkempaa arviota veden varastointimahdollisuuksista kaivosalueella. II. Vuosien 2013 ja 2014 vesienjohtamistarve sekä siitä aiheutuva sulfaattikuormitus Yhtiö on juoksuttanut alkuvuoden aikana puhdistettuja vesiä Oulunjoen vesistöön yhteensä noin 1,5 Mm 3 (0,9 M m 3 avolouhoksesta ja 0,4 Mm 3 loppuneutraloinnin ylitteenä). Vuoksen vesistöön on juoksutettu puhdistettuja vesiä 0,9 Mm 3 Kortelammen padon kautta. Juoksutuksista on aiheutunut yhteensä noin t sulfaattikuorma, josta Oulujoen vesistön osuus on 6600 t ja Vuoksen vesistöön 3400 t. Yhtiö arvioi, että kaivokselta joudutaan juoksuttamaan loppuvuonna 2013 yhteensä noin 6,5 Mm 3 vesiä. Juoksutustarve johtuu pitkälti kaivosalueelle tulevasta sadannasta, vuonna 2013 juoksutustarvetta kasvattaa myös velvoite alentaa kipsisakka altailla olevan veden määrää. Laskelmassa on oletettu, että sadanta on keskimääräinen, kasojen haihdunta vuoden 2013 aikana kohtuullisen pieni (tuoreen malmin vaikutus jää vielä vuonna 2013 suhteellisen vähäiseksi, mutta vuodesta 2014 alkaen sen merkitys on suuri) ja järvestä otettavan raakaveden käyttö on saatu minimiin kesään 2013 mennessä. Kasahaihdutuksen osuudeksi taseessa arvioidaan vuonna ,4 Mm 3. Taulukko 1. Arvio purkuvesimääristä vuodelle Ulosjohdettavien vesien määrä m3 touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lone ylite pohjoiseen Haukilampi Kuusilampi pohjoiseen Kortelampi etelään SEM Torvelansuo

4 / 4 Loppuvuoden 2013 juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin t sulfaattikuormitus. Laskelmassa on oletettu, että puhdistettuja vesiä on varastoitu vuoden lopussa Kuusilampeen ym. mahdollisiin varastopaikkohin noin 1,5 Mm 3. Lisäksi vesiä on varastoituneena kipsisakka altaille noin 1 Mm 3, Kortelampeen 1 1,5 Mm 3 ja avolouhokseen sekä Kuusilampeen yhteensä 1 Mm 3. Taulukko 2. Arvio purkuveden aiheuttamasta sulfaattikuormasta vuodelle Ulosjohdettavasta vedestä aiheutuva sulfaattikuorma touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lone ylite pohjoiseen Haukilampi Kuusilampi pohjoiseen Kortelampi etelään SEM2 pohjoiseen Torvelansuo etelään Vuonna 2014 arvioidaan vesien purkutarpeen olevan sadannasta riippuen 2,4 11 Mm 3, keskimääräisellä sadannalla koko vuoden purkutarpeen arvioidaan olevan noin 7 Mm 3. Louhinnan aloittaminen toukokuussa 2013 tarkoittaa, että jo vuoden 2014 alusta alkaen haihdunnalla on vesitaseessa keskeinen rooli. Koska vesiä kerätään edelleen suurelta alueelta käsiteltäväksi, on vesien johtamistarve kasojen haihdutusvaikutuksesta huolimatta edelleen suuri. Kasahaihdutuksen osuudeksi arvioidaan vuonna ,6 Mm 3 ja lisäksi malmiin sitoutuva veden osuus on noin 1,2 Mm 3. Taulukko 2. Arvio purkuvesimääristä ja sulfaattikuormasta vuodelle Vuosi 2014 Purkuvesimäärä m3 Pitoisuus, g/l Päästöt, tn/a Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, min med max min med max min med max Kortelampi ,5 2,1 1, Kuusilampi ,5 2, SEM ,5 1,5 1, Torvelansuo ,5 1,5 1, III. Vesien varastointimahdollisuus kaivospiirin alueella Kaivospiirin alueelle on periaatteessa mahdollista rakentaa vesivarastoja neutraloiduille vesille Kuusilampea korottamalla sekä tekemällä patoaltaat Rasvalammen ja / tai Kuljunlammen alueelle. Louhoksen vieressä olevan Kuusilammen korotusta tutkitaan ja valmistellaan parhaillaan. Vesivarastojen lisääminen Kuusilampea korottamalla olisi hyvä vaihtoehto, koska lampi on jo nykyisellään vesivarastokäytössä ja sijaitsee nykyisellä vesien johtamisreitillä. Huonona puolena on

5 / 4 se, että Kuusilammen on todettu vuotavan louhoksen suuntaan, silloin kun lammen vedenpinta on nykyisessä maksimitasossa, joten korotuksen onnistuminen on vielä epävarmaa. Mikäli korotus voidaan tehdä, se on toteutettavissa noin kuukauden rakennustyöllä ja sillä saavutetaan noin 0,5 M m 3 lisätilavuus. Tehdasalueen pohjoispuolella olevien Rasvalampien alueelle on tutkittu altaan rakentamismahdollisuutta. Alueella on jyrkät maastonmuodot, joten allas olisi tehtävissä rakentamalla pato Rasvalampien pohjoispuolelle. Alueen etuna on tehdasalueen läheisyys sekä se, että altaan luontainen valuma alue olisi pieni, joten sadevesien määräkin olisi vähäinen. Lisäksi etuna on se, että altaasta saadaan johdettua vedet Salmisen kautta nykyiselle vesien purkureitille. Rasvalampien altaassa on haasteena se, että lampien pohjoispuolella vesi nousisi Lahnasjärven tiepengertä vasten. Korkea tiepenger on tehty louheesta, joten vesi suotautuisi todennäköisesti tiepenkereen läpi myös tien eteläpuolelle. Lahnasjärven tien vuoksi Rasvalampien alueen käyttö vedenvarastointiin tulisi olla myös tieviranomaisen lupa. Mikäli Rasvalampien alueelle voidaan rakentaa allas, sen rakentamissaika olisi noin 3 kk aloittamisesta ja siinä voitaisiin varastoida noin 1,2 Mm 3 vesiä. Rasvalampien altaasta on esitetty alustava suunnitelma liitteenä 1. Kuusilammen avolouhoksen eteläpuolella sijaitsevan Kuljunlammen alueelle olisi rakennettavissa veden varastointiallas patoamalla. Alueen etuna on louhoksen läheisyys sekä edulliset maastonmuodot. Kuljunlammin alueen haasteena on se, että alueen luontainen vesien virtaussuunta on kohti kaakkoa, eli vedet eivät mene luontaisesti kaivoksen nykyiselle vesien johtamisreiteille. Tämä tarkoittaa, että altaasta joudutaan poistamaan vetä pumppaamalla ja mahdollisissa altaan vuototilanteissa voidaan joutua ottamaan vesiä talteen pumppauksin. Mikäli Kuljunlammen allas toteutetaan, sen rakentaminen kestää noin 2 kk aloittamisesta ja siinä on varastoitavissa noin 1 M m 3 vesiä. Kuljunlammen altaasta on esitetty alustava suunnitelma liitteenä 2. Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueella ei ole muita potentiaalisia ja nopeasti käyttöön otettavissa olevia varastointipaikkoja puhdistetuille vesille. Esim. Salminen sijaitsee maastonmuodoiltaan suhteellsien korkealla, joten siihen ei ole toteutettavissa merkittävää vesivarastoa patoamalla. Kalliojärvi sijaitsee kaivospiirin ulkopuolella ja sekä sen vesi että ranta alueet ovat yksityisomistuksessa. Kalliojärven hyödyntäminen vesivarastona edellyttäisi myös massiivisisa maanrakennustöitä, jotka olisivat kestoltaan useita kuukausia. Kolmisopen säännöstelytilavuutta voisi periaatteessa käyttää pohjoisen suunnassa juoksutetun veden viivästyttämiseen. Yhtiön arvion mukaan tällä ei kuitenkaan saavuteta merkittävää etua, koska Tuhkajokeen on taattava riittävä virtaama kesäkaudella ja Kolmisoppea ei voida nostaa säännöstelyn ylärajalle kesän aikana, jotta syksyn valumalle taataan riittävä säännöstelytilavuus.

6

7