MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Latikkakangas ja Ristiharju Parkano

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Latikkakangas ja Ristiharju Parkano"

Transkriptio

1 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Latikkakangas ja Ristiharju Parkano LKK09/ Geo-Work Oy tel (0) Heinäpellontie 25, Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATUTKALUOTAUS Latikkakangas ja Ristiharju Parkano 1.1 Tehtävä 1.2 Maastotyöt 1.3 Mittauskalusto 1.4 Tulostus 1.5 Yleistä tulkinnasta 1.6 Tulkinnat 1.7 Aluetulkintaa 2. Maatutkaluotauksen teoriaa 2.1 Teoreettiset perusteet 3. Linjakartat 4. Luotausprofiilit

3 3 1. MAATUTKALUOTAUS Latikkakangas ja Ristiharju Parkano 1.1 Tehtävä Geo-Work Oy suoritti Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n toimeksiannosta maaperätutkimuksia maatutkalla Latikkakankaan ja Ristiharjun pohjavesialueilla n. 10 km luoteeseen Parkanon keskustasta. Maastotutkimukset suoritettiin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maa-aineksen laatua, pohjavesipinnan tasoa ja kallionpinnan syvyyttä tutkimusalueilla. 1.2 Maastotyöt Maastotyöt paikalla suoritettiin Alueille luodattiin 12 linjaa 100 MHz:n antennilla. Linjojen yhteispituus oli m. Linjojen pisteet mitattu Garminin GPS-paikantimella ja ne ovat TM35FIN koordinaatistossa ja N2000 korkeusjärjestelmässä. 1.3 Mittauskalusto Mittauskalustona oli amerikkalaisen Geophysical Survey System Inc:n (GSSI) valmistama SIR-3000 maatutka. Antennina käytettiin GSSI:n 100 MHz:n antennia. Kokonaisuus toimii ns. rinkkatutkana, jolloin antennia vedetään käsin. 1.4 Tulostus CF-levykkeelletaltioitu tutkatulos siirretään tietokoneelle tulostusta ja tulkintaa varten. Tulkinta ja paperitulostus tapahtuu jälkikäsittelynä GeoDoctor-signaalinkäsittelyohjelmalla tehdyn tulkinnan jälkeen lasertulostimella. Profiilikuvat on tulostettu 1:200/1:1000 tai 1:300/1:2000 mittakaavassa. 1.5 Yleistä tulkinnasta Savi- ja silttialueilla maatutkalla saadaan selville kovan maan tai kallion reuna n m:n syvyyteen saakka. Tätä syvyyttä pienentää jonkin verran maa-aineksen johtavuus. Moreenialueilla maapeitteen paksuuden määrittäminen onnistuu vaihtelevasti. Moreenin ja kallion rajapinnan erottaminen riippuu

4 4 moreenin laadusta ja kallion pinnan rikkonaisuudesta. Mitä lohkareisempi moreeni on rikkonaisen kallion päällä, sitä vaikeampi on rajapintaa erottaa tutkaprofiilista. Ohutpeitteisillä alueilla saattaa rikkonaisen kallionpinnan tulkita moreeniksi ja päinvastoin. Lajittuneet hiekka- ja sorakerrokset erottuvat hyvin muista maakerroksista. Erityisen korostuneet maarakenteet saattavat johtua täyttökerroksissa ja pohjamaassa olevasta hiilivedystä. Maaperän sähkönjohtavuudesta kertovana dielektrisyysarvona käytettiin tulkinnassa kokemusperäisesti arvoa 5 (=kuiva hiekka ja) ja arvoa 20 (=märkä hiekka). Ilman tarkempia referenssikairauksia tulkintojen tulokset ovat suuntaa-antavia. Alueelle on tehty kairauksia ja asennettu pohjavesiputkia, joiden tulokset ovat olleet maatutkaluotausten pohjavesipintojen tulkinnan tukena. 1.6 Tulkinnat Profiileihin on tulkittu pohjaveden rajapinta. Vain paikoin pohjavesi taso on niin hienossa maa-aineksessa, että se ei erottu omana rajapintana. Lisäksi profiileihin on tulkittu maa-aineksen hienoainesrajapintoja, jotka näyttäisivät vaikuttavan alueen pohjaveden virtauksiin. Lisäksi maa-aineksen karkeusasteita on merkitty profiileihin. Myös mahdollisia kallionpintoja on tulkittu profiileihin. 1.7 Aluetulkintaa Luodatut pohjavesialueet sijaitsevat n. 10 km luoteeseen Parkanon keskustasta Latikkakankaan ja Ristiharjun alueilla. Ristiharju Ristiharju ja sen koillishaara, joille luodattiin linjat 1 5, ovat hyvin kapeita pitkittäisharjuja, joita reunustavat laajahkot suoalueet. Paikoin lähistöllä on myös järviä. Näissä harjuissa on paikoin kallioita (esim. linja 1 paaluväli ), jotka ovat pohjavesitason yläpuolella tai ainakin hyvin lähellä sitä tasoa. Nämä kallionpinnat eivät ainakaan kovin suuresti näyttäisi vaikuttavan pohjavesitasoon mutta ne voivat vaikuttaa sen virtauksiin. Ristiharjun reunoilla on kallioita, jotka kaventavat pohjaveden virtausreittejä ainakin paikallisesti. Lisäksi harjuissa näyttäisi olevan hienoaineskerroksia (esim. linja 1 paalu 1150), jotka näyttäisivät muuttavan pohjavesitasoa melko lyhyellä matkalla. Pohjavesi näyttäisi olevan alueen poh-

5 5 joispäässä n. 150 mpy tasolla (koillishaarassa jopa 155 mpy tasolla) ja sen eteläpäässä n. 145 mpy tasolla. Muutoin harjujen maa-ainekset ovat melko karkeaa hiekkaa ja soraa ja paikoin kallio on hyvin syvällä. Latikkakangas Latikkakangas on Ristiharjun pohjoispuolella oleva leveämpi harjumuodostuma (kangasalue). Tämänkin alueen reunoilla on laajoja suoalueita. Tälle alueelle luodattiin vain poikkilinjoja (nekin vain osalle harjualuetta eli ne eivät ulottuneet harjualueen poikki), joten alueen mahdollisista kalliokynnyksistä ei ole tietoa. Molemmissa päissä aluetta olevilla linjoilla kallio näyttäisi olevan lähellä pintaa tai ainakin lähellä pohjavesitasoa. Keskialueen linjoilla 7 9 pohjavesitason alapuolella on paksuhkot karkean hiekan ja soran maakerrokset. Pohjavesi näyttäisi olevan alueen pohjoispäässä n. 176 mpy tasolla (linjat 11 ja 12) ja eteläreunassa n. 165 mpy tasolla (linja 6). Maa-aines Alueiden pintaosien maa-ainekset ovat pääasiassa hiekkaa ja reunoilla hienoa hiekkaa. Syvemmällä on hiekkaa, karkeaa hiekka ja soraa. Pohjaveden liikkuvuuteen vaikuttavat muutamat kalliokynnykset ja varsinkin paikalliset hienoaineskerrokset. Kallio Ainakin linjan 10 alkuosalla on avokallioita mutta muutoin kalliot näyttäisivät oleva hiekkaisten maakerrosten peittämiä. Hyvin suurelta osin kalliot ovat pohjavesitason alapuolella paikoin hyvinkin syvällä. Pohjavesi Pääosin maa-aines on niin karkeaa, että pohjavesi on pystytty tulkitsemaan ja se erottuu omana rajapintana n mpy tasolla. Paikoin kallion pinta on pohjavesitason yläpuolella. Työssä noudatetaan KSE 2013 ehtoja. Helsinki Leevi Koponen Geo-Work Oy

6 6 2. MAATUTKALUOTAUKSEN TEORIAA Maatutka on radiotaajuusaluetta käyttävä sähkömagneettinen luotauslaite. Siinä lähetinantennilla lähetetään väliaineeseen sähkömagneettisia pulsseja ja vastaanotinantennilla rekisteröidään väliaineen sähköisiltä rajapinnoilta takaisinheijastuneet aallot. Luotaus voidaan tehdä joko tutkittavan väliaineen pinnalta tai väliaineen sisältä. Ensimmäinen tapa on yleisimmin käytetty ja siinä mittauslaitteiston ei tarvitse välttämättä koskettaa tutkittavaa väliainetta. Jälkimmäistä tapaa käytetään reikätutkassa. Maatutkan kehitys on seurannut läheisesti muiden tutkamenetelmien teknistä ja tulkinnallista kehitystä. Pulssitutka kehitettiin 1920-luvun lopulla, mutta vasta 1950-luvun vaihteessa tehtiin ensimmäiset onnistuneet mittaukset luvun alussa tutkaluotausta sovellettiin maassa olevien kaapeleiden, putkien ja esineiden paikannukseen. Tämän jälkeen mittalaitteiden kehitys on ollut ja sovellukset ovat lisääntyneet. Tutkaa sovelletaan geologisten kohteiden lisäksi mm. tie- ja betonirakenteiden tutkimiseen, vesistö- ympäristö- ja arkeologisiin tutkimuksiin. Kivitutkimukset ovat maatutkan uusimpia sovelluskohteita. 2.1 Teoreettiset perusteet Maatutkaluotauksen periaate on melko yksinkertainen. Tutkalaitteen antenni lähettää väliaineeseen lyhytkestoisen sähkömagneettisen pulssin radiotaajuudella. Kun pulssi kohtaa väliaineessa sähköisen rajapinnan, osa aaltoenergiasta heijastuu takaisin osan jatkaessa etenemistään. Tutka-antennilla mitataan takaisin heijastuneen aallon lähtöhetkestä paluuhetkeen kulunut aika ja amplitudi. Tutkan liikkuessa tätä toistetaan nopeassa tahdissa ja muodostettavat tulostussignaalit eli pyyhkäisyt piirretään intensiteettipiirturilla tiheästi peräkkäin, jolloin tuloksena saadaan jatkuva profiili väliaineessa olevista sähköisistä rajapinnoista. Sähkömagneettisen aallon käyttäytyminen väliaineessa on esitetty monissa tutkaluotaukseen liittyvissä julkaisuissa. Yleistäen voidaan todeta, että aallon etenemisnopeuteen ja heijastumiseen vaikuttavat väliaineen dielektrisyys ja suskeptibiliteetti. Väliaineen sähkönjohtavuus vaikuttaa aallon vaimenemiseen ja sillä on vähäinen vaikutus heijastumiseen. Jos suskeptibiliteetin ja dielektrisyyden yhteisvaikutusta kuvataan suureella e, voidaan käytännön maatutkaluotauksessa pitäytyä yksinkertaisiin kaavoihin:

7 7 Aallon etenemisnopeus v=c/ e (1) Rajapinnan syvyys s=v*t/2 (2) Heijastuskerroin K=( e2- e1)/( e2+ e1) (3) Läpäisykerroin R=1-K (4) Vaimeneminen väliaineessa A=1635*б/ e (5) Aallonpituus l=1000*c/(f* e) (6) joissa c=valon nopeus tyhjiössä (0,3 m/ns) e= aallon etenemisnopeuteen vaikuttava suure t= kulkuaika väliaineessa (ns=10e-9 s) A= vaimeneminen väliaineessa (db) б= väliaineen sähkönjohtavuus (S/m) f= taajuus (MHz) Aallonpituus vaikuttaa ohuiden kerrosten erotuskykyyn. Maatutkaluotauksessa lähetetään puolitoista jaksoa sinimuotoista pulssia. Korkeataajuisilla antenneilla, 500 MHz:stä alkaen, saadaan hyvä ohuiden kerrosten erottelukyky. Toisaalta syvyysulottuvuus pienenee myös merkittävästi. Matalataajuisilla antenneilla erottelukyky on karkeampi, mutta syvyysulottuvuus on huomattavasti parempi kuin korkeataajuisilla antenneilla. Jos oletetaan väliaineen magnetoitumiskyky eli suskeptibiliteetti pieneksi, eli väliaineessa ei ole magnetoituvia ainesosia, em. kaavat 1-4 riippuvat pelkästään dielektrisyydestä. Kuivien aineiden dielektrisyys on noin 4. Ilman dielektrisyys on 1 ja veden 81. Veden ja ilman määrän vaihtelu huokoisessa väliaineessa vaikuttavat ratkaisevasti sähkömagneettisen aallon etenemisnopeuteen ja rajapinnalla tapahtuvaan aallon heijastumiseen. Sähkömagneettisen aallon vaimeneminen väliaineessa on suoraan verrannollinen väliaineen sähkönjohtavuuteen. Jokaisella sähköisellä rajapinnalla tapahtuu sen luonteesta riippuva jakautuminen heijastuvan ja läpäisevän aallon osiin. Lisäksi aalto edetessään leviää suuremmalle alalle, joten energia pintaalayksikköä kohden pienenee. Sähköä hyvin johtavissa väliaineissa (johtavuus yli 10nS/m) on vaimeneminen väliaineessa merkittävää. Jos väliaineen johtavuus on pieni, mutta sähköisiä rajapintoja on runsaasti, vähentävät moninkertaiset heijastukset maatutkauksen tunkeutumissyvyyttä. Kun johtavuus on pieni ja heijastavia rajapintoja vähän (esim. ehjä kallio), aalto vaimenee antennin ja heijastavan rajapinnan etäisyyden funktiona. Sähkömagneettinen aalto heijastuu

8 8 ja läpäisee jokaisen rajapinnan myös ylöspäin saapuessaan. Koska antennien keilakulma on n 45, antenni rekisteröi linjalla olevat heijastavat kappaleet ennen ja jälkeen niiden todellista paikkaa ja havaitsee myös sivulla olevat kohteet. Suoraan mittauslinjalla oleva aallonpituuteen nähden suuri kappale vaikuttaa alla olevien rajapintojen muotoon. Esimerkiksi järven pohjalla oleva kivi aiheuttaa tutkakuvassa järven pohjan "hyppäämisen ylös". Mittauslinjan sivulla oleva heijastava kohde näkyy tutkaprofiilissa yhdessä antennin alta saapuvien heijastuksien kanssa. Useimmiten sivuheijasteiden merkitys on mitätön. Jos välikerros on paksuudeltaan alle puolitoista aallonpituutta, vaikuttavat peräkkäiset heijastukset toisiinsa. Heijastuksen taajuus muuttuu ja peräkkäiset heijastukset saattavat vaimentaa toisensa. Ilmiö riippuu sähkömagneettisen aallon rajapintojen välissä kuluttamasta ajasta sekä rajapinnoilla tapahtuvasta vaihekulmien muutoksista. Kohdatessaan sähköisen rajapinnan korkeataajuinen sähkömagneettinen aalto taittuu ja heijastuu optiikan lakien mukaan. Koska aaltoa heijastavalla pinnalla täytyy olla myös tietty laajuus (pinta-ala), maatutkalla ei voida havaita pystyjä tai lähes pystyjä kapeita rakenteita, jos mittaus tehdään väliaineen pinnalta. Tämä koskee kuitenkin lähinnä tavanomaista maatutkaluotausta, jolloin mittaus tapahtuu tasolta ja lisäksi mittausnopeus on hyvin suuri pystyrakenteen kokoon nähden.

9 L2> 21 L5> L4> L1> 2 1 L3> : m

10 L2> 21 L5> L4> : m 7 6 5

11 L11> L12> 62 L10> L8> L9> L7> L6> : m

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Majvik, Metrolinjaus TJM201313/22.4.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

ISO-HENNA, ORIMATTILA

ISO-HENNA, ORIMATTILA MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI ISO-HENNA, ORIMATTILA TJM201332/18.11.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

Kirkkopellon asemakaavamuutos

Kirkkopellon asemakaavamuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kirkkopellon asemakaavamuutos (Tammelan kunta ja Tammelan seurakunta) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös

Lisätiedot

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS TAMPEREEN KAUPUNKI Infran hankenro 444141 RAKENNETTAVUUSSELVITYS LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8559 Linnainmaa, Tampere Donna ID numero: 1 272 84 Tampere 15.1.15, Jori Lehtikangas LINNAINMAAN ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio

Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

JOONAS SALONEN ONTELOVESIEN PAIKANNUS MAATUTKA- LUOTAUKSELLA. Kandidaatintyö

JOONAS SALONEN ONTELOVESIEN PAIKANNUS MAATUTKA- LUOTAUKSELLA. Kandidaatintyö JOONAS SALONEN ONTELOVESIEN PAIKANNUS MAATUTKA- LUOTAUKSELLA Kandidaatintyö Tarkastaja: TkL Olli Teriö Työ jätetty tarkastettavaksi 5. huhtikuuta 2013 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS OSANA AIRIX YMPÄRISTÖ OY:N VESIHUOLTOLINJASUUNNITTELUA Menetelmäkuvaus ja maatutka-aineiston tarkkuustarkastelu

MAATUTKALUOTAUS OSANA AIRIX YMPÄRISTÖ OY:N VESIHUOLTOLINJASUUNNITTELUA Menetelmäkuvaus ja maatutka-aineiston tarkkuustarkastelu asi Kamppari MAATUTKALUOTAUS OSANA AIRIX YMÄRISTÖ OY:N VESIHUOLTOLINJASUUNNITTELUA Menetelmäkuvaus ja maatutka-aineiston tarkkuustarkastelu Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Lokakuu 9 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio K/263/42/ /2014. Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio K/263/42/ /2014. Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 4.12.2014 K/263/42/2014 112/2014 Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus 4.12.2014 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Esimerkki: Kun halutaan suojautua sähkömagneettisia

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna GTK /Jussi Ahonen, Birgitta Backman, Samrit Luoma, Tiina Kaipainen ja Arto Pullinen POVEYTKE-loppuseminaari,

Lisätiedot

Rakenteen parantamissuunnittelua edeltävät maatutkatutkimukset ja tulosten esitystapa - menetelmäkuvaus

Rakenteen parantamissuunnittelua edeltävät maatutkatutkimukset ja tulosten esitystapa - menetelmäkuvaus Rakenteen parantamissuunnittelua edeltävät maatutkatutkimukset ja Rakenteen parantamissuunnittelua edeltävät maatutkatutkimukset ja Tiehallinto Helsinki 2004 Kansikuva: Timo Saarenketo ISBN 951-803-378-1

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 9.8.2012 HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä Työ nro Laatija Tarkastaja 9.8.2012 82139158 Mikko

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 27.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa

Lisätiedot

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa Birgitta Backman Jussi Ahonen Samrit Luoma GTK 11.10.2016 Visualisointi Visualisointi tarkoittaa

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

Sipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA

Sipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA 14871 Sipoonlahden koulun laajentaminen Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA 7.12.2016 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS

KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 9757 KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 31.3.2003 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09)

Lisätiedot

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki

Lisätiedot

Virtain kaupunki. Nallelan alueen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy

Virtain kaupunki. Nallelan alueen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy 1061 Virtain kaupunki Nallelan alueen maaperätutkimus Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 622 KAUHAVA (06) 434 23 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo NAEAN AUEEN MAAPERÄTUTKIMUS...

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI

RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI EURA PAPPILANMÄKI EURA KAUTTUA KÖYLIÖ YTTILÄN OTTA -0..00 Köyliön Yttilän Otta. Mittauskohteet sijaitsevat kuvassa näkyvän korkean niemen päällä. Euran, Köyliön ja

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset

Lisätiedot

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho

Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET

Lisätiedot

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun Luku 35 Interferenssi PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman Lectures by James Pazun Johdanto Interferenssi-ilmiö tapahtuu, kun kaksi aaltoa yhdistyy

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Ojaväli ja ympärysaine

Ojaväli ja ympärysaine Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 4-6.12.2008 Ojaväli ja ympärysaine - teorian kertausta ja kansainvälistä tutkimustietoa Rauno Peltomaa Salaojayhdistys ry Teorian kertauksen lähteinä uusimmat kansainväliset

Lisätiedot

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan

Lisätiedot

Osan linjoista (yhteispituus 1850 m) oli tilannut Vaasan läänin seutukaavaliitto.niiden tulkinnoista vastasi tilaaja itse.

Osan linjoista (yhteispituus 1850 m) oli tilannut Vaasan läänin seutukaavaliitto.niiden tulkinnoista vastasi tilaaja itse. GEOLOGIAN TIJTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Raaka-ainevarat Seppo Koho Työraportti 9 18/23.0/92 / 7 MAAPERATUTKIMUKSIIN LIITTYVÄT SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET V. 1991 Vuoden 1990 seismisten linjojen

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1 INVENTOINTIRAPORTTI PYHTÄÄ Sammalkallio Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi 26.4.2013 AKDG3153:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN Tiivistelmä Pyhtään Sammalkallion

Lisätiedot