Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Parkanon pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Parkanon pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (16) Taulukko 1. Yhteenveto Parkanon pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Isokangas I 1 Karjanmaa A I 1 Karjanmaa B I 2 Kuivasjärvi I 1 Lapinneva etelä I 1 Latikkakangas Kyllä I 1E Metsäsianvuori I 1E Raivala I Poistuu luokituksesta Ristiharju Kyllä I 1 Vuorijärvi I 1 Hoseuskangas II 2 Lapinneva pohjoinen II 2 LapinnevaLapiolahti II 2E Mäntylänharju Kyllä II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat, Luonnos, Suomen ympäristökeskus Ritva Britschgi ja Jari Rintala. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (16) Pohjavesialue Isokangas luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on pioneerivarikon vedenottamo. Alueelle on ollut suunnitteilla Parkanon kaupungin vedenottamo mutta hankkeesta on luovuttu, koska pohjavedestä on löytynyt räjähdeainejäämiä. Aluetta ympäröivät rahkaturvevaltaiset suot. Alueen pohjoispäässä on kalliokynnys, joka erottaa alueen Metsäsianvuoren pohjavesialueesta. Alue kuuluu osana pohjoiseteläsuuntaiseen harjujaksoon. Muodostuma on levinnyt laajaksi hiekkamuodostumaksi. Muodostuma sijaitsee itään viettävällä kalliopohjalla ja pohjavesi purkautuu itäpuolen suoalueelle. Alueella on puolustusvoimien pioneerivarikko. Puolustusvoimilla on alueen pohjoisosassa pohjavedenottamo. Pioneerivarikon kaivosta otetaan vettä keskimäärin 20 m 3 /d. Parkanon kaupunki on rakentanut alueelle kaivon Isokangas I, josta ei ole aloitettu pumppausta veden pilaantumisen vuoksi.

4 Selvitys 4 (16) Pohjavesialue Karjanmaa A A 1luokka Alueella on Karjanmaa I vedenottamo, josta otetaan noin 180 m 3 /d. Alue rajautuu soihin ja moreeniin. Alueen pohjoispäässä on kalliokynnys, joka erottaa alueen Karjanmaa B:stä. Vallitseva pintamaalaji alueella on moreeni, jossa on voimakkaasti huuhtoutunut n. 1 metrin vahvuinen kivistä hiekkaa sisältävä päällyskerros. Ottamon I kohdalla huuhtoutuneen pintaosan alla on 3 m moreenia ja sen alla 6 m hiekkaasoraa. Tämän alla on tiivis pohjamoreeni. Rinteiden alaosissa huuhtoutunutta hiekkaa voi olla useita metrejä (esim. ottamon I apukaivon kohdalla 8 m). Vedensaannin kannalta aluetta voidaan pitää tyydyttävänä. Karjanmaa I kaivosta otettiin vettä vuosina 2015 ja m 3 /d.

5 Selvitys 5 (16) Pohjavesialue Karjanmaa B B 2luokka Alueen luokka muuttuu Iluokasta 2luokkaan, koska alueella sijainnut vedenottamo on otettu pois käytöstä yli 20 v sitten. Tällä hetkellä kaivo ei ole käyttökelpoinen eikä sille ole suunnitteilla kunnostusta. Pohjavesialue rajautuu moreeniin ja turvekerrostumiin. Vallitseva pintamaalaji alueella on moreeni, jossa on voimakkaasti huuhtoutunut n. 1 metrin vahvuinen kivistä hiekkaa sisältävä päällyskerros. Vanhan ottamon kohdalla on kairauksissa todettu olevan hiekkaa lähes 9 m ja sen alla on tiivis moreenikerros. Kairauksissa on todettu myös 2 metrin vahvuinen moreenikerros hiekkakerrostumien välissä. Vedensaannin kannalta aluetta voidaan pitää tyydyttävänä. Vedenottamo ei ole ollut käytössä 20 vuoteen.

6 Selvitys 6 (16) Pohjavesialue Kuivasjärvi luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Matkuslammin vedenottamo, josta otetaan vettä m 3 /d. Alue rajautuu hienoaineskerrostumiin. Kuivasjärvi on harju ja deltamuodostuma, jota suureksi osaksi peittää moreenipatja. Ainekseltaan lajittuneet kerrostumat ovat hyvin lajittuneita hiekkasorakerrostumia. Näitä peittää kaakkoisosaa lukuun ottamatta moreenipatja, joka on pintaosistaan huuhtoutunut. Muodostumisalueen pohjoisosassa on lähde, joka on kuivunut. Muodostumasta saatava vesi on hyvää talousvettä, hieman hapanta ja pehmeää, joka saattaa syövyttää metalliputkistoja. Matkuslammin vedenottamosta on otettu vettä keskimäärin m 3 /d (Parkanon suojelusuunnitelma 2015).

7 Selvitys 7 (16) Pohjavesialue Lapinneva etelä luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska Ahvenlammin alueelle on suunniteltu vedenottamoa (Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2008). Alue rajautuu moreeniin ja hienoaineskerrostumiin. Alue kuuluu osana pitkään harjujaksoon. Aines on muodostumassa pääasiassa soravaltaista. Lievealueet ovat hienoa hiekkaa ja silttiä. Monin paikoin kaivettavissa oleva hiekka ja sora on otettu pois. Jakson keskellä purkautuu 2 lähdettä. Pohjaveden virtaus tälle alueelle tapahtuu sekä pohjoisesta että etelästä. Laadultaan pohjavesi on hyvää, ph hieman alhainen. Alueen molemmin puolin kohoavat kallioalueet voivat lisätä alueen antoisuutta. Ahvenlammin ympäristöön on suunnitteilla vedenottamo.

8 Selvitys 8 (16) Pohjavesialue Latikkakangas Eluokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueelle suunnitellaan uutta vedenottamoa ja koepumppaukset käynnistynevät vuonna Alue saa Emerkinnän, koska alueen eteläosassa on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä eli Pookin lähde. Latikkakankaan pohjavesialuetta laajennetaan pohjoiseen vastaamaan maatutkaluotaustuloksia. Sen lisäksi aluetta laajenneteaan etelään hieman Pookin lähteen eteläpuolelle. Tämä muutos perustuu kaivonpaikkatutkimuksiin, jotka tehtiin vuonna Tutkimuksessa todettiin, että pohjavettä virtaa Pookin lähteen ohi etelään aina Ristiharjulle saakka. Alue kuuluu osana harjujaksoon. Rantavoimat ovat huuhtoneet aluetta, jolloin harjun lähiympäristöön on syntynyt laajoja rantakerrostumia. Pohjoisessa harju kohoaa kalliomäen päälle. Alueen poikki kulkevan koillislounassuuntaisen osittaisen kalliokynnyksen pohjoispuolella itse harjun aines muuttuu eteläosaa huomattavasti huonommin lajittuneeksi. Pohjavettä purkautuu muodostuman eteläpäästä Pookin lähdevyöhykkeestä yli 1000 m3/d. Purkautuma vastaa muodostuman pintaalan mukaista tuottoa. Osa pohjavedestä virtaa Pookin lähteen ohi etelään kohti Ristiharjua. Pohjavesialueen eteläosassa olevasta Pookin lähteestä purkautuva pohjavesi ylläpitää suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää ä. Lähdealueen yläosasta purkautuu useasta eri kohdasta pohjavettä. Purkautuva pohjavesi kerääntyy puroon, joka mutkittelee luonnontilaisena ja muodostaa upottavia tihkupintoja. Kasvillisuus lähdealueella on rehevää. Alueen eteläosassa on tutkittu vedenottamon paikka. Koepumppaukset on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomen Pohjavesitekniikka Oy Pohjavesitutkimukset Latikkakankaan ja Ristiharjun alueella kaivopaikan määrittämiseksi vuonna GeoWork Maatutkaluotaustutkimusraportti, Parkano, Latikkakangas ja Ristiharju.

9 Selvitys 9 (16) Pohjavesialue Metsäsianvuori Eluokka Alueelle on ollut suunnitteilla Parkanon kaupungin vedenottamo mutta hankkeesta on luovuttu, koska pohjavedestä on löytynyt räjähdeainejäämiä. Vedenottamolla on kuitenkin lupa ja kaivot ovat käyttövalmiita, joten alue kuuluu 1 luokkaan. Alueen koillispäässä on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä. Alue rajautuu kalliokynnykseen ja kalliopaljastumiin. Muodostumisalue kuuluu osana pitkään harjujaksoon. Muodostuma on koilliseen viettävällä kalliopohjalla ja purkautuu koillispuolen suoalueelle, jossa on useita lähteitä. Etelässä alue rajoittuu kallioharjanteeseen, joka toimii pohjaveden jakajana. Maaaines on pääasiassa hienoa hiekkaa / hiekkaa / kivistä hiekkaa. Paikoin on myös soraista hiekkaa tutkitun vedenottamon kohdalla. Suurin kerrospaksuus on 10 metriä. Alueen koilliskulmassa notkelmassa sijaitsee lähde, joka ylläpitää suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää ä. Purkautuva pohjavesi muodostaa purolähteen ja tihkupintoja. Tihkupinnoilla ja puron reunoilla kasvaa runsaasti pohjavedestä riippuvaista lajistoa mm. lehväsammalia. Puron varressa on pitkällä matkalla pohjavesivaikutteista kasvillisuutta. Alueen pohjoispäähän on rakennettu uusi vedenottokaivo Isokangas II, mutta sitä ei ole otettu käyttöön veden pilaantumisen vuoksi.

10 Selvitys 10 (16) Pohjavesialue Raivala B poistuu luokituksesta Tutkimusten mukaan pohjavettä esiintyy ainoastaan alueen pohjoisosassa yhtenäisenä kerroksena, muuten pohjavettä esiintyy hyvin paikallisesti kalliokynnysten välisissä altaissa. Kuivat kairaukset alueen eteläosissa tukevat tätä päätelmää. Vedenottomäärät kaivosta ovat alle 10 m 3 /d. Tämän vuoksi alue poistetaan pohjavesiluokituksesta. Alue sijaitsee jokilaakson reunaan deltamaisesti kerrostuneella harjumuodostumalla. Sora ja hiekka vuorottelevat muodostumassa. Jokilaakson puoleinen reuna on jyrkkä. Harju ei ulotu länsipuolen ympäristöä ylemmäksi. Harjun länsipuolen raja vaihettuu moreeniin tai kallioon siten, että alueella on ohuita hiekkakerroksia. Länsipuolella sijaitsee kumpumoreenikenttä, jonka materiaalissa on vähäisesti hienoainesta ja jossa on myös lajittuneen aineksen kerroksia. Tehtyjen maatutkaluotauksien ja kairauksien mukaan alueen kallioperä nousee monin paikoin pohjavedenpinnan yläpuolelle, jolloin pohjavesi kertyy pieniin erillisiin altaisiin. Yhtenäiset pohjavesikerrostumat ovat alueen pohjoisosassa mutta nämä eivät riitä 100 m 3 /d ehdon täyttymiseen. Pohjavettä purkautuu alueen eteläosassa Kovesjokeen. Alueella on maatila, joka ottaa alle 10 m 3 /d vettä alueen keskivaiheilla olevasta kaivosta. GeoWork Maatutkaluotaustutkimusraportti Raivala, Parkano. Kairaustulokset.

11 Selvitys 11 (16) Pohjavesialue Ristiharju luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueelle on suunnitteilla vedenottamo. Alue on rajattu uudestaan vastaamaan kaivonpaikkatutkimuksesta saatuja tuloksia. Alueen pohjoisraja ylettyy nyt Latikkakankaan rajalle saakka, koska osa pohjoisesta tulevista vesistä virtaa Pookin lähteen ohi etelään. Sen lisäksi vuonna 2014 tehtiin tutkimuksia Ristiharjun eteläpuolella, josta löytyi alustavasti tutkittu vedenottamon paikka. Ristiharjun pohjavesialueen raja on nyt ulotettu tälle alueelle. Alue on kahden harjun risteysalue. Paikoitellen muodostuma nousee huomattavasti ympäristöänsä korkeammalle. Ainekseltaan harju on korkeimmilta ja jyrkimmiltä alueiltaan soraa ja loivapiirteisimmiltä alueiltaan hiekkaa ja reunoilla hienoa hiekkaa ja silttiä. Paksuimmillaan lajittuneita aineksia on noin 20 m. Hienot ja karkeat kerrokset vuorottelevat jyrkkärajaisesti. Alueen eteläosassa aines on karkeahkoa, mm. soraista hiekkaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on koillisesta eteläkaakkoon, toinen huomattava virtaussuunta luoteesta yhdistyy eteläkaakkoon suuntautuvaan virtaukseen. Osan vedestään harju purkaa Iso Ristinharjunlampeen rannassa olevien lähteiden kautta. Ilmeisesti pohjaveden pinnan gradientti viettää loivasti alueen eteläosaan asti. Alueen eteläosassa pohjavettä purkautuu mm. lähteistä Ritajokeen. Ristinharjulla on kaksi tutkittua vedenottamon paikkaa. Toinen on alueen keskiosissa harjujen risteyskohdassa ja toinen alueen eteläpäässä alueella, jonne uusi rajausehdotus ylettyy. Suomen Pohjavesitekniikka Oy Pohjavesitutkimukset Latikkakankaan ja Ristiharjun alueella kaivopaikan määrittämiseksi vuonna GeoWork Maatutkaluotaustutkimusraportti, Parkano, Latikkakangas ja Ristiharju. Latikkakankaan ja Ristiharjun eteläosan alustava pohjavesiselvitys Parkanossa v

12 Selvitys 12 (16) Pohjavesialue Vuorijärvi luokka Vuorijärven luokka on 1, koska alueella on pohjavedenottamo. Pohjavesialue rajautuu etelästä ja pohjoisesta järviin, lännessä soihin ja idässä moreenikerrostumiin. Ei muutoksia rajauksiin tai luokituksiin. Alue kuuluu osana harjujaksoon, joka sijaitsee kallioperän laaksossa. Muodostuman aines on pintaosissa pääasiassa soraista hiekkaa. Ydinosan aines on hyvin lajittunutta kivistä soraa. Kerrospaksuudet vaihtelevat 5 15 metrin välillä. Reunamaalajeina on silttiä ja moreenia (itäreuna). Rantojen maaaines on silttiä ja liejua. Pohjavedenpinta on ympäröivää maanpintaa alempana, mutta hieman järven pintaa ylempänä. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelään. Pohjaveden gradientti on 9,8 x Vuori ja Majajärven vettä suotautuu muodostumaan vedenoton vaikutuksesta merkittäviä määriä. Vedensaannin kannalta aluetta voidaan pitää hyvänä. Vuosina 2015 ja 2016 vedenottamosta otettiin vettä m 3 /d.

13 Selvitys 13 (16) Pohjavesialue Hoseuskangas luokka Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa tai suunniteltua vedenottoa. Alue soveltuu vedenhankintakäyttöön. Hoseuskangas on eteläpohjoissuuntaiseen katkeilevaan moreenipeitteiseen harjujaksoon liittyvä laajentuma. Hoseuskangas on syntynyt jäätikön reunan alta purkautuneiden sulamisvesien kuljettamasta ja lajittelemasta aineksesta. Alueen koillisosasta on otettu maaaineksia pohjavedenpinnan alapuolelta. Maanäytteiden tutkimustulosten perusteella muodostuman päämaalaji on hiekkamoreeni. Aines on kuitenkin sulamisvesien kerrostamaa, mutta runsas hienoaineksen määrä aiheuttaa moreeninimityksen. Hienoaineksen määrä vähenee syvemmälle mentäessä. Muodostuman keskimmäisissä kerroksissa maaaines on karkeinta, soraista hiekkamoreenia. Muodostuman pohjalla kerrokset muuttuvat moreenista hiekaksi. Muodostuman alimmat kerrokset ainakin tien länsipuolella ovat keskikarkeaa hiekkaa (keskihiekka). Maapeitteen paksuus keskiosassa on m. Eteläreunalla maapeitteen paksuus on vain joitakin metrejä. Pohjaveden virtaus ja purkautumissuuntien voidaan arvioida olevan Hoseuskankaan pohjavesialueen itäisellä osalla Kalliolammen suuntaan. Läntisellä selänteellä virtaus ja purkautumissuuntien voidaan arvioida olevan länteen Iso Pelijärven suuntaan. Pohjavettä purkautunee myös Hoseusjärveen, missä on lähialueen alin pintaveden pinnankorkeus. Pintaosan moreenikerros heikentää jonkin verran pohjaveden muodostumista. Ei tämän hetkistä eikä suunniteltua vedenottoa.

14 Selvitys 14 (16) Pohjavesialue Lapinneva pohjoinen luokka Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa tai suunniteltua vedenottoa. Pohjavesialue rajautuu hienoaineskerrostumiin ja soihin. Alue kuuluu osana pitkään harjujaksoon. Etelässä muodostumisalue rajoittuu LapinkylänVatulankylän alueella olevaan pohjavettä jakavaan vyöhykkeeseen. Pohjoisessa alue rajoittuu Vuorijärveen, johon harju muodostaa pitkän niemen. Harjumuodostuma on ainekseltaan soraa ja hiekkaa, paikoin maaaines on kivistä. Harjun lievealueet ovat hiekkaa ja silttiä. Harjun soraiset kerrokset ovat paksuja ja yhtenäisiä, minkä vuoksi harjun vedenjohtavuus hyvä. Pohjavesimuodostuma on hydraulisesti yhtenäinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen Vuorijärven suuntaan. Vettä saattaa purkautua myös Hanhijärvestä Vuorijärveen laskevaan ojaan. Harjussa on sen pitkittäissuunnassa laajoja, vanhoja jälkihoitamattomia maaainesten ottamisalueita sekä vielä aktiivisessa käytössä olevia maaainesten ottamisalueita. Pohjavettä suojaava maapeite on ottamisalueilla kauttaaltaan ohut, ohuimmillaan vain 65 cm paksu. Pohjaveden happipitoisuus on alhainen, minkä vuoksi veteen on liuennut mm. rautaa ja mangaania. Ei nykyistä tai suunniteltua vedenottoa.

15 Selvitys 15 (16) Pohjavesialue LapinnevaLapiolahti Eluokka Alue luokitellaan 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa eikä sinne ole suunnitteilla vedenottoa. Lisäksi alueella on Kylmäoja, jossa elää rauhoitettu taimen. Kylmäojaan purkautuu pohjavettä, joka ylläpitää taimenelle suotuisia elinolosuhteita. Pohjavesialue rajautuu lännessä moreeni ja kalliomäkiin, muutoin hienoaineskerrostumiin. Alue on osa pitkää harjumuodostumaa. Alueen eteläosassa harjun poikki leikkautuu Kylmäoja, johon purkautuu pohjavettä. Ainekseltaan muodostuma on soraa ja hiekkaa, lähinnä soravaltaista. Paikoin aines on kivistä. Laadultaan saatava vesi on hyvää talousvettä. Kylmäoja on vesilain 2 luvun 11 :n mukainen noro, jossa elää rauhoitettu taimen. Purkautuva pohjavesi ylläpitää taimenelle riittävää virtamaa minimivirtaamien aikana. Sen lisäksi pohjavesi ylläpitää taimenelle riittävän matalaa lämpötilaa sekä hyvää vedenlaatua. Alueella ei ole vedenottoa eikä suunnitelmia vedenottoon.

16 Selvitys 16 (16) Pohjavesialue Mäntylänharju luokka Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa tai suunniteltua vedenottoa. Mäntylänharjun pohjavesialueeseen yhdistetään Linnankylä B pohjavesialue Kihniön puolelta. Pohjavesialueiden raja on kulkenut aiemmin kunnanrajalla. Pohjavesi virtaa pohjoisesta etelään nykyisen pohjavesirajan yli. Muutos koskee ainoastaan pohjavesialueiden välisiä rajoja. Mäntylänharjun pohjavesialue rajautuu pohjoispäästä kalliokynnykseen ja muutoin hienoaineskerrostumiin. Mäntylänharju on osa Ikaalisista Parkanon läpi Kihniöön kulkevaa harjujaksoa. Harjun maaaines on pääasiassa soravaltaista, välissä voi olla kivisempiä kerroksia. Harjun liepeillä aines on hienompaa. Maaperän vedenläpäisevyys on hyvä. Maan pintaosassa alueen keskivaiheilla maaaines on hienoa hiekkaa. Maaainesta on otettu monin paikoin pohjavedenpintaan saakka. Pohjoisosassa pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on alle 6 metriä. KorkonmäkiKiviahdelinjassa kulkee kalliokynnys pohjavedenjakajana. Kallionpinta viettää pohjoisesta ja etelästä alueen keskiosaa kohti. Pohjavesi virtaa harjun pohjoisosassa pohjoisesta etelään ja eteläosassa pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen purkautuakseen keskivaiheilta Linnanjärveen. Pohjavettä purkautuu myös Linnajärveen laskevaan Lehmiluomaan, joka kulkee harjun poikki. Veden kloridipitoisuus on ollut koholla mutta laskusuunnassa. Ei nykyistä tai suunnitteilla olevaa vedenottoa. Pohjavesialueet, joiden "muu sijaintikunta" on Parkano kuullaan pääsijaintikunnan kuulemisen yhteydessä. Kihlakunnankangas kuullaan Kurikan kuulemisen yhteydessä EteläPohjanmaan ELYkeskuksen kuuluttamana. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. Suomen Pohjavesitekniikka Oy Pohjavesitutkimukset Latikkakankaan ja Ristiharjun alueella kaivopaikan määrittämiseksi vuonna Nähtävillä Parkanon kaupungintalolla ja Pirkanmaan ELYkeskuksessa. GeoWork Maatutkaluotaustutkimusraportti, Parkano, Latikkakangas ja Ristiharju. GeoWork Maatutkaluotaustutkimusraportti Raivala, Parkano. Kairaustulokset Raivala 2017.