GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio K/263/42/ /2014. Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio K/263/42/ /2014 Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro Tekijät Eskelinen Anu Mursu Juha Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Juvan kunta/järvi-saimaan Palvelut Oy Raportih nimi Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö teki yhteistyössä Juvan kunnan kanssa pohjavesitutkimuksia Harjakankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ( nro ). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen vedenhankintakelpoisuutta. Pohjavesialueella tehtiin räjäytysseismisiä luotauksia, maatutkaluotauksia sekä referenssikairauksia GM50 -kairauskalustolla. Harjakangas on la!tiahko harjumuodostuma, missä on aiemmin tehty vedenhankintaan liittyviä koepumppauksia kahdessa pisteessä. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, mutta alueella on pohjaveden victausta rajoittavia maa- tai kallioperän rakenteita. Kallionpinta nousee pohjavesialueen luoteisosassa pohjavesipinnan yläpuolelle. Tällä alueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on parin metrin luokkaa. Tehtyjen tutkimusten perusteella Harjakankaan pohjavesialueelta ei voida osoittaa uutta potentiaalista vedenottopaikkaa. Luoteisosassakallio on laajalla alueella lähes pohjavesipinnan tasossa eikä alueella ole merkittävää pohjavesivarastoa. Maastohavaintojenja alueella aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella vedenhankinnan kannalta otollisempi alue on pohjavesimuodostuman kaakkoisosa. Maaperän kerrospaksuutta, laatua tai pohjavesivyöhykkeen paksuutta ei kuitenkaan voida täysin luotettavasti arvioida tehtyjen tutkimusten perusteella. Harjakankaan pohjavesialueen vedenhankintapotentiaalin ehdotamme kallioon ulottuvia maaperäkairauksia ja pohjaveden havaintoputkien asentamista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesitutkimus, seisminen luotaus, maatutkaluotaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Savon maakunta, Juva, Pieksämäki, Harjakankaan pohjavesialue Karttalehdet N5114 Muuttiedot Harjakankaan pohjavesialue Arkistosarjan nimi Arkistotunnus - 112/2014 Kokonaissivumäärä Hinta 1 Kieli. 1 Julkisuus 9 s liites. SUOIDI - julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Itä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Al ~~~m cnsclv~ Raimo N: valaintv. to mmilapäällikkö All ekirjoitus/nimen~ ~fpt.; Anu Eskelinen, geologi ~ GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS o GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN o GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TEHDYT TUTKIMUKSET Räjäytysseisminen luotaus Maatutkaluotaus Referenssikairaukset 3 3 TUTKIMUSTULOKSET 3 4 YHTEENVETO JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 9 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Tutkimuspistekartta Seismiset luotausprofiilit Maatutkaluotausprofiilit Kairauspöytäkirjat GM50

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö teki yhteistyössä Juvan kunnan kanssa pohjavesitutkimuksia Harjakankaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (nro ). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen vedenhankintakelpoisuutta geofysikaalisin tutkimuksin ja referenssikairauksin. GTK:ssa tutkimuksiin osallistuivat geologi Anu Eskelinen, ympäristögeofyysikko Juha Mursu ja tutkimusassistentti Arto Kiiskinen. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Tutkimuksia suunniteltaessa ja tutkimusraporttia laadittaessa käytettävissä olivat seuraavat aiemmin tehdyt tutkimukset: Juvan haja-asutusalueiden pohjavesitutkimukset TN:ro 569 MiV 4:3 Pohjavesitutkimukset Virtasalmen kunnassa Etelä-Savon ympäristökeskus. Työno 0598V Juvan Harjakankaan pohjavesitutkimukset. Etelä-Savon ympäristökeskus. Dnro ESA-2004-V TEHDYT TUTKIMUKSET Tutkimusalueelle tehtiin maastokäynti elokuussa Maastokäynnin yhteydessä havainnointiin muodostuman maa-aineksen laatua alueen leikkauksista sekä suunniteltiin tutkimuslinjojen sijoitusta. Maastokäynnillä muodostettiin yleiskäsitys muodostuman geologiasta. 2.1 Räjäytysseisminen luotaus Maastotöiden toteutus Harjankankaan alueella tehtiin seismisiä refraktioluotauksia (taittumisluotauksia) viidellä linjalla välisenä aikana. Tutkimusalueelle tehtiin yhteensä 1210 metriä seismistä refraktioluotausta viidellä eri mittauslinjalla. Linjojen pituudet vaihtelivat metrin välillä. Linjat paikannettiin VRS- GPS mittauksilla. Seismiset luotaukset toteutettiin 110 metrin vastakkaisluotauksina (24 geofonia, geofoniväli m). Räjäytyspisteet olivat levityksen päissä ja keskellä sekä levityksen jatkeilla kummassakin päässä (ns. kaukopaukut). Kaukopaukut räjäytettiin metrin etäisyydellä levityksen päistä, jotta signaalit kulkisivat kalliota myöten koko levityksen matkan. Laitteistona käytettiin digitaalista Geometrics StrataVizor NZXP 24-kanavaista seismografia. Tulkinnasta Tyypillinen virhearvio seismiselle tutkimukselle on 10 % maapeitteen paksuudesta ja alle 10 metrin paksuuksille 1 metri. Tiivis maakerros tai rapauma lähellä kallion pintaa voi jäädä piilokerrokseksi, jolloin tulkittu maakerroksen paksuus jää liian ohueksi. Vastaavasti hidas välikerros (esim. hiekkakerros sorakerroksen alla), jota ei tällä menetelmällä pystytä havaitsemaan, johtaa liian suureen tulkittuun irtomaapeitteen paksuuteen. Maapeitteessä olevat suuret lohkareet aiheuttavat virhettä kerroksen paksuustulkintaan. Ohuilla maakerroksilla kerroksen nopeusmääritys on epätarkkaa, mikä kasvattaa suhteellista virhettä kerroksen paksuustulkinnassa. Tulkinnan tueksi tarvitaan aina referenssikairauksia. Tämän seismisen aineiston tulkinta tehtiin SeisImager-ohjelmistolla. Tulkitut seismiset linjat on esitetty liitteessä 2.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus on sähkömagneettinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu maankamaraan lähetettyjen radioaaltojen takaisin heijastuvan osan rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasoista, maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Tutkimusalueella luodattiin GTK:n maatutkakalustolla elokuussa 2014 kaikkiaan 9,2 linjakilometriä yhdeksällä tutkimuslinjalla (liite 1). Maatutkaluotauksissa käytettiin Ramac ProEx maatutkakalustoa ja suojaamattomia Rough Terrain letkuantenneja, joiden taajuudet ovat 25 ja 100 MHz. Tutka-antenneista 25 MHz:n antennin syvyysulottuvuus on parempi, kun taas 100 Mhz:n antennilla saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa muodostuman pintaosista. Maatutkalinjojen tulkinnat tehtiin GeoDoctor ohjelmistolla ja tutkimuslinjoille tehdyt korkeuskorjaukset perustuvat Maanmittauslaitoksen DEM 10 -korkeusaineistoon. Maatutkalinjojen tulkinnassa hyödynnettiin alueella aiemmin tehtyjä kairauksia sekä tämän tutkimuksen yhteydessä tehtyjen seismisten luotausten tulkintoja. Kaakkoisosaan tehdyille maatutkaluotauksille ei ollut käytettävissä referenssikairauksia tulkinnan tueksi, joten näiden linjojen yksiselitteinen tulkinta on haastavaa. Maatutkalinjojen profiilit tulkintoineen on esitetty liitteessä 3. Profiileilla esitetyt syvyysarvot perustuvat hiekalle ja soralla käytettyyn er-arvoon 5. Tämä dielektrisyysarvo kuvaa aineen kykyä varautua ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta. Tärkein ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta varautuva molekyyli on vesi, joten materiaalin dielektrisyysarvon suuruus riippuu pääasiassa vapaan veden määrästä. Vesipitoisuuden kasvu nostaa dielektrisyysarvoa. Pohjavesipinnan alapuolisten rajapintojen syvyysarviointia ei voi tehdä er-arvolla 5, joten pohjavesipinnan alapuoliset syvyysarvot on kuvaajista poistettu. GeoDoctor tulkintaohjelmistoa käyttäen näille pinnoille (pohjavesipinnan alapuolinen kallio/moreeni) poimittiin syvyysarvot, joita on hyödynnetty mallinnettaessa alueen kallionpintaa. 2.3 Referenssikairaukset Räjäytysseismisten luotausten referensseiksi luotauslinjojen päihin tehtiin maaperäkairauksia GTK:n kevyellä GM50 kairauskalustolla. Kairauskalusto on täysin hydraulinen ja kairauksessa käytettiin 32 mm pliktausterää. Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän kerrosrakennetta ja pohjaveden pinnan tasoa. Kevyillä GM50 -kairauksilla ei saada varmistettua tietoa kallionpinnan asemasta. Viidessä kairauspisteessä kairaus päättyi kallioon tai lohkareeseen. Kairausten maalajihavainnot perustuvat kairausvalvojan kentällä tekemiin aistinvaraisiin maalajimäärityksiin. Kairauksia tehtiin kuudessa pisteessä (liite 1). Kairaustiedot on esitetty liitteessä 4. 3 TUTKIMUSTULOKSET Harjakangas on laajahko harjumuodostuma, joka rajoittuu kauttaaltaan suoalueisiin. Se on osa pitkää kaakosta luoteeseen jatkuvaa harjujaksoa, jonka kulku näkyy kuvassa 1. Merkittävä osa muodostuman ydinalueesta pohjavesialueen kaakkoisosassa on maa-ainesoton piirissä. Aines on ottoalueella hiekkavaltaista,

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus mutta paikoin tavataan karkeampia kivisen hiekan ja soravaltaisen aineksen alueita. Muodostuman luoteisosassa on kaksi pientä maa-ainesaluetta, joissa aines on hiekkavaltaista. Harjakankaan pohjavesialueella on tehty koepumppauksia vuosina 1997 ja Koepumppauspaikkojen sijainti on esitetty kuvassa 2. Koepumppausten perusteella pohjavesialueen keskiosasta olisi saatavissa 150 m 3 /d ja luoteisosasta 50 m 3 /d hyvälaatuista pohjavettä. Muodostuman arvioitu kokonaisantoisuus on 1100 m 3 /d (ympäristöhallinnon POVET -järjestelmä). Kuva 2. Harjakankaan pohjavesialue, koepumppauspisteet ja pohjaveden havaintoputket. Nyt tehdyt tutkimukset keskittyivät tutkimuslupatilanteen vuoksi Harjakankaan pohjavesialueen luoteisosaan. Eteläisessä osassa tehtiin ainoastaan maatutkaluotauksia, jotka voidaan tehdä jokamiehen oikeudella. Harjakankaan pohjavesialueen kaakkoinen osa on laajasti maa-ainesoton piirissä. Pohjaveden pinta on pohjavesialueen eteläisimmällä osalla sekä laajalla maa-ainestenottoalueella maatutkaluotausten perusteella tulkittuna noin tasolla m mpy (N2000). Maatutkaluotauksen tulkinnan perusteella on

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus myös mahdollista, että kallio on paikoin pohjavesipinnan yläpuolella (liite 3, linja L7). Tätä ei kuitenkaan ole varmistettu kairauksin eikä maa-ainestenottoalueella tehty maastokäynnin yhteydessä havaintoja kalliosta. Harjumuodostuma kapenee maa-ainestenottoalueen luoteispuolella Itäsuon kohdalla. Tällä alueella pohjavesi on tasolla + 123, ,67 m mpy (N2000, ympäristöhallinnon POVET -järjestelmä). Aiemmin tehtyjen kairausten perusteella maaperä on tässä harjun kapeammassa osassa hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Muodostuman luoteisosassa maaperä on nyt tehtyjen referenssikairausten perusteella hiekkavaltaista (liite 4). Pintaosissa tavataan hienompia maakerroksia, hienohiekkaa ja hietaa. Syvemmällä, erityisesti harjun ydinalueelle tehdyissä kairauksissa, on karkeampaa ainesta, soraista hiekkaa ja hiekkaista soraa (KP1, KP5 ja KP6). Karkeampi, soravaltainen harjuydin on tulkittavissa myös maatutkaluotauksissa (liite 3, L32) ja se kulkee kaakosta luoteeseen vuoden 1997 koepumppauspaikalta kairauspisteiden KP1 ja KP5 kautta Lähdesuolle. Harjakankaan luoteisosassa pohjavesi on tasolla +113, ,54 m mpy (N2000, ympäristöhallinnon POVET -järjestelmä). Pohjaveden päävirtaussuunta on Harjakankaan pohjavesialueella kaakosta luoteeseen. Pohjaveden virtausyhteys kaakkoisen ja luoteisen alueen välillä on rajoittunutta tai jopa estynyttä. Tähän viittaa pohjavesipintojen huomattava ero vuoden 1997 koepumppauspaikan ja siitä noin kilometrin luoteeseen sijaitsevan havaintoputken välillä (kuva 2). Pohjavesi on koepumppauspaikalla tasolla +124,37 m mpy (N2000) ja lähes kahdeksan metriä alemmalla tasolla +116,54 m mpy (N2000) koepumppauspaikasta luoteeseen. Em. havaintopaikkojen välillä lienee pohjavesiä patoava maaperän rakenne tai kalliokynnys. Maatutkaluotauslinjalla L24 (liite 3) on tällä alueella rakenne, joka voidaan tulkita pohjavesivirtausta rajoittavaksi kynnykseksi. Kynnyksen laatua ei ole kuitenkaan tarkistettu referenssikairauksin. Nyt tehtyjen geofysikaalisten tutkimusten kallion- ja pohjavedenpintatulkintojen sekä alueelta käytettävissä olevien pohjavesihavaintojen perusteella laadittiin Harjakankaan pohjavesialueen luoteisosaan rajatulle alueelle kallionpinta- ja mallit. Em. mallien avulla laskettiin alueelle myös pohjavesivyöhykkeen paksuutta kuvaava malli. Mallinnukset tehtiin ArcMap ohjelmistolla ja sen laajennusosilla. Interpolointimenetelmänä käytettiin Topo to Raster toimintoa. Alueen kaakkoisosassa tutkimustiedot eivät riitä mallien laadintaan.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Kallionpintamallin (kuva 3) mukaan kallio on Harjakankaan luoteisosassa korkeimmillaan harjun ydinalueella tasolla m mpy (N2000). Kallio on tällä alueella seismisen luotauksen ja maatutkaluotauksen tulkintojen mukaan paikoin pohjavesipinnan yläpuolella tai kallion yläpuolisen pohjavesikerroksen paksuus on alle metrin luokkaa (liitteet 2 ja 3). Alimmillaan kallionpinta on mallin mukaan harjualueen pohjoisosassa ampumaradan läheisyydessä tasolla m mpy (N2000). Samalla tasolla on kalliopainanteet myös ydinharjun itäpuolella. Kallionpintamalli perustuu kokonaisuudessaan geofysikaalisten mittausten tulkintaan, koska tutkimusalueella ei ole kalliopaljastumia eikä tehtyjen kevyiden kairausten yhteydessä ole voitu varmistaa kallionpinnan tasoa. Kuva 3. Mallinnettu kallionpinnan korkokuva.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Pohjavesipinta on Harjakankaan lounaisosassa tasolla m mpy (N2000). Pohjavesi virtaa kaakosta luoteeseen ja purkautuu Rahonahonsuolle länsi-luoteessa ja Lähdesuolle pohjoisessa (kuva 4). Harjun ydinalueella kallio on paikoin pohjavesipinnan yläpuolella ja vaikuttaa pohjaveden virtauskuvaan. Kuva 4. Mallinnettu pohjavedenpinnan korkokuva, pohjavesipinnan korkeuskäyrät ja pohjaveden päävirtaussuunta.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Pohjavesivyöhykkeen paksuuden perusteella voidaan arvioida muodostuman pohjavesivarantoja. Mallinnusten mukaan Harjakankaan luoteisosassa pohjavesivyöhykkeen paksuus on harjun ydinalueella alle neljä metriä. Kallio on mahdollisesti myös pohjavesipinnan yläpuolella rajoittaen pohjaveden virtausta ja pienentäen yhtenäisen pohjavesivaraston kokoa. Lasketun mallin perusteella paksuimmat ja yhtenäisimmät pohjavesivarastot sijaitsevat ydinharjun kaakkois- ja pohjoispuolella, missä pohjavesivyöhykkeen paksuus on keskimäärin kuudesta kymmeneen metriin. (kuva 5) Kuva 5. Kallion- ja pohjavedenpintamallien perusteella laskettu pohjavesivyöhykkeen paksuutta kuvaava malli. Vaaleanpunaisella merkityllä alueella kallio on todennäköisesti pohjavesipinnan yläpuolella muodostaen pohjavesivirtausta rajoittavan kynnyksen.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus YHTEENVETO JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET Nyt tehtyjen tutkimusten perusteella Harjakankaan pohjavesialueelta ei voida osoittaa uutta potentiaalista vedenottopaikkaa, minne vedenhankintaan liittyviä jatkotutkimuksia kannattaisi keskittää. Luoteisosassa kallio on tehtyjen tutkimusten mukaan laajalla alueella lähes pohjavesipinnan tasossa. Alueella ei tutkimusten perusteella näyttäisi olevan merkittävää pohjavesivarastoa, jota vedenottotilanteessa voitaisiin hyödyntää. Maastohavaintojen ja alueella aikaisemmin tehdyn koepumppauksen perusteella vedenhankinnan kannalta potentiaalisempi alue on pohjavesimuodostuman kaakkoisosa. Tällä alueella maaperän karkeammat ja vettä hyvin johtavat kerrokset ovat todennäköisesti paksummat kuin pohjavesialueen luoteisosassa. Maaperän kerrospaksuutta tai pohjavesivyöhykkeen paksuutta ei kuitenkaan voida luotettavasti arvioida tehtyjen tutkimusten perusteella. Pohjavesimuodostuman kaakkoisosa on kuitenkin hyvin laajasti maaainestenottotoiminnan piirissä, mikä aiheuttaa riskin sekä muodostuvan pohjaveden määrälle että laadulle. Harjakankaan pohjavesialueen vedenhankintapotentiaalin selvittämiseksi, pohjavesialueen luoteisosan kallionpinnan aseman sekä kaakkois- ja luoteisosan välillä olevan virtauskynnyksen sijainnin ja laadun selvittämiseksi ehdotamme maaperäkairauksia ja pohjaveden havaintoputkien asentamista kuvassa 6 esitetyille alueille. Kairausten yhteydessä tulee havainnoida maaperän kerrosrakennetta ja varmistaa kallionpinnan taso.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Harjakankaan pohjavesitutkimus Kuva 6. Ehdotetut jatkotutkimusalueet.

14 LIITE Nurkkasuo Lähdesuo Ampumarata Köttisuo Rahonahonkorpi!. 110 KP5 as om Lu!. KP4!. Mäntylä KP3 Rahonahonsuo KP1 KP6.!.!!. KP2 ro pu en Rajakangas Harjakangas Koivumäki m m La o ur np da vii as Niittusuo ro pu ka sik Va Rajakangas 130 Itäsuo 120 Harjakangas Rajakangas 120 Rajakangas Rajasuo referenssikairaukset GM50-kalustolla Rajakangas Sika-ahonsuo 0,5 0, pohjavesialue 0,25 km Karttatuloste GTK Pohjavesialueraja SYKE Pohjakartta Maanmittauslaitos, HALTIK maatutkaluotauslinja 0 Esikko 120 räjäytysseisminen luotauslinja Rajaniitty 10! Latvasenranta Latvala Venno 14 0 Hirsikangas Juvan Harjakankaan pohjavesialueen tutkimukset Tutkimuspistekartta Häkkilänsuo

15 LIITE 2 Köttisuo Linja 1 Harjakangas Linja 2 Linja 3 Linja 4 Linja 5 Vasikkapuro Itäsuo

16

17

18

19

20

21 L6 L24 L23 L7 L32 L25 L33 L34 L Amp.r Ampumarata Lintutorni Alasuo Luomanen Linjasuo Lähdesuo Huuhansuo Runtkorpi Nurkkasuo Niittusuo Rahonahonsuo Jokivarsisuo Muikkustensuo Venno Jokela Mähölä Muhola Esikko Lampila Kotiaho Harjula Rajasuo Mäntylä Mäenpää Suontaus Sieniaho Koivumäki Etelätalo Rajakangas Rajakangas Rajakangas Harjakangas Lisä-Yrjölä Tuhkainmäki Hirsikangas Nurkkakangas Vuorijoki Vasikkapuro Ukonkangas Eteläkangas Hirsikangas Nikinkukkula Nurkkakangas Rumpalinkallio Tupamäenselänne Olkonrasinkangas Itäsuo Uuransuo Häkkilänsuo Sika-ahonsuo Rajakangas MAATUTKALUOTAUSPROFIILIT LIITE 3

22 L6 L6 25 MHz kallio/moreeni kallio/moreeni kallio/moreeni 100 MHz hiekkavaltainen aines kallio/moreeni

23 L7 L7 25 MHz 100 MHz? kallio/moreeni kallio/moreeni

24 L22 L22 25 MHz kallio/moreeni kallio/moreeni 100 MHz hiekkavaltainen aines hiekkavaltainen aines soravaltainen harjuydin kallio/moreeni kallio/moreeni

25 L23 L23 25 MHz? kallio kallio pohjavesipinnan yläpuolella?? 100 MHz

26 L25 L25 25 MHz hiekkavaltainen aines 100 MHz hiekkavaltainen aines

27 L24 L24 25 MHz hiekkavaltainen aines pohjaveden virtausta rajoittava maa/kallioperän rakenne kallio/moreeni? kallio/moreeni? 100 MHz hiekkavaltainen aines pohjaveden virtausta rajoittava maa/kallioperän rakenne

28 L32 L32 25 MHz kallio pohjavesipinnan yläpuolella? soravaltainen harjuydin soravaltainen harjuydin todennäköinen kallionpinta todennäköinen kallionpinta todennäköinen kallionpinta 100 MHz soravaltainen harjuydin soravaltainen harjuydin hiekkavaltainen aines kallio? kallionpinta

29 L33 L33 25 MHz todennäköinen kallionpinta 100 MHz hiekkavaltainen aines todennäköinen kallionpinta

30 L34 L MHz hiekkavaltainen aines kallio/moreeni

31 GM50 kairauspöytäkirjat LIITE 4 Juva_Harjakangas KP1 x=526119: y= Syvyys/m Maalaji Muuta 1,00 Hk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 3,00 Ht Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 3,20 Ki Kivinen kerros. 5,00 Hk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 11,00 SrHk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 15,00 SrHk Täryttäen, tiiviitä kerroksia. 16,00 Sr Kiviä. 16,00 eps. Pohjavesi mittarilla m ei piippausta Siis aines oli kuivaa. Juva_Harjakangas KP2 x=526476: y= Syvyys/m Maalaji Muuta 1,00 Ht Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 3,00 HHt Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 6,00 Ht Märkää, painaen ja pyörittäen. 8,30 Ht Märkää, painaen ja pyörittäen. 8,80 Mr Täryttäen, tiiviitä kerroksia. 8,80 KaLo Toinen yritys n. 3 m siirtymä, 8.3 m. Pohjavesi 4.79 m (mittarilla) Juva_Harjakangas KP3 x=525867: y= Syvyys/m Maalaji Muuta 1,00 Hk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 3,00 Hk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 6,00 Hk Märkää, painaen ja pyörittäen. 12,40 Hk-Ht Märkää, kerroksellista. 12,40 Kalo Pohjavesi 4.43 m (mittarilla)

32 Juva_Harjakangas Kp4 x=525549: y= Syvyys/m Maalaji Muuta 1,00 Hk Kuivaa 3,00 Hk Kuivaa 6,00 Hk Märkää 10,80 Hk Märkää 12,30 Mr Märkää 12,30 KaLo Märkää Toinen yritys n. 3 m siirtymä, 12.5 m KaLo Siirtymä 3 m ylärinteeseen. Pohjavesi 5.3 m (mittarilla) Pohjavesi 6.2 m (mittarilla) Juva_Harjakangas Kp5 x=525670: y= Syvyys/m Maalaji Muuta 1,00 Hk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 3,00 Ht Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 12,60 Ht-Hk Painaen ja pyörittäen. 15,00 SrHk (Mr)? Täryttäen, tiiviitä kerroksia. 15,30 Mr Tiivistä. 15,30 KaLo Ottimessa Mr. Pohjavesi m (mittarilla)? Piippaus katkonainen? Juva_Harjakangas Kp6 x=526162: y= Syvyys/m Maalaji Muuta 9,00 HHk Kuivaa, painaen ja pyörittäen. 14,00 SrHk Täryttäen, tiiviitä kerroksia. 17,30 Hk Painaen ja pyörittäen. 18,80 HkSr, Mr? Täryttäen, tiiviitä kerroksia. 18,80 KaLo Toinen yritys, n. 3 m siirtymä 8.1 m, e.p.s Pohjavesi m (mittarilla)