Vastaanottaja. Jukka Takala, Hangon kaupunki. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä HANKO 2 RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jukka Takala, Hangon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä HANKO 2 RAKENNETTAVUUSSELVITYS

2 HANKO 2 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Roosa Kohonen Outi Kettunen Jukka Takala Viite Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

3 Rakennettavuusselvitys SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. POHJATUTKIMUKSET Tehdyt pohjatutkimukset Maatutkaluotaustulokset 2 3. NYKYTILA- JA MAAPERÄKUVAUS Nykytila ja ympäröivät rakenteet Maaperäkuvaus Pohjavesi 3 4. TONTIN RAKENNETTAVUUS Rakennettavuus Rakennusten perustamistapa Tonttikatujen, pihojen ja putkijohtojen rakennettavuus Kaivannot 4 5. LISÄTUTKIMUSTARVE JA SUOSITELLUT JATKOTOIMENPITEET 4 LIITTEET Liite 1 Maanäytelomakkeet Liite 2 Maatutkaluotausraportti, Geo-Work Infra Oy PIIRUSTUKSET /1 Pohjatutkimuskartta 1: /2 Pohjatutkimusleikkaus 1-1 1:1000/1: /3 Pohjatutkimusleikkaus 2-2 1:1000/1: /4 Pohjatutkimusleikkaus 3-3 1:1000/1: /5 Pohjatutkimusleikkaus 4-4 1:1000/1: /6 Pohjatutkimusleikkaus 5-5 1:1000/1: /7 Pohjatutkimusleikkaus 6-6 1:1000/1: /8 Pohjatutkimusleikkaus 7-7 1:1000/1: /9 Pohjatutkimusleikkaus 8-8 1:1000/1: /10 Rakennettavuuskartta 1:3000

4 Rakennettavuusselvitys 1 / 4 1. JOHDANTO Hanko 1 ja Hanko 2 ovat Hangon kaupungissa sijaitsevia alueita, joille tullaan laatimaan asemakaavat teollisuustoimintoja varten. Tämä rakennettavuusselvitys koskee aluetta Hanko 2, joka sijaitsee Koverharin alueella, kiinteistö nro Alue on pinta-alaltaan noin 50 ha ja nykytilassa alue on kangasmetsää. Tässä raportissa esitetään kohteeseen laaditut pohjatutkimukset, kohteen maaperäkuvaus sekä perustamisolosuhteet ja mahdolliset perustamistavat alueittain. Kohde ja alueen rajaus on esitetty kartalla kuvissa 1 ja 2. Kuva 1 Aluerajaus punaisella katkoviivalla (lähde: Hangon kaupungin karttapalvelu)

5 Rakennettavuusselvitys 2 / 4 Kuva 2 Ilmakuva kohteesta (lähde: Hangon kaupungin karttapalvelu) 2. POHJATUTKIMUKSET 2.1 Tehdyt pohjatutkimukset Kohteesta ei ollut käytettävissä vanhoja pohjatutkimustietoja. Tätä selvitystä varten tehtiin yhteensä yhdeksän puristinheijarikairausta, neljä porakonekairausta sekä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä maalis-huhtikuussa Pohjatutkimustulokset on esitetty piirustuksissa. Maanäytelomakkeet on esitetty raportin liitteenä Maatutkaluotaustulokset Kohteeseen tehtiin maatutkaluotauksia kahdeksalta linjalta, yhteensä noin 6100 m Geo-Work Infra Oy:n toimesta. Maatutkaluotauksista on esitetty erillinen maatutkaluotausraportti liitteenä 2. Luotausten perusteella arvioidut maakerrosrajat on lisäksi esitetty kohteen pohjatutkimusleikkauksissa. 3. NYKYTILA- JA MAAPERÄKUVAUS 3.1 Nykytila ja ympäröivät rakenteet Alue rajautuu luoteis-/pohjoisreunalla Hankoon menevään rataan ja etelässä Viskontiehen. Suunnittelualueen itäpuolella on ratayhteys Koverharin teollisuusalueelle ja satamaan. Alue on kangasmetsää, jossa kulkee metsäteitä. Alueen länsiosan läpi kulkee ilmassa sähköjohdot.

6 Rakennettavuusselvitys 3 / Maaperäkuvaus Maanpinta alueella on melko tasainen nousten lounaasta/lännestä tasolta noin +15 kohti koillista tasolle noin +20. Maan pinnassa on humuskerros ja löyhä hiekkakerros, jonka paksuus vaihtelee noin 0,2-2 m. Maatutkaluotauksessa tulkittiin lisäksi leikkauksen 2 lounaisreunassa alue, jonka pinnassa on arviolta noin 1 m paksu kerros turvetta. Havaintoa ei todennettu maaperätutkimuksin. Hiekkakerroksen alapuolella on keskitiiviistä hyvin tiiviiseen vaihteleva hiekka-/hiekkamoreeni- /hiekkainen soramoreenikerros. Kairauspisteiden 22 ja 24 kohdalla havaittiin noin 2 m paksu hienompi hiekka/silttikerros, joka vaihteli noin tasolla Lisäksi tutkimuspisteen 21 pohjamoreenissa havaittiin ohut kerros silttistä hiekkaa. Maaperä on koko alueella keskimäärin samankaltaista, vaihtelevan tiivistä moreenia. Maanäytteitä otettiin tutkimuspisteistä 20 ja 24 noin m syvyydelle saakka. Näytteet olivat hiekkaa, silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli välillä 3,2-19,9 %. Maanäytteet olivat routimattomia. Puristinheijarikairaukset ulottuivat noin 5-29 m syvyydelle päättyen kiveen tai tiiviiseen moreenikerrokseen. Kairauspiste 25 päätettiin 29 m syvyydessä tasolla noin -12, sillä moreenikerros jatkui samankaltaisena ja kallionpintaa ei saavutettu. Kallionpinta on alueella kairausten perusteella pääosin yli 25 m syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Kallionpinta saavutettiin kahdesta porakonekairauspisteestä ja varmistettiin 3 m porauksella kallioon noin tasolla -6,5-11, Pohjavesi Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella ja alueen läheisyydessä on pohjavedenottamoita. Teollisuusrakentamisesta Koverharin alueelle on laadittu erillinen selvitys Koverin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 (Sito ), suunnittelualue sijoittuu osin em. raportissa tarkastellulle alueelle. Maatutkaluotausten perusteella pohja-(tai orsi-) vedenpinta arvioitiin vaihtelevan noin tasolla eli noin 2 6 m syvyydessä maanpinnasta. Suunnittelualueelle ei näiden tutkimusten yhteydessä asennettu pohjavesiputkea, josta pohjavedenpinnan voisi varmistaa. 4. TONTIN RAKENNETTAVUUS 4.1 Rakennettavuus Koko tontti on pohjasuhteiltaan ja rakennettavuudeltaan samankaltainen. Alue on rakennettavuudeltaan helppoa eikä vaadi pohjanvahvistustoimenpiteitä. Pohjasuhteet ja esitetty perustamistapa eivät rajoita rakennustyyppien ja kerrosten määrää suunnittelussa. Alueen rakennettavuuskartta on esitetty piirustuksessa 10. Perustamistavat tulee tarkentaa rakennuspaikoilta tehtyjen pohjatutkimusten perusteella.

7 Rakennettavuusselvitys 4 / Rakennusten perustamistapa Alue on suunniteltu kaavoitettavaksi datakeskusalueeksi. Rakennukset voidaan koko tontin alueella perustaa maanvaraisesti murskekerroksen välityksellä. Alueen koilliskulmassa havaittu mahdollinen turvekerros pinnassa tulee poistaa. Mikäli rakennus sijoittuu alueen lounaiskulmassa havaittuun mahdolliseen silttiseen kerrokseen, tulee silttikerroksen laajuus tutkia tarkemmin. Silttikerros ei vaikuta perustamistapaan, mutta perustusten alustäyttö tulee ulottaa moreenikerrokseen asti. 4.3 Tonttikatujen, pihojen ja putkijohtojen rakennettavuus Suunnittelualueen kadut ja pihat voidaan rakentaa kaikilla alueilla ilman laaja-alaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä hiekka-/moreenikerroksen varaan. Pohjaolosuhteet eivät rajoita katujen tai pihan korkeustasoa. Näytteistä otettujen rakeisuusmääritysten mukaan maaperä on routimatonta, joten rakennekerrokset voidaan alustavasti tehdä InfraRYL pohjamaan kantavuusluokan D mukaan. Putkijohdot voidaan perustaa asennusalustan välityksellä maanvaraisesti. 4.4 Kaivannot Alle 3 m syvät kaivannot voidaan tehdä luiskattuna. Luiskakaltevuus määräytyy kaivannon syvyyden perusteella. Kaivannot tulee suunnitella ja mitoittaa rakennussuunnitelman yhteydessä. 5. LISÄTUTKIMUSTARVE JA SUOSITELLUT JATKOTOIMEN- PITEET Tutkittava alue on laaja ja kairauspisteiden määrä pieni. Maalajirajat perustuvat maatutkaluotauksiin ja referenssikairauksiin, joita tehtiin yhdeksän kappaletta. Maaperä alueella on kuitenkin hyvin vähän vaihtelevaa ja pääosin koko alueella tiivistä moreenia. Tuleville rakennuksille ja rakenteille tulee tehdä rakennussuunnittelua varten tarkempia rakenteiden kohdille kohdistettuja pohjatutkimuksia. Alueen pohjavedenpinnantaso tulee tarkemman suunnittelun yhteydessä mitata.

8 Rakennettavuusselvitys 0-1 LIITE 1 MAANÄYTELOMAKKEET

9

10

11 Rakennettavuusselvitys 0-2 LIITE 2 MAATUTKALUOTAUSRAPORTTI

12 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Hanko, Alue 2 Kuva linjalta 6 kohti Koverharia GWI-2018_021016/ GEO-WORK INFRA OY Y-tunnus terho.makinen@geo-work.com tel (0) Linjalantie 16, Nuppulinna

13 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAATUTKALUOTAUSRAPORTTI: Hanko, Alue Tehtävä 1.2 Maastotyöt 1.3 Mittauskalusto 1.4 Tulostus 1.5 Pohjavesialueiden luotauksen tulkinnasta 1.51 Menetelmä 1.52 Profiilitulkinta 1.6 Tulkinnat: Hanko, Alue 2 2. Luotauslinjakartat 3. Luotausprofiilit

14 3 1. MAATUTKALUOTAUSRAPORTTI: Hanko, Alue Tehtävä Geo-Work Infra Oy suoritti Ramboll Oyn/ Fredrik Winqvistin tilauksesta maatutkaluotauksia Hangossa, lähellä Koverharia. Tarkoituksena oli selvittää maa- ja kallioperäolosuhteita pohjavesiolosuhteiden selvittämiseksi. 1.2 Maastotyöt Maastotyöt paikalla suoritettiin Linjat pyrittiin luotaamaan tilaajan laatimien suunnitelmien mukaisesti, lähinnä linjoilla L03 ja L06 jouduttiin hieman kiertämään isoja kiviä ja lohkareita. Linjoja tuli 8kpl, yhteensä 6100m. Suurin osa reittipisteistä pystyttiin mittaamaan senttimetriluokan Trimble R8-paikantimella, jolloin linjojen sijainti saatiin kartoitettua tarkasti. Maastoon myös merkittiin kairauskohdat puupaaluin. Korkeusjärjestelmänä tulkinnoissa on N2000 ja koordinaattijärjestelmänä on GK Mittauskalusto 1.4 Tulostus Mittauskalustona oli amerikkalaisen Geophysical Survey System Inc:n (GSSI) valmistama SIR-3000 maatutka. Antennina käytettiin GSSI:n 100 MHz:n antennia. Tutkaa käytettiin rinkkatutkana, ja luotaukset tehtiin kävellen minimoiden häiriölähteet. CF-levykkeelle taltioitu tutkatulos siirretään tietokoneelle tulostusta ja tulkintaa varten. Tulkinta ja tulostus tapahtuu jälkikäsittelynä GeoDoctor signaalinkäsittelyohjelmalla. Profiilikuvat on tulostettu 1:400/1:2000 (32m/500m) pysty- ja vaakamittakaavassa. Maatutkaprofiilit ovat aika-asteikossa. Kaikki linjat on tulostettu lisäksi täyspitkänä profiilina. Liitteenä löytyy tulkinnat koordinaatteina.

15 4 1.5 Pohjavesialueiden luotauksen tulkinnasta Tässä kappaleessa pyritään selvittämään maatutkaluotauksen periaatetta hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti, mutta mahdollisimman selkeästi, jotta tulkinnan periaatteista pääsisi kiinni. Tämä lähinnä sen takia, että mikäli tulosta joudutaan myöhemmin tarkastelemaan uudelleen kairauksien ym. uusien tutkimuksien valossa pystyy myös tilaaja mahdollisesti suorittamaan tulkinnan täydentämistä ja parantamista. Maatutkaluotausten tulkinta perustuu ensisijaisesti vuosien tuomaan kokemukseen, nämä tulokset on käyty läpi Geo-Work Infra Oyssä yhdessä vanhemman konsultin Leevi Koposen kanssa. Tässä yhteydessä on vielä mainittava, että tutkatulos on aina varmasti oikein, tulkitsija voi tehdä virheitä Menetelmä Maatutka (GPR, Ground Penetrating Radar) lähettää antenniyksikkönsä avulla lyhyitä (1-6 nanosekunnin pituisia) sähkömagneettisia pulsseja mitattavaan kohteeseen, maaperään. Nämä pulssit (sähköaallot) etenevät kohteen väliaineessa noin valon nopeudella ja aina väliaineen sähköisesti muuttuvasta rajapinnasta osa lähetetystä aaltoenergiasta palautuu takaisin. Tämän takaisin palautuneen aaltoenergian voimakkuus (amplitudi) ja edestakaiseen matkaan kulunut aika (nanosekuntia) rekisteröidään tutkalaitteiston avulla näytölle ja tallentimelle. Kun tämä tapahtuma suoritetaan liikkeessä, saadaan rekisteröityä kohteesta poikkileikkaus kohtisuoraan antennin lähetyspintaa kohden. Eli vedettäessä tutkan antennia maalla, saadaan maaperän kerrosjärjestyksestä maatutkan informaatioon perustuva poikkileikkauskuva. Tulostettavien havaintopisteiden väli määritellään mittapyörän mittaaman matkaan perusteella ja se on ollut tässä tehtävässä 30 kpl/m. Myös rajapintojen voimakkuus ja syvyys (aika ns) on havaittavissa tulostuneelta maatutkaprofiililta Profiilitulkinta Rajapinta- ja maa-ainestulkinta on tehty Geo-Doctor -ohjelmistolla. Leikkauskuvan yläreunaan on merkitty profiilin tunnusnumero, sidontapisteet ja juokseva paalulukema. Topografiakorjatuissa leikkauskuvissa on korkeustasoa ilmaisevat asteikkoviivat. Profiilissa on maanpintaa eli 0-tasoa ilmaiseva viiva ja aika asteikkoviivat. (HUOM! Syvyysasteikko on tarkka vain kuiville hiekka- ja sorakerrostumille, joskin pohjaveden alaisissa tulkinnoissa kosteus on pyritty huomioimaan eri dielektrisyysarvolla).

16 5 Profiililla hienomman lajittuneen materiaalin tunnusmerkkinä ovat rauhalliset rakenteet, tummat yhtenäiset välikerrokset. Nämä tummat siistit välikerrokset tulevat hienommista / silttisistä kerroksista, jotka pidättävät itseensä ympäristöään enemmän kosteutta. Näissä kerroksissa sähkönjohtokyky muuttuu huomattavasti muuhun ympäristöön nähden. Tällainen kerros (rajapinta) heijastaa runsaasti sähkömagneettista energiaa takaisin, jolloin se rekisteröityy voimakkaana amplitudina. Tasarakeinen hiekkainen materiaali näyttää profiililta hyvin vaalealta, eikä siinä juurikaan näy rakenteita. Aivan kuten luonnossakin, se on puhtaan näköistä eikä siinä ole pohjaveden lisäksi muita kerroksia, joissa olisi suuria johtavuuden muutoksia. Tämä materiaali sijaitsee yleensä silttisten kerroksien välissä. Mikäli tällaisessa materiaalissa on pohjaveden pinnan taso, on se selvästi havaittava taso. Karkean materiaalin (khk,sr) tunnistaa yleensä profiililta sekaisesta kuvasta, jossa on runsaasti kulmikasta parabeliä ja jyrkkiä rakenteita. Yleiskuvaltaan materiaali on levoton ja hieman "puuromainen". Mikäli karkea materiaali sijoittuu harjuytimeen ja luotauslinja on poikittain jäätikön virtaussuuntaa kohti, reunustavat tällöin karkeaa materiaalia yleensä lievehiekat. Nämä lievehiekkojen rakenteet nousevat molemmilta puolilta karkeamman materiaalin kylkeen. Sorainen materiaali voi joskus sekoittua myös karkeaan moreeniainekseen tai päinvastoin. Yleensä kuitenkin moreeni sisältää enemmän hienoa ainesta, joka tekee siitä profiilikuvalla selvästi tummemman kuin sorasta. Moreenilla pohjaveden pintaa ei ole havaittavissa, ainoastaan heijasteiden paksuudesta voidaan saada viitteitä siitä. Tämä johtuu siitä, että materiaalissa on kapillaari-ilmiö eikä siinä ole selvää kuivan ja märän rajapintaa. Profiileille on kirjainsymboleilla kuvattu maalajeja ja lajittuneessa materiaalissa suuntaa antavaa karkeusastetta: Sa Savi Si Siltti SiHk Siltti hiekka hhk Hieno hiekka Hk Hiekka khk Karkea hiekka srhk Sorainen Hiekka HkSr Hiekkainen sora Mr Moreeni Ka Kallio Tulkintaa luettaessa on huomioitava, että kirjainsymbolit ovat merkitty tukemaan ja selventämään tulkintaa ja antavat viitteen keskimääräisestä karkeusasteesta kyseisellä alueella. Esimerkiksi samalla hiekkaiseksi merkityllä kohdalla voi vertikaalisesti esiintyä myös

17 6 jotain silttikerroksia ja mahdollisesti myös ohut sorainen välikerros, mutta kuitenkin pääasiassa kokonaisuus on hiekka. Samoin maaaineksessa voi myös olla joukossa kiviä. Moreenin/kalliopinnan ollessa epävarma/kairaamaton, käytetään tekstiä Mr/Ka, varmempana pidettävä kallio on merkitty tekstillä KA?. Harjun lievealueilla saattaa paikoin olla ohuelti savea, joka näkyy profiileissa huomattavana savikerroksen alapuolisten rakenteiden vaimenemisena. Savikerros ei itse erotu erillisenä rajapintana vaan se on tulkittava alapuolisten rakenteiden vaimenemisen perusteella. Ohut siltti tai savikerros ei välttämättä erotu porakonekairauksissa. 1.6 Tulkinnat: Hanko, Alue 2 Pohjavesitaso erottuu hiekkaisilla linjoilla kohtuullisen hyvin ja tällä laajalla alueella noin tasolla Pohja- (tai orsi-)vettä näyttää mahdollisesti pidättävän alueen moreenimaalajien lisäksi hyvin hienolta hiekalta tai siltiltä vaikuttava kerros alueen länsikulmassa, joka näkyy erityisesti linjoilla L01, L05 ja L06. Tilaaja käyttänee myös hydrogeologin asiantuntemusta tulosten arvioinnissa. Nyt tutkituilla linjoilla kallio on pääosin hyvin syvällä, yli 25m syvyydessä, tässä projektissa käytetyn kaluston ulottumattomissa. Ainoastaan alueen pohjoiskulmassa linjoilla L01, L02 ja L08 on tulkittavissa mahdollinen kallio, osin porakonekairauksin varmistettuna. Maa-ainekset ovat suhteellisen yhteneväiset tutkituilla linjoilla; aivan pinnassa on hiekkaa/silttistä hiekkaa ja sen alla vaihtelevasti hienompia ja karkeampia aineksia ja erilaisia moreeneja. Linjan L02 alussa on mahdollisesti pieni alue turvetta. Keskellä tutkittua aluetta, lähinnä linjoilla L03 ja L06 on maan pinnalla runsaasti isoja kiviä ja lohkareita. Kaikkia tulkintoja voidaan tarkentaa mahdollisten lisäreferenssikairausten ja pohjavesihavaintojen perusteella. Tutkaprofiilen tulkinnat ovat aina suuntaa-antavia, mutta tulkinnan tarkkuus luonnollisesti lisääntyy referenssikairauksia käyttämällä, nyt käytettävissä oli 9 kairauksen tulokset. Kalliopinnat on pyritty tulkitsemaan ylimpään mahdolliseen rajapintaan, joten kallio voi paikoin olla oleellisestikin tulkittua alempana. Moreenin ja kalliorajapinnan erottaminen on paikoin hyvin vaikeaa. Noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä KSE 2013-ehtoja. Tuusulassa Terho Mäkinen Toimitusjohtaja, maanmittausinsinööri (AMK) Geo-Work Infra Oy

18 KP KP KP KP23 16 KP KP KP KP KP Linja 8> Linja 4> GEO-WORK INFRA OY : m Linja 7> Linja 3> Linja 2> Linja 6> Linja 5> Linja 1>

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43 Rakennettavuusselvitys 0-3 PIIRUSTUKSET /1 Pohjatutkimuskartta 1: /2 Pohjatutkimusleikkaus 1-1 1:1000/1: /3 Pohjatutkimusleikkaus 2-2 1:1000/1: /4 Pohjatutkimusleikkaus 3-3 1:1000/1: /5 Pohjatutkimusleikkaus 4-4 1:1000/1: /6 Pohjatutkimusleikkaus 5-5 1:1000/1: /7 Pohjatutkimusleikkaus 6-6 1:1000/1: /8 Pohjatutkimusleikkaus 7-7 1:1000/1: /9 Pohjatutkimusleikkaus 8-8 1:1000/1: /10 Rakennettavuuskartta 1:3000

44

45 Koordinaatti-/ korkeusjärjestelmä ETRS-GK24/ N2000 K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juo sev a Pohjatutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Hanko 2 Leikkaus 1-1 1:1000/1:200 Hangon datakeskukset Ramboll Finland Oy Suunn.ala Työnro Tiedosto PL 25, Säterinkatu 6 GEO Espoo puh Piirustusnro Muutos 2 Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Pvm DI Outi Kettunen T.Widemark R. Kohonen Suunn. k n ro

47 Koordinaatti-/ korkeusjärjestelmä ETRS-GK24/ N2000 K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juo k sev a Pohjatutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Hanko 2 Leikkaus 3-3 1:1000/1:200 Hangon datakeskukset Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Ramboll Finland Oy Suunn.ala PL 25, Säterinkatu Espoo puh Piirustusnro Piirt. Työnro Tiedosto GEO Muutos Pvm DI Outi Kettunen T.Widemark R. Kohonen Suunn. n ro

48 Koordinaatti-/ korkeusjärjestelmä ETRS-GK24/ N2000 K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä ro Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juo k sev a Pohjatutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Hanko 2 Hangon datakeskukset Piirustuksen sisältö Mittakaava Leikkaus 4-4 1:1000/1:200 Ramboll Finland Oy Suunn.ala Työnro Tiedosto PL 25, Säterinkatu 6 GEO Espoo puh Piirustusnro Muutos Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Suunn. Pvm 5 DI Outi Kettunen T.Widemark R. Kohonen n

53