KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS"

Jyrki Hyttinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 9757 KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, Helsinki, Puh. (09) , Fax (09) Suomen Konsulttitoimistojen Liitto (SKOL) ry.n jäsen

SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1 2. Tutkimukset 1 3. Maaperäolosuhteet 1 4. Perustaminen 2 5. Routasuojaus ja salaojitus 3 6. Ulkoiset putkijohdot 4 PIIRUSTUKSET JA LIITTEET 9757.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1 2. Tutkimukset 1 3. Maaperäolosuhteet 1 4. Perustaminen 2 5. Routasuojaus ja salaojitus 3 6. Ulkoiset putkijohdot 4 PIIRUSTUKSET JA LIITTEET Leikkaukset A-A, B-B ja C-C 1: Leikkaukset D-D, E-E ja F-F 1: Leikkaukset G-G ja H-H 1: Leikkaukset I-I ja J-J 1: Tutkimuskartta 1: Maanäytteen tutkimustulokset St 1 Geotekniset piirustusmerkinnät

3 1(4) KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 1. YLEISTÄ Kirkkonummen kunnan toimeksiannosta olemme suorittaneet kartoituksen ja pohjatutkimuksen Kirkkonummella Veikkolan koulun alueella korttelissa 123. Pohjatutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää tontille suunnitellun koulurakennuksen laajennuksen perustamisolosuhteet. 2. TUTKIMUKSET Maastotöiden yhteydessä, joulukuussa 2000 on tonttialueella suoritettu kartoitus mittakaavaan 1:500 ja vaaitus maaston mukaan vaihtelevin välein. Maaperäolosuhteiden selvittämiseksi on alueella tehty painokairauksia d = 22 mm:n kairauskalustolla 33 pisteessä sekä otettu yksi maanäyte. Tutkimusta täydennettiin keväällä 2002, jolloin tehtiin 5 porakonekairausta ja asennettiin pohjavesiputki. Kartoitus- ja vaaitustulokset sekä tutkimuspisteiden sijainti ilmenee tutkimuskartasta Kairaustulokset on esitetty leikkauspiirustuksissa Maanäytteen tutkimustulokset on esitetty lomakkeessa Piirustuksissa käytettyjen geoteknisten merkintöjen selitykset ovat liitteessä St MAAPERÄOLOSUHTEET Tutkimusalue on harjumuodostuman reuna-alueella. Maanpinnan taso vaihtelee välillä +74, ,5. Maanpinta viettää loivasti lounaaseen. Tontin länsipuolisella harjualueella olevien vanhojen hiekkakuoppien pohjan taso on noin +65.

4 2(4) Tontin itäreunassa peruskallio on lähellä maanpintaa ja paikoin näkyvissä. Kalliopaljastumat ovat korkeimmillaan noin tasolla tontin itäpuolella. Suunnitellun väestösuojan alueella kalliopinta on todettu porakonekairauksin ja vaihtelee tasolla +69,0 +72,3. Pohjaveden pinta on suunnitellun väestösuojan alueella ollut tasolla +73,17. Pohjaveden havaintoputki on nyttemmin tuhounut. Tontin alue on pääosin rakennettua piha-aluetta, joka itäosastaan on tasattu noin 1 m alkuperäisen maanpinnan tason alapuolelle ja pohjois- sekä länsiosastaan likimain alkuperäisen maanpinnan tasoon. Maaperä on luonnontilaista tontin reunaalueilla. Rakennetulla piha-alueella pintakerroksena on rakennekerrokset ja luonnontilaisilla alueilla ohut humuskerros. Pintamaan ja rakennekerrosten alapuolella on tiiveydeltään vaihteleva hiekkainen kitkamaakerrostuma, johon kevyellä kalustolla tehdyt kairaukset ovat ulottuneet 1 6 metrin syvyyteen. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen, kiviseen kitkamaahan tai kallioon. Rakennusalueen maaperä on pääosin routimatonta hiekkaa. 4. PERUSTAMINEN Suunnitellut rakennukset voidaan perustaa maanvaraisten anturoiden varaan tiiviin kitkamaakerroksen päälle käyttäen maan geoteknisenä kantavuutena arvoa 0,25...0,30 MPa, joita vastaavat ylimmät perustamistasot on esitetty leikkauspiirustuksissa

5 3(4) Vaihtoehtoisesti perustaminen voidaan tehdä RIL laatuluokan II mukaisesti huolellisesti tiivistetyn murske- / sepelitäytön varaan käyttäen geoteknisenä kantavuutena arvoa 0,25 MPa. Ennen täytteen tekemistä poistetaan täytekerroksen alapuolelta kaikki humuspitoinen sekä löyhä maa-aines. Suunniteltu väestösuojaosa esitetään perustettavaksi kallion päälle tiivistetyn noin 200 mm:n paksuisen sora- tai murskepatjan varaan käyttäen geoteknisenä kantavuutena arvoa 0,3 MPa. Vaihtoehtoisesti perustaminen voidaan tehdä osittain suoraan kalliolle. Kiinteän ja vähärakoisen peruskallion geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää arvoa 3,0 MPa. Rakennusten alapohjat voidaan tehdä maanvaraisina. Rakennusten alta poistetaan huolellisesti kaikki humuspitoinen pintamaa. Maata vasten valettavan lattian alle tiivistetään vähintään 300 mm:n paksuinen vettä hyvin läpäisevä salaojituskerros. 5. ROUTASUOJAUS JA SALAOJITUS Maanvaraiset perustukset pakkaselle alttiissa osissa suositellaan ulotettavaksi roudattomaan syvyyteen tulevasta maanpinnasta tai maaperän routimattomuus on varmistettava näytteenotoin ja laboratoriokokein uudisrakennuksen eri kohdista. Vaihtoehtoisesti routasuojauksesta voidaan huolehtia lämpöeristyksellä. Roudaton perustamissyvyys lämpimän rakennuksen ulkoseinälinjoilla on 1,3 m ja ulkonurkissa 1,5 m. Kylmien rakenteiden roudaton perustamissyvyys ilman routasuojausta on 1,8 m.

4(4) Routasuojaus suunnitellaan VTT:n Yhdyskuntatekniikan laboratorion laatiman julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet mukaisesti.

6 4(4) Routasuojaus suunnitellaan VTT:n Yhdyskuntatekniikan laboratorion laatiman julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet mukaisesti. Maaperään imeytyvien vajovesien pois johtamiseksi on rakennukset salaojitettava niillä alueilla missä ei käytetä tuuletettua alapohjarakennetta. Väestösuojan alueella on varauduttava perusvesien pumppaamiseen. 6. ULKOISET PUTKIJOHDOT Ulkoiset putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisina tasauskerroksen välityksellä ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Helsingissä INSINÖÖRITOIMISTO POHJATEKNIIKKA OY Christer Sundman Heikki Sandström

Samankaltaiset tiedostot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111