Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.
|
|
- Toivo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja Peräseinäjoen Kalajärven altaiiia kesakuussa Arkistoraportti
2 1 Johdanto Patoturvallisuusohjeessa MMM:n julkaisuja sivulla 55 todetaan mm: "Erityisiä tarkkailtavia kohteita ovat lähteet, kosteat alueet, kasvillisuuden muutokset...", sekä "Suotovirtauksissa esiintyviä keskittymiä voidaan selvittää mm. maatutkan avulla". Veden määrä vaikuttaa sekä maaperän dielektrisyyteen että sähkönjohtavuuteen. Kosteusmuutoksia voidaan siis kartoittaa maatutkalla ja sähkönjohtavuutta luotaavilla menetelrni Uä. Sähkönjohtavuuden muutoksia voidaan tarkimmin mitata ja seurata galvaanisilla menetelmillä, kuten maavastusluotauksella. Sähkömagneettiset (EM-) sähkönjohtavuutta rnittaavat menetelmät ovat galvaanisiin menetelmiin verrattuna nopeita ja edullisia, mutta niiden tulkittavuus ei ole yhtä hyva. Suomen ympäris tökeskuksen (SYKE) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) välisissä neuvotteluissa päätettiin tutkia maatutkaluotauksen ja maavastusluotauksen sekä EMjohtavuusmittauksen yhteiskäyttöä patotutkimuksissa. Kohdealueiksi valittiin Peräseinäjoen Kalajärven ja Seinäjoen Kyrkösjärven altaiden padot (ks. liite 1). Kyseessä oli menetelmatestaus, eikä varsinainen padon kunnon tutkimukseen tehty toimeksianto. Tassa raportissa esitellään kesäkuussa 2001 tehtyjen geofysiikan mittausten tulokset. 2 Tutkimusmenetelmien kuvaus 2.1 Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus perustuu maaperässä tapahtuvien kosteusmuutosten tulostamiseen aikaskaalassa ja tämän tulosteen, maatutkaprofiilin, visuaaliseen tulkintaan. Heijastuksena havaittava rajapinta tarkoittaa, että maaperässä on kosteuden rajapin ta. Jos tutka-aalto vaimenee osaila maatutkaprofiilia nopeasti maaperä on ympäristöään johtavampaa. Paikallinen voimakas tutka-aailon vaimeneminen tarkoittaa yleensä sitä, että maaaineksen savifraktion pitoisuus on ympäristöab korkeampi. Tassa tutkimuksessa käytettiin GSSI:n SIR-2 keskusyksikköä sekä 80 MHz:n lähetinvastaanotin antennia. Menetelmä vastasi Geo-Workin vuonna 1996 tekemiä maatutkaluotauksia. Silloin tehdyt maatutkaluotaukset olivat onnistuneet hyvin. Koska maatutkaluotauksella on luonnon maissa hyva toistettavuus, voitiin olettaa, että mahdolliset viidessä vuodessa tapahtuneet muutokset voidaan todeta.
3 2.2 Maavastusluotaus Maavastusluotaus on galvaaninen mittausmenetelmä, jossa herätesignaali, eli matalataajuinen vaihtovirta, johdetaan maahan maadoitettujen metailielektrodien kautta. Lähetinvirran synnyttämä potentiaaliero mitataan niinikään maadoitettujen elektrodien Käytännössä mittaus tapahtuu niin että maadoitetaan joukko elektrodeja tasavälein suoraan linjaan. Tassa tutkimuksessa käytettiin neljää 14 elektrodin kaapelia. Perusasetus käsittää 56 maadoitusta, eli yhdellä asetuksella, kun bytetään 5 metrin elektrodivaliä, mitataan 275 metrin pituinen linja. Mittausta voidaan jatkaa siirtämällä 14 elektrodia linjan alusta linjan loppuun, eikä linjan pituus ole näin rajoitettu kaapelin pituuteen. Yhdessä 56 elektrodin levityksessä laitteisto mittaa automaattisesti kaikki toisistaan riippumattomat Wenner-konfiguraation mukaiset lähetin-vastaanotin-maadoitukset, kaikkiaan 495 vastuslukemaa. Mittaukset tehtiin Wenner-konfiguraatiolla ja 3 metrin elektrodivälillä (a=3 m). Syvyysulottuvuus on noin 30 metriä. Mittauslinjoja ei vaaittu, vaan korkeusvaihtelut arvioitiin. Varsinainen tulos - sähkönjohtavuuden vaihtelu mittauslinjan suuntaisessa leikkauksessa - saadaan optimoimalla se teoreettinen sähkönjohtavuusmal.ii, joka tarkimmin selittää mittaustuloksen (=mittausdatan 2D inversio). 2D inversio-ohjelma olettaa että sähkönjohtavuus on kaikissa linjaa vastaan kohtisuorissa leikkauksissa sama kuin itse linjalla. Tämän takia, jos mahdollista, mittauslinja pyritään asettamaan kohtisuoraan geologisia rakenteita vastaa. Viiden metrin elektrodivälillä ja kahden hengen mittaryhmälla mittaus etenee nykyisellä laitteistolla (AGYSting) noin 500 metria päivässä. Sähkönjohtokykyä kuvataan yleisesti kahdella vaihtoehtoisella ominaisvakiolla, sähkönjohtavuudella ja ominaisvastuksella: 1 Ominaissuure 1 symboli 1 laatu lyhenne 1 l Sähkönjohtavuus Orninaisvastus u P Siemenslmetri Ohmimetri Sdhkönjohtavuus on ominaisvastuksen käänteisluku, a = llp Slm Ohmm, Qm Kiinteällä, lyhyellä (d 5 5 m) kelavalill21 tehdyt EM-mittaukset ovat nopeita ja edullisia, mutta tuloksen tukittavuus on vastusluotausta heikompi. Mittaukset sopivat maankamaran pintakerroksen (1-5 m) sähkönjohtavuuden kartoittamiseen ja haudattujen metallirakenteiden paikallistamiseen. Tassa tutkimuksessa oli käytössä monitaajuinen ( 0,3-12 khz) GEM300, jonka kelaväli on kiinteä 1.9 metriä. Mittaus tehtiin 10 metrin pistevälillä.
4 3 Tulokset 3.1 Kyrkösjarvi 1 (M ) Kyrkösjärven ensimmäinen kohde oli altaan padon lounaisosassa noin paalujen valissa. Alueella on havaittu lievää suotoveden lisaantymista. Aiempaa maatutkaluotaustulosta ei ole kaytettävissa. Maatutkaluotauksissa tehtiin kolme noin 500 m pitkää linjaa. Kaksi linjaa tehtiin padon päältä 300 ja 450 ns kuunteluajoiiia, jotka vastaavat kuivassa hiekassa 20 ja 30 metrin syvyysulottuvuu tta. Vedellä kyllastyneessä maassa vastaavat arvot ovat 8 ja 12 metria. Yksi linja ajettiin huoltotietä pitkin 300 ns kuunteluajalla. Maatutkaluotauksen perusteella patomateriaali ei sisällä hienoainesmateriaalia. Tutkasignaalin tunkeutuminen on hyvä koko mittausvälillä. Tutkasignaalin vaimeneminen huoltotieliä ajettaessa oli selvästi voimakkaampaa, mikä viittaa siihen, etta huoltotien rakenteissa on käytetty johtavampaa maa-ainesta tai tietä on suolattu. Tulkinnan perusteella kailion pinta vaihtelee ns välillä. Jos patomateriaalin keskimääraiseksi dielektrisyydeksi oletetaan 17, kaliion pinta vaihtelee 5,5-11 metrin valissa. Maatutkaprofiileiiia on nähtävissä selviä yhtenäisiä rajapintoja. Rakennekuvan perusteella kyse on varsinaisen patorakenteen ja pohjamaan välinen raja. Maatutkaluotauksen perusteella noin kohdilla P ja P m on kalliossa voimakas heijastava rajapinta (kuvat 1 ja 3). On syytä epäillä, että kyseessä on vedellä täyttyneet laajahkot 5-10 m leveät rikkoontuneet tai voimakkaasti rakoiiieet kallioosueet. Paikassa P P m - (kuvat 1 ja 2) kalliossa on syvä painanne. Paikassa P m - P m kaliio on rakoillutta (kuva 2), mutta ei rikkonaista. Maavastusluotaus tehtiin aivan padon juurella tien ja padon välissä, välillä P P ( ). Maatutkaluotauksissa havaittu rikkoontunut kalliovyöhyke nakyy myös maa-vastusluotaustuloksissa paikassa (kuva 4). Pystynasentoisen johtavuusanomalian leveys metriä ja ominaisvastus 1000 Ohmm luokkaa. Maatutkaluotauksella paikannettu kaliiopainanne näkyy vastusluotaustuloksissa paikassa Maatutkaluotauksessa havaittu rakoillut kallio-osa ei maavastusluotauksessa erotu ympäristöstään. Vastusluotauksen mukaan kaliiopinnan syvyys on linjan aiku- ja keskiosilla, noin lukemaan asti, 6-7 metriä, ja lukeman paikkeilla hieman enemmän. Pohjaveden pinta on linjan keskiosissa noin 1.5 metrin syvyydessä, linjan paissa hieman syvemmällä. (ero johtuu siitä linjaa ei vaaittu, eikä tulokseen ole tehty topografiakorjausta). Välillä kaiiio vaikuttaa hyvin ehjältä. Sen sijaan linjan loppuosassa ominaisvastus on matalampi ( Ohrnrn) ja kallio mahdollisesti rikkonaisempaa.
5 '?!S!PJ88ui!y!l ieno innnl ie)snej!ey eenie)ueyiie) ueuill -ui 0'6!~a BIIWJ~~~~S su gp mw uo ie)u!d uo!lley -ui S'L u!ou seisen yy!ui 'su 001 gllspws nnunnw snelsoy u!lee!~eleuioied 00~d qlepqoy -=s!~eeue$euioaed gssy~yui ui 9'1 el essen!ny ui o'& seisen gy!~ 'u!elgn su op aeno 1gl~Aci ueunej ueu~uiese~ -ueeeylen wseqeund eens\si»( snnyyeui!on uap!qse[!a~ 'w!else!!eq elo!a ess!enle ep!uiuinl -esonyle 1 ue[u!l uoped uehi~[sgy~ay -1 enny I-
6
7
8 nuva 4. Linja 1. virlinaisvauiusit;isnaus iriiwu), scinajvm, hyr~uujarvi. wennerkonfiguraatio, a=3 metriä. Kuvassa olevat koordinaatit ovat paikallisia padolia kiytettyjä matkalukemia. Karttakoordinaatit: kl , linjan alku X= , Y= , linjan loppu X= , Y= Linja mitattiin padon juurella, tien ja padon välissä. Padon päältä tehty EM-johtavuuskartoitus ei rekisteröinyt anomalioita. Padon juurella tehdyissä mittauksissa on kaksi anornaalista kohtaa (kuva 5). Piste 220 on sala- tai suotooja. Voimakas anomalia (maaperän sähkönjohtavuus on selvästi poikkeava) on kohdassa 30 (99.70 vastusluotauskuvissa). Koska anornalia on kapea-alainen, voimakas ja lähellä pintaa oleva johtavuuspoikkearna ja jossa maaperän resistiivisyys nousee, on todennäköistä, että ko. anomaiia johtuu salaojasta tai rakennemateriaaiista (esim. injektointiaineesta). Kyrkösjärvi, GEM300, 1,5 khz Kuva 5. Kyrkösjärven ensimmäinen mittaus paikassa P100 - P97. Padon pinnalla näkyy pisteessä 20 pysäköidyt autot. Padon juurelta tehdyissä mittauksissa kyse on todennäköisesti salaojaputkesta tai metallisesta kappaleesta.
9 3.2 Kyrkösjarvi 2 (kl ) Kyrkösjärven kohteella 2 mitattiin maatutkalla väli P19 - P25, maavastusluotaukselia 300 m väliltä P P24.95 ja EM-laitteistolla P22 - P25. Maatutkaluotaus tehtiin vain padon päällä 300 ja 450 ns kuunteluajoilia. Maavastusluotaus tehtiin padon juurella noin 10 metriä padosta ja EM-mittaukset padon päältä ja juurella. Maatutkaluotaustulos ei eroa aikaisemmin tehdystä mittauksesta. Tulos sinänsä on hyva. Signaalin tunkeutuvuus riittää koko tutkatulta linjalta kallioon. Välilka P19 - P22,5 kallion pinta on tasaisesti laskeva, eikä kallion sisiiltä tule heijasteita eli kallio on ehjää. Välillä P22,5 - P24 kalliossa on syvä kuoppa (kuva 6). Kaiiio nousee taas lähelle pintaa pisteellä P24. Pisteessä P23,85 on havaittavissa pysty, koko profiilin leikkaava, heijaste, joka on havaittu myös aiemmassa maatutkaluotauksessa. Kysymyksessä on ilmeisesti putki. Vastaavia heijasteita on myös pisteissä P23,40 ja 60 sekä P24,40,50 ja 75. Pisteen P23,85 vieressä on kalliossa havaittavissa selvä heijaste, mikä on niin ikään näkynyt myös aikaisemmassa tutkauksessa. Kuva 6. Kyrkösjärvi 2, maatutkaluotaustulos välillä P23 - P24.5. Signaalin tunkeutuvuus on hyva. Kallion pinta on aivan maatutkaprofiilin alareunassa pisteellä P23 ja nousee lähelie pintaa kohdassa P24,l. Myös maavastusluotauksessa kallion pinta laskee pisteeltä P24.00 alenevien paalulukemien suuntaan (kuva 7). (Tulokseen on tehty topografiakorjaus, mutta se perustuu silmämääräiseen arvioon). Pisteen paikkeilla kaiiiopinna syvyys on 5-7 metriä, linjan alkupäässä enemmän. Pohjaveden pinnan syvyys linjan alkupäässä on pari metriä. Huomiota kiinnittää kallion johtavuusanomalia pisteen kohdalla, mutta on huomattava että linjan alkupäässä kallion johtavuus (ominaisvastus noin 3000 Ohmrn) on sama luokkaa kuin pisteellä Vaikka tämän kohdan ominaisvastus on ympäristöään 10 kertaa
10 pienempi, ei se ole kalliolle epätyypillinen. Linjan alkuosassa pisteeiie asti kallion orninaisvastus on luokkaa, mikä voi indikoida heikkoa rakoilua. Etasyys (ml - m=f8m- Kuva 7. Linja 2. Ominaisvastusleikkaus (2D malli), Ihajoki, Kyrkosjärvi. Wenner- konfiguraatio, a=3 metriä. Kuvassa olevat hrdinsratit ovat paiksillisia padolla käytettyjä matkalukemia. Karttakoordinaatit: kl linjan alku (vasen) X= , Y= , linjan loppu (oikea) X= , Y= Linja mitattiin padon juurella, noin 20 metriä padosta. EM-mittauksissa padon päailä tehdyssa mittauksessa muutokset olivat pelkkaa kohinaa. Sen sijaan padon juurella oli kaksi selvää anoiaaliaa pisteissä 120 (P22+120m) ja 240 (P22+240m) (kuva 8). Kohdan 240 anomalide ei Bydy selitystä. Kaiiio oli nakyvissä väliiiia Kohdassa 260 oli kaivo. Jos BLaiw1Ee johtaa putkia padon ja kallion leikkauskohdasta, se selittaisi havainnon. Heibmpi momaliai kohdassa 120 osuu yhteen maavastusluotauksen sen pisteen kanssa, missi4 hyvin sähmä johtava kerros tulee pintaan. Täliä mittausalueeiia rnaatutkaluotaus toimi hyvin, mutta sen tuloksen perusteella ongelmakohtaa ei voi paikantaa. EM-mi ttauksissa oli kaksi anomaliaa, mutta niiden merkityksestä ei voida olla varmoja. Maavastusluotauksella löytyi selvä vettynyt kerros ja kalliomahdollinen ruhje.
11 Kalajarvi, GEM300,1,5 khz, P22 - P I Kuva 8. Kyrkösjärven mittausväli P22 - P25. Padon pinnalta tehdyissä mittauksissa on pelwaä kohinaa, mutta padon juurella näkyy selvät ympäristöään resistiivisemrnät kohteet paikoissa P ja P Kalajarvi (kl ) Kalajärven kohteella mitattiin maatutkalla väii P61 - P72, maavastus-luotauksella P P68,90 ja EM-laitteistolla P65 - P68 sekä P61 - P64. Maatutkaluotaus tehtiin vain padon päällä 300 ja 450 ns kuunteluajoilla. Vastusluotaus tehtiin padon juurella metrin päässä padosta ja EM-mittaukset padon päältä ja juurella P65 - P68. Linja P61 - P64 mitattiin vain päältä. Maatutkaluotaustulos on selväpiirteinen eikä eroa aiemmasta tutkauksesta. Tutkatuloksen perusteella ei voida osoittaa padossa tapahtuneen muutoksia. Kallion pinta on selvästi havaittavissa koko tutkatulta osuudelta (kuvat 9,10 ja 11). Väiiiiä P61 - P67 kailiopinnan topografiassa on suurehkoja muutoksia, mutta mittausalueen loppuosa on rauhallisempi. Linjan alussa P61 - P62 on kalliossa havaittavissa selvä voimakas rajapinta (kuva 9). Se on todennäköisesti iso vesitäytteinen rako, joka päättyy rikkoutuneeseen kallioosueeseen. Samalla kohtaan läheilä pintaa ollut kallio tipahtaa noin kolme metriä. Kohdassa P6350 on syvä kailiopainanne. Kallion tipahtaa 300 ns tulosteen ulkopuoleile, mutta on näkyvissä 450 ns tulosteessa (kuva 10). Täilä kohtaa kalliossa on selvää rakoilua. Jo aiemmassa tutkauksessa havaittu voirnakas vaimeneminen kohdassa P65,75 toistui myös tässä mittauksessa.
12 Kuva 9. Kalajärvi, maatutkaluotaus. Kaiiion pinnan vaihtelut ovat selvästi näkyvissä. Linjan alussa on voimakas kallion sisäinen rajapinta 1. vesitäytteinen rako. Selvät rakopinnat on nähtävillä myös kohdissa P63 ja P64. Kuva 10. Kalajärvi, maatutkaluotaus. Kallion yiäpinta näkyy selvästi koko tulostusvälilia 1. patoaines ei sisäiiä huomattavia määriä sähkönjohtokykya lisääväa savifraktiota.
13 Kuva 1 1. Kalajiirvi, maatutkaluotaus. Kaiiion rajapinta on edelleen selvästi näkyvillä. Padon- ja kaiiion yläpintojen välissä on havaittavissa rakennemateriaallin kerroksellisuu tta. EM-tuloksista padon pinnalta tehdyissä mittauksissa koko mittaustulos on huojunnan rajoissa lukuun ottamatta mittauspisteen vieressä ollutta autoa ja ohitettua porttia. Padon juurella tehdyissa mittauksissa on selvä resistiivinen anomaalinen kohta välillä P67,2 - P67,80 (kuva 12). Lisääntynyt maaperän resistiivisyys tarkoittaa, että tässä kohdassa on selvästi ympäristöä kuivempaa maa-ainesta tai rakennusmateriaalia. 250 Kalajanri, GEM 300,1,5 khz E 100 I Kuva 12. Kalajärven EM-mittaukset väiiiiä P65 - P68. Padon päällä mitatut arvot osoittavat, että materiaalissa ei ole eroja pituussuunnassa. Pisteen 100 anomalia johtuu pysäköidystä autosta. Padon juurella tehdyssä mittauksessa näkyy ympäristöstään poikkeava kuiva osue välillä
14 Ominaisvastussektion perusteella kallion rakenne tai laatu vaihtelee koko mitatun linjan pituudella. Katkoskohdat, siis kohdat jossa koskea ominaisvastuksen kerron katkeaa, kuten 68.00, 67.49, 66.60, ovat potentiaalisia kallion rikkonaisuuskohtia, kuva 13). Linjan alussa on (kysymysmerkillä varustettu) johtavuusanomalia, joka voi johtua linjan sivulla olevasta hyvin sahköa johtavasta alueesta eikä välttämättä kuvaa kallion ominaisuuksia itse Linjan kohdalla. Linja päättyy soramontun lähelle. Tällä kohtaa kaliiopinta on mahdollisesti ympäristöään syvemmällä. Padossa maatutkasignaalia voimakkaasti vaimentava kohta osuu yhteen maavastusluotauksen johteen kanssa. Kuitenkin maatutkasignaali vaimenee pinnasta alkaen ja maavastusluotauksella tukittu johde on noin 10 m syvyydessä. Ero voi johtua siitä että vastusluotauslinja sijaitsee noin 20 metriä padosta. (syy voi olla myös siinä että vastusluotauksen johtavuusanomaiia aiheutuu lähellä pintaa (lähellä patoa?) olevasta hyvin sahköa johtavasta kerroksesta, joka sijaitsee - ei mittauslinjalla, vaan metriä sivussa iinjasta. Kyseessä on ns. 3D-efekti, jota ei nyt kdytetyllä 2D-luotaukseila ja 2D-tulkinnalla pystytä maiiittamaan). Kallion voimakas topografiavaihtelu, joka on myös kairauksilla todennettu, havaitaan molemmissa profiileissa. Maatutkaluotauksella ei, profiilin alkua lukuun ottamatta, havaita oleellisia riskitekijöitä. Valitettavasti maavastusluotausta ei tehty väliltä P61 - P62. Sen sijaan sekä maavastusluotauksessa että EM-mittauksissa on kaksi anomaalista kohtaa välillä P P ~-:z:i ~ m. ~ ~ ~ ~ s ( ~ ~. ~ ~ n ~ ~ m m ~ a r m n * a m u m ~ u u a m --u m B Fl" I.I U im Etasyys (ml - II - ""' b : o-&&~&uo,~yruauw~c;osair;.m;,&firr;i&r;u&yi&&ol-,, m. --r.u I.m8LDI.,.BSPI -*,d:iyu -2- m w U I P 1 Kuva 13. Linja 3. Orninaisvastusleikkaus (2D malli), Peräseinäjoki, Kalajärvi. Wennerkonfiguraatio, a=3 metriä. Kuvassa olevat koordinaatit ovat paikallisia padolla käytettyjä matkalukemia. Karttakoordinaatit: k , Linjan alku (vasen) X= , Y= , linjan loppu (oikea) X= , Y= Linja mitattiin padon juurella, noin 20 metriä padosta... -1
15 4 Yhteenveto Vanhoja ja uusia maatutkauksia verrattaessa ei kohdealueilla havaittu muutoksia. Toistettavuus oli niin hyvä, että maatutkausta sinänsä voi tämän tutkimuksen perusteella kayttaa patorakenteiden tilan seurantaan. Tamän tutkimuksen perusteella maatutkaluotaukselia voi kartoittaa padon paksuutta, rakenteita tai muutoksia aiempiin tutkaustuloksiin nähden. Vaikkakin maatutkatuloksessa nähdään anomaalisia, vaarallisiksi tai haitallisiksi tuikittavia kohteita, ei maatutkatuloksen perusteella voi yksiselitteisesti ratkaista, onko profiilin anomaalinen kohta todellinen riskitekijä patoturvaliisuudelle. Anomaalisia kohteita ovat nopeat kallion tason muutokset, kaliion rakoilu ja kallioheijasteet. Maatutkaluotausta täydentämään sopivat testatut maavastusluotaus ja EM-mittaukset. Maatutkaluotauksen suurin etu on sen nopeus. Sillä voidaan nopeasti kartoittaa mahdolliset ongelmakohdat. EM-mittaukset etenevät kävelyvauhtia. Tamän tutkimuksen perusteella ei kiinteän, lyhyen kelavälin EM-laitteita kannata kayttaa patojen kartoittamiseen. Yleensäkin niiden tulosten tuikinta on suuntaa antavaa. Maavastusluotaustuloksen tulos on käytetyistä mittauksista parhaiten tulkittavissa. Jos maavastusluotauksen tulos tutkakuvan mukaan rikkonaisessa tai rakoiiieessa kohdassa antaa korkeita ominaisvastusarvoja, vuotoa sitä kautta ei tapahdu. Painvastaisessa tapauksessa yksittäinen maavastusluotauslinja ei ole kuitenkaan riittävä, vaan se tarvitsee rinnakkaisia mittausiinjoja. Koska maavastusluotaus on tässä tutkimuksessa selvästi hitain ja kaliein, mutta tulkittavin, on sen käyttö keskitettävä muiden menetelmien osoittamille paikoille. Kaikessa geofysikaalisessa tulkinnassa lopputuloksessa on epävarmuustekijöitä. Patotutkimuksissa ri kkonaisuus on aina varmistettava kairaamalla. Geofysi ikalla voidaan rajata ongelma-aluetta ja sukea terveet kohdat pois ja näin vähentää kairauksen tarvetta sekä kohdistaa kairaukset oikeisiin paikkoihin.
16 Liite 1. Ominaisvastuslinjojen sijainti
17 Liite 2. Linjan 1 lähialueen aerosähköinen ja magneettinen kartta
18 Liite 3. Linjan 2 lähialueen aerosähköinen ja magneettinen kartta
19
IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotMAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA
1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotOTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotMAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus
1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Majvik, Metrolinjaus TJM201313/22.4.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATUTKALUOTAUS:
LisätiedotMAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012
MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotISO-HENNA, ORIMATTILA
MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI ISO-HENNA, ORIMATTILA TJM201332/18.11.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on
Lisätiedot5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta
Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTerrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.
Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.2016 Raffinaattialtaan padon yhteenveto 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 1 1.1 Padon mitat 1 1.2 Patoluokitus 1 2 TARKKAILU-
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotAGIISting vastusluotauslaitteiston ja IPR-12 IP-laitteiston testi meren jäällä talvella 1999
1 ARKISTOKAPPALE 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Eteliisuomen aluetoimisto Q16.2/2000/1 Heikki Vanhala ja Jukka Lehtimaki Työraportti 1.2.2000 AGIISting
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset. Sijainti 1:400 000. Eero Sandqren/?HM 8.10.1982
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/?HM 8.10.1982 Raahen Laivakankaan geofysiikan tutkimukset Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Lin joitus P Jämbäckin vuonna 1980 lähettämä Au-pitoinen, 14 ppm,
Lisätiedot3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
Lisätiedot3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa
3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotPATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM
Prosessivesialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: Prosessivesiallas PVM 10.6.2016 Prosessivesialtaan padon yhteenveto 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 1 1.1 Padon mitat 1 1.2 Patoluokitus
LisätiedotTiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen
Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina
LisätiedotYleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotUudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy
Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotVELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotGeofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa
1 Astrock Oy Arto Julkunen Kaikutie 1, PL 101 99600 Sodankylä www.astrock.com email: arto.julkunen@astrock.com Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa Useimmissa kuvissa viitataan kirjan 'Peltoniemi,
LisätiedotKESKI-LAPIN VIHREÄKIVIVYOHYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALI- SET TUTKIMUKSET VUONNA tama oli kilometria. Mittauksissa
Q 19/2743/1988/1 Koskee: 2734 2744 3712 3721 Kittilä Eija Hyvönen 29.1.1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Työraportti KESKI-LAPIN VIHREÄKIVIVYOHYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALI- SET TUTKIMUKSET
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotMAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Latikkakangas ja Ristiharju Parkano
1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Latikkakangas ja Ristiharju Parkano LKK09/10.10.2016 Geo-Work Oy leevi.koponen@geo-work.com tel. +358 (0)400 302 583 Heinäpellontie 25, 00700 Helsinki 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotJohdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3
SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset
LisätiedotHämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO/MIV Espoo 97/2016 Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Hanna Leväniemi, Sari Grönholm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 97/2016 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotVastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005
ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotPAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi
Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotIP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/1244/2008/66 20.11.2008 Espoo IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval
Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun
LisätiedotTerrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset PLS -tasausaltaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.
PLS -tasausaltaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.2016 PLS -tasausaltaan padon yhteenveto 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 1 1.1 Padon mitat 1 1.2 Patoluokitus 1 2 TARKKAILU-
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/
Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotKäyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)
KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOF YSI~LZSET MALMINETSINTATUTKIMUKSET
7,. Q 19/4522/199511 KUUSAMO Kouvervaara Pertti Turunen 13.10.1995 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti GEOF YSI~LZSET MALMINETSINTATUTKIMUKSET KUUSAMON KOUVERVAARASSA VUOSINA
LisätiedotPEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys
LisätiedotLIITE 4. Viistokaikuluotaus.
LIITE 4 Viistokaikuluotaus. 1 (9) SIIKAJOKI VARESSÄIKÄN TUULIPUISTO VIISTOKAIKULUOTAUSRAPORTTI 1. Johdantoa Intercon-Energy Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Siikajoen edustan merialueelle. Vaihtoehdossa
LisätiedotFortum Fiksu Sisä- ja ulkolämpötilamittarit Käyttöohjeet
Fortum Fiksu Sisä- ja ulkolämpötilamittarit Käyttöohjeet 1 Lämpötilamittarit Fortum Fiksu -järjestelmään kytkettävä paristokäyttöinen lämpötilamittari mittaa lämpötilaa ja lähettää tiedot langattomasti
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotArab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein
MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotMikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006
Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN
LisätiedotKosteuskartoituksen mittauspöytäkirja
Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotOUTOKUMPU OY 040/2341 12/~~/83
Q OUTOKUMPU OY 040/234 2/~~/83 0 K MALMINETSINTX Eero Sandgren/PHM 25..984 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 98 JA 983 Reisjarvi, Tiaskuru 234 2 Sijainti :400 000 Lähtökohta Kesän 983 aikana tutkimuskohteella
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
Lisätiedot