Suomessa äitiyshuollon seulontaperiaatteet
|
|
- Väinö Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seulonnat Äitiyshuollon seulonnan mahdollisuudet ja ongelmat Vilho Hiilesmaa ja Riitta Salonen Suuri osa äitiyshuollosta on oireettomiin raskaana oleviin naisiin kohdistuvaa seulontaa. Perinteisiä neuvolatarkastuksia ei kuitenkaan mielletä»seulonnaksi» siinä kuin joitakin uudempia toimintoja, kuten kaikukuvauksia. Neuvolatoiminta tähtää siihen, että raskaus ja synnytys sujuisivat äidin ja syntyvän lapsen kannalta mahdollisimman hyvin. Sikiötutkimuksien avulla voidaan diagnosoida kehityshäiriöitä, joihin yleensä ei ole parantavaa hoitoa, niin aikaisessa raskauden vaiheessa, että raskaus on vielä mahdollista keskeyttää, jos vanhemmat niin haluavat. Suomessa äitiyshuollon seulontaperiaatteet olivat melko yhtenäiset kautta maan, kunnes lääkintöhallituksen ohjaus poistui. Kunnille tuli valta päättää raskaana oleville tarjottavista seulontatutkimuksista. Tämä johti melkoiseen kirjavuuteen erityisesti sikiöseulontojen tarjonnassa. Stakesin tuore opas»seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, suositukset 1999» pyrkii antamaan näyttöön perustuvia ohjeita terveydenhuollon päätöksentekoon ja osaltaan auttamaan seulontakäytäntöjen yhtenäistämisessä. Monet neuvolan tutkimuksista (mm. raskaustoksemian ja anti-d-immunisaation etsintä) on otettu käyttöön ennen kuin seulontojen vaikuttavuutta ryhdyttiin kriittisesti tutkimaan tehokkuuslukujen valossa. Näiden vaikuttavuustutkimusten järjestäminen jälkikäteen on vaikeaa. Sen sijaan uusien seulontojen aloittamisessa tulee olla kriittinen, ennen kuin niiden vaikuttavuus on selkeästi todettu. Kokemus on osoittanut, että myöhemmin tehottomaksi osoitettujenkin seulontojen lopettaminen on vaikeaa. Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen merkitys Osalla nuorista äideistä ei ole ennen raskautta ollut merkittävää kontaktia terveydenhuoltojärjestelmään sitten kouluvuosien. Anamneesin selvittäminen raskauden alussa on tärkeä valikoimattomaan naisväestöön kohdistuva seulontamenetelmä, jolla kartoitetaan odottavan äidin elämäntapoja, kroonisia sairauksia ja aikaisempien raskauksien ongelmia. Raskaudenaikaisen tupakoinnin ja alkoholinkäytön haitoista keskusteleminen mahdollistaa raskauden ennusteen parantamisen ja vaikuttaa myös äidin terveydentilaan pidemmälläkin aikavälillä. Tupakoinnin lopettamiseen tähtäävät ohjelmat vähentävät äitien tupakointia, lasten pienipainoisuutta ja ennenaikaisuutta. (Lumley ym. 2000). Tavallisen kliinisen tutkimuksen teko raskauden aikana on yksinkertaista tekniikkaa hyödyntävää seulontaa, jonka arvo lienee melkoinen, mutta sitä on vain osittain arvioitu tieteelliseen näyttöön perustuvin menetelmin. Suomessa kohdun kliininen tutkimus osataan tehdä hyvin. Kohdun palpaatiolla löytyy huomattava osa 880 Duodecim 2000; 116: V. Hiilesmaa ja R. Salonen
2 oireettomista raskauskomplikaatioista, mm. lapsiveden määrän tai sikiön koon poikkeavuuden perusteella. Kohdun korkeuden määrittäminen mittanauhalla täydentää palpaatiota, mutta sen antamasta lisähyödystä ei ole objektiivista näyttöä (Neilson 2000). Näillä perinteisillä menetelmillä löytyy noin 50 % hoitoa vaativista kohdun yli- ja alikasvua aiheuttavista häiriöistä. Puolet palpaatiolla ja mittanauhalla poikkeavan kokoisiksi tulkituista kohduista osoittautuu kuitenkin normaaleiksi. Rutiinimaisista 24. rakausviikon jälkeen pienen riskin väestössä tehtävistä kaikututkimuksista ei ole todettu hyötyä äidin tai lapsen kannalta (Bricker ja Neilson 2000). Raskaustoksemian etsintä Raskaushypertensio (pregnancy-induced hypertonia, PIH) tarkoittaa raskauden aiheuttamaa verenpaineen nousua. Kun siihen liittyy valkuaisvirtsaisuutta, puhutaan pre-eklampsiasta. Vaikeaa pre-eklampsiaa esiintyy noin 1 %:ssa raskauksista, ja se oli aikanaan tärkeimpiä äitija perinataalikuolleisuuden aiheuttajia. Säännöllisen verenpainemittauksen ja virtsan valkuaisen tutkimisen avulla raskaustoksemiatapaukset saadaan esiin neuvolassa. Taudissahan ei useinkaan esiinny merkittäviä varhaisoireita, joten systemaattinen seulonta on välttämätöntä. Samoin kuin verenpainetaudissa yleensäkin poikkeavan korkean paineen määritteleminen raskauden aikana on vaikeaa, koska ero terveen ja sairaan välillä ei ole selkeä. Monet järjestöt ovat antaneet siitä suosituksia, mutta todelliseen konsensukseen ei ole päästy (Steer 1999). Käytetyin määritelmä kohonneelle verenpaineelle on systolinen paine 140 mmhg tai diastolinen 90, kahdesti yli kuuden tunnin välein mitattuna. Verenpaine katsotaan kohonneeksi myös, jos systolinen paine on 30 mmhg tai diastolinen 15 mmhg yli alkuraskauden tason (Viisainen 1999). Näitä raja-arvoja käytettäessä raskaana olevista huomattavalla osalla on»kohonnut» verenpaine. Kun sovelsimme edellä mainittuja neljää kriteeriä 854 valikoimattoman uusmaalaisen naisen aineistoon, 33 % täytti jonkin niistä. Verenpaineen nousu ei näytä huonontavan raskauden ennustetta, kun verenpaine pysyy arvon 140/90 mmhg alapuolella (North ym. 1999), joten yksinomaan sitä ei ole syytä käyttää. Virtsan albumiini tutkitaan yleensä toistakymmentä kertaa raskauden aikana eli käytännössä jokaisella neuvolakäynnillä. Valkuaisvirtsaisuus ilman kohonnutta verenpainetta voi olla merkki mm. virtsatieinfektiosta, ja löydös on syytä tarkentaa virtsan perustutkimuksilla ja bakteeriviljelyllä. Joskus valkuaisvirtsaisuus johtuu vain alentuneesta munuaiskynnyksestä, jolla ei ole kliinistä merkitystä. Valkuaisvirtsaisuuden tutkimista vaikeuttavat käytetyn liuskatestin liiallinen herkkyys ja vähäisen värinmuutoksen silmämääräisen tulkinnan hankaluus. Virheelliset löydökset ovat yleensä vääriä positiivisia. (Halligan ym. 1999). Vääriä negatiivisia tuloksia ei juuri esiinny, ellei virtsa ole tavattoman laimeaa. Positiivinen liuskatestitulos on syytä varmistaa virtsan proteiinierityksen kvantitatiivisella määrityksellä, jolloin proteinurian raja-arvona pidetään eritystä 0.3 g/vrk. Valkuaisvirtsaisuuden ilmaantuminen verenpaineen ollessa koholla merkitsee pre-eklampsiadiagnoosia. Se vaatii lähettämistä sairaalan poliklinikkaan ja usein osastolle ottamista. Raskaustoksemian seulonnan tehokkuuden arviointia vaikeuttaa se, että seulonta- ja taudinmäärityskriteerit ovat samat. Raskausdiabeteksen seulonta Raskausdiabetesseulonnan tarkoituksena on löytää äidit, joilla on poikkeavan suuri verenglukoosiarvo raskauden aikana. Erityisen tärkeä on se ryhmä, joka tarvitsee insuliinihoitoa (Whiten luokka A/B), koska siinä esiintyy makrosomiaa ja lisääntynyttä perinataalikuolleisuutta (Khandelwal ym. 1999, Kjos ja Buchanan 1999). Seulonnalle on näin ollen hyvät perustelut. Taulukko 1. Kahden tunnin sokerirasituksen aiheet. Glukoosia virtsassa (yksikin kerta) Ylipaino, painoindeksi 25 ennen raskautta Aiempi lapsi painanut yli g Ikä 40 vuotta Iso sikiö, painoarvio 2 SD Äitiyshuollon seulonnan mahdollisuudet ja ongelmat 881
3 Taulukko 2. Kahden tunnin sokerirasituksen raja-arvot (vastaavat 97.5:n persentiiliä). Glukoosipitoisuus, mmol/l 0 h 1 h 2 h Laskimokokoveri Kapillaarikokoveri Laskimoplasma kerran kunkin raskauskolmanneksen aikana on seulontamielessä riittävä. Vaikka rautasupplementaatio raskauden aikana suurentaa selvästi hemoglobiiniarvoa loppuraskaudessa, seulonnan ja sen seurauksena todetun lievän anemian hoidon ei ole selkeästi osoitettu parantavan äidin tai sikiön ennustetta (Mahomed 2000). Virtsan glukoosipitoisuuden määritys liuskatestillä osoittaa glukoosin tai sen puuttumisen luotettavasti. Jos virtsassa on glukoosia, tehdään kahden tunnin sokerirasitustesti raskausviikolla käyttäen 75 g:n annosta. Sokerirasitukselle on muitakin aiheita (taulukko 1). Kahden tunnin sokerirasituksen raja-arvot ovat taulukossa 2. Yksi tai useampi viitealueen rajalle sijoittuva tai sen ylittävä arvo katsotaan patologiseksi, jolloin potilas saa raskausdiabetesdiagnoosin (Hyvönen 1991). Virtsan glukoosin seulonnassa saadaan paljon vääriä positiivisia löydöksiä, eli glukoosia on virtsassa mutta sokerirasituksen tulos on normaali. Kyse on tuolloin alentuneesta munuaiskynnyksestä, jolla ei ole kliinistä merkitystä. Raskausdiabeteksen seulonnasta on selvää hyötyä niille potilaille, jotka tarvitsevat insuliinihoitoa. Muiden osalta seulonnalla saavutettavasta hyödystä ei ole varmaa näyttöä (Khandelwal ym. 1999). Raskausdiabeteksen seulontakriteereistä ja seulottavan väestön valinnasta ei ole kansainvälistä yksimielisyyttä (Kjos ja Buchanan 1999). Anemian seulonta Hemoglobiinipitoisuuden tai hematokriitin määritys kuuluu klassisiin neuvolarutiineihin. Sen päätarkoituksena on löytää ne äidit, joilla on anemia. Polysytemiankin löytymisellä on kliinistä merkitystä, vaikka tila on harvinainen. Viitealueen alarajana pidetään arvoa 110 g/l ensimmäisessä raskauskolmanneksessa ja arvoa 100 g/l toisessa. Hemoglobiinipitoisuuden pieneneminen keskiraskaudessa on fysiologista ja johtuu plasmatilavuuden nopeasta suurenemisesta. Veren laimenemisesta johtuva pieni hemoglobiiniarvo herättää usein turhaa huolta neuvolassa. Hemoglobiinipitoisuuden määritys Veriryhmävasta-ainetutkimukset Klassinen esimerkki hyödyllisestä seulonnasta on veriryhmävasta-aineiden (lähinnä anti-d:n) tutkiminen raskauden aikana. Anti-D-vasta-aineiden ilmaantuminen merkitsee äidin immunisoitumista tätä antigeenia vastaan. Vasta-aine menee istukan läpi ja aiheuttaa sikiölle anemian, joka hoitamattomana voi johtaa sen kuolemaan. Tautiin on olemassa tehokas hoito, Rh-negatiivisten punasolujen siirto sikiölle. Hoidon riskit ovat kaikukuvauslaitteiden paranemisen ja taidon lisääntymisen myötä pienentyneet noin 1 %:iin. Vasta-ainemääritys on varsin spesifinen, joten vääriä positiivisia löydöksiä tässä mielessä ei juuri esiinny. Kuitenkin vasta-ainetitterin suuruus ei kovin hyvin ennusta sikiön anemian vaikeusastetta. Anti-D:n lisäksi seulotaan monia muitakin veriryhmävasta-aineita (mm. Anti-c, -E, -K). Vaikka anti-d-immunisaatioseulonnasta ei ole viime aikoina juuri tehty varsinaisia vaikuttavuustutkimuksia, sen hyödyllisyyttä on historiallista taustaa vasten pidettävä selvänä. Ennenaikaisuuden seulonta Ennenaikainen synnytys on nykyobstetriikan suurimpia haasteita. Sen esiintyvyyttä ei ole pystytty viime vuosikymmeninä vähentämään. Ennenaikaisuutta on yritetty ennustaa monenlaisilla seulontamenetelmillä. Kohdun kaulan palpaatiolla on jonkin verran merkitystä ennenaikaisuusriskin arvioimisessa. (Hartman ym. 1999). Emättimen kautta tehdyllä kohdunkaulan kaikututkimuksella voidaan löytää 3 4 %:n suuruinen riskiryhmä, johon sisältyy noin kolmannes ennenaikaisesti synnyttävistä naisista, mutta menetelmän hyöty valikoimattoman väestön seulonnassa on vähäinen (Taipale ja Hiilesmaa 1998). 882 V. Hiilesmaa ja R. Salonen
4 Bakteriuriaa esiintyy raskauden aikana oireettomana noin 2 %:lla naisista. Sen seulontaa ainakin kerran raskauden alkukolmanneksella on suositeltu, sillä sen hoito vähentää pyelonefriitin ja ennenaikaisuuden riskiä (Smaill 1999). Bakteriurian seulontaan on olemassa liuskatestejä, mutta bakteeriviljely on niitä herkempänä suositeltavampi seulontamenetelmä. Bakteerivaginoosia esiintyy %:lla raskaana olevista (Kurki ja Hiilesmaa 1997). Lievimmät tapaukset ovat oireettomia, ja niitä voidaan seuloa kliinisen tutkimuksen lisäksi mm. gramvärjäyksellä. Vaginoosiin on hoito (metronidatsoli, klindamysiinivoide), mutta sen tulos ei useinkaan ole pysyvä. Se vähentää keskossynnytyksiä suuren riskin ryhmässä, mutta valikoimattomassa väestössä sen tehoa ei ole osoitettu (Broclehurst ym. 1999). β-hemolyyttista streptokokkia seulottiin Suomessa vastasyntyneen sepsiksen torjumiseksi, mutta menettely ei osoittautunut väestössä tehokkaaksi. Tutkiminen kuitenkin kannattaa mm. ennenaikaisen vedenmenon sattuessa tai kun edellisellä lapsella on ollut sepsis (Kurki ja Hiilesmaa 1997). Raskauden ajan infektioiden seulontaa käsitellään lähemmin Leinikin ja Eskolan artikkelissa tässä numerossa. Sikiötutkimukset seulontoina Sikiötutkimukset kehitettiin ja 1970-luvuilla perheiden tarpeisiin. Äidin ikään liittyvä sikiön kromosomipoikkeavuuksien lisääntynyt riski tunnettiin (taulukko 3). Se saattoi estää yli 35-vuotiaita naisia hankkimasta lapsia tai toisaalta johti suunnittelemattomissa raskauksissa raskauden keskeytyksiin kehitysvamman pelossa. Pelkän äidin iän vuoksi tehty kromosomitutkimus oli tavallaan jo seulontatutkimus, vaikka se kohdistettiinkin vain osaan synnyttäjistä. Sikiötutkimusmenetelmien kehittyessä on tullut mahdolliseksi seuloa sikiön kehityshäiriöitä ilman, että tiedossa olisi jokin riski luvulta lähtien on voitu seuloa keskushermostoputken sulkeutumishäiriöitä äidin seerumin (alfafetoproteiini-) AFP-määrityksin. Jos seulontapositiivisuuden rajana käytetään arvoa 2.5 MoM Äitiyshuollon seulonnan mahdollisuudet ja ongelmat Taulukko 3. Downin oireyhtymän esiintyminen eri-ikäisten äitien vastasyntyneillä (Cuckle ym. 1987). Ikä, v Esiintyvyys Ikä, v Esiintyvyys 20 1/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /11 (multiples of median eli kunkin raskausviikon mediaaniarvon kerrannainen), noin kaksi kolmasosaa avoimista sulkeutumishäiriöistä löytyy (Second report of the UK collaborative study 1979). Seulonnoissa todetaan useimmiten sellaisia sikiön kehityshäiriöitä, joihin ei ole raskauden aikana tai sen jälkeenkään parantavaa hoitoa. Näin ainoaksi vaikuttavaksi»hoidoksi» jää sairaan lapsen syntymisen estäminen eli raskauden keskeytys. Nämä päätökset voivat olla vanhemmille toivotuissa raskauksissa hyvin vaikeita eivätkä kaikille periaatteellisista syistä lainkaan mahdollisia. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että sikiötutkimuksia tehdään vain silloin, kun vanhemmat itse niitä haluavat, jotta he eivät tahtomattaan joudu vaikeisiin valintatilanteisiin. Sikiötutkimusmahdollisuudet nykykäytännön mukaan Sikiön kromosomipoikkeavuuksia seulotaan edelleen pelkän äidin iän perusteella istukkanäyte- tai lapsivesitutkimuksen avulla. Näin esimerkiksi 21-trisomioista todettiin Suomessa luvulla 21 % raskauden alussa (Salonen ym. 1993) luvun alusta lähtien on nuorienkin äitien raskauksissa ollut mahdollista seuloa 21- trisomiaa ja muitakin kromosomipoikkeavuuksia seerumiseulonnan tai kaikututkimuksissa todettujen sinänsä viattomien pienten poikkeavuuksien perusteella. Seerumiseulonnassa huomioidaan seerumin merkkiaineiden lisäksi myös äidin ikä, ja se löytääkin 21-trisomian sitä var- 883
5 Taulukko 4. Sikiödiagnostiikan vaikutus tavallisimpien kehityshäiriöiden määriin Suomessa (Annukka Ritvanen, STAKESin epämuodostumarekisteri, suullinen tiedonanto 1999). Kehityshäiriö Anenkefalia S R Menigomyeloseele S R trisomia S R trisomia S R trisomia S R S = syntyneet, R = raskauden keskeytykset memmin, mitä vanhempi äiti on (Salonen ym. 1997a, Wald ym. 1997). Alle 30-vuotiailta löytyy % 21-trisomioista, yli 35-vuotiailta % ja 38-vuotiailta 85 95%. Kaikulöydöksistä tärkein, varhainen ohimenevä niskaturvotus, auttaa löytämään kaikenikäisiltä % 21-trisomitapauksista raskausviikolla (Taipale ym. 1997a, b). Jos tutkimus tehdään jo aikaisemmin, 21-trisomioista voisi löytyä useampi, mutta sikiön morfologiselle tutkimukselle ei vielä ole edellytyksiä. Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnasta Stakesin opas (Viisainen 1999) suosittelee, että tehtäisiin joko varhainen kaikututkimus ja niskaturvotuksen mittaus tai seerumiseulonta mutta ei molempia. Nämä ovat kuitenkin toisistaan riippumattomia riskimittareita eivätkä korvaa toisiaan (Benattar ym. 1999). Niskaturvotuksen mittaus löytää enemmän muitakin poikkeavuuksia kuin 21-trisomiaa ja on nuorella äidillä sensitiivisempi kuin seerumiseulonta. Yli 35-vuotiaalla äidillä seerumiseulonta on 21-trisomian suhteen kuitenkin huomattavasti luotettavampi. Nykysuuntaus 21-trisomian seulonnan kehityksessä on äidin iän, niskaturvotuksen mittauksen ja äidin seerumin biologisten merkkiaineiden (β-hcg ja PAPP-A) osoittamien riskien yhdistäminen, jolla päästään jopa 89 %:n sensitiivisyyteen, kun väärien positiivisten löydösten määrä on 5 % (DeBiasio ym. 1999, Spencer ym. 1999). Sikiön rakenteellisia kehityshäiriöitä seulotaan kaikututkimuksin. Noin 30 % isoista epämuodostumista voidaan nähdä jo raskausviikoilla ja 50 % 18. raskausviikolla. Seerumiseulonnan yhteydessä tehtävä AFP-määritys toimii edelleen keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiden seulontana. Erityisesti meningomyeloseele voi olla vaikea todeta seulontakaikututkimuksessa. Perinnöllisistä sairauksista sikiön synnynnäinen nefroosi aiheuttaa lähes aina yli 2.5 MoM:n AFP-pitoisuuden äidin seerumssa (Heinonen ym. 1996). Joitakin kokeiluja on myös tehty perinnöllisten sairauksien kantajien diagnosoimiseksi raskauden aikana. Nämä taudit ovat olleet vaikeita kehitysvammaoireyhtymiä, kuten peittyvästi periytyvät aspartyyliglukosaminuria (AGU) (Hietala ym. 1996) ja infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (INCL) (Syvänen ym. 1997), tai fragiili X -oireyhtymä (Ryynänen ym. 1998). Tulevaisuudessa peittyvästi periytyvien sairauksien kantajadiagnostiikka saattaa tulla yhä enemmän esille äitiyshuollossa, koska käytännössä se ei välttämättä kiinnosta vielä ennen raskautta. Sikiötutkimusten vaikutukset Sikiödiagnostiikkaa on Suomessa harrastettu eri muodoissaan runsaat 20 vuotta. Sen seurauksena lapsia, jotka kuolivat pian syntymän jälkeen vaikeiden rakenteellisten kehityshäiriöiden takia, ei enää juuri synny, ja melko suuri osa kehitysvammoja ja kehityshäiriöitä aiheuttavista kromosomipoikkeavuuksistakin todetaan jo raskauden alussa (taulukko 4). 884 V. Hiilesmaa ja R. Salonen
6 Sikiötutkimuksiin liittyvän neuvonnan järjestäminen Se, että sikiötutkimuksiin liittyvä päätöksenteko kaikissa vaiheissaan jää vanhemmille, asettaa suuret vaatimukset neuvonnalle, jonka avulla vanhemmat saavat tarvitsemansa tiedon (Salonen ym. 1996). Optimaalista olisi, että perinnöllisistä sairauksista, kehityshäiriöistä ja sikiötutkimusmahdollisuuksista voisi saada tietoa sulateltavaksi jo ennen raskautta, mutta nykyajan informaatiotulvassa tätä on vaikeaa toteuttaa. Neuvoloissa tietoa jaetaan kirjallisesti, mutta on tärkeää saada mahdollisuus tarkentaa sitä myös omin kysymyksin. Seulontatutkimusten mahdollisuudet todeta sikiön kehityshäiriöitä ja niiden luotettavuus olisi ymmärrettävä. Myös siihen, että seulontaan osallistuminen saattaa johtaa lisätutkimuksiin, joihin sinänsä voi liittyä raskauden keskenmenon riski, on varauduttava. Tiedon lisäksi seulontatutkimukseen osallistumisen kannalta ratkaisevaa on se, haluavatko vanhemmat ylipäänsä tietää mahdollisesta sikiön kehityshäiriöstä, harkitsisivatko he raskauden keskeyttämistä, jos poikkeavuus todettaisiin, tai vaikuttaisiko se raskauden hoitoon. Nämäkin asiat tulisi käsitellä neuvonnassa. Jos seulonnan perusteella tarvitaan jatkotutkimuksia, tiedon tarvetta ilmenee lisää, ja neuvontaa onkin järjestettävä vanhempien päätöksiä varten kaikissa tutkimusten vaiheissa (Salonen ym. 1996), erityisesti silloin, kun joudutaan harkitsemaan toivotun raskauden keskeyttämistä. Ainoat oikeat henkilöt tätä päätöstä tekemään ovat tietenkin vanhemmat, jotka joka tapauksessa joutuvat kantamaan suurimman vastuun seurauksista. Kun sikiöllä on todettu kehityshäiriö, hyviä vaihtoehtoja ei enää ole. Vanhemmat joutuvat joko läpikäymään usein melko myöhäisen raskaudenkeskeytyksen tilanteessa, jossa perheeseen oikeastaan haluttaisiin uutta lasta. Tai he saavat sairaan tai kehitysvammaisen lapsen, jonka hoito voi muodostua raskaaksi, vaikka suomalainen terveydenhuolto tukisikin perhettä parhaalla mahdollisella tavalla. Neuvonnassa onkin tärkeää, että kaikki asiaan liittyvät näkökulmat käydään läpi vanhempien tarpeen mukaan. Parhaimmillaan perinnöllisyysneuvonta on vuoropuhelu (ei luento), jossa molemmat vanhemmat voivat kysymyksillään kartoittaa perheensä tilanteen. Heille on syytä varata myös riittävästi harkinta-aikaa kaikissa sikiötutkimusten vaiheissa. Sikiön kehityshäiriöiden seulontaan liittyvät ongelmat Sikiödiagnostiikan ongelmat liittyvät menetelmien epätäydellisyyteen ja siitä seuraaviin vääriin positiivisiin ja negatiivisiin seulontatuloksiin, jotka»riski»-käsitteineen tekevät neuvonnan vaikeaksi (Santalahti ym. 1998). Usein päätös seulonnan ensivaiheeseen osallistumisesta saatetaan tehdä melko kevyesti haluamalla»kaikki tutkimukset» sen varmistamiseksi, että»kaikki on hyvin». Tällöin riittävän informaation jakaminen voi muodostua ongelmaksi myös siksi, että vanhemmat eivät oikeastaan haluakaan tietää mitään kehityshäiriön mahdollisuudesta omassa raskaudessaan. Käytännössä usein asiaan paneudutaan vasta pakon edessä siinä vaiheessa, kun jotain on jo tapahtunut seulontatutkimuksissa on todettu suurentunut riski johonkin tai epäillään sikiön poikkeavuutta. Jatkotutkimuksiin joutumisen tilanteet voivat olla perheelle hyvin rasittavia (Salonen ym. 1997b). Yksi sikiödiagnostisiin seulontatutkimuksiin liittyvä ongelma onkin se, kuinka monta perhettä on lupa pelästyttää positiivisen seulontatuloksen perusteella tehdyillä lisätutkimuksilla keskellä raskautta, jotta jotkut harvat perheet hyötyisivät tutkimuksesta. On mahdollista, että tällainen väärä hälytys jättää koko loppuraskauden ajaksi huolen sikiön terveydentilasta (Salonen ym. 1996). Toisaalta myös päinvastaisia tilanteita havaitaan: tehdyt sikiötutkimukset antavat väärää turvallisuuden tunnetta. Uskotaan, että ne takaavat terveen lapsen syntymän. Vaikka se ei olekaan mahdollista, kaikki äitiyshuollon seulontatutkimukset lisäävät selvästi lapsen mahdollisuutta syntyä terveenä. Äitiyshuollon seulonnan mahdollisuudet ja ongelmat 885
7 Kirjallisuutta Benattar C, Audibert F, Taieb J, ym. Efficiency of ultrasound and biochemical markers for Down s syndrome risk screening. A prospective study. Fetal Diagn Ther 1999;14: Bricker L, Neilson J P. Routine ultrasound in late pregnancy (after 24 weeks gestation), The Cochrane Library, Issue 1. Oxford: Update Software, Brocklehurst P, Hannah M, McDonald H. Interventions for treating bacterial vaginosis in pregnancy. The Cochrane Library, Issue 1. Oxford: Update Software, Cuckle H S, Wald N J, Thompson S G. Estimating a womans risk of having a pregnancy associated with Down's syndrome using her age and serum alphafetoprotein level. Br J Obst Gynec 1987;94: De Biasio P, Siccardi M, Volpe G, ym. First trimester screening for Down syndrome using nuchal translucency measurement with free betahdg and PAPP-A between weeks of pregnancy the combined test. Prenat Diagn 1999;19: Halligan A W F, Bell S C, Taylor D J. Dipstick proteinuria: caveat emptor. Br J Obstet Gynaecol 1999;106: Hartman K, Thorp J M, McDonald T L, ym. Cervical dimensions and risk of preterm birth: a prospective cohort study. Obstet Gynecol 1999;93: Heinonen S, Ryynänen M, Kirkinen P, ym. Prenatal screening for congenital nephrosis in east Finland: results and the impact on the birth prevalence of the disease. Prenat Diagn 1996;16: Hietala M, Aula P, Syvanen A C, ym. DNA-based carrier screening in primary healthcare: screening for aspartylglucosaminuria mutations in maternity health offices. Clinical Chemistry 1996;42: Hyvönen K. Gestaatiodiabeteksen esiintyvyys ja seulonta. Kuopion yliopiston julkaisuja. Kuopio: Kuopion yliopisto, 1991, s Khandelwal M, Homco C, Reece E A. Gestational diabetes mellitus: controversies and current opinions. Curr Opin Obstet Gynecol 1999; 11: Kjos S, Buchanan T A. Gestational diabetes mellitus. N Engl J Med 1999; 341: Kurki T, Hiilesmaa V. Raskausajan infektioseulonnan laajentamisen perusteita. Duodecim 1997;26: Lumley J, Oliver S, Waters E. Interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. The Cochrane Library, Issue 1. Oxford: Update Software, Mahomed K. Iron and folate supplementation in pregnancy. The Cochrane Library, Issue 1. Oxford: Update Software, Neilson J P. Symphysis-fundal height measurement in pregnancy. The Cochrane Library, Issue 1. Oxford: Update Software, North R A, Taylor R S, Schellenberg J-C. Evaluation of a definition of pre-eclampsia. Br J Obstet Gynaecol 1999;106: Ryynänen M, Heinonen S, Makkonen M, ym. Fragiili X -oireyhtymän mutaatioiden seulonta alkuraskauden aikana tulokset ja äitien mielipiteet geenitestistä. Duodecim 1998;114: Salonen R, Simola K, Harjulehto-Mervaala T, ym. Downin oireyhtymän esiintyminen ja sen sikiödiagnostiikka Suomessa Duodecim 1993;109: Salonen R, Kurki L, Lappalainen M. Experiences of the mothers participating in maternal serum screening for Down s syndrome, Eur J Hum Genet 1996;4: Salonen R, Turpeinen U, Kurki L, ym. Maternal serum screening for Down s syndrome on population basis, Acta Obst Gynec Scand 1997(a);76: Salonen R, Turpeinen U, Kurki L, ym. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet. Duodecim 1997(b); 113: Santalahti P, Aro A R, Hemminki E, ym. On what grounds do women participate in prenatal screening? Prenat Diagn 1998;18: Second report of the UK collaborative study on alpha-feto-protein in relation to neural tube defects. Lancet 1979;2: Smaill F. Antibiotics for asymptomatic bacteriuria in pregnancy. The Cochrane Library, Issue 1. Oxford: Update Software, Spencer K, Souter V, Tul N, ym. A screening program for trisomy 21 at weeks using fetal nuchal translucency, maternal serum free beta-human chorionic gonadotropin and preganacy-accociated plasma protein-a. Ultrasound Obst Gynec 1999;13: Steer P J. The definition of pre-eclampsia. Br J Obstet Gynaecol 1999;106: Syvänen A C, Järvelä I, Paunio T, ym. DNA diagnosis and identification of carriers of infantile and juvenile neuronal ceroid lipofuscinoses. Neuropediatrics. 1997;28(1):63 6. Taipale P, Hiilesmaa V, Salonen R, ym. Increased nuchal edema as a marker for fetal chromosomal defects transvaginal sonographic screening, N Engl. J Med 1997(a);337: Taipale P, Hiilesmaa V, Salonen R, ym. Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt. Duodecim 1997(b);113: Taipale P, Hiilesmaa V. Sonographic measurement of uterine cervix at weeks gestation and the risk of preterm delivery. Obstet Gynecol 1998;92: Viisainen K, toim. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa, suositukset Stakes oppaita 34, Wald N J, Kennard A, Hackshaw A, ym. Antenatal screening for Down s syndrome. J Med Screen 1997;4(4): VILHO HIILESMAA, dosentti, erikoislääkäri vilho.hiilesmaa@hus.fi HUS:n naistenklinikka PL 140, HYKS RIITTA SALONEN, dosentti, erikoislääkäri HUS:n naistenklinikka, sikiötutkimusyksikkö PL 140, HYKS 886
Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotSikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen
Katsaus Sikiön 21-trisomian seulontakeinot Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen Sikiödiagnostiikan seulontatutkimukset tulevat siirtymään ensimmäiselle raskauskolmannekselle,
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien
LisätiedotKaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien
KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia
LisätiedotI Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä
I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotSikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS
Sikiöseulonnat 8.2.2019 Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS Sikiön poikkeavuuksien seulontojen eli sikiöseulontojen järjestämisessä periaatteena on, että raskaana oleville tarjottaisiin tasapuolisesti vapaaehtoisia,
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet
ALKUPERÄISTUTKIMUS Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet Riitta Salonen, Ursula Turpeinen, Laina Kurki, Mari Lappalainen, Pirkko Ämmälä, Vilho Hiilesmaa, Kari Teramo,
LisätiedotSeulontatutkimusten perusperiaatteet
Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,
LisätiedotMATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE
MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotKROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti
SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti 1 SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTA Downin oireyhtymä tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy Trisomia 18 - Edwardsin
LisätiedotNIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus
NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotSikiön poikkeavuuksien seulonta - asiantuntijaryhmän muistio
Sikiön poikkeavuuksien seulonta - asiantuntijaryhmän muistio Terhi Hermanson lääkintöneuvos, LKT, VTM Valtioneuvoston asetus seulonnoista 21.12.2006, sikiöosuuden tavoite - Parantaa lisääntymisautonomiaa
LisätiedotEnsimmäiset raskaudenaikaiset seulonnat
Anna-Kaisa Anttonen, Vedran Stefanovic ja Kristiina Aittomäki Sikiön diagnoosi äidin verestä kajoamaton kromosomipoikkeavuuksien seulonta Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta perustuu Suomessa nykyisin
LisätiedotSikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa
https://helda.helsinki.fi Sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa Kaijomaa, Marja 2018 Kaijomaa, M & Äyräs, O 2018, ' Sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa
LisätiedotMuutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta
6.6.2012 1(6) Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta Tutkimus S -Sikiön kehityshäiriöiden seulonnat, S -Tr1Seul,
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotKROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET
KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti OYS, Laboratorio SEULONTA STM:n seulontatyöryhmän periaatteet 14 kriteeriä Loogisesti etenevä ja käsitteiltään
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotSEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN
SEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN Dos. Jaana Leipälä Finohta 19.3.2009 19.3.2009 Sikiön poikkeavuuksien seulonta/ Jaana Leipälä 1 Seulonnassa on kaksi vaihetta Tarjotaan kaikille:
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotVeriryhmäimmunisaatiot ja raskaus
Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus Kaarin Mäkikallio Lennart Nilsson Veriryhmät Veriryhmät Phenotype A B AB O Phenotype Rh+ Rh- Genotype AA or AO BB or BO AB OO Genotype Rh+Rh+, Rh+Rh- Rh-Rh- Karl Landsteiner
LisätiedotNAISTEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNASTA SAADUSTA NEUVONNASTA ÄITIYSHUOLLOSSA
NAISTEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNASTA SAADUSTA NEUVONNASTA ÄITIYSHUOLLOSSA Milla Vilén Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotSeulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan
Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Seulontatutkimukset väestön terveyspalveluna näkemyksiä raskaudenaikaiseen seerumiseulontaan Pro gradu tutkielma Tuulikki Vehko Tampereen yliopisto Terveystieteen
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotSynnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1
Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Esityksen sisältö Mikä on epämuodostuma? Epämuodostumien
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotSikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit
Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta
LisätiedotEnnustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin?
Ennustaako varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan poikkeava tulos ainoastan aneuploidian riskin? Jarno Kettunen, LK jarno.kettunen@helsinki.fi, opiskelijanumero 013297622 Lääketieteellinen tiedekunta 21.9.2013
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
LisätiedotTOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON
TOTEAA LUOTETTAVASTI ENNENAIKAISEN LAPSIVEDENMENON Actim PROM on alkuperäinen ja kotimainen pikatesti sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen ja lapsivedenmenon toteamiseen. Helppokäyttöinen Actim PROM
LisätiedotRASKAUSIMMUNISAATIOIDEN SEULONTAOHJELMA SUOMESSA
RASKAUSIMMUNISAATIOIDEN SEULONTAOHJELMA SUOMESSA Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot -koulutuspäivä Malla Kuosmanen 12.4.2018 Nyt otsikoissa veripalvelu.fi Syntyvyys 1990-2016 veripalvelu.fi NEU /
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma
Seinäjoen terveyskeskuksen seulontasuunnitelma 2017-2018 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25.1.2017 Seulontatutkimukset Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat
LisätiedotEklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus
Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotSIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN
SIKIÖTUTKIMUKSISTA PERINNÖLLISYYSNEUVONTAAN Sikiöindikaatioin tehtävän raskaudenkeskeytyksen hoitopolusta ammattilaisille Laura Ijäs-Virtanen Saara Partanen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotRaskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas
Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö Uusi Verensiirto-opas Tomi Koski 11.5.2017 1 Raskaana olevien veriryhmä ja seulonta käytäntö 2 periaatteellista estettä ei ole raskauden
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotAjankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013
Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.
LisätiedotEnnen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotYlipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla
Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA
ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA SIKIÖSEULONNOISTA JA SAADUSTA NEUVONNASTA Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Tammikuu 2007 Pro gradu tutkielma Sirke Uitto TIIVISTELMÄ TAMPEREEN
LisätiedotKuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta
OPAS Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta Opas äitiyshuollon työntekijöille Jaana Leipälä, Kaija Hänninen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marjukka Mäkelä 2 2 2009 Kirjoittajat ja THL Suomen kielen
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila
TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka
LisätiedotVEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET
VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET - miksi veret viipyvät? Anu Korhonen 15.3.2018 Veriryhmä punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät 36 järjestelmää,
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotNäytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen
PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotRaskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta
Raskaana olevien ja perheiden kokemukset sikiöseulonnasta Kyselytutkimus, syksy 2014 (Marja Kaijomaa) Haastattelututkimus, syksy 2016 (oma) Satu Polkko, kätilö YAMK Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotVANHEMPIEN TERVEYDENHOITAJALTA SAAMA TUKI SIKIÖPOIKKEAVUUDEN ILMETESSÄ
VANHEMPIEN TERVEYDENHOITAJALTA SAAMA TUKI SIKIÖPOIKKEAVUUDEN ILMETESSÄ Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu, kevät 2014 Elina Roiha TIIVISTELMÄ LAHDENSIVU Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotVastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat
Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotA. RASKAUDEN SUUNNITTELU
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri HOITO-OHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 3301 tuv (13.12.2011) 1 (8) LÄHETEOHJEET KYSIN ÄITIYSPOLIKLINIKALLE Laatija(t): Vastuuhenkilö: Hyväksyjä: Kuvaus: Orden,Maija-Riitta;
LisätiedotÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA
ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA YLI 35-VUOTIAISTA ODOTTAJISTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2013 Henna Wendell TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön
LisätiedotVanhemmille annettava ensitieto. Vanhempien informointi sikiöseulontatutkimuksista ja niiden tuloksista
Vanhemmille annettava ensitieto Vanhempien informointi sikiöseulontatutkimuksista ja niiden tuloksista Kaija Hänninen VTT, erikoistutkija Stakes/Finohta Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Kaija
LisätiedotAnemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski
mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,
Lisätiedot